Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Puuha-Pete - 15.11.15 - klo:17:33
-
Rupee olemaan 30 vuotta aikaa viimeisistä salaojituksista. :( Täydennysojitus ajatuksissa ensi vuonna.
Kysymys joka tuli mieleen: vieläkö nykytietämyksellä on tapana pudottaa lapionteränmitta ruokamultaa putken/hiekan päälle? Jostain luin, ettei näin enää tehdä, koska katsotaan, että ns. ruokamultakerros alkaa nykyisin olemaan liian tiivistä putken päälle laitettavaksi...tietty eroja viljelijä/lohkokohtaisesti, mutta mikä on näkemyksenne?
Vois tietty ajaa kaikki ojat piripintaan soraa, mutta onhan se kustannuskysymys... ;)
-
Hyvä kysymys, jota joudun itsekin miettimään ensi kesänä. Todennäköisesti koitan kaivinkoneella kaapia pintamaata isommalta alalta. On se kuitenkin parempaa kuin jankkosavi. Pintamaan pudottelu ei kuitenkaan poista sitä runsaan sorituksen tarvetta. Parin metrin välein silmää pintaan asti. Maksoi mitä maksoi, mutta kun sen ojittamisen vaivan näkee, niin parempi ettei just tästä ala säästämään...
-
Auraojituksen takia, kait tuo ruokamullan tiputus on vähennyt. Jos kerran salaojittaa kaivavalla koneella , niin kait sinne ruokamultaa tiputetaan ja kannattaakin niin tehdä. Eikä sitä varmaan tartte nykyään pelkällä lapiolla tehdä ::)
-
Sorassa ei kannata nuukailla.Ainakin savi ja hieta maat soraa täyteen.Viimeisimmät ojitukset tehty aurakoneella,olen pyytänyt pintaan asti soran ja vanhojen avo-ojien risteyksiin laitan etukuormaajalla lisää soraa ennen pellon tasausta.
-
Lainaan Puuha-Peten topiccia...
Paljonko vähintään täytyy olla laskuojassa veden pinta alempana kuin pellon pinta, että saa toimivan ojituksen tehtyä? Vedenalainen ojitus tulee toki, mutta onko joku minimi tuossakin?
-
Eikö se riipu siitä imuojien periaatekuvasta. Jos on pitkät imujen välit, vaikka 16 metriä, niin imujen syvyyttä täytyy kasvattaa, että kuivattava vaikutus tuntuu myös imujen keskivälillä. Jos tiheät imujen välit, niin imut voivat olla pinnemmassa. Näillä ratkaisuilla vaikutusta kokooman syvyyteen ja sitä kautta laskuaukkoon.
-
Lainaan Puuha-Peten topiccia...
Paljonko vähintään täytyy olla laskuojassa veden pinta alempana kuin pellon pinta, että saa toimivan ojituksen tehtyä? Vedenalainen ojitus tulee toki, mutta onko joku minimi tuossakin?
Riippuu ojituksen laskusta ts. pellon pinnan muodoista. Iso lohko jolla pitkät imut ja kokooja, pelto vaaterissa -> Kokoojan oltava syvällä että ojasto tyhjenee. Eikai tuohon mitään metrimääriä ole, riippuu niin monesta asiasta. Eloperäinen maa kun painuu, joutuu veto-ojia syventämään. Nimimerkillä kallista ojaa tehtiin uusjaon yhteydessä kun piti louhiakin, sadalla tonnilla ei pitkää pätkää tehnyt mutta oli välttämätöntä että vanhat ja uudet ojitukset saatiin toimimaan. Oisko pellonpintaan laskuaukoista puolitoista metriä, kokoojat 400-800m pitkiä, lievällä kaadolla.
Tuolta voi opiskella, asiaa paljonkin mikäli hataria mielikuvia: http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/kpopas.pdf
-
Olen kyllä pudottanut ruokamullan.
Kaverilta lainannut sellaista yksinkertaista nostolaitteisiin tulevaa pudotinta millä ajetaan ojan päällä ja v:n muotoon hitsatut raudat pudottaa penkoista siivut.
-
jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.
-
jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.
Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.
-
jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.
Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.
Aurakoneen jälki viljasuomen savessa on kuin puna-armeijan tykistökeskityksen jälkeinen Berliini. Lohkareita ja möykkyä sekä miehen mentäviä monttuja.
Ketjumaralla ne ojat tehdään.
-
Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa. Meilläkin puolet ojituksista lähentelee 30 vuotta. Ei tosin merkkiäkään ongelmista. Loput ojituksista ylittävät jo 50 vuotta, ja niihin on vuosien varrella tehty muutama pieni täydennysojitus. Muuten riittää laskuaukkojen kunnossapito. Ruostetta ja sitä kautta huuhtelutarvettakaan ei ole meillä ollut. Vanhimmat salaojat meidän pelloilla ovat tiettävästi 1930- luvulta, eikä niissäkään mitään ongelmia ole.
Sinänsä, jos kaivavalla koneella kaivaisin, tai miksei aurallakin, niin harkitsisin ojien täyttöä hakkeella. En kylläkään ole laskenut kustannuksia, mutta jos on metsää pellon vieressä, ja sieltä saisi risua tai havua, voisi toimia ojissa hyvin. Hyvä salaojasora on täälläkin aika arvokasta.
