Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?
Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh?
Märkä maa tekee lautasmuokkausanturan ylemmäksi kuin kyntöanturan, lisäksi kyseinen antura on yhtenäinen, kyntötraktorin pyörä tietenkin tekee anturaa , mutta vain esimerkiksi joka neljännen, tai vain joka viidennen viilun alle. Ruotsissa lautasmuokkausanturan syntyyn havaittiin syyksi kostean-vaivautuvan savimaan muuttavan muotoaan kun lautasen terävä reuna painaa siihen syvyyteensä tiukan kaistan, ja koska lautanen jonkun verran auraa menosuuntaansa nähden, se tiivis kerros tulee sen aurauksen leveydeltä. Lautaset tekevät limittäin jälkeä, jolloin koko lautasten reunan alue tulee hyvin vaivatuksi, ruukkusavea siitä syntyy, kun ilmakuplatkin on vatkattu pois.
Kultivaattorin piikki kulkee nostaen ja väristen, todella märässä maassa syntyy myös piikin jälkeen maapohjassa, vaivautunut kerros. Piikkiväli määrittää, miten tiheästi niitä tilttaantuneita siivuja sinne pohjamaahan syntyy.
Tämähän ei tosiaan koske turvemaita eikä Pohjanmaata.
-SS-