Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2016  (Luettu 206136 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2016

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?

Mihin muuten nykyään viedään DON-huonot homeiset toksiinikahukaurat? Metsään?  ???

Ei ole kokemusta itsellä mutta kylvä-unohda-pui joskus-tyyppisillä tiloilla ovat vieneet lämpökeskukseen nimellistä korvausta vastaan.

Vaikka haluaisit uskotella omaehtoisen kemikaalitaistelun aina
johtavan toksiinivoittoon, ei sillä juuri voi 100% suojaa saada.
Kukkimisen aikaiset säät ratkaisevat enemmän kuin Proline-ruiskutukset.
Siemenen koko ja lajittelun tehokkuus ratkaisee enemmän kuin
peittaus.
Peittauksella on saatu jopa DON arvot kohoamaan, koska
saastunut siemen itää peittaamisen ansiosta, mutta sisältää taudin alun.

Jotkut lajikkeet ovat arempia kuin toiset. Siis kertaluokkaeroja. Tästä ei
välttämättä haluta pitää suurta ääntä, koska uusien satoisien lajikkeiden
takaisinmaksu on vaativaa, lajikkeet pitää saada kaupaksi innokkaille
ainakin muutaman vuoden ajan, ja ainahan viljelijä voi sitten
viljanvastaanotossa syyttää itseään, että olisinpa ruiskuttanut 2 päivää
aikaisemmin, tai kaksi päivää myöhemmin, tahi kolme kertaa kahden sijasta ja ja ja

-SS-

Ekan kuvan töherrys ei liity tähän ketjuun.




Keskellä lajiteltu, reunoilla "jätteet".


Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Puinnit 2016
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks
Käteinen ratkasee

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2016
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks

Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Puinnit 2016
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks

Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?

Näillä ohranhinnoilla ei paljo käteistä kerry :D
Käteinen ratkasee

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2016
Hätäsimmät pui aikasia ohria pois.
Kai se alkuviikkoon menee Kaarlen kans ja Barkee saa odotella vielä viikon kaks

Yksi syy hosumiseen voi olla rahapula ja/tai ruokapula?

Näillä ohranhinnoilla ei paljo käteistä kerry :D

Kun rehulaskun limiitti on yli niin pienikin apu piikin lyhentämisessä auttaa uuden satsin tuomiseen................
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2016
Kuormassa seistyään rukiin kosteus oli 19%

Satoon voi olla tyytyväinen; myöhäiseen  syysvehnän kylvöaikaan ripoteltuna noin 4 t/ha. Vaikka alavammat saran päät sai ajaa pöytä ylhäällä.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8394
Vs: Puinnit 2016

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Eikös yksi seliseli selitys rukiin tuonnille viimetalvena ollut, etti Suomesta löytynyt alhaisen sakoluvun ruista.
Rukiin soveltumattomuudesta rehuksi pitäisi myöskin tehdä lisäselvitystä. Useammalla saksalaistilalla ruista viljellään vartavasten lypsylehmien rehuviljaksi. Onkohan lajikkeiden välillä eroa tai onko tämä rehuksi soveltumattomuus keino kyykyttää viljelijöitä.
Mystinen kesälaatumies

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Puinnit 2016

Minne muuten ne sakolukunsa menettäneet jyvät nykyaikana laitetaan? Metsään?
Eikös yksi seliseli selitys rukiin tuonnille viimetalvena ollut, etti Suomesta löytynyt alhaisen sakoluvun ruista.
Rukiin soveltumattomuudesta rehuksi pitäisi myöskin tehdä lisäselvitystä. Useammalla saksalaistilalla ruista viljellään vartavasten lypsylehmien rehuviljaksi. Onkohan lajikkeiden välillä eroa tai onko tämä rehuksi soveltumattomuus keino kyykyttää viljelijöitä.

Lajikkeiden välillä voi hyvin olla eroa. Varsinkin jos verrataan nykylajikkeita 30-40 vuotta vanhoihin lajikkeisiin. Pidettiinhän Suomessa vehnääkin sioille sopimattomana rehuna vielä parikymmentä vuotta sitten. Myös rukiin kohdalla voi olla kyse vaan vanhasta uskomuksesta tai jostain sellaisesta ominaisuudesta, joka on jalostettu jo aikoja sitten pois.

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Puinnit 2016
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia  kuivumaan kasteen jälkeen.

Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.