-
jääkö sinne kaivantoon paljon mitään pudoteltavaa, jos aurakoneella ojivat? ja joillakin ojittajilla ollut koneen perässä laitteet, jolla ruokamullan pudottelu tulee samalla kertaa.
Ei aurakoneen jäljiltä, edestakaisin lanan kanssa ja se on siinä. Auran perässä yleensä ruuvi, joka pudottelee ruokamultaa, se vähä mitä aurakoneen jäljiltä kaivantoon menee.
Aurakoneen jälki viljasuomen savessa on kuin puna-armeijan tykistökeskityksen jälkeinen Berliini. Lohkareita ja möykkyä sekä miehen mentäviä monttuja.
Ketjumaralla ne ojat tehdään.
Luulisi sitten menevän vedenkin putkeen tollaisen aurauksen jälkeen. :P
-
Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa.
No. Turvemailla pinta pudonnut jo kohta metrin...alkaa olla vanhat putket pinnassa.
Savi ja htmr-mailla entinen omistaja tehnyt liian harvat putkivälit ja sannassa on säästelty.
Täydennysojitusta siis tarvitaan :)
-
Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa.
No. Turvemailla pinta pudonnut jo kohta metrin...alkaa olla vanhat putket pinnassa.
Savi ja htmr-mailla entinen omistaja tehnyt liian harvat putkivälit ja sannassa on säästelty.
Täydennysojitusta siis tarvitaan :)
Mulla on kans turvelohko missä putket pahimmillaan enää puolen metrin syvyydessä, ojitettu muistaakseni 1990.
-
Siis 30 vuotta ja pitäisi alkaa uusimaan ojituksia? Huolestuttavaa. Meilläkin puolet ojituksista lähentelee 30 vuotta.
Joo, 30 vuota alkaa olemaan kyllä ylipitkä aika ojitukselle, uusintaa kiireellä :P :-X
-
50-60 vuotta sitten meillä pääosin ojitettu. 30 vuotta sitten ajettiin pääsääntöisesti joka väliin uusi imu reilulla sorastuksella. Jotain ongelmakohtia olen huuhdellut viimevuosina ja sillä on nuo vanhemmatkin tiili-imut alkaneet taas vetämään.
-
Vanhimmat ojitukset yli 55 vuotta, 16 m ojavälillä ja "still going strong". Muutamin paikoin olen joutunut korjaamaan "vain 35-vuotiaita" ojastoja lähinnä oja-aura + marayhdistelmällä. Hyvin on korjaukset onnistuneet.
Jotenkin tuntuu, että meikäläisillä savimailla kuivatuksen toimivuuteen vaikuttaa enemmän maan rakenne kuin ojaväli tai sorastuksen määrä. Ei noiden viisvitosten toimintaa voi muuten selittää.
-
Jotenkin tuntuu, että meikäläisillä savimailla kuivatuksen toimivuuteen vaikuttaa enemmän maan rakenne kuin ojaväli tai sorastuksen määrä. Ei noiden viisvitosten toimintaa voi muuten selittää.
Kyllä tuossa jäljillä ollaan. Omilla pelloilla nimenomaan parhaan viljelykierron lohkot (paljon laitumena ja nurmella) on sellaisia, että ojituksella ei ole mitään väliä. Sitten nuo ongelmalohkot on sellaisia, että ojaa saisi olla vieri vieressä. Ei tunnu viljelykierto ja kesannotkaan auttavan, vaikeana vuonna maan läpäisevyys nousee heti ongelmaksi.
-
Olen samaa mieltä, teknologialla korjataan teknologian ongelmia.
-
sama homma. en oo kans kotomailla juur ojia korjannu mut ei oo veten kans tullu suuria ongelmia. kai ne sitä 16 metriä on. maan rakenne hyvässä kunnossa ni ei ole ollut ongelmia. on kyl paikotellen viettävyyttäkin valtaojiin.
-
Köyhän piti ruostuneella lusikkahaarukalla vähäsen lisäillä soraa tiiliputken päälle:
(http://i6.aijaa.com/t/00812/13092440.t.jpg) (http://aijaa.com/D7kC8Z)
(http://i10.aijaa.com/t/00821/13092441.t.jpg) (http://aijaa.com/wMXnRU)
Hyvät niistä tuli ja eipä ole sorastuksen jälkeen vesi tuottanu vaivaa.
-
Hyvä kysymys, jota joudun itsekin miettimään ensi kesänä. Todennäköisesti koitan kaivinkoneella kaapia pintamaata isommalta alalta. On se kuitenkin parempaa kuin jankkosavi. Pintamaan pudottelu ei kuitenkaan poista sitä runsaan sorituksen tarvetta. Parin metrin välein silmää pintaan asti. Maksoi mitä maksoi, mutta kun sen ojittamisen vaivan näkee, niin parempi ettei just tästä ala säästämään...
Jos et raaski koko ojaa täyttä soralla, niin tiputa ensin multaa niihin paikkoihin johon et halua soraa. Silloin sorasilmät jäävät ikäänkuin väärinpäin, eli pitkästi pinnalle ja lyhyempi kärki pohjalle.
