Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.17 - klo:21:23

300 A ei vaan taida ihan riittää merkittävästi lämmittämään kuin korkeintaan paikallisesti kaapeleiden kiinnityskohtia.

30 000A?

😂😂

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.17 - klo:21:23

300 A ei vaan taida ihan riittää merkittävästi lämmittämään kuin korkeintaan paikallisesti kaapeleiden kiinnityskohtia.

30 000A?

Lasketaanpa huvin vuoksi kun on laskin tuossa vieressä :-)

Teräksen jokin keskimääräinen ominaisvastus on noin 0,8·10⁻⁶ Ωm, riippuu paljolti teräksestä mutta riittää tähän arviointiin.

Oletetaan karkeasti että linko on siivestä siipeen levy joka on mitoiltaan 0,5 x 2 x 0,004 m.
Tuollaisen levyn vastus päästä päähän on siis   ominaisvastus*pituus/ala eli 8·10⁻⁴ Ω.

Jos halutaan että levyyn jäisi vaikka 1 kW lämmitystehoa niin P=RI² mukaan virran I pitäisi olla noin 1100 A ja tällöin jännite päiden välillä olisi noin 1 V.

Tuollainen levyn lämmitys on paljon helpompi toteuttaa induktiivisesti pyörrevirtalämmittimellä kuin em tavalla suoralla virralla kappaleen läpi...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.17 - klo:05:43

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.17 - klo:21:23

300 A ei vaan taida ihan riittää merkittävästi lämmittämään kuin korkeintaan paikallisesti kaapeleiden kiinnityskohtia.

30 000A?

Lasketaanpa huvin vuoksi kun on laskin tuossa vieressä :-)

Teräksen jokin keskimääräinen ominaisvastus on noin 0,8·10⁻⁶ Ωm, riippuu paljolti teräksestä mutta riittää tähän arviointiin.

Oletetaan karkeasti että linko on siivestä siipeen levy joka on mitoiltaan 0,5 x 2 x 0,004 m.
Tuollaisen levyn vastus päästä päähän on siis   ominaisvastus*pituus/ala eli 8·10⁻⁴ Ω.

Jos halutaan että levyyn jäisi vaikka 1 kW lämmitystehoa niin P=RI² mukaan virran I pitäisi olla noin 1100 A ja tällöin jännite päiden välillä olisi noin 1 V.

Tuollainen levyn lämmitys on paljon helpompi toteuttaa induktiivisesti pyörrevirtalämmittimellä kuin em tavalla suoralla virralla kappaleen läpi...

Ehkä bäskspäken ei kannata hommata linkoa,ne on sille liian hankalia vehkeitä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.17 - klo:05:43

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.17 - klo:21:23

300 A ei vaan taida ihan riittää merkittävästi lämmittämään kuin korkeintaan paikallisesti kaapeleiden kiinnityskohtia.

30 000A?

Lasketaanpa huvin vuoksi kun on laskin tuossa vieressä :-)

Teräksen jokin keskimääräinen ominaisvastus on noin 0,8·10⁻⁶ Ωm, riippuu paljolti teräksestä mutta riittää tähän arviointiin.

Oletetaan karkeasti että linko on siivestä siipeen levy joka on mitoiltaan 0,5 x 2 x 0,004 m.
Tuollaisen levyn vastus päästä päähän on siis   ominaisvastus*pituus/ala eli 8·10⁻⁴ Ω.

Jos halutaan että levyyn jäisi vaikka 1 kW lämmitystehoa niin P=RI² mukaan virran I pitäisi olla noin 1100 A ja tällöin jännite päiden välillä olisi noin 1 V.

Tuollainen levyn lämmitys on paljon helpompi toteuttaa induktiivisesti pyörrevirtalämmittimellä kuin em tavalla suoralla virralla kappaleen läpi...

Teen sitten niin. Kiitti.

tänään kattelin kun tienhaaran sohjoja poistelin että; joku taas ostanu oxsan lingon harmikseen.    ei se nuoska silläkään lennä.     tuossa muutama käyttäjä on siitä avautunnu.    noooo, kohta joku taas saa halvalla lingon tai sit ei.

