Jos olisi mahdollista tehdä yhteistyötä lantakuvioissa ja pitemmällä aikavälillä sopia kuvioista olisin valmis osallistumaan kulupuoleenkin esim.laitekuvioissa.
Kyllä humuspuoli alkaa ehtymään karkeimmilla mailla, jos viljely yksipuolista.(esim.vilja lumi vilja kierto) kerääjäkasvilla varmaan todella hidasta saada aikaan humusta verraten kunnon nurmikiertoon, jossa vielä mukana orgaanisia lannoitteita. Jos vielä viljelyssä sellaisia kasveja, että tarvii rajua muokkausta, niin humus häviää nopeammin. (Näkyvissä viljelyn yksipuolistuminen)
 Tukena kiinnostava toi kerääjäkasvi homma, mut mitkä ovat todelliset hyödyt tosiaan, jos jo syksyllä tempaisee sen nurin.
2 vuoden vln:lla on kyllä ollut näkyviä hyötyjä maanrakenteeseen karkeilla hietamailla. Orgaaninen lanta olisi hyvä lisä vielä nurmi,viljakiertoon.

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:10:25

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.01.15 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:09:47

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.

Näiden ympäristö- ja viherryttämiskorvausten vedenjakaja varmasti on tilan sijainti:
jos puhdas kasvinviljelytila on muutaman 300 naudan navetan ympäröimä,
jokainen näistä ympäristötoimista tuottaa itsessään jo lisää rahaa, tuen lisäksi.
Lanta, voi jopa saada rahtivapaasti, nurmi, ottanevat kohtuuhintaan syöttöön, olki, maksavat
kuivikkeesta. Niinhän se olisi ihanteellinen tapaus.

Puolen tuhannen kilometrin päässä suurista karjakeskittymistä, jo 60-luvulta saakka,
jokainen viljanviljelijän tekemä ympäristötoimi maksaa, ja väitän, että vähentää
todellisuudessa myyntisatoa. Keinolannoitepoikkeus kun jäi vieläkin puuttumaan.

Esimerkkinä edelliseltä kaudelta keinotekoinen ympäristötoimi: ravinnetaseet.
Mitään niin kallista ja kiduttavaa sitoumusta en nyt kokemusta köyhempänä voisi kuvitella  kuin juuri
ravinnetasetoimenpide. Kuivana vuotena reippaat tappiot sadon arvoon+ määrään, seuraavana
vuonna viidesosa lannoitteista jää rangaistukseksi  puuttumaan, satunnainen sadekuuro jos tuo kompensaatiota,
mutta valkuainen jää sitten kahdeksaan, ja menetät siis kuivan vuoden takia sen hyvänkin vuoden.
Kolmas vuosi on sitten taas 50-50 riskillä joko epäonnistua tai onnistua, vaikka saisikin lannoittaa.
Eli ei vähennä riskejä, mutta realisoi riskit monena vuonna vieläpä kertoimilla.

Toinen esimerkki: viljelykierto. Koska lannoittamisen pohjana on vain 5 aikaisemman vuoden satotasot
kyseisestä kasvista, jo kahden kasvin vuorottelukierto vähentää huippusadon todennäköisyyttä puoleen, kolmen
kasvin kierto kolmasosaan. Tämä vertautuu niin kuin ruletin pelaamiseen, jossa pelimerkeistäsi otetaan
pöydänpitäjälle jo panoksen asetteluvaiheessa kaksi kolmesta ! En pelaisi.

On eri asia, lähteekö jollekin viisivuotiskaudelle yrittämään 100 kg perustasolla satojennostoa, vai
pääseekö jo ensimmäisenä vuotena aloittamaan 150 kg tasolta. Ravinnetaseet yhdistettynä
viljelykiertoon käytännössä pudottaa todennäköisyyden nollaan. En ihmettele, että havaitsivat,
että Ravinnetase-toimenpide ei käy kaupaksi, kuin tyhmille. Eli minulle.

