Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Imme - 07.02.09 - klo:15:20
-
Kokoviljasäilistä
Onko paljonkin kokemuksia niin että olisi kylväessä tiedetty että säilistä tehää.
Kuinka suuria orastiheyksiä olette tavoitelleet, onko ollut aluskasvia josta tavoitellaan kakkossatoa? Onnistumiset? Olisi kaiketi ihan hyvä komponentti appeessa, ei suurina mutta vähäkuituista säilistä jatkamaan. Kaikki asiassa kiinnostaa.
Ajattelin korjuun niittopäällä ja tarkkuussilppurilla.
-
Ajattelin kokeilla ensi vuonna ohra-raiheinä-ruisvirnaseosta laitumena. Kaverin mielestä hyvä. Paljon massaa kaiketi?
Onko muilla kokemuksia? Petri ainakin tietää asiasta, onko vinkkejä....
-
Viime suvena oli 2 ha kokeiluala seuraavalla reseptillä.
100kg/ha kauraa+30kg heinänsiementä+5kg westerwood raiheinä.
Paalaus n. viikko röyhylle tulon jälkeen. Tein liian aikaisin, ja tuli liian tuhtia (SRV 96)koska oli tarkoitus syöttää paalit hevosille.
Pelto olisi syytä olla syksyllä kynnetty, eitule raiteita niin herkästi kuin keväällä käännettyyn.
Niitto pitkään sänkeen, ja koneen terälaput terävät.
Karhottimet on syytä pitää pois pellolta, sillä maa on paljas ja multaa tulee herkästi kyytiin..
-
Suunnitelmissa vehnä-ohra-herneseos ja alle puna-apilaa,ruoko- ja rainataa, timoteitä. Kylvöä pitää koettaa porrastaa siten, että osalle lohkoista vilja kylvetään viikko-pari herneen ja nurmensiemenen jälkeen. Ettei ohra varjostaisi ja toisaalta näkisi vähän rehuarvoissa eroa korjuuaikana...
Korjuu suoraniittona silppurilla.
-
Ei kai kokoviljasäiliksestä enää toista satoa saa, kun 1. korjuu on kumminkin sen verran myöhään vihantana korjattavaan verrattuna? Meillä tehdään suojaviljat (100 kg ohraa ja 30 kg heinänurmiesosta) rehuksi heti ohran tultua tähkälle ja toinen sato syyskuun lopussa. 1. sato käytännössä pelkkää viljaa ja 2. sato sitten jo heinää.
-
Muutama vuas sitte tuli kokkeeltua ohoraa ja vetnoi kokovilijaks. Ohora oli komiata mutta varis ko pertteeni niittomurskan erellä. Vetnoi onnistu paremmi vaikka meni pikkuusen myähäseks paaluu hommat muittem kiirrusten takkei. Ko saatii paalaukset loppuu ni seurraavana päivänä samaalta lohkolta puitii osa ja kosteus vaa 16%. Silippurilla suaraan niitosa saattaa onnistua. ;D
-
Muutama vuas sitte tuli kokkeeltua ohoraa ja vetnoi kokovilijaks. Ohora oli komiata mutta varis ko pertteeni niittomurskan erellä. Vetnoi onnistu paremmi vaikka meni pikkuusen myähäseks paaluu hommat muittem kiirrusten takkei. Ko saatii paalaukset loppuu ni seurraavana päivänä samaalta lohkolta puitii osa ja kosteus vaa 16%. Silippurilla suaraan niitosa saattaa onnistua. ;D
Kävi
samalla tavalla kauralle viime kesänä. Liian pitkälle meni tuleentuminen, jyviä pyöri pellolla ja pöydällä. Varpusia houkuttelee navettaan.
Ajattelin kokeilla tiheämpää kasvustoa tulevana vuotena. Ehkä 120 kauraa, 25 nurmensiementä ja 10 ww raiheinää. Kaksi satoa toinen tosi myöhään.
Tosiaan pellon pinta on turhan "ilmava" niitto yms. yhdistelmiin.
