Toki koronavirus on nyt sellainen, että tähän mennessä kun kasikymppisen keuhkokuumeeseen ei ennä suonensisäinen antibiootti tai muu lääkitys auta, siirrytään saattohoitoon, kuolinsyynä Alzheimer noin 3-4 päivän kuluttua. No, nyt koronavirus voisi olla se sama viimeinen infektio sille vanhukselle, mutta ei, respiraattoriin vaan, ja jännätään niin kuin vireeniä Munchenissa, että nouseeko vielä. Taistellaan aikaa vastan, kuin sotasairaalassa.
Mitä hallitus aikoo tehdä näiden kolmen isänmaan puolesta kuolleen koronataistelijan kuoleman lisäksi niille 93 tänään kuolleelle muulle vanhukselle, jotka saivat potkiskella hapenpuutteessaan ihan vaan palliatiivisesti ?
-SS-
onneksi tämä tappioiden ja uhrautumisen moraalinen väittely tuli käytyä jo RUK:n kurssilla 170. Vaihdetaanko tiedustelijoita, kun ne tapetaan ensimmäisenä tai rynnäköidäänkö miinoitteen läpi, vaikka kaikki eivät pääse tavoitteeseen, entäs viivytystaistelussa, viimeiseksi jäänyt ei välttämättä selviä, mutta auttaa muita. Samalla tavalla pitäisi nyt ajatella, seistä rohkeana pysäyttämässä viruksen eteneminen, luopua omista eduista hetkeksi ja maata omalla sohvalla, kunnes tauti on voitettu.
Nyt vuosia veropakolaisena viettänyt paluumuuttaja tulee takas, tartuttaa tullessaan kymmenittäin muita, sitten vie tehohoitopaikan. Ahkera, pienten lasten yksinhuoltajaisä, odottaa sydänleikkauksen jälkeistä tehohoitopaikkaa, mutta nyt leikkausta siirretään tämän retkun tapajuopon virustartunnan takia. Keuhkokuume ja kirkonkellot soi molemmille.
Kaikki tämä tapahtuu vain, koska median ja poliitikkojen huomio on siirtynyt vain yhteen asiaan. Miksi ette tee mitään, ei ole tehty tarpeeksi? Paniikki ja moninkertaiset tappiot... intti opettaa monessa asiassa paljon.