-
Pahoihin paikkoihin voi vaihtaa jankkosavet täytemaahiekkaan ja sopivaan keruukaivoon. Edellyttää massiivista soranottolupaa.
Lähteitä on tuolla tavalla kuivateltu pysyvästi.
-SS-
-
Lisäojia on joskus tehty kaivuri kaivuuna ja putki piilotettu salaojasoralla ja loput täytehiekalla. hiekan menekki vain älytön, mutta löytää kyllä vesikin putkeen. Meinasin ojia seuraavia ojia siten, että ojakoneella putki ja sora piiloon ja silmäkkeet kaivurilla auki ja täytehiekkaa päälle tai jos tulee ketjukone, niin sitten saa kyllä aika hyvin täytettyä ojan täytehiekalla kokonaan, kun sorastaa koneen perässä heti. Siis ojitus siten, että putken ympärille oikea sora ja sen päälle täytehiekka.
-
Hyvin toimisvia ojia notkokohtiin on tullut myös haketäytöllä. Joskus on laitettu soraa pohjalle ja haketta päälle, joskus sekoitettu soraa ja haketta ja joskus käytetty pelkkää haketta.
-
Lisäojia on joskus tehty kaivuri kaivuuna ja putki piilotettu salaojasoralla ja loput täytehiekalla. hiekan menekki vain älytön, mutta löytää kyllä vesikin putkeen. Meinasin ojia seuraavia ojia siten, että ojakoneella putki ja sora piiloon ja silmäkkeet kaivurilla auki ja täytehiekkaa päälle tai jos tulee ketjukone, niin sitten saa kyllä aika hyvin täytettyä ojan täytehiekalla kokonaan, kun sorastaa koneen perässä heti. Siis ojitus siten, että putken ympärille oikea sora ja sen päälle täytehiekka.
Samoin olen tehnyt, että putken päälle laadukasta salaojasantaa ja loppuosa montulta harjusoraa.
-
Vai haketta...
Kas kun ei sanomalehtiä ja sammalta. ;D
Perinnerakentamista turpeella, kutterilla ja sammaleella unohtamatta sahanpuruja. Savolaiset voi täyttää ojamontun kivillä..... ;D
-
Paljonko siitä ironista tuli kiloja tänä vuonna?
-
Paljonko siitä ironista tuli kiloja tänä vuonna?
5000-7000, vähän riippu mihin jekkulannotetta oli menny enemmälti. Alkupäästä otettu on olennaisesti löysempää kun loppupäästä. Alkupään tavaralla kun avaa portin niin kuuluu helposti plötsis plötsis vaikka on kärrynä paskarattaiden ventti. Kuivahkompi tavara taasen patterista kuormattuna menee että flapati flapati muutaman sentin kerroksena nätisti matoksi.... :D
-
Vai haketta...
Kas kun ei sanomalehtiä ja sammalta. ;D
Perinnerakentamista turpeella, kutterilla ja sammaleella unohtamatta sahanpuruja. Savolaiset voi täyttää ojamontun kivillä..... ;D
Äläs vit tuile. Juuri syksyllä hävitin yhden silmäkkeen uudismaalta kiviojan avulla. Alustavasti näyttäisi toimivan. 8)
-
Vai haketta...
Kas kun ei sanomalehtiä ja sammalta. ;D
Perinnerakentamista turpeella, kutterilla ja sammaleella unohtamatta sahanpuruja. Savolaiset voi täyttää ojamontun kivillä..... ;D
Äläs vit tuile. Juuri syksyllä hävitin yhden silmäkkeen uudismaalta kiviojan avulla. Alustavasti näyttäisi toimivan. 8)
Itse asiassa en vitt uillu kivien käytöstä vaan kivistä... ;D
-
Vai haketta...
Kas kun ei sanomalehtiä ja sammalta. ;D
Perinnerakentamista turpeella, kutterilla ja sammaleella unohtamatta sahanpuruja. Savolaiset voi täyttää ojamontun kivillä..... ;D
Äläs vit tuile. Juuri syksyllä hävitin yhden silmäkkeen uudismaalta kiviojan avulla. Alustavasti näyttäisi toimivan. 8)
maailman sivu kiviä on nakattu sinne lähteensilmäkkeisiin. :)
-
Vai haketta...
Kas kun ei sanomalehtiä ja sammalta. ;D
Perinnerakentamista turpeella, kutterilla ja sammaleella unohtamatta sahanpuruja. Savolaiset voi täyttää ojamontun kivillä..... ;D
Haketta kokeiltiin suoto-ojabuumissa 1980-luvulla. Kun nuo silloiset ongelmakohdat ovat pelanneet haketäytöllä lähes 30 vuotta otin vanhan konstin uudelleen käyttöön.
-
Miksipä hake ei toimisi mikäli maalaji vaan ei ole nopeasti lahottavaa.
