Casella, kuristatko paineakulta sylinterille palaavaa öljyvirtausta?
Tulisi niinkuin iskarin toiminto, ei lähtisi "heijjaamaan".

Pahimman painepiiken ohjausventtiilille aiheuttaa avaamalla kouran lähes kokonaan ja sitten rymäyttämällä se jäätyneeseen maahan tai johonkin muuhun kovaan alustaan. Sylinterin / kouran geometrian takia tulee vipuvarreksi lähes ääretön, jolloin painekin on lähes ääretön. Jos kara on tässä tilanteessa auki, pääsee paine nyt sylinteriporttia pidemmälle, lohkon neliömäisiin kanaviin, vastaventtiiliä vasten. Päävaro ei auta tässä, loska vastaventtiili sulkee tien.

Ulkoisen voiman aiheuttama paineisku vaikuttaa ohjausventtiilissä ainoastaan sylinteriportin alueella, ja se pyöreän muotonsa ansiosta on venttiilin vahvin paikka. Vaikka puskulevyn aiheuttama paineisku on nopea, niin vaurio on taatusti pienenpi sokilla varustetun lohkon kanssa, kuin ilman. Sellainen "raudan vääntyminen" jää vähäisemmäksi, mutta parhaimmillaan paineiskuventtiili toimii, kun se on asennettu sylinterin päätyyn. Tuossa iskussa pitää kaikki kiihdyttää, ja nopeasti, muun muossa letkun sisältämä öljymassa. Tiedän tuossa takavuosina tapauksen, jossa kaivinkoneen kääntölaitteet hajosivat systemaattisesti, ja "piikkipaineita" mitattaessa löydettiin jatkuvasti yli 1000 bar paineita vaikka sokki oli 160 bar. Ongelma poistui, kun sokki vietiin paineskun alkulähteelle, eli sylinteriin.

Tarkoitatko että se on heti sylinterin letku liittimessä vai onko olemassa jokin systeemi mikä laitetaan sylinterin päätyyn/sisälle tms. En vaan sitten ole kuullut/ huomioinut moista ennen.

Sylinterin päätyyn koneistetaan suoraan pesä sokille, sehän vaatii imutoiminnan ja oman tankkiyhteyden, mutta siihenhän mennään kun muu ei auta. Kääntösylinterin kyseenollessa, on purkautuvan öljyn määrä sama kuin toisen puolen kavitaatio vaatii, joten siellä ei tarvita tankkilinjaa.

JJVaasa;lle

Joo on sylinteriin menevässä letkussa T-haarassa vastusvastaventtiili ennen paineakkua. Tosiaan saa säätä iskunvaimennuksen mieleisekseen. Tälle kuormaajalle -Joutsa 33- akun sopiva esipaine on 50bar.  Kuormaaja saattaa aluksi tuntua "kumimaiselta", mutta kun siihen tottuu on vaimennin ainakin omalla kohdalla aivan välttämätön. Kun säätää venttilin kiinni, niin voi todeta että aikaan ilman vaimenninta ei ole paluuta. Säästä kuormaimen ja alustakoneen rakenteita ja kuskin fysiikkaa.

Katsoin tuossa pikaisesti, että 0,75 litran (50bar) paineakku maksaa noin 150 € ja 1/2" vastusvastaventtiili puolestaan n. 40 €. Eiköhän nuo hinnat tipu, kun vähän tutkitaan markkinoita. Jos vaikka pantaisiin tuokin asia kuntoon
Lisäys edelliseen:
Tutkimusten mukaan, metsäkyormaimen nostosylinterin paineakun ihanteelliinen paine on 75 bar. ( paras vaimennustulos)
(ei ilmennyt kuormaimen tyyppi)

Henkilökohtasen tutkimuksen tulos oli Joutsalaisessa että ei tyhjä koura joustellut 70bar paineella. Eli esipaine pitää olla pienempi mitä vaati pelkän puomin nosto. Kuormaajakohtanen.

Ei aivan puolittunut hinta, mutta melkein. Siis 0,7 litran paineakku + vastusvastaventtiili + T haara 110€ iliman verroo.  Montax pannaan?

Jatka vaan, mielellään näitä lueskelee.

Kysyppä muuten JJ Koneviestiltä, saisitko tehdä juttusarjan näistä hydrauliikan ongelma-asioista lehteen. Tämmöisiä käytännön vikojen selvittämisiä kun ei viitsi kukaan enää pohtia. Niin surullista.

hyvä idea 

Aina oon yrittäny asiaa ettiä agronetistä, mut nyt vasta löysin:( aina tulee timppa väliin sarkastisilla ja huumori kommenteillaan ja sit katoo aihekkin jo... tattista vaan vaasa

Aina oon yrittäny asiaa ettiä agronetistä, mut nyt vasta löysin:( aina tulee timppa väliin sarkastisilla ja huumori kommenteillaan ja sit katoo aihekkin jo... tattista vaan vaasa

Mitä ***** huumoria nyt on ollu? Ihan asiallisia keksintöaloitteita.