-
Suunnitelmissa vehnä-ohra-herneseos ja alle puna-apilaa,ruoko- ja rainataa, timoteitä. Kylvöä pitää koettaa porrastaa siten, että osalle lohkoista vilja kylvetään viikko-pari herneen ja nurmensiemenen jälkeen. Ettei ohra varjostaisi ja toisaalta näkisi vähän rehuarvoissa eroa korjuuaikana...
Korjuu suoraniittona silppurilla.
Käytännössäkin kätevää on laittaa isommat jyväset kylvölannoittimen lannoitepuolen kautta 5 senttiin ja akanat siemenvantaista senttiin. Harvassa olevat viljarivit ei niin varjosta ja selvitään yhdellä ajokerralla ilman monsuunisateen aiheuttamaa riskiä. Kylvin ja paalasin tuollaisia kymmeniä hehtaareja vuosituhannen alussa. Käytimme kevätvehnää ja rehuvirnaa joka ei tuota jälkikasvua jos eka sato niitetään tietyn vaiheen (olisiko kukinta?) jälkeen. Rikkaruohot tuossa oli riesa kun ei oikein ollut sopuhintaisia aineita. Lypsykarjatiloilla rikkainen, heikommin sulava rehu ei ollut mikään hittituote.
Uskon että herne on sikälikin parempi, että voi käyttää omaa siementä ja jos kokoviljailuaikaan on se monsuunikausi, saa puimallakin kelpo saaliin.
Kyllä noita kannattaa kokeilla.
-
Ei kai kokoviljasäiliksestä enää toista satoa saa, kun 1. korjuu on kumminkin sen verran myöhään vihantana korjattavaan verrattuna? Meillä tehdään suojaviljat (100 kg ohraa ja 30 kg heinänurmiesosta) rehuksi heti ohran tultua tähkälle ja toinen sato syyskuun lopussa. 1. sato käytännössä pelkkää viljaa ja 2. sato sitten jo heinää.
Saa koviljasäiliksestäkin toisen sadon; ohra+italian raiheinä, eikä kaikkein myöhäisin ohralajike. Raiheinä lähtee nopeasti korjuun jälkeen ja kasvaa myöhään syksyyn, hyvää laidunta jos kelit suosii...
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
-
Parinavuonna olen tehnyt kokoviljasäilörehua suojaviljasta. Heinäkuun loppupuolella on korjattu toisen säilörehusadon sekaan. Korjuun jälkeen on tehty kevyt lannoitus. Kummallakaan vuotena ei syntynyt mitään korjattavaa syksyksi. Raiheinällä ja heinällä on kai senverran heikko juuristo, ettei jaksa kasvaa.
-
Ei kai kokoviljasäiliksestä enää toista satoa saa, kun 1. korjuu on kumminkin sen verran myöhään vihantana korjattavaan verrattuna? Meillä tehdään suojaviljat (100 kg ohraa ja 30 kg heinänurmiesosta) rehuksi heti ohran tultua tähkälle ja toinen sato syyskuun lopussa. 1. sato käytännössä pelkkää viljaa ja 2. sato sitten jo heinää.
Saa koviljasäiliksestäkin toisen sadon; ohra+italian raiheinä, eikä kaikkein myöhäisin ohralajike. Raiheinä lähtee nopeasti korjuun jälkeen ja kasvaa myöhään syksyyn, hyvää laidunta jos kelit suosii...
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
ww raiheinää sekaan niin tulee muutaki sekaan ku esim viljan kortta, ja saa toisen saron
-
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
Ekan korjuun sato on sopivaa rehua hiehoille ja ummessaoleville, ei tartte välttämättä lisätä olkea mukaan niin kuin täytyy nurmirehun kanssa. Toinen korjuu tehdään samaan aikaan kuin nurmilohkoilta kolmas korjuu, kertaakaan ei ole epäonnistunut. Jotku meinaa, ettei kolmatta satoa saa tehdä enää syyskuun lopussa, kun silloin talvehtiminen kärsii. Meillä on ainakin todettu, että päinvastoin, suurempi ongelma olisi kuloheinän kanssa vain kahdella korjuulla. Tämä johtuu osaltaan lietteen käytöstä nurmille, kun sen jäljiltä nurmi kasvaa pitempään. Nykyisellä systeemillä toisen vuoden sato on täysin vertailukelpoinen vanhempien nurmien kanssa toisin kuin oli puidun suojaviljan jäljiltä.
