Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.05.14 - klo:23:45

Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!

Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.

Kestää kestää, mutta jos vanhalla konella huoltokuluineen ha-kustannus on sama kuin vähän uudemalla, niin sen vahan koneen pitämisestä menee mielekkyys.
Vanhalla puimurilla pääomakustannus oli n.13€/ha, huoltokulut n.20€/ha ja kuskin palkka n.25€/ha, eli yhteensä 58€/ha + polttoaineet, vakuutukset, säilytys jne. Nykyisellä taas pääomakustannus on n.26€/ha, huoltokulut n.5€/ha ja kuskin palkka n.12,5€/ha, eli yhteensä n.42,5€/ha. Toki huoltokulut tulevaisuudessa voi kasvaa joten ei puinti nykyisin varmaan sen edullisempaa ole, mutta ei varmasti kalliiimpaakaan. Homman pihvi on siinä, että nykyisellä puidaan yli kaksinkertainen ala vanhaan nähden ja omalla kokemuksella kustannusta onkin helpompi alentaa suurentamalla jakajaa (esim. kimppakoneet) kuin pienentämällä pääomaa.
antin laskelmassa taas tuplaamalla ruiskun ja kylvinkoneen arvo muodostuu siitä n.500€:n lisäkustannus vuotta kohti, eli reipas 3€/ha. Mikäli tällä saadaan parempaa työn laatua, käyttövarmuutta tai vaan vähemmän vitutusta, on investointi varmasti perusteltu.

Mutta mitä tehdä niiden traktorien kanssa? Sen mäkin haluaisin tietää!

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.05.14 - klo:14:39

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.

Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html

Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.

Noin niin kuin esimerkkinä.

Kyllä 150ha:n viljely pehmittää noista kummankin. Tuos uudemmaskin on jo liki 7000h, eli hyvällä tuurilla se voi mennä vielä pitkäänkin, mutta aivan yhtä hyvin se voi alkaa porsia vähän sieltä sun täältä.
Itsellä mietinnäs mitä tekisin tuolle 13v. vanhalle ykköskoneelle. Jos sitä ei jossain vaiheessa hävitä pois, tulee siitä samanlainen pitokone kuin nykyisestä ruiskutustraktorista, jonka remontteihin on mennyt paljon enemmän kuin koneen arvo on.

Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?

Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.05.14 - klo:14:39

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 10.05.14 - klo:16:57

Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa)  tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.

Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.

Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.

Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.

Vain kanamies ajattelee noin...

Kanamiehellä uusin traktori on 13v. vanha, maat kynnetään 20v. vanhoilla sarka-auroilla jne. 

Muutama vuosi sitten oli kalustossa kiinni vähän runsas 100k€ ja viljeltyä likimain tuo 150ha ja sillä kokemuksella voin sanoa että alkaa ne koneet vaan kummasti pehmetä. Esimerkiksi antin 15k€:n puimuri, jolla tuo ala vuodesta toiseen puitaisiin on mulle jonkinmoinen mysteeri. Tällä se jo onnistuisi: http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-leikkuupuimurit/claas-58-s-12/lcfc9din.html, mutta hintaa onkin jo tuplaten. Samoin 6k€ kylvökone ja 4k€ ruisku vaatii isännältä jo aikamoista uskoa asialleen.

Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa)  tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.

Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.

Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.

Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.

Merkatkaa heinäseipäällä kaikki pesät!!!!

Nehän on niinku valomainoksia hiipivälle ketulle, kettu kahtoo seipäitä ja tuumaa: baari on auki.

Äestäjä merkkaa pesät ja kylväjä kerää merkit pois!

juu laatikko on heikko. 4 kertaa aukasivat samasta mx170stä laatikon paikallisessa huollossa. suolla oli sekin case ekat vuotensa, siten siirtyi maatalous hommiin, muttei kestänyt sielläkään.

Mikähän siitä hajos? Ja oliko vakio vai loppuun ruuvattu?

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 04.05.14 - klo:21:06

saksalainen lintubongari merkkaili Alajoella pesiä. Helpotti kummasti niiden löytymistä.

Ettekö te ite löydä pesää? Tarvii tilata saksalainen.

 

Vaikka tipusten kanssa on nyttemmin tullu enemmänkin pyörittyä, niin kaikillehan se aluksi on opettelua!

Joitain vuosia sitten joku, muistaakseni saksalainen lintubongari merkkaili Alajoella pesiä. Helpotti kummasti niiden löytymistä.

Jonkun teorian (Timppa?) mukaan hyypät ja kuovit tietää minkälevyisellä koneella kukin isäntä kylvää ja tekevät piruuttaan pesän sellaiselle etäisyydelle pyörtänöstä, että pesän kiertääkseen jää puolen koneen levyinen hauki. 

Joku väitti että verotettava tulo ei kerro tilan kannattavuudesta yhtään mitään.

