Kyllähän noi kevätvehnät on kaikin puolin onnettomia, ei pitäisi viljellä lainkaan. Parin vuoden päästä on tulossa KWS Mistral, josta on ilmeisesti lupa odottaa jotain. Amareton satotaso, Seepran kasvuaika jne. Josko siitä alkaisi lajikkeet parantua? 

Eiköhän tää ole joku kemikaali addikti niinkuin jokainen nykypäivän lajike. 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.10.15 - klo:20:04

Kyllähän noi kevätvehnät on kaikin puolin onnettomia, ei pitäisi viljellä lainkaan. Parin vuoden päästä on tulossa KWS Mistral, josta on ilmeisesti lupa odottaa jotain. Amareton satotaso, Seepran kasvuaika jne. Josko siitä alkaisi lajikkeet parantua? 

Eiköhän tää ole joku kemikaali addikti niinkuin jokainen nykypäivän lajike. 

Quarnaa on monet kehuneet näiltä osin: korkea valkuainen, säilyttää erinomaisesti sakoluvun, ei kovin myöhäinen, jyväkooltaankin melko iso, MUTTA
se satotaso, viiteen tonniin pääsy kiven alla, 4,5:kin jo tällä lajikkeella hyvä taso. Ja on kyllä poudanarka.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.15 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.10.15 - klo:20:04

Kyllähän noi kevätvehnät on kaikin puolin onnettomia, ei pitäisi viljellä lainkaan. Parin vuoden päästä on tulossa KWS Mistral, josta on ilmeisesti lupa odottaa jotain. Amareton satotaso, Seepran kasvuaika jne. Josko siitä alkaisi lajikkeet parantua? 

Eiköhän tää ole joku kemikaali addikti niinkuin jokainen nykypäivän lajike. 

Quarnaa on monet kehuneet näiltä osin: korkea valkuainen, säilyttää erinomaisesti sakoluvun, ei kovin myöhäinen, jyväkooltaankin melko iso, MUTTA
se satotaso, viiteen tonniin pääsy kiven alla, 4,5:kin jo tällä lajikkeella hyvä taso. Ja on kyllä poudanarka.

Quarna oli joo kaikkien huulilla, sen voittokulun kampitti silloinen maksimissaan 15 euron hintaero rehuvehnään, silloin rehustakin sai 200€. Sitten on jo vähän viljelykokemuksiakin tullut, ei sen sakoluvunkestävyys ylivoimainen siltikään ole ollut. Valkuainen ja levontalaatu, sitä ei kiistä kukaan.

Tehoviljelemällä sen sadontuottokyky ei riitä. Jos vuodesta toiseen saavutettavat ravinnetaseet määrittelisivät viljelyn oikeutuksen, ei Quarna olisi lajikeluettelossa ollenkaan. Ominaisuudet nähtyään ovat poutivien alueiden vijelijät siirtyneet vähin äänin Quarnasta pois. Alkemian omaisesti typpiravinnetta höyrystävien hikevien maiden viljelijät saavat kuuttakin tonnia, 15+ valkuaisen vehnää. Sinne se on omiaan.

-SS-

Onko mitään kokemuksia lennoxista? Onko kuinka poudan arka lajike?

Niin ja sitten aiheeseen, eli kaikki on puitu. En ole ennen puinut lokakuun puolella, mutta nyt tuli sitäkin kokeiltua.

Näyttäisi taas tulevan hyvä puintipäivä. Kohta kun aurinko nousee, niin voisi mennä kippaamaan eilisen kärrykuorman kuivuriin. Alkaa vaan olemaan harmittavan lyhyitä nää puintipäivät tähän aikaan vuotta...

Näyttäisi taas tulevan hyvä puintipäivä. Kohta kun aurinko nousee, niin voisi mennä kippaamaan eilisen kärrykuorman kuivuriin. Alkaa vaan olemaan harmittavan lyhyitä nää puintipäivät tähän aikaan vuotta...

Loput papuset laariin?

