Kuluneen 30 vuoden aikana olen usein kuullut seuraavan kysymyksen: Noston sylinterin tiivisteet vaihdettiin, ja edelleen puomi laskee. Missähän se vika on? Tässä ohjeita toimenpiteistä, vian paikallistamiseksi, jotka ovat kaikki paljon helpompia, kuin tiivisteiden vaihto sylinteristä.-  Tässä lista mahdollisuuksista: Karavuoto, vastaventtiilivuoto, paineiskuventtiilivuoto tai kara osittain auki, siis vipu ei ole keskellä.
Pahakin karavuoto on kokoluokassa millilitroja / minuutti, eli puomi ei tule alas niin ettei alta kerkeä. Eli jos puomi laskee nopeasti, on kyseessä suurella todennäköisyydellä paineiskuventtiili ongelma - joko tiiviste rikki, roskia karan välissä, jousi poikki tai väärä/alentunut painearvo. Usein, erityisesti maatilakuormaimessa, on puominjatkeen lohkon vetopuolella paineiskuventtiilin tilalla ns. sokkitulppa, jolla edellä mainitun vian voi nopeasti selvittää.Siis vaihda keskenään. Jos puomi pysyy ylhäällä, niin jo löytyi vika.
Vastaventtiilin vuotaessa on tilanne vähän toinen, eli vuoto ilmenee siten, että kun pyritään nostamaan raskasta kuormaa hitaasti, lähtee puomi ensi laskemaan, sitten vasta nousemaan. Helppo tapa tarkistaa vastaventtiili, tapahtuu seuraavasti: Nosta puomi esin 2 m korkeudelle, sammuta pumppu, vedä noston vipua, nostaaksesi puomia. Jos nyt ei tapahdu mitään, on vastaventtiili kunnossa, mutta jos puomi lähtee laskemaan, ja jatkaa laskemista niin kaun kuin vipua vedetään, on kyseessä vastaventtiilivuoto. Edellä kerrottu koskee käsivipuventtiileitä. Hydraulisissa / sähköisissä esiohjauksissa tarkistus tapahtuu lähinnä käyttölämpimällä öljyllä, mahdollisimman pienillä kierroksilla ja raskaalla kuormalla, puomia nostettaessa todettu laskeminen, nousemisen sijaan. Vastaventtiilin voi usein korjata lyömällä vastaventtiilin karaa tai kuulaa PIENELLÄ vasaralla tuurnan avulla.
Karavuoto on voimakkaasti riippuvainen öljyn lämpötilasta ja puomin sylinterin paineesta. Öljyssä oleva lika tukkii karavuodon hetken päästä, mutta se tulee takaisin karaa uudelleen liikutettaessa.

Jos puomi kuorman kanssa laskee määrättyyn asentoon (kulmaan) ja jää siihen, on kyseessä liian matala paineiskuventtiilin arvo. Yleisenä ohjeena mainittakoon, että kuormaa pitävien sylintereiden (nosto ja taittopuomi) arvot tulee aina olla korkeammat kuin päävaroventtiilin arvo, koska paineiskuventtiilin sulkeutumispaine on jonkinverran pienempi kuin avautumispaine. (määrä riippuu paineiskuventtiili tyypistä) Jos päävaro rajoittaa nostettavan kuorman paineen esim. 175 bar:iin ja noston painesikuventtiili on vaikka 170 bar, jää suurimmaksi paineeksi 170, ja jos paineiskuventtiili sulkee vasta esim. 150 bar:ssa, valuu puomi alas kunnes paine on laskenut 150 bar:iin.

Onka tällaisille ohjeille tarvetta?

Onka tällaisille ohjeille tarvetta?

Kaikki tieto on arvokasta.

edellisiin viitaten niin onko mahdollista että paineiskut letkussa rikkoo venttiilt vai hoitaako paineiskuventtiili oikein asennettuna jouston niin että lohko kestää. (murtolassa joku mietti kylvökoneen tehneen niin siirtoajossa)

entä onko sokkiventtilit turhat esimerkiksi lumiaurassa ja puskulevyssä. Eli hoitaako nämä samat paineiskuventtiili saman asian. Isotpojat on ainakin kertonu että esimerkiksi puskulevyssä isku tulee niin nopeasti että sokkiventtiili ei kerkeä mukana vaan rauta vääntyy. Ainut mikä kestää on mekaaninen jousto esim jousi tms.

Ulkoisen voiman aiheuttama paineisku vaikuttaa ohjausventtiilissä ainoastaan sylinteriportin alueella, ja se pyöreän muotonsa ansiosta on venttiilin vahvin paikka. Vaikka puskulevyn aiheuttama paineisku on nopea, niin vaurio on taatusti pienenpi sokilla varustetun lohkon kanssa, kuin ilman. Sellainen "raudan vääntyminen" jää vähäisemmäksi, mutta parhaimmillaan paineiskuventtiili toimii, kun se on asennettu sylinterin päätyyn. Tuossa iskussa pitää kaikki kiihdyttää, ja nopeasti, muun muossa letkun sisältämä öljymassa. Tiedän tuossa takavuosina tapauksen, jossa kaivinkoneen kääntölaitteet hajosivat systemaattisesti, ja "piikkipaineita" mitattaessa löydettiin jatkuvasti yli 1000 bar paineita vaikka sokki oli 160 bar. Ongelma poistui, kun sokki vietiin paineskun alkulähteelle, eli sylinteriin.