Tilalla 1. ja 2. on molemmilla verotettavaa tuloa 50t€, lainaa 200 000€ ja omaa peltoa 100ha.

Tilalla 1. on tehty juuri lainalla rahoitettu edullinen SPV hintaan 2000€/ha, eli lainaa on 200 000€ ja lyhennys 20 000€/vuosi. Pääomaverotuksessa huomioitavaa nettovarallisuutta tai poistopohjaa ei ole. Koko 50t€:n tulos on näin ollen ansiotuloa, josta maksetaan veroa n.15 000€, lainojen hoitoon menee 20 000€ ja omaan käyttöön jää 15 000€.

Tilalla 2. on tehty lainalla maatalouden tuotantorakennus ja tuota lainaa on jäljellä se samainen 200 000€ ja lyhennys on samoin 20 000€/vuosi. Maatalouden poistamaton menojäännös on 300 000€, joten kun siitä vähennetään lainan osuus jää maatalouden nettovarallisuudeksi 100 000€. Poistoja tehdään 10% menosjäännöksestä. Tilan tulos ennen postoja ja veroja on 80t€, mistä tehdään 30 000€ postoja. Verotettavaksi tuloksi jää 50t€, josta 20t€ on pääomatuloja ja 30t€ ansiotuloja. 80t€:n tuloksesta maksetaan veroa n.12 500€, lainojen hoitoon menee 20 000€ ja omaan käyttöön jää 47 500€.

Ja näissä ei vielä oteta mitään kantaa varastojen muutoksiin yms.

Käyttökate ja sen suhde sidottuun pääomaan kertoo enemmän kannattavuudesta kuin verotettava tulo!

Ei oy:nkään tulos koko totuutta kerro. Siihenkin vaikuttaa mm. poistosuunnitelma ja varastojen arvostusperiaate.

Kertoilkaahan kokemuksia/kuultua/huhuja ko. koneesta.

Onko jotain eroa isoveljeensä MX170:neen?

Kestääkö lisätä voimaa? Paljonko? Samoihin lukemiin kuin MX170 vai vähän enemmän?

Noitahan on myös nopeutettu. Onko kokemuksia?

Luulin että olen hullu, kun mulla on suodattimia hyllyssä enemmän kuin keskon varaosissa

Se ei välttämättä ole vielä kovin paljon! 

Just lehdessä oli juttu, jonka mukaan lihasian kasvatus maksaa 2,5-3 € vähemmän jos käyttää manipuloitua soijaa 

Mun mielestäni se on aika vähän 

Esim. 3000 sikaa 3,3 kierrolla tekee n.10 000 sikaa teuraaksi vuodessa. Toisille 30 000€ on paljon ja toisille vähän.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 17.03.14 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: jps - 17.03.14 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 17.03.14 - klo:13:32

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.03.14 - klo:13:46

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 16.03.14 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 15.03.14 - klo:09:38

Onko siinä muuta eroa arki-sarjaan kuin että tuosta kauppa maksaa mainoskulut 

Se ero, että mikäli myyntihinta on suunnilleen sama, toisessa voi teollisuus saada brändin lisäarvosta siivun ja toisessa kauppa.

Elintarvikefirmalla on hyvä olla myös matalan lisäarvon ja hintaryhmän tuotteita, koska kaikilla ei olle kykyä tai halua ostaa lisäarvotuotteita. Parempi silti on, että nämä ostavat tämän elintarvikefirman brändillä tehtyä halpatuotetta kuin kaupan private labelilla tehtyä, sillä siitä ei jää ketjun alkupäälle kuin tekemisen ilo.

Ookko sää lukenu samoja markkinoinnin kirjoja? Tuo on ku suoraan tuotesegmenttiraamatusta

Näissä ryhmissä on kyse juuri brändien kilpailusta. Rainbow, Pirkka ja Eldorado on kauppojen halpabrändejä ja niitä vastaan kilpaillaan jalostajien vastaavilla. Valion kokoinen firma ei voi markkina-alueellaan mitenkään olla pelkästään premiumbrändi.

Taitaa olla sen verran perussettiä, että löytyy lähes jokaisesta aihetta sivuavasta opuksesta. 

Huolestuttavaa tässä on erityisesti se, että nykyinen tilityskyky erityisesti maidolla perustuu teollisuuden vahvoihin brändeihin. Jos tilityskyky olisi jo mennyttä, ei sillä olisi tuottajien kannalta merkitystä millä merkillä tuotteet myydään ulos, kunhan ne on kotimaista. Sian- ja naudanlihan kannalta tuo voi olla jopa positiivista.

Jaa niin kuin miten?