En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.

Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.

Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.

-SS-

Mikähän on se tekijä, joka tekee reetasta muka "huippurukiin"?
Peltokasvit 2016 kirjassa on vertailu eri syysruislajikkeiden taudinkestosta, ja kyllä siinä taulukossa hybridit on varsinkin lumihomeen kestävyydessä parempia kuin reetta, muissa taudeissa erot on pienempiä. Sitäpaitsi reetta on aika pienijyväistä, omissa ja tuttavien ostosiemenissä reetan tjp. on ollut siinä 30 gramman paikkeilla, no säästääpähän siemenkustannuksessa sitten.

Muutenkin hybridit  hakkaa kaikissa ominaisuuksissa populaatiolajikkeet, niin eiköhän hybridilajikkeiden osuus viljelyalasta kasva tulevaisuudessa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2016
Hybridit kestävät sateita merkittävästi paremmin. Reetassa, kuten Riihi ja Anna-rukiissa (myös Elvissä) on se ainoa haittapuoli, että jos lakoutuu vähänkin, on sakolukuongelmia tiedossa. Lakoutuneet paikat kypsyvät aikaisemmin ja ovat hitaampia  kuivumaan kasteen jälkeen.

Vaatii siis hiukan hermoja ja myös toiveikasta asennoitumista, vaikka pikamittaus näyttää 25%. Usein puimakoneesta tullessa kosteus on alempi kuin käsinkaapaisukokeella, ei ylempi.

En ole "raakana puimista" koskaan katunut, viivyttelyä enemmänkin. Omat hybridit puin hieman raakana pois, kun naapurien rynnistys pellolle laukaisi lähtökuumeen itselläkin. Kylmäilmalaarissa kuitenkin vihreät vähenevät ja suurin kasvukosteus haihtuu puhalluksen mukana pois.

Urho ja Arktika syysvehniä ovat puineet pois, pölyä tulee ja satoakin paljon. Näytteitä on maatalouskaupassa jo aikamoinen vuori. Eli hyvin valmistuvat viljat, ja elokuun kosteiden sadepäivien jälkeen seuraa poutainen syyskuu, viimeistään lokakuu niin kuin monesti ennenkin.

Kyllä mämmiruis ja matalan sakoluvun ruis nykyään varmaan kauppansa tekee, ennen vanhaan oli tosiaan niin, että jos ruis iti tähkään, polttaa se laiho kannatti ennen kuin puida, kun olivat niin tarkkoja viljanostajat leipälaadusta.

-SS-

Mikähän on se tekijä, joka tekee reetasta muka "huippurukiin"?
Peltokasvit 2016 kirjassa on vertailu eri syysruislajikkeiden taudinkestosta, ja kyllä siinä taulukossa hybridit on varsinkin lumihomeen kestävyydessä parempia kuin reetta, muissa taudeissa erot on pienempiä. Sitäpaitsi reetta on aika pienijyväistä, omissa ja tuttavien ostosiemenissä reetan tjp. on ollut siinä 30 gramman paikkeilla, no säästääpähän siemenkustannuksessa sitten.

Muutenkin hybridit  hakkaa kaikissa ominaisuuksissa populaatiolajikkeet, niin eiköhän hybridilajikkeiden osuus viljelyalasta kasva tulevaisuudessa.

Reetan voi kylvää laajemmalla aikataululla, kaikkia peltoja ei pääse elokuun kolmannella viikolla kylvämään.
Hybridit tarvitsevat etana- ja kahukärpässuojauksen, Reetalla auttaa viivästetty kylvö
Hybridit ovat vaateliaampia kuin populaatiorukiit, eron näkee kyllä luomussa
Hybrideissä tahtoo olla torajyväsaastuntaa enempi, tämä on joskus merkittävä markkinoinnin este

Rinnastaisin hybridirukiin kasitonnariin pyrkimyksen vastaavan syysrapsin viljelyä, tarvittavia ehtoja
ovat pellon puhtaus, pH, viljavuudet, syysruiskutukset ja torjunnat, lisävitamiinit, kunnon lannoitus syksyllä.
Sekä harva tarkkuuskylvö 2 cm:iin. Hybridit orastuvat luvattoman heikosti hiukankin kuorettumaa jos on esmes.
Näytäisi, että rapsikin orastuu paremmin kovasta ja kokkareisesta maasta.