-
Ei kai kokoviljasäiliksestä enää toista satoa saa, kun 1. korjuu on kumminkin sen verran myöhään vihantana korjattavaan verrattuna? Meillä tehdään suojaviljat (100 kg ohraa ja 30 kg heinänurmiesosta) rehuksi heti ohran tultua tähkälle ja toinen sato syyskuun lopussa. 1. sato käytännössä pelkkää viljaa ja 2. sato sitten jo heinää.
Saa koviljasäiliksestäkin toisen sadon; ohra+italian raiheinä, eikä kaikkein myöhäisin ohralajike. Raiheinä lähtee nopeasti korjuun jälkeen ja kasvaa myöhään syksyyn, hyvää laidunta jos kelit suosii...
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
Riippunee niin monesta seikasta, mikä missäkin kannattaa...
Oma historiani Etelä-Savossa puolsi kokoviljasäilörehun käyttöä nurmen perustamisessa. Keväällä puitavat kylvettiin ensin, sitten perustettavat nurmialat kivettiin perusteellisemmin, lannanlevitys, ojien tarkistuksia, kevyt pikakesannointi, kylvöt kesäkuun puolivälissä, toinen säilörehukorjuu (siis puna-apilaan satsaavilla luomutiloilla) aloitettiin elokuun puolenvälin aikoihin näillä kokoviljasäilörehuilla. Nurmi vankistui hyvin seuraavaa vuotta varten, jos oli kuiva ja lämmin syksy, niin lokakuun alussa haettiin vielä kasvua pois.
Voisin kuvitella, että lounaisilla savikoilla pitää kylvää samaan putkeen viljojen kanssa orastumisen varmistamiseksi. Edellinen kylvöaikalogiikka ei toimi, moreenimailla kosteutta riittää lähes aina itämiseen. Nyt täällä pohjoisempana harjoittelemme vielä sopivaa logiikkaa omiin toimiimme.
Jääpolteriskialueilla pitäisi perustettavan nurmen hengityksen varmistamiseksi olla viljan sänki, joten sinne ei systeemi käy.
Sitten vielä: syötetäänkö lypsylehmille, emoille vaiko peräti lampaille. Lypsylehmille ykköskasvit ovat ohra ja rehuvirna, hernekin. Tämä sulavuuden vuoksi. Maksimisatoa vaan heikompaa sulavuutta haluaville vehnä (emot?), ruisvirnaa jos tarvitaan valkuaista. Härkäpapua käytetään paljon Ruotsissa, sulavuudesta en tiedä, mutta massaa tulee! Lampaille myös kauraa, kun märehtiessä pureksii tarkemmin.
Petri
-
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
Ekan korjuun sato on sopivaa rehua hiehoille ja ummessaoleville, ei tartte välttämättä lisätä olkea mukaan niin kuin täytyy nurmirehun kanssa. Toinen korjuu tehdään samaan aikaan kuin nurmilohkoilta kolmas korjuu, kertaakaan ei ole epäonnistunut. Jotku meinaa, ettei kolmatta satoa saa tehdä enää syyskuun lopussa, kun silloin talvehtiminen kärsii. Meillä on ainakin todettu, että päinvastoin, suurempi ongelma olisi kuloheinän kanssa vain kahdella korjuulla. Tämä johtuu osaltaan lietteen käytöstä nurmille, kun sen jäljiltä nurmi kasvaa pitempään. Nykyisellä systeemillä toisen vuoden sato on täysin vertailukelpoinen vanhempien nurmien kanssa toisin kuin oli puidun suojaviljan jäljiltä.
Juu samaa mieltä tuosta suojaviljan puimisesta, mutta miksi kaksi satoa perustamisvuonna? Jos kasvuston korjaa myöhemmin eli kokoviljasäilörehuna, tulee kertakorjuulla suurempi ry sato eli pienempi korjuukustannus. Meillä ainakin melkoinen riski saada urat peltoon, jos keväällä kylvettyä korjataan syyskuun lopulla.
Itse olen pyrkinyt korjaamaan suojaviljat kokoviljasäilörehuksi elokuun alkupuolella, jolloin heinän jälkikasvu ei enää muodostu ongelmaksi. Varasuunnitelmana viljan puiminen, jos rehunkorjuu ei onnistu märkyyden takia.