-
Kyl noi kivisalaojat ja hakehommelit ovat sellaista näennäisviljelytäpinöintiä ;D
Ei sellainen ole peltoa jossa pystyy just ajamaan traktorilla ;D
-
Kyl noi kivisalaojat ja hakehommelit ovat sellaista näennäisviljelytäpinöintiä ;D
Ei sellainen ole peltoa jossa pystyy just ajamaan traktorilla ;D
Eteläisemmässä Savossa seurasin muutamaa notkopaikan kivisalaojitusta. Puolitoistametrinen tai syvempi oja, sinne Kivipekan kippaukset, vähän kaivurilla tasoittelua, vanhoja harsoja muutama kerros ja puoli metriä normimaata päälle. Toimii.
-
Kyl noi kivisalaojat ja hakehommelit ovat sellaista näennäisviljelytäpinöintiä ;D
Ei sellainen ole peltoa jossa pystyy just ajamaan traktorilla ;D
Eteläisemmässä Savossa seurasin muutamaa notkopaikan kivisalaojitusta. Puolitoistametrinen tai syvempi oja, sinne Kivipekan kippaukset, vähän kaivurilla tasoittelua, vanhoja harsoja muutama kerros ja puoli metriä normimaata päälle. Toimii.
;D
Hyvin kasvaa raha korkoa kun tehdään dumpperilla peltoa ;D
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
Joo, monessa maassa on esmes puutavara rakennusaineena tuntematon. Lehmänpaska ja savi ajaa laudan virkaa. ;D
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
Joo, monessa maassa on esmes puutavara rakennusaineena tuntematon. Lehmänpaska ja savi ajaa laudan virkaa. ;D
:) Ja sieltäpäinhän sä haluat populaa tänne meidän elätettäväksi... :) ;)
-
Hyvin nuo esi-isien kivisalaojat näyttää pääsääntöisesti toimivan. Ongelmana on kun ne johtavat veden johonkin tukittuun avo-ojaan. Viimekeväänä vedettiin salaojaa märkään kohtaan. Kivisalaojiahan sieltä paljastui. Kyselin kaivurikuskilta: Mistä saisi liitoskappaleen muovisalaojasta kivisalaojaan. ;D 16-32 sepelistä tehtiin silmä risteykseen.
-
En ole (onneksi) missään törmännyt kivisalaojiin, onhan se hyvä systeemi, jos saa kivet pysymään maassa ilman, että routa alkaa nostella niitä ylöspäin. Saa tolla konstilla ainakin kiviä hävitettyä johonkin. Itellä ainakin ongelmaa, kun ei tiedä mihinkä nuo pellolta raivatut kivet hävittäisi. Täytyisi kokeilla saisiko upotettua metsäautotien perustuksiin. Saisi puhdasta vaihtomaata tilalle parempaan käyttöön. On vaan aika työläitä juttuja toteuttaa. ::)
-
En ole (onneksi) missään törmännyt kivisalaojiin, onhan se hyvä systeemi, jos saa kivet pysymään maassa ilman, että routa alkaa nostella niitä ylöspäin. Saa tolla konstilla ainakin kiviä hävitettyä johonkin. Itellä ainakin ongelmaa, kun ei tiedä mihinkä nuo pellolta raivatut kivet hävittäisi. Täytyisi kokeilla saisiko upotettua metsäautotien perustuksiin. Saisi puhdasta vaihtomaata tilalle parempaan käyttöön. On vaan aika työläitä juttuja toteuttaa. ::)
Ei satu lähellä oleen sorakeisaria, joka murskaisi kiveä?
-
Hyvin nuo esi-isien kivisalaojat näyttää pääsääntöisesti toimivan. Ongelmana on kun ne johtavat veden johonkin tukittuun avo-ojaan. Viimekeväänä vedettiin salaojaa märkään kohtaan. Kivisalaojiahan sieltä paljastui. Kyselin kaivurikuskilta: Mistä saisi liitoskappaleen muovisalaojasta kivisalaojaan. ;D 16-32 sepelistä tehtiin silmä risteykseen.
Tunnenpa yhden viljelijän, joka täytti vanhat avo-ojat 16-32 sepelillä ja lisäsi auraojituksella sepeli salaojia putkella ja ilman. Kaikki kuulemma toimii :o
-
Kaikki kuulemma toimii :o
Kukapa ei onnistuisi... ::)
-
Kaikki kuulemma toimii :o
Kukapa ei onnistuisi... ::)
No näinpä ! Mutta hienot lohkot sai aikaan ja pystyy se niitä viljelemäänkin, joten kait ne ihan ok silti onkin. Edellinen viljelijä avo-oja kaudella kierteli pieniä monen suuntaisia tilkkuja, joten hieno muutos ainakin siltä osin ;) Mulla sama urakoija rämpi rapamaalla tuon ojituksen jälkeen ja sen ojituksen toimivuudesta ei voi olla kuin yhtä mieltä - heikko. Mutta se tehtiinkin suunnitelmien ja tarvike määrien mukaan , tosin muutama oja täytettiin sepelillä, koska talvella ajettu sora loppui. Ainakin vielä kolmen vuoden jälkeen noista sepeli ojista vettä lirajaa, mutta niiden sijainti ei ollutkaan pahimmalla paikkaa.
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
Joo, monessa maassa on esmes puutavara rakennusaineena tuntematon. Lehmänpaska ja savi ajaa laudan virkaa. ;D
Tehtiinhän niitä salaojaputkiakin ennen savesta, ja laudastakin on tehty. Lehmänpaskasta tehdyistä en ole kuullut.