Tämä on tosi hyvää tietoa. Olenko eksynyt väärään keskusteluryhmään  Ei täällä yleensä asiaa puhuta (ei uskalleta puhua, se on toinen vaihtoehto)

Tuli mieleen yksi asia, mistä pitää varoittaa: Etukuormaimen tai metsäkuormaimen kuljettaminen, tankkiletku irroitettuna aiheuttaa hirveitä paineiskuja ohjausventtiilin tankkipuolella. Koska neste ei painu kasaan (lähes yhtään) aihettaa sylinteristä tulevat paineiskut lähes välittömästi paineiskuja myös tankkipiirissä, ja ne ovat yleensä suunniteltu max 100 bar paineille. (meidän venttiileissä suoja tällekin ongelmalle). Tällä tavalla saa, jos ei haljenneita lohkoja, niin ainakin vuotavia karantiivisteitä.

Ensinnäkin, sylinteri tai karavuoto, niin jos männänvarsi tulee ulos, mahtuu se öljymäärä, joka tulee männänvarren puolelta, systeemiin, vaikka tankki/pumppuletkut ovat irrotettuna. Toisinpäin se ei ole mahdollista, ilman että öljyä vuotaa pihalle. Tuossa edellisessä tapauksessa tulee männän päälle tyhjiö. Sehän on vain 1 bar, eli tyhjiön saaminen ei vaadi raskasta tukijalkaa, suurempi este on tiivisteiden kitka. Jokainen valmistaja ilmoittaa ohjausventtiilinsä minimi karavuodon, joka yleensä on 4 - 8 cc/min  100 bar - 50 ast C   30 sT. Täten, kun vaan on minuutteja tarpeeksi, eikä öljy mene liian jäykäksi, niin puomit laskee ja muutakin kivaa tapahtuu. Jos vaaditaan ehdotonta tiiveyttä, ei kuormaa saa jättää karan varaan. (lukkoventtiili tarvitaan)

En ihan kaikkea jaksanut lukea mutta noi paineiskut , voisko niitä pienentää ?

Öljyä paljon tankkiin liian äkkiä ?  Paluupuoli avaremmaksi ? Onnistuuko ? .

Paineiskuja saadaan aikaiseksi kahdella tavalla: Törmäämällä (esim.lumiaura) tai keskeyttämällä liike nopeasti (metsäkuormaimen, etukuormaimen puomin lasku). Kun ajelee rauhallisesti puutavara kuormaimella, saattaa selvitä koko päivän, niin ettei sokit aukea, mutta esimerkiksi pääpuomin liikkeen keskeyttäminen raskaan kuorman kanssa, avaa sokin takuulla. Tankkilinjan avaaminen väljemmäksi ei poista paineiskuja. Sylinteriltä tuleva paineisku voi olla helposti 300 - 400 bar, ja sen purkautuessa tankkilinjaan on yx ja hailee, on tankkipaine 5 tai 15 bar.

Paineiskuja saadaan aikaiseksi kahdella tavalla: Törmäämällä (esim.lumiaura) tai keskeyttämällä liike nopeasti (metsäkuormaimen, etukuormaimen puomin lasku). Kun ajelee rauhallisesti puutavara kuormaimella, saattaa selvitä koko päivän, niin ettei sokit aukea, mutta esimerkiksi pääpuomin liikkeen keskeyttäminen raskaan kuorman kanssa, avaa sokin takuulla. Tankkilinjan avaaminen väljemmäksi ei poista paineiskuja. Sylinteriltä tuleva paineisku voi olla helposti 300 - 400 bar, ja sen purkautuessa tankkilinjaan on yx ja hailee, on tankkipaine 5 tai 15 bar.

Eipä tietenkään poistakkaan juu . Ei olekkaan mikään helppo ratkaisu .

Mites paineakku käyttäytyisi tuossa tilanteessa ?

Minulla on puutavarakuormaajassa on 0,5L paineakku nostosylinterissä. En suostuisi kuormaamaan enää ilman, kaikenlainen rytkäminen jää pois. Nostosylinterin muutin yksitoimiseksi vaimentajan takia.

Paineakkua voi käyttää määrätyissä tilanteissa. Juuri etukuormaimen puomin "rynkytyksen" poistamiseen se soveltuu, koska se purkautuu automaattisesti, painnen laskiessa. Metsäkoneen liikkeiden pehmentämisessä onkin sitten muita ongelmia. Paineakkuun puristettu öljy on saatava myös pois sieltä, eikä se tule välttämättä juuri oikeaan aikaan. Myöskin "kumimainen" puomi saattaisi olla aika haasteellinen ohjattava.

Jatka vaan, mielellään näitä lueskelee.

Kysyppä muuten JJ Koneviestiltä, saisitko tehdä juttusarjan näistä hydrauliikan ongelma-asioista lehteen. Tämmöisiä käytännön vikojen selvittämisiä kun ei viitsi kukaan enää pohtia. Niin surullista.

Täällä on pojilla taas hydrauliikka jutut, aihekkin mielenkiintoinen.