-SS-

Tilan sijainnin merkitys kasvaa tulevalla tukikaudella+mahdollisten ympärillä olevien tilojen tuotantosuunta sekä tilojen välisen yhteistyön merkitys. Jos joutuu vielä oljet omaan piikkiin keräämään ilman hyötykäyttöä alkaa toi kerääjäkasvituki olemaan aikas kallis lisätoimenpide.
 Näytöstää siltä, että tää systeemi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa pitkällä aika välillä, jos katsoo taakkepäin mitä on tapahtunut tähän päivään ja mihin päin tää systeemi on menossa.
Kun olis edes kulukorvaustukia, mut kun näytöstää siltä et pahimmas tapauksessa joutuu maksaa aikas paljon, että saa "kukkahattuilla". 

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:09:47

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.

Onnistunut kerääjäkasvi sängelle tarvitsee varmaankin
silppurin levitystasaisuuteen parannuksia tai oljen korjuuta.
Rukiilla tahtoo tulla niin paksu matto, että juolakaan
ei tule läpi, jos sitten edes on juolaa siellä.

Jos luoho heinäkasvina sallitaan kerääjäkasviksi,
niin mielelläni katson satasen korvauksella punaista
syysviljapeltoa muutaman viikon, tuleentuneena ei
juuri haittaa puintia, ja sänki on iloisen heleänvihreä.
Naapurusto kyllä katselisi harmistuneena, pöllyävän
siemenpankin levittäjää.

Jos luoho on kasvamassa vehnästä läpi, saa myöhäisellä
puolikkaalla Broadway - annoksella luohon jäämään
tähkätason alapuolelle.

E: TehoPlus - hankkeen hyvin kiteytetyt kalvot:
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/keraajakasvit_haapavesi.pdf

-SS-

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto tai murskaus sängestä voisi ehkä toimia esim.jollain vaakatsoleikkurilla.
Tosin onnistui aika hyvin vaikka ajoin silppurin läpi oljet ohralla. Päisteissä missä tulee päällekkäin ajoa, niin siellä tuli laikkuja vln kasvustoon jonkin verran. Mut eihän olkimäärä vielä kovin suuri ole 4-5tn sadoilla ohralla verraten esim.samaan satotason rukiilla. Olkimassa kun on poissa niin nopeuttaa huomattavasti vihermassan kertymistä syksyllä.

Se kyllä on tosi, että monesti parhaat tiedot saa kun pääsee vaihtamaan tietoja toisten viljelijöiden kanssa tuotantosuunnasta riippumatta. Suomessa on muutenkin aika vähän vielä saatavilla sellaista tutkimustietoa maahan ja kasveihin liittyen jota löytyy esim.Amerikan ja muun läntisen Euroopan alueilta. Suomessa ohjeet on yleensä jonkun firman sponsoroimia, niin tuppaa olemaan sitten sen firman paukut joilla vain ja ainostaan onnistuu...

Mut kerääjäkasveista, mitens ruokonadan kasvurytmi ja syrjäyttääkö helposti esim. apilan? Aluskasvit ja nurmet ovat vain maanparannus tarkoituksessa käytössä, joten ei tarvi miettiä pystyykö jokin elukka niitä nielemään. Tähän asti apilikko valannut käytännössä koko kasvualustan käyttönsä, jos pitänyt vain yhden tai kahden vuoden vln:a. Vaikka seoksessa apilaa 20%.

Tuota raiheinää voiskin kokeilla kerääjäkasvina tuonne ns.normikylvöksen alle, millaisilla kylvömäärillä Don Essex ja muut olette laittaneet raiheinää?
Siemenkustannus pitäis kuitenkin pysyä järkevänä alus/kerääjäkasveille.

Noi kasitonnarit voi unohtaa ainakin meikäläinen,kun homma menee viljapuolella aikas minimipanostaktiikalla eli 4-5 tn jos tulee normivuonna, niin mulle riittää.