Mikä lie tuo paineiskuventtiili .. ? olisiko sinulla esittää kuvaa moisesta kun en ole aikaisemmin moiseen törmännyt..
jokusen nosturin ja kaivinkoneen korjannuty ja vastaavia osiin ole törmännyt
 

Jos puomi kuorman kanssa laskee määrättyyn asentoon (kulmaan) ja jää siihen, on kyseessä liian matala paineiskuventtiilin arvo. Yleisenä ohjeena mainittakoon, että kuormaa pitävien sylintereiden (nosto ja taittopuomi) arvot tulee aina olla korkeammat kuin päävaroventtiilin arvo, koska paineiskuventtiilin sulkeutumispaine on jonkinverran pienempi kuin avautumispaine. (määrä riippuu paineiskuventtiili tyypistä) Jos päävaro rajoittaa nostettavan kuorman paineen esim. 175 bar:iin ja noston painesikuventtiili on vaikka 170 bar, jää suurimmaksi paineeksi 170, ja jos paineiskuventtiili sulkee vasta esim. 150 bar:ssa, valuu puomi alas kunnes paine on laskenut 150 bar:iin.

Onka tällaisille ohjeille tarvetta?

Puhut alla ilmeisesti kuormanpitoventtiilin nimellä tunnetusta vastaventtiilistä

Kuluneen 30 vuoden aikana olen usein kuullut seuraavan kysymyksen: Noston sylinterin tiivisteet vaihdettiin, ja edelleen puomi laskee. Missähän se vika on? Tässä ohjeita toimenpiteistä, vian paikallistamiseksi, jotka ovat kaikki paljon helpompia, kuin tiivisteiden vaihto sylinteristä.-  Tässä lista mahdollisuuksista: Karavuoto, vastaventtiilivuoto, paineiskuventtiilivuoto tai kara osittain auki, siis vipu ei ole keskellä.
Pahakin karavuoto on kokoluokassa millilitroja / minuutti, eli puomi ei tule alas niin ettei alta kerkeä. Eli jos puomi laskee nopeasti, on kyseessä suurella todennäköisyydellä paineiskuventtiili ongelma - joko tiiviste rikki, roskia karan välissä, jousi poikki tai väärä/alentunut painearvo. Usein, erityisesti maatilakuormaimessa, on puominjatkeen lohkon vetopuolella paineiskuventtiilin tilalla ns. sokkitulppa, jolla edellä mainitun vian voi nopeasti selvittää.Siis vaihda keskenään. Jos puomi pysyy ylhäällä, niin jo löytyi vika.
Vastaventtiilin vuotaessa on tilanne vähän toinen, eli vuoto ilmenee siten, että kun pyritään nostamaan raskasta kuormaa hitaasti, lähtee puomi ensi laskemaan, sitten vasta nousemaan. Helppo tapa tarkistaa vastaventtiili, tapahtuu seuraavasti: Nosta puomi esin 2 m korkeudelle, sammuta pumppu, vedä noston vipua, nostaaksesi puomia. Jos nyt ei tapahdu mitään, on vastaventtiili kunnossa, mutta jos puomi lähtee laskemaan, ja jatkaa laskemista niin kaun kuin vipua vedetään, on kyseessä vastaventtiilivuoto. Edellä kerrottu koskee käsivipuventtiileitä. Hydraulisissa / sähköisissä esiohjauksissa tarkistus tapahtuu lähinnä käyttölämpimällä öljyllä, mahdollisimman pienillä kierroksilla ja raskaalla kuormalla, puomia nostettaessa todettu laskeminen, nousemisen sijaan. Vastaventtiilin voi usein korjata lyömällä vastaventtiilin karaa tai kuulaa PIENELLÄ vasaralla tuurnan avulla.
Karavuoto on voimakkaasti riippuvainen öljyn lämpötilasta ja puomin sylinterin paineesta. Öljyssä oleva lika tukkii karavuodon hetken päästä, mutta se tulee takaisin karaa uudelleen liikutettaessa.

tuon takia käytetään pilotti ohjattuja erillispainevaroja laadukkaissa järjestelmissä (jo vuosia) ohessa linkki sellaisen toimintaan http://www.e4training.com/hydraulic_valves/B1.htm

Ulkoisen voiman aiheuttama paineisku vaikuttaa ohjausventtiilissä ainoastaan sylinteriportin alueella, ja se pyöreän muotonsa ansiosta on venttiilin vahvin paikka. Vaikka puskulevyn aiheuttama paineisku on nopea, niin vaurio on taatusti pienenpi sokilla varustetun lohkon kanssa, kuin ilman. Sellainen "raudan vääntyminen" jää vähäisemmäksi, mutta parhaimmillaan paineiskuventtiili toimii, kun se on asennettu sylinterin päätyyn. Tuossa iskussa pitää kaikki kiihdyttää, ja nopeasti, muun muossa letkun sisältämä öljymassa. Tiedän tuossa takavuosina tapauksen, jossa kaivinkoneen kääntölaitteet hajosivat systemaattisesti, ja "piikkipaineita" mitattaessa löydettiin jatkuvasti yli 1000 bar paineita vaikka sokki oli 160 bar. Ongelma poistui, kun sokki vietiin paineskun alkulähteelle, eli sylinteriin.

Hydrauliikkahommissa puomi laskee yleensä siinä tilanteessa kun maan vetovoima kumoaa naisen viehätysvoiman.