-
Riippunee niin monesta seikasta, mikä missäkin kannattaa...
Sitten vielä: syötetäänkö lypsylehmille, emoille vaiko peräti lampaille. Lypsylehmille ykköskasvit ovat ohra ja rehuvirna, hernekin. Tämä sulavuuden vuoksi. Maksimisatoa vaan heikompaa sulavuutta haluaville vehnä (emot?), ruisvirnaa jos tarvitaan valkuaista. Härkäpapua käytetään paljon Ruotsissa, sulavuudesta en tiedä, mutta massaa tulee! Lampaille myös kauraa, kun märehtiessä pureksii tarkemmin.
Petri
Riippuu mistä roikkuu,näin se on tässäkin asiassa...Tuosta sulavuudesta: Viljalajien sulavuuserojen lisäksi vaikuttaa nurmi(palko)kasvien ja viljan keskinäinen suhde. Omien kokemusteni mukaan vehnä on hyvä suojavilja, koska antaa tilaa nurmelle paremmin ja kasvuaika on pidempi. Tällöin nurmen osuus sadosta on suurempi kuin ohraa käytettäessä, ja näin rehun sulavuus parempi vaikka vehnä itsessään ei ohran sulavuuteen pääsekään.
-
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
80-luvulta lähtien meillä on nurmet perustettu vihantaviljaan eli samallaviisiin kuin Maalaispoika tekee.. Kertaakaan ei ole tarvinnut nurmea seuraavana vuonna uusia eikä paikkailla.
Kakkossato lannoitetaan NK-lannoksella mikä on osaltaan varmistamassa talvehtimista. 2.sadon rehu sulavuudeltaan nuoren laidunheinän veroista. Heinäkuun puolessavälin tehtävä 1.sato hävittää myös kertarikat jos apilan takia ei pystytä ruiskuttamaan..
Suojaviljana monivuotisilla nurmilla pääasiassa vehnää ,ohra ja kaura pensoovat ja varjostaa liikaa.. Yksiv. raiheinissä suojaviljana vehnä tai ruis jos sattuu varastossa olemaan (täksi kesäksi on 8)). Ruis-raiheinäkasvusto on pelkkää lehteä..sulavuus ja valkuinen hyvää;D
-
ohra ainaki pensoo joskus liikaa ku harvaa yrittää... ja navetan taustaa riittävästi ,muuten toimii seokses.
-
ohra ainaki pensoo joskus liikaa ku harvaa yrittää... ja navetan taustaa riittävästi ,muuten toimii seokses.
Saman olen myös huomannut, vihantaa niitettäessä ei yhtään huomaa, onko siementä mennyt 100 vai 200 kiloa.
-
ohra ainaki pensoo joskus liikaa ku harvaa yrittää... ja navetan taustaa riittävästi ,muuten toimii seokses.
Saman olen myös huomannut, vihantaa niitettäessä ei yhtään huomaa, onko siementä mennyt 100 vai 200 kiloa.
viime keväänä vei halla ohran, sen jälkeen pensoi tosi rajusti , oli kuin puima ohra . lehmät vähä nirsoilee raiheinä seosta...
-
Mites onko niistä virnoista mitään hyötyä???
-
Aattelin laittaa kauraa perustettavien apilanurmien suojaviljaksi, jonka vetäis paaliin siinä joskus elokuun puolella. Varmaan OK kamaa emojen talvikaudelle?
Kylvömäärä kg/ha jotain 30% normaalia pienempi vai?
-
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
80-luvulta lähtien meillä on nurmet perustettu vihantaviljaan eli samallaviisiin kuin Maalaispoika tekee.. Kertaakaan ei ole tarvinnut nurmea seuraavana vuonna uusia eikä paikkailla.
Kakkossato lannoitetaan NK-lannoksella mikä on osaltaan varmistamassa talvehtimista. 2.sadon rehu sulavuudeltaan nuoren laidunheinän veroista. Heinäkuun puolessavälin tehtävä 1.sato hävittää myös kertarikat jos apilan takia ei pystytä ruiskuttamaan..