-
Kuinkakohan syvälle tarttisi putket haudata kun olisi tollanen suonpätkä mikä tarttisi salaojittaa. Käytännössä kuivatus tulisi pumppukaivon avulla eli ojat olisi suurimman osan ajasta veden alla. Avo-ojat ei ole kivoja laidunnuksessa ja muussakaan viljelyksessä eli siksi noi ojat pitäisi haudata.
-
Voisiko suon salaojittaa Magneettimedia/Kauppalinja -lehdillä tai jollain kitararouheella
-
Magneettimedia todennäköisesti tuomitsee koko salaojittamisen suvakkien juttuna. ::)
-
Voisiko suon salaojittaa Koraanista revityillä sivuilla tai jollain suvakkipaskalla?
Korjattu :)
-
Kuinkakohan syvälle tarttisi putket haudata kun olisi tollanen suonpätkä mikä tarttisi salaojittaa. Käytännössä kuivatus tulisi pumppukaivon avulla eli ojat olisi suurimman osan ajasta veden alla. Avo-ojat ei ole kivoja laidunnuksessa ja muussakaan viljelyksessä eli siksi noi ojat pitäisi haudata.
Suo-ojituksia tekivät ennen 120cm syvään, kun suoalueet painuvat viljelyssä aika paljon. Sit jos ruostetta paljon, niin koko ojitus vähän niin ja näin, voip mennä avo-ojatkin äkkiä ruostemömmöstä tukkoon. Taitaa noilla aurakoneillakin puolitoista metriä olla aikas maksimi mihin pääsevät.
-
Voisiko suon salaojittaa Koraanista revityillä sivuilla tai jollain suvakkipaskalla?
Korjattu :)
Mulle käy kyllä ;D
Samaan hautaan kaikki muukin aivopesumateriaali ;D
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
Joo, monessa maassa on esmes puutavara rakennusaineena tuntematon. Lehmänpaska ja savi ajaa laudan virkaa. ;D
:) Ja sieltäpäinhän sä haluat populaa tänne meidän elätettäväksi... :) ;)
Toi silmän iskeminen on vähän hintsua, monta kertaa päivässä sää vinkkailet mulle ja bäkkikselle.
Kysy vaan suoraan. :)
-
Kaikki kuulemma toimii :o
Kukapa ei onnistuisi... ::)
No näinpä ! Mutta hienot lohkot sai aikaan ja pystyy se niitä viljelemäänkin, joten kait ne ihan ok silti onkin. Edellinen viljelijä avo-oja kaudella kierteli pieniä monen suuntaisia tilkkuja, joten hieno muutos ainakin siltä osin ;) Mulla sama urakoija rämpi rapamaalla tuon ojituksen jälkeen ja sen ojituksen toimivuudesta ei voi olla kuin yhtä mieltä - heikko. Mutta se tehtiinkin suunnitelmien ja tarvike määrien mukaan , tosin muutama oja täytettiin sepelillä, koska talvella ajettu sora loppui. Ainakin vielä kolmen vuoden jälkeen noista sepeli ojista vettä lirajaa, mutta niiden sijainti ei ollutkaan pahimmalla paikkaa.
Ojituskin vaatii kohtuu hyvät olosuhteet, että ojat saattaisi jopa pelata. Liian märällä kelillä saa kaupan tekijäisinä tiivistyneet maat, sitten voip ihmetellä kun vesi löydä putkeen. Suunnitelmia teetettäessä olen ollut mukana pellolla, niin on voinut laitattaa lisää ojaa sellaisiin kohtiin, joissa nähnyt lisätarvetta. Eipä välttämättä just sillä hetkellä, jokin paikka näytä märältä, mut sitten kun on tälläinen kesä, niin alkaa vaillinainen ojitus näkymään.
-
Kivisalaoja on vanha toimiva konsti, monet vanhojen talojen kellarit ja kivijat on niillä edelleen kuivia. Ellei ole myöhemmissä kaivuutöissä niitä katkaistu ja tuhottu.
Salaoja soraa ei ole hetikään kaikissa maissa edes saatavilla, monissa maissa se ihan tuntematon asia. Putkenpäälle laitetaan kaikkea muuta. Jos nyt yleensä ojitusta tarvitaan.
Joo, monessa maassa on esmes puutavara rakennusaineena tuntematon. Lehmänpaska ja savi ajaa laudan virkaa. ;D
:) Ja sieltäpäinhän sä haluat populaa tänne meidän elätettäväksi... :) ;)
Toi silmän iskeminen on vähän hintsua, monta kertaa päivässä sää vinkkailet mulle ja bäkkikselle.
Kysy vaan suoraan. :)
:)
P.S. ;)
-
Kuinka järjestätte noissa vedenalaisissa systeemeissä kaivon tyhjennyksen kun aika harvoin sähköt on aika kaukana tuollaisten peltojen reunoista?
-
Kuinka järjestätte noissa vedenalaisissa systeemeissä kaivon tyhjennyksen kun aika harvoin sähköt on aika kaukana tuollaisten peltojen reunoista?