Oli ehkä epäselvästi esitetty heitto multa.
Mutta ajatus meni niin, että koska naudan- ja sianlihan hinta on jo nyt - mm. tuontipaineesta johtuen - heikolla tasolla, vaikka suurin osa myytävästä lihasta myydään teollisuuden merkeillä, ei private labeleiden yleistyminen voi enää hintaa laskea, vaan mikäli se ohjaa kysyntää kotimaiseen lihaan, nousee kotimaisen lihan kysyntä ja mahdollisesti jopa hinta.
Eli niiden osalta kotimaisuudella ratsastava private label voisi jopa olla positiivista.

Eli mielestäsi voisi olla jopa lähes parempaan suuntaan oleva ajatelma 

Ehkä!  -naudan- ja sianlihan osalta.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 17.03.14 - klo:13:32

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.03.14 - klo:13:46

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 16.03.14 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 15.03.14 - klo:09:38

Onko siinä muuta eroa arki-sarjaan kuin että tuosta kauppa maksaa mainoskulut 

Se ero, että mikäli myyntihinta on suunnilleen sama, toisessa voi teollisuus saada brändin lisäarvosta siivun ja toisessa kauppa.

Elintarvikefirmalla on hyvä olla myös matalan lisäarvon ja hintaryhmän tuotteita, koska kaikilla ei olle kykyä tai halua ostaa lisäarvotuotteita. Parempi silti on, että nämä ostavat tämän elintarvikefirman brändillä tehtyä halpatuotetta kuin kaupan private labelilla tehtyä, sillä siitä ei jää ketjun alkupäälle kuin tekemisen ilo.

Ookko sää lukenu samoja markkinoinnin kirjoja? Tuo on ku suoraan tuotesegmenttiraamatusta

Näissä ryhmissä on kyse juuri brändien kilpailusta. Rainbow, Pirkka ja Eldorado on kauppojen halpabrändejä ja niitä vastaan kilpaillaan jalostajien vastaavilla. Valion kokoinen firma ei voi markkina-alueellaan mitenkään olla pelkästään premiumbrändi.

Taitaa olla sen verran perussettiä, että löytyy lähes jokaisesta aihetta sivuavasta opuksesta. 

Huolestuttavaa tässä on erityisesti se, että nykyinen tilityskyky erityisesti maidolla perustuu teollisuuden vahvoihin brändeihin. Jos tilityskyky olisi jo mennyttä, ei sillä olisi tuottajien kannalta merkitystä millä merkillä tuotteet myydään ulos, kunhan ne on kotimaista. Sian- ja naudanlihan kannalta tuo voi olla jopa positiivista.

Jaa niin kuin miten?

Oli ehkä epäselvästi esitetty heitto multa.
Mutta ajatus meni niin, että koska naudan- ja sianlihan hinta on jo nyt - mm. tuontipaineesta johtuen - heikolla tasolla, vaikka suurin osa myytävästä lihasta myydään teollisuuden merkeillä, ei private labeleiden yleistyminen voi enää hintaa laskea, vaan mikäli se ohjaa kysyntää kotimaiseen lihaan, nousee kotimaisen lihan kysyntä ja mahdollisesti jopa hinta.
Eli niiden osalta kotimaisuudella ratsastava private label voisi jopa olla positiivista.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 16.03.14 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 15.03.14 - klo:09:38

Onko siinä muuta eroa arki-sarjaan kuin että tuosta kauppa maksaa mainoskulut 

Se ero, että mikäli myyntihinta on suunnilleen sama, toisessa voi teollisuus saada brändin lisäarvosta siivun ja toisessa kauppa.

Elintarvikefirmalla on hyvä olla myös matalan lisäarvon ja hintaryhmän tuotteita, koska kaikilla ei olle kykyä tai halua ostaa lisäarvotuotteita. Parempi silti on, että nämä ostavat tämän elintarvikefirman brändillä tehtyä halpatuotetta kuin kaupan private labelilla tehtyä, sillä siitä ei jää ketjun alkupäälle kuin tekemisen ilo.

Ookko sää lukenu samoja markkinoinnin kirjoja? Tuo on ku suoraan tuotesegmenttiraamatusta

Näissä ryhmissä on kyse juuri brändien kilpailusta. Rainbow, Pirkka ja Eldorado on kauppojen halpabrändejä ja niitä vastaan kilpaillaan jalostajien vastaavilla. Valion kokoinen firma ei voi markkina-alueellaan mitenkään olla pelkästään premiumbrändi.

Taitaa olla sen verran perussettiä, että löytyy lähes jokaisesta aihetta sivuavasta opuksesta. 

Huolestuttavaa tässä on erityisesti se, että nykyinen tilityskyky erityisesti maidolla perustuu teollisuuden vahvoihin brändeihin. Jos tilityskyky olisi jo mennyttä, ei sillä olisi tuottajien kannalta merkitystä millä merkillä tuotteet myydään ulos, kunhan ne on kotimaista. Sian- ja naudanlihan kannalta tuo voi olla jopa positiivista.