Suojaviljana monivuotisilla nurmilla pääasiassa vehnää ,ohra ja kaura pensoovat ja varjostaa liikaa.. Yksiv. raiheinissä suojaviljana vehnä tai ruis jos sattuu varastossa olemaan (täksi kesäksi on 8)). Ruis-raiheinäkasvusto on pelkkää lehteä..sulavuus ja valkuinen hyvää;D
Millasia siemenmääriä olet käyttänyt rukiilla ?
-
80-luvulta lähtien meillä on nurmet perustettu vihantaviljaan eli samallaviisiin kuin Maalaispoika tekee.. Kertaakaan ei ole tarvinnut nurmea seuraavana vuonna uusia eikä paikkailla.
Kakkossato lannoitetaan NK-lannoksella mikä on osaltaan varmistamassa talvehtimista. 2.sadon rehu sulavuudeltaan nuoren laidunheinän veroista. Heinäkuun puolessavälin tehtävä 1.sato hävittää myös kertarikat jos apilan takia ei pystytä ruiskuttamaan..
Suojaviljana monivuotisilla nurmilla pääasiassa vehnää ,ohra ja kaura pensoovat ja varjostaa liikaa.. Yksiv. raiheinissä suojaviljana vehnä tai ruis jos sattuu varastossa olemaan (täksi kesäksi on 8)). Ruis-raiheinäkasvusto on pelkkää lehteä..sulavuus ja valkuinen hyvää;D
Millasia siemenmääriä olet käyttänyt rukiilla ?
Ruis 80kg/ha Italiaano 20-25kg/ha
Tuossa kuvassa raiheinäruis vuodelta 2006 (se kuiva vuosi :-\).. kylvö 3.5 eka korjuu 15.7
-
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
[/quote]
Riippunee niin monesta seikasta, mikä missäkin kannattaa...
Oma historiani Etelä-Savossa puolsi kokoviljasäilörehun käyttöä nurmen perustamisessa. Keväällä puitavat kylvettiin ensin, sitten perustettavat nurmialat kivettiin perusteellisemmin, lannanlevitys, ojien tarkistuksia, kevyt pikakesannointi, kylvöt kesäkuun puolivälissä, toinen säilörehukorjuu (siis puna-apilaan satsaavilla luomutiloilla) aloitettiin elokuun puolenvälin aikoihin näillä kokoviljasäilörehuilla. Nurmi vankistui hyvin seuraavaa vuotta varten, jos oli kuiva ja lämmin syksy, niin lokakuun alussa haettiin vielä kasvua pois.
Voisin kuvitella, että lounaisilla savikoilla pitää kylvää samaan putkeen viljojen kanssa orastumisen varmistamiseksi. Edellinen kylvöaikalogiikka ei toimi, moreenimailla kosteutta riittää lähes aina itämiseen. Nyt täällä pohjoisempana harjoittelemme vielä sopivaa logiikkaa omiin toimiimme.
Jääpolteriskialueilla pitäisi perustettavan nurmen hengityksen varmistamiseksi olla viljan sänki, joten sinne ei systeemi käy.
Sitten vielä: syötetäänkö lypsylehmille, emoille vaiko peräti lampaille. Lypsylehmille ykköskasvit ovat ohra ja rehuvirna, hernekin. Tämä sulavuuden vuoksi. Maksimisatoa vaan heikompaa sulavuutta haluaville vehnä (emot?), ruisvirnaa jos tarvitaan valkuaista. Härkäpapua käytetään paljon Ruotsissa, sulavuudesta en tiedä, mutta massaa tulee! Lampaille myös kauraa, kun märehtiessä pureksii tarkemmin.
Mä oon ajatellut kylvää ruista tai vehnää 100 kg 40 rehu tai ruisvirnaa ja 20 italianraita yksvuotiseksi seokseksi. Seoksesta pitäs tulla valkuaisrikasta,maittavaa, sulavaa ja massaa paljon. Mitäpä Petri suosittelis. Ohraa en ennää eläimille yskittäväksi laita,kaura taas liian vankkakortista.
-
Viime kesänä tein kokoviljasäilörehua kaurasta paaleihin.