Eikös siinä putkistojärjestelmässä ole normi vietto, mutta kaivoissa, joita on sopivasti tasaisin välein siellä, on semmoinen tuubi, josta vesi pääsee valumaan seuraavaan putkeen vasta kun vesi nousee kaivossa. Sitten kun se systeemi huuhdellaan, käännetään putket niin, että holisee tyhjäksi suurella virtauksella ja vie muran mennessään.
-SS-
-
Kuinka järjestätte noissa vedenalaisissa systeemeissä kaivon tyhjennyksen kun aika harvoin sähköt on aika kaukana tuollaisten peltojen reunoista?
Eikös siinä putkistojärjestelmässä ole normi vietto, mutta kaivoissa, joita on sopivasti tasaisin välein siellä, on semmoinen tuubi, josta vesi pääsee valumaan seuraavaan putkeen vasta kun vesi nousee kaivossa. Sitten kun se systeemi huuhdellaan, käännetään putket niin, että holisee tyhjäksi suurella virtauksella ja vie muran mennessään.
-SS-
Tuohan on säätökastelun periaate...
Normi vedenalaisessa ojituksessa ojasto on aina veden alla, kaivossa laskuaukko ylempänä kuin ojasto. Toki kaivoja voi olla useampia, muttei niissä mitään säätösysteemejä. Ainakaan näillä tasamailla, ku oiskin :-X
Kaivo tyhjennettävä ruostekurasta joko imupainevaunulla tai hydraulisella uppompumpulla. Toki voi kokeilla agrekaatilla ja sähköpumpullakin, jos vesi suht puhdasta. Käytännössä aina kun salaojia huuhtelee, on oltava jotain noista varusteista kaivolla, että saa kokoojan huuhdeltua. Voi muuten jäädä kokooja löytymättä ruskeasta lietteestä... Mulla lähes kaikki kaivot betonirenkaista, niissä plussaa reilu koko vrt. nykyiset muovikaivot. Ojittaessa pitäisi olla hereillä ja tilata (tilauttaa) reilunkokoiset kaivot, että huuhtelu onnistuu helpommin. Yhdellä betonirenkaalla voi sitten suojata muovikaivon, että hajoaa koneet eikä kaivo :)
-
Kuinka järjestätte noissa vedenalaisissa systeemeissä kaivon tyhjennyksen kun aika harvoin sähköt on aika kaukana tuollaisten peltojen reunoista?
Eikös siinä putkistojärjestelmässä ole normi vietto, mutta kaivoissa, joita on sopivasti tasaisin välein siellä, on semmoinen tuubi, josta vesi pääsee valumaan seuraavaan putkeen vasta kun vesi nousee kaivossa. Sitten kun se systeemi huuhdellaan, käännetään putket niin, että holisee tyhjäksi suurella virtauksella ja vie muran mennessään.
-SS-
Tuohan on säätökastelun periaate...
Normi vedenalaisessa ojituksessa ojasto on aina veden alla, kaivossa laskuaukko ylempänä kuin ojasto. Toki kaivoja voi olla useampia, muttei niissä mitään säätösysteemejä. Ainakaan näillä tasamailla, ku oiskin :-X
Kaivo tyhjennettävä ruostekurasta joko imupainevaunulla tai hydraulisella uppompumpulla. Toki voi kokeilla agrekaatilla ja sähköpumpullakin, jos vesi suht puhdasta. Käytännössä aina kun salaojia huuhtelee, on oltava jotain noista varusteista kaivolla, että saa kokoojan huuhdeltua. Voi muuten jäädä kokooja löytymättä ruskeasta lietteestä... Mulla lähes kaikki kaivot betonirenkaista, niissä plussaa reilu koko vrt. nykyiset muovikaivot. Ojittaessa pitäisi olla hereillä ja tilata (tilauttaa) reilunkokoiset kaivot, että huuhtelu onnistuu helpommin. Yhdellä betonirenkaalla voi sitten suojata muovikaivon, että hajoaa koneet eikä kaivo :)
Jaa niinkö on, no täällä näitä vietolla tyhjennettäviä nimitettiin vedenalaisiksi, ja ne tosiaan tyhjennetään sitä putkea kääntämällä aina keväisin ylisveden aikaan. Ruostetta kun on.
-SS-
-
Kuinka järjestätte noissa vedenalaisissa systeemeissä kaivon tyhjennyksen kun aika harvoin sähköt on aika kaukana tuollaisten peltojen reunoista?
Eikös siinä putkistojärjestelmässä ole normi vietto, mutta kaivoissa, joita on sopivasti tasaisin välein siellä, on semmoinen tuubi, josta vesi pääsee valumaan seuraavaan putkeen vasta kun vesi nousee kaivossa. Sitten kun se systeemi huuhdellaan, käännetään putket niin, että holisee tyhjäksi suurella virtauksella ja vie muran mennessään.
-SS-
Tuohan on säätökastelun periaate...
