Vieläkö noissa tukiehdoissa oli jotain säännöksiä nurmen säilyttämisestä eli joku aikaisin muokkauspäivä (kasvuston lopettaminen)? Lohkolla muutamalla pitäisi tehdä perusparannuksia ja eka sadon jälkeinen aika olisi aika ihanteellinen - jos vain direktiivit suovat. Tukioppaasta ei ollut apua enkä ehtinyt enää täydentäviin ehtoihinkaan perehtyä, josko siellä mitään asiasta onkaan?

Petri

Vieläkö noissa tukiehdoissa oli jotain säännöksiä nurmen säilyttämisestä eli joku aikaisin muokkauspäivä (kasvuston lopettaminen)? Lohkolla muutamalla pitäisi tehdä perusparannuksia ja eka sadon jälkeinen aika olisi aika ihanteellinen - jos vain direktiivit suovat. Tukioppaasta ei ollut apua enkä ehtinyt enää täydentäviin ehtoihinkaan perehtyä, josko siellä mitään asiasta onkaan?

Petri

Päivämäärämääräykset taitaa olla noilla monimuotoisuus ja muilla luonnonhoitopelloilla. Jos edes yksi sato on korjattu, niin eiköhän se hyvien tapojen mukaan ole mahdollista muokata. Ja kunnostustoimenpiteitähän saa tehdä pelloilla pl. luonnonhoitopellot.

Tämäkin tosin on vaan arvailua. Ei mitään direktiivitulkintaa.

Otaksuisin ettei sr nurmessa tuossa tilanteessa ole mitään pvm rajoitteita. Sr nurmenahan se on ollut laillinen kun kerran olet siitä yhdenkään sadon korjannut. Jos nyt sitä korjaat ja perustat niin että syksyyn mennessä siinä jotain kasvaa, niin täyttää sitten kasvipeitteisyyttäkin, jos jostain syystä olisi tarvis...

Samanlainen käsitys on itsellänikin, tosin joskus vuonna nakkijakäpy silloinen sr-nurmen CAP-tuki edellytti muutakin kummallista...

Petri

Samanlainen käsitys on itsellänikin, tosin joskus vuonna nakkijakäpy silloinen sr-nurmen CAP-tuki edellytti muutakin kummallista...

Petri

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ... Ei kait sr-nurmi ollut CAP - kasvi?  Kesanto ja viljat olivat, varmaankin rypsit ym. Cap- viljan sai kuitenkin tehdä rehuksi kunhan oli tähkällä, röyhyllä jne ... Mutta muuten edellisten kans luuloissani samaa mieltä

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.06.14 - klo:12:35

Samanlainen käsitys on itsellänikin, tosin joskus vuonna nakkijakäpy silloinen sr-nurmen CAP-tuki edellytti muutakin kummallista...

Petri

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ... Ei kait sr-nurmi ollut CAP - kasvi?  Kesanto ja viljat olivat, varmaankin rypsit ym. Cap- viljan sai kuitenkin tehdä rehuksi kunhan oli tähkällä, röyhyllä jne ... Mutta muuten edellisten kans luuloissani samaa mieltä

Yhteen väliin säilörehu oli CAP-kelpoinen, mutta kuiva heinä ei. Taisi olla vain vuoden tai kaksi (en ollut silloin vielä aktiiviviljelijä), voin hyvin kuvitella sitä valvonnan tuskaa, kun "esikuivatusta säilörehusta" pitää arpoa, onko tukikelpoinen vai ei...

Petri

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.06.14 - klo:18:07

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.06.14 - klo:12:35

Samanlainen käsitys on itsellänikin, tosin joskus vuonna nakkijakäpy silloinen sr-nurmen CAP-tuki edellytti muutakin kummallista...

Petri

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ... Ei kait sr-nurmi ollut CAP - kasvi?  Kesanto ja viljat olivat, varmaankin rypsit ym. Cap- viljan sai kuitenkin tehdä rehuksi kunhan oli tähkällä, röyhyllä jne ... Mutta muuten edellisten kans luuloissani samaa mieltä

Yhteen väliin säilörehu oli CAP-kelpoinen, mutta kuiva heinä ei. Taisi olla vain vuoden tai kaksi (en ollut silloin vielä aktiiviviljelijä), voin hyvin kuvitella sitä valvonnan tuskaa, kun "esikuivatusta säilörehusta" pitää arpoa, onko tukikelpoinen vai ei...

Petri

Sr-nurmi oli CAP-kasvi. Yksi sr-sato toi statuksen.
Eli kuivaheinän jälkeen odelman korjuu tai sr-korjuu ja laidunnus odelmalle olivat kelpo vaihtoehtoja.

Käsittääkseni yhden sadon korjuu riittää nykyehdoilla.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.06.14 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.06.14 - klo:18:07

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.06.14 - klo:12:35

Samanlainen käsitys on itsellänikin, tosin joskus vuonna nakkijakäpy silloinen sr-nurmen CAP-tuki edellytti muutakin kummallista...