D-arvo 59
Kuiva-aine 50,3
Raakavalkuainen 10,6%/ka
NDF 56,2 %/ka
Emolehmien talviruokinnassa oon käyttänyt. Mielellään jättävät korret syömättä, muuten kyllä maittaa kun ei parempaa anna.
-
Mä oon ajatellut kylvää ruista tai vehnää 100 kg 40 rehu tai ruisvirnaa ja 20 italianraita yksvuotiseksi seokseksi. Seoksesta pitäs tulla valkuaisrikasta,maittavaa, sulavaa ja massaa paljon. Mitäpä Petri suosittelis. Ohraa en ennää eläimille yskittäväksi laita,kaura taas liian vankkakortista.
Entäs jos kauran korjaa hetikohta röyhylletulon jälkeen, heti elokuun alussa?
Vehnä on tutkimusten valossa hieman huonommin sulavaa kuin ohra, mutta siinä on mahdollisuus myöhäisempiin lajikkeisiin eli pitempään kasvuaikaan.
Rukiista ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta ainakaan tuo korrenkasvu ja muut vihneet eivät auta. Ehkä pitäisi kokeilla molempia?
Meillä happamuuden takia rehuvirna ei oikein pärjää, mutta ruisvirna menee hyvin. Kauraa laitetaan, kuivattuna menee lampaille aika hyvin.
Petri
-
Mistä saisi mulleille sopivaa säilörehua, ohrasta teen
suurimman osan mutta kun oltava 2 kasvia niin joku
seos tai muu raaka-aine pitäs olla?
-
Noita rehuherneitä, Floridaa tai vastaavaa. 50 kg/ha tai enemmän.
-
Mistä saisi mulleille sopivaa säilörehua, ohrasta teen
suurimman osan mutta kun oltava 2 kasvia niin joku
seos tai muu raaka-aine pitäs olla?
Eikö sulla ole nurmea lainkaan. Nurmihan olis se toinen kasvi.
Noihin aiempiin sulavuus kommentteihin heitän oman kokemukseni eräästä "epäonnistuneesta" kokovilja sadosta. Vuosia sitten oli viljelyssä Scarlett-ohraa ja kokoviljarehuksi sitä kanssa ajettiin. Ruiskutettiin rikka-aineiden lisäksi tautiaine, että tulisi hyvä sato. No kesällä sattui sitten kovia sateita ja kasvusto lakoontui siten, että korsi nousi kuitenkin puolivälistä pystyyn. Korjuussa lähti siten melko vähän kortta ja suhteessa jyviin. Aumaa kun alettiin syöttämään, ihmettelin leikkuurintuuksen jyvän paljoutta. Emoille syötettiin vähän aikaa muun evään seassa, mutta piti lopettaa, koska mammat alkoivat lihomaan liikaa. Kasvaville hiehoille se sitten piti syöttää. En muista tarkkoja rehuanalyysituloksia, mutta sen muistan, että ne eivät pitäneet paikkaansa käytännön kanssa. Eli rehu oli paljon ärjympää oikeasti kuin, mitä sen aikaiset analyysit paperilla kertoivat.
-
Mistä saisi mulleille sopivaa säilörehua, ohrasta teen
suurimman osan mutta kun oltava 2 kasvia niin joku
seos tai muu raaka-aine pitäs olla?
Eikö sulla ole nurmea lainkaan. Nurmihan olis se toinen kasvi.
Noihin aiempiin sulavuus kommentteihin heitän oman kokemukseni eräästä "epäonnistuneesta" kokovilja sadosta. Vuosia sitten oli viljelyssä Scarlett-ohraa ja kokoviljarehuksi sitä kanssa ajettiin. Ruiskutettiin rikka-aineiden lisäksi tautiaine, että tulisi hyvä sato. No kesällä sattui sitten kovia sateita ja kasvusto lakoontui siten, että korsi nousi kuitenkin puolivälistä pystyyn. Korjuussa lähti siten melko vähän kortta ja suhteessa jyviin. Aumaa kun alettiin syöttämään, ihmettelin leikkuurintuuksen jyvän paljoutta. Emoille syötettiin vähän aikaa muun evään seassa, mutta piti lopettaa, koska mammat alkoivat lihomaan liikaa. Kasvaville hiehoille se sitten piti syöttää. En muista tarkkoja rehuanalyysituloksia, mutta sen muistan, että ne eivät pitäneet paikkaansa käytännön kanssa. Eli rehu oli paljon ärjympää oikeasti kuin, mitä sen aikaiset analyysit paperilla kertoivat.