Näyttäisi taas tulevan hyvä puintipäivä. Kohta kun aurinko nousee, niin voisi mennä kippaamaan eilisen kärrykuorman kuivuriin. Alkaa vaan olemaan harmittavan lyhyitä nää puintipäivät tähän aikaan vuotta...

Kerkiät paremmin paistelemaan niitä pihveja.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 01.11.15 - klo:07:10

Näyttäisi taas tulevan hyvä puintipäivä. Kohta kun aurinko nousee, niin voisi mennä kippaamaan eilisen kärrykuorman kuivuriin. Alkaa vaan olemaan harmittavan lyhyitä nää puintipäivät tähän aikaan vuotta...

Loput papuset laariin?

Papusia hyvinkin, eikä vielä edes viimeisiä. Syksy ei ole mennyt ihan kuin soppa Strömsössä. En muista että marraskuussa oltaisiin puitu, mutta nyt sekin on koettu.

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 31.10.15 - klo:11:35

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.15 - klo:07:47

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.10.15 - klo:20:04

Kyllähän noi kevätvehnät on kaikin puolin onnettomia, ei pitäisi viljellä lainkaan. Parin vuoden päästä on tulossa KWS Mistral, josta on ilmeisesti lupa odottaa jotain. Amareton satotaso, Seepran kasvuaika jne. Josko siitä alkaisi lajikkeet parantua? 

Eiköhän tää ole joku kemikaali addikti niinkuin jokainen nykypäivän lajike. 

Quarnaa on monet kehuneet näiltä osin: korkea valkuainen, säilyttää erinomaisesti sakoluvun, ei kovin myöhäinen, jyväkooltaankin melko iso, MUTTA
se satotaso, viiteen tonniin pääsy kiven alla, 4,5:kin jo tällä lajikkeella hyvä taso. Ja on kyllä poudanarka.

Quarna oli joo kaikkien huulilla, sen voittokulun kampitti silloinen maksimissaan 15 euron hintaero rehuvehnään, silloin rehustakin sai 200€. Sitten on jo vähän viljelykokemuksiakin tullut, ei sen sakoluvunkestävyys ylivoimainen siltikään ole ollut. Valkuainen ja levontalaatu, sitä ei kiistä kukaan.

Tehoviljelemällä sen sadontuottokyky ei riitä. Jos vuodesta toiseen saavutettavat ravinnetaseet määrittelisivät viljelyn oikeutuksen, ei Quarna olisi lajikeluettelossa ollenkaan. Ominaisuudet nähtyään ovat poutivien alueiden vijelijät siirtyneet vähin äänin Quarnasta pois. Alkemian omaisesti typpiravinnetta höyrystävien hikevien maiden viljelijät saavat kuuttakin tonnia, 15+ valkuaisen vehnää. Sinne se on omiaan.

-SS-

Semmoinen neljän tonnin laatuvehnä. Tuli tähänkin sorruttua ihan silkkaa lapsellisuuttani, kun aluksi maksettiin 20e/t lajikehyvää. Iso jyvä ja hyvä HLP, ei valittamista, kun viherlannoitusnurmen jäljiltä tuli 18 valkuainen. Silloinkin kuivissa töyryissä jyvät vaan hävisi johonkin. Multavassa notkossa sen sijaan oli mukava puida. Oli kai jotain kahua kruunukalustetta vielä siilossa, jossa oli valkuaisongelmaa ja taisi olla sakossakin sanomista, en muista, mutta Quarna siellä seassa teki hyvän säväyksen ja myllylle kelpasi. Ei tätä jaksanut viljellä sen enempää...

kun viherlannoitusnurmen jäljiltä tuli 18 valkuainen.

Miten on, miten paljon vähentäisin rypsille lannoitusta kun oli virna-apila-herne viherlannoitus.
Murskattu lokakuun toisella viikolla, kynnetty pakkasöiden jälkeen nyt noin viikko-pari sitten.

Kyntöjälki on kuin sian tonkima, ei siis mikään kilpakyntöpalsta. Eli paljonko siittä mahdollisesta
typestä kerkiää valua viereiseen jokeen ennen kylvöaikaa.