Tää lannoitushomma menee pitkässä juoksussa persieelleen, kun nyt otetaan enemmän kuin annetaan maalle ja sitte ku ollaan siinä tilanteessa että ei pysty ns. normi lannoituksella saamaan normisatoa, niin milläs korjataan ravinnetilanne maassa.

Kiitos Don Essex. Raiheinä kiinnostaisi vaihtaa nadan tilalle seoksessa paremman maanparannus vaikutuksen vuoksi, mutta viljan aluskasveilla tiettyjä reunaehtoja, kun pitäisi kuitenkin pystyä rullaamaan puhtaat oljet pakettiin eli läpikasvua ei saisi juurikaan tulla.

Onko tuhoon tuomittu ajatus laittaa 500-550 kpl/neliö pääkasvia, että alta nousisi vielä aluskasvejakin?
Tähän mennessä olen kylvänyt pääkasvia harvempaan (470-480 kpl/m2) aluskasvin kasvuun lähdön varmistamiseksi.

Don Essex, miten pitkää aluskasvusto ollut puintien aikaan noin niinku keskimäärin?

Tuki jäämässä olemattomaksi, joten halvinta mahdollista mikä täyttää ehdot, niin pääse EHKÄ nolla tulokseen. Kannattaa ostaa se muutaman eugenia taskulaskin ensin ja käyttää sitä, että mitä kannattaa kylvää alle tuen toivossa... Toisessa Kerääjäkasviviestiketjussa on ollut jonkun verran juttua eri siemen vaihtoehdoista.

Vaikka menis tollai tuet kuten taisker kirjoitti, niin omalla kohdalla taidan siitä huolimatta kylvää alle, kun ei tule muita lisäkustannuksia kuin siemen. Tämäkin tuki niin tilakohtainen, että pystyykö toteuttaa järkevästi, että siitä jäisikin jotain vai onko maajussi sitten maksumiehenä(investoinnit kalustoon+viljelylliset rajoitteet)

Don Essex: vanha kansa jäädytteli talviaikaan aikoinaan alueita joilla oli ongelma rikkoja paljon. Isotöinen homma mut toimiva kuulema ollut.

Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia? 

Tähän asti kylvetty suojavilja ajatellen vln seuraaville kesille, mut samalla tavalla meinaan kylvää kerääjäkasvuston. Tosin viljan siemen määrät nostan 500-500 kpl/ neliölle. Kerääjäkasviseos pitäisi vain päättää, että mitä laitetaan... Tai sitten mennään aiemmilla nurmiseoksilla. Optimi tiheys vielä omille maille vähän hakusessa. (Vilja pitäisi saada niin tiheäksi kuin mahdollista, mutta kuitenkin siten, että kerääjäkasvikin lähtee kasvuun.)

SS:lle, minulla vain kokemusta ohrien alle kylvöistä. Ens vuonna viisaampi kun meinasin kylvää kaikille viljoille kerääjäkasvien/suojaviljan (ohra/kaura) Vehnää ja ruista ei ole ollut kylvössä. Hukkis hommista ei mitään tietoa, kun ei ole koskaan ollut sitä ja toivottavasti ei tulekaan. Rikat saanut hävitettyä viljelykierrolla ja rikkaruiskutuksilla. Glyfon käyttö on minusta tarpeeton vln päättämisessä JOS onnistuu rikkatorjunnassa vilja nurmi vaiheessa eli olen päättänyt vln kyntämällä pääsääntöisesti.

Sori Don Essex vastaan omalta kohdalta ennen teitä SS:n esittämiin kysymynyksiin, kun itsellä ollut samanlaiset kokemukset aluskasvin kylvöstä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................

