Olettakaamme että uusiin cap-tukiehtoihin  2014  lähtien tulee kolmen kasvilajin vaatimus.

Periaatteessa tämä tekee hyvää niille viljatiloille, joilla on harjoitettu yksipuolista pelkkää viljanviljelyä vuiosien ajan, mutta samalla se on aika vaativa ehto näillä leveysasteilla, mitä siis viljan lisäksi? öljykasvit tietysti, mutta niilläkin on se  vaatimus että vasta 4 vuoden päästä voi samalla lohkolla taas viljellä öljykasvia,  pienemmille tiloille tämä tietää rajoitteita niiden viljelyyn.  Onko muuten kukaan koskan kokeillut, mitä ihan oikeasti tapahtuu, jos tihentää viljelykiertoa öljykasvien osalta, vai oletteko vain nöyrästi noudattaneet yleisiä öljykasvien viljelyohjeita?

Mikä olisi se kolmas viljelelykasvi viljatiloille? Palkokasvit tietysti, mutta niissäkin on ehkä omat hankaluutensa, ja lasketanko se viherryttämisalan kasvi sitten kolmanneksi kasvilajiksi, vai onko se tavallaan tämän kolmen kasvilajin vaatimuksen ulkopuolella, eli itse asiassa kasvilajeja pitääkin olla neljä, eli kolme varsinaista viljelykasvia + viherryttämisalan kasvi.

Heinänviljely ei monelle viljatilalle käy, kun ei ole edes siihen tarkoitettuja koneita,  joten jääkö vaihtoehdoksi sitten  joku harvinaisempi viljelykasvi, esim. öljypellava, kumina, hamppu j.n.e. ??

Olettakaamme että uusiin cap-tukiehtoihin  2014  lähtien tulee kolmen kasvilajin vaatimus.

Periaatteessa tämä tekee hyvää niille viljatiloille, joilla on harjoitettu yksipuolista pelkkää viljanviljelyä vuiosien ajan, mutta samalla se on aika vaativa ehto näillä leveysasteilla, mitä siis viljan lisäksi? öljykasvit tietysti, mutta niilläkin on se  vaatimus että vasta 4 vuoden päästä voi samalla lohkolla taas viljellä öljykasvia,  pienemmille tiloille tämä tietää rajoitteita niiden viljelyyn.  Onko muuten kukaan koskan kokeillut, mitä ihan oikeasti tapahtuu, jos tihentää viljelykiertoa öljykasvien osalta, vai oletteko vain nöyrästi noudattaneet yleisiä öljykasvien viljelyohjeita?

Mikä olisi se kolmas viljelelykasvi viljatiloille? Palkokasvit tietysti, mutta niissäkin on ehkä omat hankaluutensa, ja lasketanko se viherryttämisalan kasvi sitten kolmanneksi kasvilajiksi, vai onko se tavallaan tämän kolmen kasvilajin vaatimuksen ulkopuolella, eli itse asiassa kasvilajeja pitääkin olla neljä, eli kolme varsinaista viljelykasvia + viherryttämisalan kasvi.

Heinänviljely ei monelle viljatilalle käy, kun ei ole edes siihen tarkoitettuja koneita,  joten jääkö vaihtoehdoksi sitten  joku harvinaisempi viljelykasvi, esim. öljypellava, kumina, hamppu j.n.e. ??

Mitä järkeä on pienen tilan (20-60 ha) viljellä kolmea lajia kun koneiden siivous ja kuivurin varaston ym hyödyntäminen on hankalaa. Tällaisten tilojen kannattais viljellä paria lajia eli pienellä alalla sertifioitua siementä seuraavaksi vuodeksi ja lopulla sitten pääkasvia. Kiertona vaikka ohra, kaura, vehnä, rypsi, härkäpapu ja mitä nyt keksiikin.. No tämä kai ei ole sitten mahdollista.

    No on teillä taas ongelma ratkaistavaksi.

Jottei menisi asiat sekaisin, niin pitää muistaa, että kolmen  kasvilajin vaatimus ei tarkoita että on kolmea eri viljalajia, ohra, vehnä ja kaura esimerkiksi, vaan viljakasvi, öljykasvi ja sitten joku kolmas kasvi, heinäkasvi esimerkiksi.

Eikä tässä nyt ole tarkoitus myöskään keskustella siitä onko vaatimuksessa järkeä vai ei, useissa EU:n tukiehdoissahan ei sitä järkeä ole, joten se on aivan eri keskustelunaihe tämä järkevyysnäkökohta.

Entäs jos se tulee "lisätoimenpiteenä"? Olisi siis mahdollisuus jättää pois, jos kerta haittaa.
Maastullissa oli lukevinaan, että uusi järjestelmä koostuisi tilatuen perusosasta joka tulisi kaikille ja sitten täydentävistä kohdista, kuten 3 kasvin vaatimus ja 7% "kesanto"-ala. Tosin varmaan Suomessa ne olisivat pakollinen "valinta".
Saatoihan se olla toiveajatteluakin.