Normi vedenalaisessa ojituksessa ojasto on aina veden alla, kaivossa laskuaukko ylempänä kuin ojasto. Toki kaivoja voi olla useampia, muttei niissä mitään säätösysteemejä. Ainakaan näillä tasamailla, ku oiskin :-X
Kaivo tyhjennettävä ruostekurasta joko imupainevaunulla tai hydraulisella uppompumpulla. Toki voi kokeilla agrekaatilla ja sähköpumpullakin, jos vesi suht puhdasta. Käytännössä aina kun salaojia huuhtelee, on oltava jotain noista varusteista kaivolla, että saa kokoojan huuhdeltua. Voi muuten jäädä kokooja löytymättä ruskeasta lietteestä... Mulla lähes kaikki kaivot betonirenkaista, niissä plussaa reilu koko vrt. nykyiset muovikaivot. Ojittaessa pitäisi olla hereillä ja tilata (tilauttaa) reilunkokoiset kaivot, että huuhtelu onnistuu helpommin. Yhdellä betonirenkaalla voi sitten suojata muovikaivon, että hajoaa koneet eikä kaivo :)
Jaa niinkö on, no täällä näitä vietolla tyhjennettäviä nimitettiin vedenalaisiksi, ja ne tosiaan tyhjennetään sitä putkea kääntämällä aina keväisin ylisveden aikaan. Ruostetta kun on.
-SS-
Aina oppii uutta, tottunut että vedenalaianen on aina vedenalainen, ei riitä kaadot tuollaisiin systeemeihin :-X Tuolla tavalla saa varmasti putsattua pahimmat tukokset ilman huuhteluakin, aivan kuin vessan vetäisi :)
-
Ei taida betonikaivolle löytyä korvaajaa, ainakin jos isompien putkien kanssa puuhailee. Mun mielestäni jopa kohtuullisen edullisia. Vertailun vuoksi 800 halkaisija, niin 500 pohja 53,23 alv0, 1000 rengas 64,52 alv0, umpikansi 33,87 alv0. Hilti täytyy olla reikien värkkäämiseen.
-
80-luvulla tehty yksi huuhtelu mahdollisuudella oleva ojasto tuollain kuin SS oli kirjoittanut, mutta imut oma haasteensa, joutuu tihiään huutelemaan.
tavallaan säätöojasto, mut alkuperäinen idea ollut, että ruosteongelman kanssa pärjäisi. Nyt jos ojisi saman lohkon, niin laittasin kyllä noilla säätökaivoilla kaivot.
Isompi kaivo parempi noissa huuhteluhommissa. Ennen tekivät pikkukaivoista, niin ei kovin juhlaa huuhdella niistä ojastoja saati tyhjätä sakkaa pohjalta, kun ei ole pumppua noihin ruosteliejujen imemiseen.
-
Keskustelua muoviputken liittämisestä tiiliputkeen. Olemassa kahta sorttia ratkaisuja. Tässä eka...
http://www.lipputanko.fi/salaojatarvikkeet/
Ja tässä toinen...
http://www.meltex.fi/tuotteet/maatalousrakentaminen/salaojaputket-osat-ja-kaivot/t-liitokset-ja-ylihuuhteluliitokset.html
Mielestäni tämä jälkimmäinen on fiksumpi jos vaan koko natsaa tiiliputkeen, niissä on varmasti hiukan eroja. Nyt on mietinnässä kuinka teen reiät vanhaan tiiliputkeen. Mahtaako akkuporakone ja jonkinlainen rasiaterä toimia vai meneekö vaikeaksi. Jos on muita liityntätapoja, niin saa ehdottaa, poislukien reikä kylkeen ja putki sisälle, ei kiitos.
-
Ihan normaali muoviputkenliitos toimii, kun ottaa siitä n. 1/3 osa sektorin pois tuon lähdön takapuolelta. Tämän sitten napsauttaa tiiliputkenpäälle, niin että lähtö osuu reijänkohdalle.
Tuon reijän tekee ihan vaikka pajavasarassa naputtelemalla, ei kivaa, mutta syntyy muutamassa minuutissa niinkin. Laatan leikkaamiseen tarkoitettua koteloterää on ollut mielessä koittaa, mutta muutamat reijät on tehnyt nopeammin vasaralla, kuin käynyt hakemassa tuollaisen terän.
-
Keskustelua muoviputken liittämisestä tiiliputkeen. Olemassa kahta sorttia ratkaisuja. Tässä eka...
http://www.lipputanko.fi/salaojatarvikkeet/
Ja tässä toinen...
http://www.meltex.fi/tuotteet/maatalousrakentaminen/salaojaputket-osat-ja-kaivot/t-liitokset-ja-ylihuuhteluliitokset.html
Mielestäni tämä jälkimmäinen on fiksumpi jos vaan koko natsaa tiiliputkeen, niissä on varmasti hiukan eroja. Nyt on mietinnässä kuinka teen reiät vanhaan tiiliputkeen. Mahtaako akkuporakone ja jonkinlainen rasiaterä toimia vai meneekö vaikeaksi. Jos on muita liityntätapoja, niin saa ehdottaa, poislukien reikä kylkeen ja putki sisälle, ei kiitos.
Tihityksiä kun oon tehny kokoojaan liittämällä, oon käyttäny enimmäkseen ylihuuhteluliittimiä, ilman satulaosaa. Jonkun myyjän t-liitokset on samoja, ku ylihuuhteluliittimet. Siis ilman tuota satulaosaa. En nyt muista mistä niitä viimeksi hankin. Kokoojaputkeen (muovi tai tiili) syntyy siisti reikä muutamassa sekunnissa rasiaporalla. Eli reikä porataan kokoojan yläpintaan ja tuo t-liitin tökätään siihen reikään.
