Lainaus käyttäjältä: DB 1690 - 29.02.16 - klo:11:12

Mistä saisi mulleille sopivaa säilörehua, ohrasta teen
suurimman osan mutta kun oltava 2 kasvia niin joku
seos tai muu raaka-aine pitäs olla?

Eikö sulla ole nurmea lainkaan. Nurmihan olis se toinen kasvi.

Noihin aiempiin sulavuus kommentteihin heitän oman kokemukseni eräästä "epäonnistuneesta" kokovilja sadosta. Vuosia sitten oli viljelyssä Scarlett-ohraa ja kokoviljarehuksi sitä kanssa ajettiin. Ruiskutettiin rikka-aineiden lisäksi tautiaine, että tulisi hyvä sato. No kesällä sattui sitten kovia sateita ja kasvusto lakoontui siten, että korsi nousi kuitenkin puolivälistä pystyyn. Korjuussa lähti siten melko vähän kortta ja suhteessa jyviin. Aumaa kun alettiin syöttämään, ihmettelin leikkuurintuuksen jyvän paljoutta. Emoille syötettiin vähän aikaa muun evään seassa, mutta piti lopettaa, koska mammat alkoivat lihomaan liikaa. Kasvaville hiehoille se sitten piti syöttää. En muista tarkkoja rehuanalyysituloksia, mutta sen muistan, että ne eivät pitäneet paikkaansa käytännön kanssa. Eli rehu oli paljon ärjympää oikeasti kuin, mitä sen aikaiset analyysit paperilla kertoivat.

Ei ole nurmea tällä hetkellä tarkoitus aloittaa syksyllä mullin pito ja peltoala suhteessa sunniteltuun eläinmäärään on pieni, on tässä tullut luettua runsas määrä asiaa kokoviljasr ja nurmisäilörehusta mutta tiedot tuotantokustannuksista näiden välillä ristiriitaisia, kumpi on halvempaa? kokoviljassa myös kuivikelannan levitys etu joka vuosi.

Kokoviljasäilörehussa on yleensä pienempi valkuaisprosentti kuin nurmirehussa, ellei ole jokin palkokasvi mukana. Itsellä ainakin nurmi on halvempi kuin kokovilja, on jopa laskettukin se, mutta riippuu tietysti minkälaiset viljelyolosuhteet on kyseessä. Voisihan ajatella laittaa sen toisen kasvin vaatiman alan verran nurmelle ja siihen apila- tai sinimailasseoksen, jolloin saisi appeeseen kotoista valkuaista. Lisäksi olisi maan kannalta hyvä tuo nurmikierto. Kuivalantaa pystyy kohtuullisia määriä ajamaan myös nurmelle, jos on hyvä vaunu ja sopiva lanta, ei saa olla pitkää palamatonta olkea. Mutta jos peltoala on pieni suhteessa eläimäärään, on varmasti järkevämpää pitää viljaa sen takia maksimiala tai sitten etsiä yhteistyökumppani lannan levitysalan puitteissa ja mahdollisesti myös nurmialan.

Korjuussa paras vaihtoehto on suoraniitto, jolloin "puintitappio" on pienin. Niittomurskaus+karhotus+paalaus on kaikkein huonoin. Jyvän pitää olla täyttynyt, mutta se ei saa olla kova (ellei ole jyvämurskainta korjuukoneessa), koska jyvä tulee siinä tapauksessa läpi naudan ruuansulatuskanavasta.

Isojyväisiä ja satoisia lajikkeita kannattaa suosia ja mahdollisuuksien mukaan tautiruiskutus, jossa tosin pitää huomioida pitkät varoajat. Jos päätyy pelkästään viljanviljelyyn, niin ohra ja vehnä ovat parempia sulavuuden osalta (enempi jyvää suhteessa korteen) kuin kaura tai sitten kaura pitää ajaa hyvin vihantana, jolloin se on sitten aika erityyppinen eväs.