Onhan niitä nytkin pellolla kolmea kasvia: timotei, nurminata ja raiheinä! 
Vai väitääkö joku, että ne ei poikkea toisistaan? Onhan toisaalta viljakin heiniin kuuluva kasvi... Eli kolmeksi kasviksi voisi vaatia heinäkasvi, ristikukkaisista joku sekä palkokasvi?  Eihän sekään huono olisi. Mikäs se olikaan tilojen keskipinta-ala? 

Jottei menisi asiat sekaisin, niin pitää muistaa, että kolmen  kasvilajin vaatimus ei tarkoita että on kolmea eri viljalajia, ohra, vehnä ja kaura esimerkiksi, vaan viljakasvi, öljykasvi ja sitten joku kolmas kasvi, heinäkasvi esimerkiksi.

Eikä tässä nyt ole tarkoitus myöskään keskustella siitä onko vaatimuksessa järkeä vai ei, useissa EU:n tukiehdoissahan ei sitä järkeä ole, joten se on aivan eri keskustelunaihe tämä järkevyysnäkökohta.

Jos puhutaan kasvilajeista, niin vehnä, kaura ja ohra ovat eri lajeja..  Niinkuin nykyisessäkin monipuolistamistoimenpiteessä! Karjatilalla nurmi+ohra+kaura, ei ongelmaa?

Edit. Mainitsemasi kasvit ovat myös eri sukuisia, ensimmäinen yhtenäinen tekijä on sama heimo. Jos kolme eri kasvia pitäisi olla eri heimoista, niin tällöin ohra ja timotei kuuluisivat samaan.

Entäs jos se tulee "lisätoimenpiteenä"? Olisi siis mahdollisuus jättää pois, jos kerta haittaa.
Maastullissa oli lukevinaan, että uusi järjestelmä koostuisi tilatuen perusosasta joka tulisi kaikille ja sitten täydentävistä kohdista, kuten 3 kasvin vaatimus ja 7% "kesanto"-ala. Tosin varmaan Suomessa ne olisivat pakollinen "valinta".
Saatoihan se olla toiveajatteluakin.

Onhan niitä nytkin pellolla kolmea kasvia: timotei, nurminata ja raiheinä! 
Vai väitääkö joku, että ne ei poikkea toisistaan? Onhan toisaalta viljakin heiniin kuuluva kasvi... Eli kolmeksi kasviksi voisi vaatia heinäkasvi, ristikukkaisista joku sekä palkokasvi?  Eihän sekään huono olisi. Mikäs se olikaan tilojen keskipinta-ala? 

Kyllä sitten aikanaan virmaomaiset varmaankin päättävät, mitkä tulevat olemaan ne kasvilajiryhmät, jotka hyväksytään eri kasvilajeiksi.

Lainaus käyttäjältä: Horttaukko - 10.12.11 - klo:11:36

Jottei menisi asiat sekaisin, niin pitää muistaa, että kolmen  kasvilajin vaatimus ei tarkoita että on kolmea eri viljalajia, ohra, vehnä ja kaura esimerkiksi, vaan viljakasvi, öljykasvi ja sitten joku kolmas kasvi, heinäkasvi esimerkiksi.

Eikä tässä nyt ole tarkoitus myöskään keskustella siitä onko vaatimuksessa järkeä vai ei, useissa EU:n tukiehdoissahan ei sitä järkeä ole, joten se on aivan eri keskustelunaihe tämä järkevyysnäkökohta.

Jos puhutaan kasvilajeista, niin vehnä, kaura ja ohra ovat eri lajeja..  Niinkuin nykyisessäkin monipuolistamistoimenpiteessä! Karjatilalla nurmi+ohra+kaura, ei ongelmaa?

Mutta kun ne on kaikki viljakasveja.

Viljakasvi ei ole kasvilaji! Älä tee tästä vaikeempaa ku se on

Mulla oli jo kuluvana vuonna 4 kasvia
Nurmi, LHP-nurmi, LHP-riista ja kaura. Jos siihen tulee ne prossa säännöt, pienin kasvi vähintään 5 prossaa ja isoin max 60 prossaa, niin sitten menee vaikeeksi, kun nurmea olis kuitenki tarkoitus laittaa ainaski 250ha ja LHP tappiin

Viljakasvi ei ole kasvilaji! Älä tee tästä vaikeempaa ku se on

No kattellaaas miten  viranomaiset aikanaan tämän asian määrittelevät, täällä äagrossa sitä ei päätetä tätä asiaa, viranomaisten asettamien ehtojen mukaan on toimittava.

Kyllä se varmaan mennee niin, että voit laittaa esimerkiksi ohraa, rypsiä ja luonnonhoitopeltoa.  Tai ohra, vehnä, rypsi...

Ymmärrän kyllä, että alle 20 hehtaarin peltoalalla voi aiheuttaa ihmetystä. Mutta vähänkin isommalla alalla- vaikka karjatilallakin- ei ole huono juttu loppujen lopuksi. Voi sen kesantoheinän muodostaa hankalimmista lohkoista tai metsäreunoistakin. Talous ainakin tykkää.

riittääköhän nautatilalla nurmi, vilja ja kotitarveperuna? 

riittääköhän nautatilalla nurmi, vilja ja kotitarveperuna? 

Voipi olla että pottua piisaa tuossa tapauksessa myytäväksikin.

    No on teillä taas ongelma ratkaistavaksi.

LHP, viherlannotus ja säilisnurmi.