Taas tuli lähdettyä puol tuntia myöhässä auruulle. Tunti meni hienosti ja jälki niin siistiä karhunterällä. Sitten rupes tökkimään Lepällä ja vajaa puoli tuntia pakilla pikkupikku joulumökkitietä. Laitan kyllä varmasti alueaura etunostimeen välipäivinä. Keskiviikoks torstaiks veikkaa samaa keliä. Onneks linkosin piha-alueet aluksi.

Kyllä ei menny ennen ala talkkarista eikä mee tästä eskostakaan nuoska lumi läpi.
Pelkällä lingolla ei tee nykyisin enää mitään kun talvet on tälläsiä leutoja paskoja,onneksi on nivelaura vaikka ei heittävää mallia olekaan niin saa edes puskettua jotenkin tien auki. Pitää sitten jos tulee pakkasta niin käydä lingolla aurapenkat metsään.

Kieltämäti meinaa hieman tikkuista olla tämän nollakelin kanssa. Ja osaisin kuvitella että moni auramies joutuu lähtemään lumikierroksen jälkeen sannan levitykseen.

ääää, mitä suotta kun verkkoterällä ajwelee.  jos ei pysy tiellä nii kattokoon peiliin.   sano yks yit pomo!   ja miä uson moisen.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 21.12.17 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.17 - klo:05:43

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.12.17 - klo:21:23

300 A ei vaan taida ihan riittää merkittävästi lämmittämään kuin korkeintaan paikallisesti kaapeleiden kiinnityskohtia.

30 000A?

Lasketaanpa huvin vuoksi kun on laskin tuossa vieressä :-)

Teräksen jokin keskimääräinen ominaisvastus on noin 0,8·10⁻⁶ Ωm, riippuu paljolti teräksestä mutta riittää tähän arviointiin.

Oletetaan karkeasti että linko on siivestä siipeen levy joka on mitoiltaan 0,5 x 2 x 0,004 m.
Tuollaisen levyn vastus päästä päähän on siis   ominaisvastus*pituus/ala eli 8·10⁻⁴ Ω.

Jos halutaan että levyyn jäisi vaikka 1 kW lämmitystehoa niin P=RI² mukaan virran I pitäisi olla noin 1100 A ja tällöin jännite päiden välillä olisi noin 1 V.

Tuollainen levyn lämmitys on paljon helpompi toteuttaa induktiivisesti pyörrevirtalämmittimellä kuin em tavalla suoralla virralla kappaleen läpi...

Teen sitten niin. Kiitti.

huomaa kyllä että tet ootta vähän semmoosia kotipoikia, minäpä teitä valistan, lämmittääkö asfalttimiehet tietä sähköllä... no ei tasan lämmitä vaan nestekaasulla

Se vähän riippuu - asfaltti johtaa vähän huonosti sähköä eikä sitä ole oikein siellä saatavanakaan. Kaasulla lämmittämisessä on se huono puoli hyötysuhteessa että siinä lämpenee paljon muutakin kuin lämmitettävä kohde - sen huomaa jos tuollaisen 'lämmitysjunan' vieressä vähän aikaa seisoskelee...

Kun tarkasti ja hallitusti lämmitetään teräsosia pintakarkaisua varten niin induktiolla mennään.

Sulatoissa käytetään nykyään enimmäkseen induktiouuneja, myös valokaariuuneja käytetään vielä.
Kyllä sitä sähköä sitten meneekin:
https://tinyurl.com/yatu82pv

Vanhemman polven valokaariuuni on aika RaakaArska vehje. Olen tuon linkin laittanut joskus aiemminkin tänne... siisti sisätyö, unelmien duunipaikka.
https://www.youtube.com/watch?v=_j2jESz7Zl8
Vähän lipsuu alkuperäisestä aiheesta, lingon varmaan sulattelee helpoiten isolla masterilla tai viemällä yöksi vaikka lämpimään halliin :-)

Eilen kun oli paljonpuhuttu nollakeli, niin onnistui kylmävesiletkullakin lingon putsaus. Kehtuutti varsin paljon, mut ajattelin että pakkohan se on liotella jotta on mukavampi rasvailla nipat ja tutkailla takajalaksen jäljen karhennuksen säätö kohdalleen.

ikävintä on tuo kun nuita siirtonurmikoita joutuu tekemään ja sit net mullat jää sinne siiventakaosaan lillumaan ja niitä jos ei muista poistaa nii sit ei mene mikään läpi.