Kysymyksiä:

Luomu vai tavanomainen ? tavanomainen
Runsasmultainen vai savimaa ? m Hht
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko? keski-Suomesta ylöspäin
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ? wolmari+nurmiseos
Satotasotavoite satokasville ? n. 4-5tn
Laahavannas vai kiekkovannas ?laahavannas
Hukkakaura / ei hukkakaura ?mitä se on eli ei

Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.

-SS-

SS:n kysymyksiin vastattu ja tässä oheen tarkennuksia, niin kylvötapahtunut normi kyntö,äestys ja laahavannaskylvö ja hs-laatikko koneen edessä. Tosin kyntö sen takia kun en omista kultivaattoria ja toisekseen nurmet olleet yhden tai kaksi vuotta vln.
Nurmiseos ollut Timppa,nurminata,p-apila seos suhteilla 60 -20 -20 ,kasvaa oikeastaan pelkkää apilaa. Seoksessa se hyvä puoli ollut että on voinut kylvää lhp:t ja vln:t samalla setillä.
Kylvötiheys ollut viljalla n.480 kpl/neliö ja nurmiseosta n.8kg/ha ens keväänä meinaan kylvää viljaa vielä enemmän neliölle kpl:ta ja pienentää nurmiseoksen määrää. Läpikasvu ei ole ollut ongelma yhtenäkään vuonna.
Maan rakenteen muutokset olleet näkyvissä nopeasti, kun otettu nurmikierto mukaan viljelykiertoon eli ollut plussa merkkinen hyöty itselle vaikka osalla alasta on vln eikä siltä alalta tuota myytävää lopputuotetta.
Viljelykierto mennyt suunnilleen siten, että 3+1 tai3+2 vuotta eli 3 viljoja ja 1 ja 2 nurmia ja kylvöhän oli edelleen nurmilla viljan kylkeen.

Niinhän nuo lannoitteiden toimittajat juttelivat, että venäjän puolen raaka-aineen hinnat olis menossa ylös päin, joten tuskin tulee halpenevan kevään aikana lannoitteet. Ensi kausi sitten näyttää millä hintatasolla lähetään liikenteeseen.

Lannanlevitys alaa ne tarvii lisää. Se on vain pöljää ajaa toisten pelloille lietettä ilman korvausta.

Tilojen välistä yhteistyötä kannattaisi harkita, mut ei se täällä finnelandiassa onnistu ku toinen osapuoli saa isomman hyödyn. On se ensmäinen ajatus jusseilla asiasta, ennemmin vuokrataan "vähän" ylihintaan se 20 km lähilohko.
Saa nähä kuin käy maidon tuottajahinnan kun kiintiöt poistuu... Tuleeko samanlainen hinnoittelu kuin viljapuolella, että sopivasti alle muun Euroopan hinnan. Sitten vois alkaa hillitsemään vuokrahintoja tietyillä alueilla...

Ei kai se hullu oo joka pyytää vaan se joka maksaa näissä vuokramaissakin. Jokin aika sitte MT kirjoitteli Ranskan peltovuokrista, niin tais vuokrataso olla 800kg arvosta vehnää per ha eli jotain 150 € ha ja sopimukset kestoltaan pitkiä. Tuskinpa vuokrat tulee Suomessa ihmeemmin tipahtamaan ku ei aiemminkaan laskinta ole käytetty tarjouslaskennassa. 

"Kasvinsuojelu hiukan varoen".......

Alkaa rikat rehottamaan ens kesänä muidenkin kuin luomuviljelijöiden pelloilla.

Gramma ja mcpa aineilla saa pidettyä suojaviljoista apila nurmiseoksen hengissä ja rikat loitolla kohtuu hyvin. Riippuu paljon lähtötilanteesta, onko esim. valmiiksi hyvä arsenaali ongelma "kerääjäkasveja" pellolla. Suojaviljasta joita ollu niin menee rikkatorjunta myöhäiseksi, kun odotettava että apila on oikeassa kasvuvaiheessa, että kestää gramma mcpa kokkelilla ruiskuttaa.