Kenttäkelpoisella populaatiorukiilla voi mennä laajaperäisemmällä tyylillä, ja toimii toisaikaisllakin lohkoilla.

Kyllä sen sitten huomaa, kun kumpaakin viljelee. Totta kai hybridiä laitetaan viher- ja
mättölannoituksen jälkeen, sopivaan sokerijuurikasmaahan, 8 asteen eteläkaltevaan rinteeseen,
vieläpä jos kemikaalikaappi on täynnä Prolinea ja Amistaaria ja Kestacia, sekä mangaanit ja
lehtilannokset laukaisuvalmiina. Reettaa sitten syyskuun puolivälissä yllätyspoudan aikaan kauran
sänkikyntöön nollalannoituksella, jos sattuisi onnistumaan. Yleensä onnistuu.

Lumihomeenkestävyydessä se koeruututulos ei kerro sitä, miten se oras toipuu sitten keväällä.
Anna, Riihi, Elvi, kaikki paperilla huomattavan isoilla lumihomeprosenteilla, niitähän vaan ei
saa kuolemaan millään muulla kuin syksyn Sportak-ruiskutuksella ! Keväällä kun harmaan kuntan haravoi
vaikka rikkaäkeellä tai hevosharavalla pois, alkaa kasvaa täysiä. Hybridi ei välttämättä ala.

-SS-

Viimeksi muokattu: 11.08.16 - klo:09:49 kirjoittanut -SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Puinnit 2016

Kyllä viljanviljely on tarkkaa ja vaikiaa hommaa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12235
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puinnit 2016
Joskus takavuosina teurastamolta kävi delegaatio tarkastamassa kollegan sikalan. Oli alettu ihmetellä sikojen kovaa kasvuvauhtia. Isäntä kertoili ruokintareseptistä alkaen, että vehnää annetaan niin ja niin paljon. Se oli se juttu, joka oli teurastamolle uusi asia.

Rukiin rehukäytön puuttuminen johtunee siitä, että kukaan ei ole viitsinyt perehtyä asiaan, koska rehuruista on markkinoilla niin vähän. Teollisuuskin tarvitsisi isompia eriä, että hommaan kannattaisi panostaa. Fazer on kyllä vakuuttanut tilaisuuksissa, että kaikenlaiset rukiit kelpaavat. Sellainen varaus tosin on rivien välistä jätetty, että vuodellakin on merkitystä. Lähtisin siitä, että jos sakot menee ja ei kelpaa, niin yrittäisin tarjota samaa erää ensi vuonna tms. Neuvottelukysymyksiä. Olennaista on kuitenkin aina kääntyä suoraan valmistajan puheille, kaupan äijien juttuihin ei kannata paljon luottaa.

Kyllähän tossa rukiissa varmasti olisi kehittämisen varaa. Melko kuraa tuli Borealilta, kun Reetat saatiin eilen ranchille. TJP 30,4g, itävyys peitattuna 88% jne. Mun mielestäni voisi olla parempaakin. No, oma tos-tuotanto pyörähtää nyt käyntiin, katsotaan kuinka käy.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2530
  • Etelä-Karjala
Vs: Puinnit 2016

Kyllä viljanviljely on tarkkaa ja vaikiaa hommaa.

Juu. Helpompaa olis vaikka kevätrypsi. Ja tuottoisampaakin. Ihan Loimallakin asti... ;)
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2016
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani  vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.

Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin  korjaa talteen.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2016
Kaikki kylän klaassit hyökättiin yhtaikaa puimaan syysvehnää. Naapurilla pitkäkasvuinen aikainen olisiko urho näyttäisi tulevan ehkä 6-7 tonnia/ha siitä pellosta on aina tullut valtavasti.. Myöhään kylvetyt ovat hiukan hintelämpää, jotta ei menisi kehumiseksi, niin omasta ceylonista ei tullut kahdeksaa tonnia / ha. Mutta yli kaksi tonnia kumminkin. On huonompiani  vuosia ollut. Myöhäisen kylvön johtoasema alkaa kasvaa; olisiko 4-2 johtoasema onnistuneilla jo.

Ja raakaa oli vielä. Ei kiirettä, tulisiko peräti ohra ensin kunnolla puintikuntoon.
Mutta ei pysty katsomaan toisten puimista ilman että ainakin yhden kuivurillisen itsekin  korjaa talteen.

-SS-

Hermoantti.....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159