Parhaillaan kokoviljasäilörehu on juurikin tuollaista. Muttei saa paalaajalla tehtynä. :-X
-
Mistä saisi mulleille sopivaa säilörehua, ohrasta teen
suurimman osan mutta kun oltava 2 kasvia niin joku
seos tai muu raaka-aine pitäs olla?
Eikö sulla ole nurmea lainkaan. Nurmihan olis se toinen kasvi.
Noihin aiempiin sulavuus kommentteihin heitän oman kokemukseni eräästä "epäonnistuneesta" kokovilja sadosta. Vuosia sitten oli viljelyssä Scarlett-ohraa ja kokoviljarehuksi sitä kanssa ajettiin. Ruiskutettiin rikka-aineiden lisäksi tautiaine, että tulisi hyvä sato. No kesällä sattui sitten kovia sateita ja kasvusto lakoontui siten, että korsi nousi kuitenkin puolivälistä pystyyn. Korjuussa lähti siten melko vähän kortta ja suhteessa jyviin. Aumaa kun alettiin syöttämään, ihmettelin leikkuurintuuksen jyvän paljoutta. Emoille syötettiin vähän aikaa muun evään seassa, mutta piti lopettaa, koska mammat alkoivat lihomaan liikaa. Kasvaville hiehoille se sitten piti syöttää. En muista tarkkoja rehuanalyysituloksia, mutta sen muistan, että ne eivät pitäneet paikkaansa käytännön kanssa. Eli rehu oli paljon ärjympää oikeasti kuin, mitä sen aikaiset analyysit paperilla kertoivat.
Ei ole nurmea tällä hetkellä tarkoitus aloittaa syksyllä mullin pito ja peltoala suhteessa sunniteltuun eläinmäärään on pieni, on tässä tullut luettua runsas määrä asiaa kokoviljasr ja nurmisäilörehusta mutta tiedot tuotantokustannuksista näiden välillä ristiriitaisia, kumpi on halvempaa? kokoviljassa myös kuivikelannan levitys etu joka vuosi.
-
Kokoviljasäilörehussa on yleensä pienempi valkuaisprosentti kuin nurmirehussa, ellei ole jokin palkokasvi mukana. Itsellä ainakin nurmi on halvempi kuin kokovilja, on jopa laskettukin se, mutta riippuu tietysti minkälaiset viljelyolosuhteet on kyseessä. Voisihan ajatella laittaa sen toisen kasvin vaatiman alan verran nurmelle ja siihen apila- tai sinimailasseoksen, jolloin saisi appeeseen kotoista valkuaista. Lisäksi olisi maan kannalta hyvä tuo nurmikierto. Kuivalantaa pystyy kohtuullisia määriä ajamaan myös nurmelle, jos on hyvä vaunu ja sopiva lanta, ei saa olla pitkää palamatonta olkea. Mutta jos peltoala on pieni suhteessa eläimäärään, on varmasti järkevämpää pitää viljaa sen takia maksimiala tai sitten etsiä yhteistyökumppani lannan levitysalan puitteissa ja mahdollisesti myös nurmialan.
Korjuussa paras vaihtoehto on suoraniitto, jolloin "puintitappio" on pienin. Niittomurskaus+karhotus+paalaus on kaikkein huonoin. Jyvän pitää olla täyttynyt, mutta se ei saa olla kova (ellei ole jyvämurskainta korjuukoneessa), koska jyvä tulee siinä tapauksessa läpi naudan ruuansulatuskanavasta.
Isojyväisiä ja satoisia lajikkeita kannattaa suosia ja mahdollisuuksien mukaan tautiruiskutus, jossa tosin pitää huomioida pitkät varoajat. Jos päätyy pelkästään viljanviljelyyn, niin ohra ja vehnä ovat parempia sulavuuden osalta (enempi jyvää suhteessa korteen) kuin kaura tai sitten kaura pitää ajaa hyvin vihantana, jolloin se on sitten aika erityyppinen eväs.