Että ei menis lakoon.

-SS-

Nämä on Petri-tason kysymyksiä. Viime vuonna oli viherlannoitusnurmen jälkeen vehnä ja vehnäkuormissa valkuaiset vaihteli välillä 10.6 - 12.1, mutta en pysynyt perässä, että miten vaikutti esikasvi. Näppituntumalla sanoisin, että en ainakaan alle 90 tiputtaisi typpeä. Rypsin siemenmäärää voisi miettiä. 7 kiloa on ehdoton maksimi, tässä tapauksessa 6 kiloa voisi olla riittävä. 5 kiloakin voisi menetellä. Ekana vuonna vaihtelin rypsin siemenmääriä 4,5 - 7 kilon välillä, enkä huomannut juuri vaikutusta kasvustossa. Rypsin lakoriskiä ei kannata aliarvoida, noin niinkuin päätösten tueksi....

Nämä on Petri-tason kysymyksiä. Viime vuonna oli viherlannoitusnurmen jälkeen vehnä ja vehnäkuormissa valkuaiset vaihteli välillä 10.6 - 12.1, mutta en pysynyt perässä, että miten vaikutti esikasvi. Näppituntumalla sanoisin, että en ainakaan alle 90 tiputtaisi typpeä. Rypsin siemenmäärää voisi miettiä. 7 kiloa on ehdoton maksimi, tässä tapauksessa 6 kiloa voisi olla riittävä. 5 kiloakin voisi menetellä. Ekana vuonna vaihtelin rypsin siemenmääriä 4,5 - 7 kilon välillä, enkä huomannut juuri vaikutusta kasvustossa. Rypsin lakoriskiä ei kannata aliarvoida, noin niinkuin päätösten tueksi....

Joo eppäilen, että se typpi siittä karkaa talven aikana, kun sai jo pakkasta murskatessa, toisaalta kuivaa on ollut. Ehkä jopa saisi vielä peiteltyä pahimmin pystyynjääneet viilut.

Pienistä eristä tosiaan täällä päin ottavat kuormasta rahat itselleen pientoimituslisän nimityksellä. Eli pitäs noin 200 hl kärry olla vähintään. Keskustelen vielä, voiko tehdä niin, että tuo ensin yhden kärryn täytenä viljanvastaanottoon, jättää tassun varaan ja hakee toisen ja kippaa sitten niinkö yhdellä kippauksella ne peräkkäin, jos saisi alennusta siittä pienkippauslisästä.

Siis sitä rapsia tässä suunnittelen, rypsin yritän saada pienpuristamoon.

-SS-

24.5 kylvetyt demonstrantit tuli puitua 5-6.10. Valkuainen 11.6-12.5 sako 180-220. Neljästä kuormasta yhdessä donia yli sallitun 1.5 mikä meni rehuksi muut 0.8 0.98 1.24  Keskisato 5200kg.

24.5 kylvetyt demonstrantit tuli puitua 5-6.10. Valkuainen 11.6-12.5 sako 180-220. Neljästä kuormasta yhdessä donia yli sallitun 1.5 mikä meni rehuksi muut 0.8 0.98 1.24  Keskisato 5200kg.

Tuolla tuloksella voisi näytellä pitkää nenää kevään viimeisille lumiriekaleille kylvämään rientäville.

-SS-

Pienistä eristä tosiaan täällä päin ottavat kuormasta rahat itselleen pientoimituslisän nimityksellä. Eli pitäs noin 200 hl kärry olla vähintään. Keskustelen vielä, voiko tehdä niin, että tuo ensin yhden kärryn täytenä viljanvastaanottoon, jättää tassun varaan ja hakee toisen ja kippaa sitten niinkö yhdellä kippauksella ne peräkkäin, jos saisi alennusta siittä pienkippauslisästä.

-SS-

Kukas vastaanottaja tuota pientoimituslisää teilläpäin öljykasveille käyttää? Itsellä sellainen käsitys, että Avenalla ei olisi käytössä kuin viljoille. Eikä ole meillä paikallisella Koollakaan - ei tosin edes viljoilla