Petri

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ... Ei kait sr-nurmi ollut CAP - kasvi?  Kesanto ja viljat olivat, varmaankin rypsit ym. Cap- viljan sai kuitenkin tehdä rehuksi kunhan oli tähkällä, röyhyllä jne ... Mutta muuten edellisten kans luuloissani samaa mieltä

Yhteen väliin säilörehu oli CAP-kelpoinen, mutta kuiva heinä ei. Taisi olla vain vuoden tai kaksi (en ollut silloin vielä aktiiviviljelijä), voin hyvin kuvitella sitä valvonnan tuskaa, kun "esikuivatusta säilörehusta" pitää arpoa, onko tukikelpoinen vai ei...

Petri

Sr-nurmi oli CAP-kasvi. Yksi sr-sato toi statuksen.
Eli kuivaheinän jälkeen odelman korjuu tai sr-korjuu ja laidunnus odelmalle olivat kelpo vaihtoehtoja.

Käsittääkseni yhden sadon korjuu riittää nykyehdoilla.

Hyvinpä sitä onneksi nuo asiat unohtaa, noinhan se taisi olla Silloin sentäs voi vaihtaa vuodeksi kerrallaan laitumista cap-oikeuden viljalohkolle , jolla ei sattumalta ollut cap-oikeutta.

Säilörehunurmeen riittää yksi sadonkorjuukerta. Sen jälkeen lopettaminen on sallittua. Glyfo pari viikkoa niiton jälkeen. Se tehoaa kesällä nopeasti, heinä kellastuu yleensä jo viikossa.

Sitten kannattaa olla tarkkana paljonko olet lannoittanut! Tukiehtojen mukaisen säilörehun lannoitusmäärän saa levittää vain jos ottaa vähintään kaksi satoa. Määrän saa levittää kerralla, mutta useampi sato pitää korjata. Jos korjaa vain yhden sadon, pitää lannoituksessa noudattaa MUU HEINÄn lannoitusmääriä.

Opin tämän lannoitevalvonnassa! Selvisin ilman sanktioita kun oli viljelysuunnitelmassa tarkoitus ottaa kaksi satoa. Typpi ylittyi 7 kg sallitusta muun heinän tasosta. Oli kuiva syksy ja en älynnyt tehdä satovahinkoilmoitusta.

Säilörehunurmeen riittää yksi sadonkorjuukerta. Sen jälkeen lopettaminen on sallittua. Glyfo pari viikkoa niiton jälkeen. Se tehoaa kesällä nopeasti, heinä kellastuu yleensä jo viikossa.

Sitten kannattaa olla tarkkana paljonko olet lannoittanut! Tukiehtojen mukaisen säilörehun lannoitusmäärän saa levittää vain jos ottaa vähintään kaksi satoa. Määrän saa levittää kerralla, mutta useampi sato pitää korjata. Jos korjaa vain yhden sadon, pitää lannoituksessa noudattaa MUU HEINÄn lannoitusmääriä.

Opin tämän lannoitevalvonnassa! Selvisin ilman sanktioita kun oli viljelysuunnitelmassa tarkoitus ottaa kaksi satoa. Typpi ylittyi 7 kg sallitusta muun heinän tasosta. Oli kuiva syksy ja en älynnyt tehdä satovahinkoilmoitusta.

Kiitti vinkistä Sitten kun katselee taas suomen vilja-aitassa tehtyä Peltotukea, niin se ei tuollaisia osannut edes ehdottaa. Siis muu heinä     säilörehu 1 sato = puolet koko maksimista = kuivaheinä. Voi toki olla maalaji kohtaisia juttuja, täytyy katsella ennen kuin tämän kesän suunnitelmaa tulostaa Juhannuksenahan ne on hyvä tehdä, tietää miten suunnitella

Säilörehunurmeen riittää yksi sadonkorjuukerta. Sen jälkeen lopettaminen on sallittua. Glyfo pari viikkoa niiton jälkeen. Se tehoaa kesällä nopeasti, heinä kellastuu yleensä jo viikossa.

Sitten kannattaa olla tarkkana paljonko olet lannoittanut! Tukiehtojen mukaisen säilörehun lannoitusmäärän saa levittää vain jos ottaa vähintään kaksi satoa. Määrän saa levittää kerralla, mutta useampi sato pitää korjata. Jos korjaa vain yhden sadon, pitää lannoituksessa noudattaa MUU HEINÄn lannoitusmääriä.

Opin tämän lannoitevalvonnassa! Selvisin ilman sanktioita kun oli viljelysuunnitelmassa tarkoitus ottaa kaksi satoa. Typpi ylittyi 7 kg sallitusta muun heinän tasosta. Oli kuiva syksy ja en älynnyt tehdä satovahinkoilmoitusta.

Niin tai sitten vaan olisi tehnyt vähän kaksi heikompaa satoa paperilla. Maataloustukibyrokratia on siitä hienoa, että uskomattoman määrän asioita pystyy hoitamaan paperilla. Mikä taas on täysin hullua, että yleensä koko byrokratia on olemassa.