-
Tihityksiä kun oon tehny kokoojaan liittämällä, oon käyttäny enimmäkseen ylihuuhteluliittimiä, ilman satulaosaa. Jonkun myyjän t-liitokset on samoja, ku ylihuuhteluliittimet. Siis ilman tuota satulaosaa. En nyt muista mistä niitä viimeksi hankin. Kokoojaputkeen (muovi tai tiili) syntyy siisti reikä muutamassa sekunnissa rasiaporalla. Eli reikä porataan kokoojan yläpintaan ja tuo t-liitin tökätään siihen reikään.
Ilmeisesti tämä...
http://www.meltex.fi/tuotteet/mx-pikaliitin-50-8065-200.html
Täytyy hakea Meltexiltä mallikappaleet ja tehdä hiukan kokeita..
-
Tihityksiä kun oon tehny kokoojaan liittämällä, oon käyttäny enimmäkseen ylihuuhteluliittimiä, ilman satulaosaa. Jonkun myyjän t-liitokset on samoja, ku ylihuuhteluliittimet. Siis ilman tuota satulaosaa. En nyt muista mistä niitä viimeksi hankin. Kokoojaputkeen (muovi tai tiili) syntyy siisti reikä muutamassa sekunnissa rasiaporalla. Eli reikä porataan kokoojan yläpintaan ja tuo t-liitin tökätään siihen reikään.
Ilmeisesti tämä...
http://www.meltex.fi/tuotteet/mx-pikaliitin-50-8065-200.html
Täytyy hakea Meltexiltä mallikappaleet ja tehdä hiukan kokeita..
Varmaan tuollaki onnistuu, mutta taitaa olla törkiän kallis. Halvin vaihtoehto on tavallinen t-liitin ylihuuhteluliitoksena, ilman satulaosaa.
Edit: Tavallinen 50-50/50 t-liitos ovh 7,69€
Mx pikaliitin ovh 28,64€
-
Nyt varmaan löytyi oikia...
https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-liitosputki-50-65-80-sml
Ainakin toi Meltexin hinnasto on ns. bruttohinnasto, josta sitten lähtee aika paljon pois paikallisessa kaupassa. Yksi näkökohta on sekin, että paljonko joutuu kaapimaan putkea esille. Täytyisi tehdä noin 40 liitosta, joten homma saisi mielellään edetä joutuisasti..
-
Nyt varmaan löytyi oikia...
https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-liitosputki-50-65-80-sml
Ainakin toi Meltexin hinnasto on ns. bruttohinnasto, josta sitten lähtee aika paljon pois paikallisessa kaupassa. Yksi näkökohta on sekin, että paljonko joutuu kaapimaan putkea esille. Täytyisi tehdä noin 40 liitosta, joten homma saisi mielellään edetä joutuisasti..
Tuo ei oo ylihuuhteluversio, jos sellaista tarvit, oja loppuu kokoojaan.
-
Kaikki versiot käy, millä vaan pääsee helposti tiiliputkeen käsiksi.
-
Nyt varmaan löytyi oikia...
https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-liitosputki-50-65-80-sml
Ainakin toi Meltexin hinnasto on ns. bruttohinnasto, josta sitten lähtee aika paljon pois paikallisessa kaupassa. Yksi näkökohta on sekin, että paljonko joutuu kaapimaan putkea esille. Täytyisi tehdä noin 40 liitosta, joten homma saisi mielellään edetä joutuisasti..
Tuolla on helpoin, jos pitää lähteä kokoojan kyljestä.
Ylihuuhteluliitin on taasen tämä https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-huuhteluliitosputki-uponor-50-65-100-125 jossa tuota satulaosaa ei yleensä tarvi. Eli tavallinen 50/50 t-liitin on halvin ja kätevin. Haet vaan sen tiileen pystyvän rasiaporan ja laitat makitan laturiin.
-
Nyt varmaan löytyi oikia...
https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-liitosputki-50-65-80-sml
Ainakin toi Meltexin hinnasto on ns. bruttohinnasto, josta sitten lähtee aika paljon pois paikallisessa kaupassa. Yksi näkökohta on sekin, että paljonko joutuu kaapimaan putkea esille. Täytyisi tehdä noin 40 liitosta, joten homma saisi mielellään edetä joutuisasti..
Tuolla on helpoin, jos pitää lähteä kokoojan kyljestä.
Ylihuuhteluliitin on taasen tämä https://www.rautia.fi/verkkokauppa/l%C3%A4mp%C3%B6-vesi-ja-ilmanvaihto/vesi-ja-viem%C3%A4r%C3%B6inti/salaojaputket/salaojan-huuhteluliitosputki-uponor-50-65-100-125 jossa tuota satulaosaa ei yleensä tarvi. Eli tavallinen 50/50 t-liitin on halvin ja kätevin. Haet vaan sen tiileen pystyvän rasiaporan ja laitat makitan laturiin.
Se reijän teko sen tiiliputken päälle on paljon helpompaakin, kuin kylkeen.