Kyllä viljanviljely on huonoo vaikka 90 ha:lla elättää perheen. (ei kannata ottaa herneitä) mutta asiaan. Siihen peltomäärään/eläin en voi ottaa kantaa kun en asiasta tiiä, mutta sitä raivattavaa aluetta kannattaa kattoa et mitä siellä nyt on eli jos siellä on kasvava kuusikko tai koivikko niin ei kannata raivata. 15 vuoden päästä ennen seuraavaa lamaa tullaan kuitenkin jossain vaiheessa maksamaan hyvää hintaa puusta jolloin on hyvä jos on harvennettavaa tai vielä parempi jos se on päätehakkuu kypsää siinä vaiheessa. ja koivun kannattaa laittaa klapeiksi niin siitäkin saa ihan hyvää hintaa. Sinun tapauksessa koittaisin peilata ympäristöä josko alueella olisi joku yhteistyö haluinen ja laskutaitoinen viljan viljelijä joka vois antaa peltonsa sun rehun tuotantoon ja samalla vastaanottaa sontaa. Lopputulos ois se että saisit ne samat peltohehtaarit käyttöön ilman raivausta ja sinulla olisi viellä se raivattava alue kasvussa. Sitten kun hinnat lähtis nousemaan ennen lamaa niin sitten kannattaa miettiä sitä raivausta uudestaan koska sitten se viljelijäkin äkkiä haluaa viljellä omilla mailla viljaa kun siitä saa jotain. Tukimuutoksessa voi toki olla hyötyä jos se alue on peltona, mutta siitä ei oo viellä varmaa tietoa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 08.12.09 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.12.09 - klo:07:34

Eu:n yleinen linja taitaa ajaa alas peltoon kohdistuvaa tukijärjestelmää ja jotkut uskoo raivioiden tulevan tukien piiriin. Siinä saa olla uskossaan vahva. Jos saa 60ha raivattua melkein navetan nurkalta ja jalostettua sen tuotoksen lihaksi, niin kannattaahan se tehdä...

No tuonkin takia kannattaa raivata 0-5km säteelle peltoa(jos tarvetta on) kuin vuokrata tai ostaa 10-20km päästä peltoa. Raivatusta pellosta ei tarvii maksaa vuokraa, mutta siitä 10 km päässä olevasta joutuu maksamaan.

Tavallaanhan maksat "vuokraa" tukien verran joka vuosi. Sehän on c-alueellakin semmonen 500€/ha/vuosi... Jos peltotuet pienenee - kuten oletettua on - niin raivaus tulee kannattavaksi sillä edellytyksellä, että raivion saa tehtyä lähelle. Tuo 5km on varmaan aikalailla maksimi, tosin riippuu tiestöstä.

kyllä toi etäisyys vaikuttaa myös määrään.. ei 10 ha kannata kovin kauas raivata mutta 100 ha kannattaa jo 20-30 km päästä.. jos sen voi tehdä lähes yhteen kappaleeseen..

Kannattaa myös vilkaista ikkunasta ulos konekantaa, että hoituuko sen 300 elukan paskanlevitys omalla kalustolla kuten myös rehunteko. Vai tarviiko hommata paljon uusia koneita vaiko onko urakoitsijaa.
Kyllähän sitä hoitaa ison kasan eläimiä kunhan joku hommaa rehut ja levittää paskat 

Eikö sinulla parempia ehdotuksia ole kuin tuo navetan rakentaminen
ja pellon teko.

Kyllä nuoren viljelijän pitää ja kannatt a investoida tuotannon tekijöihin.

No leikki leikkinä.Metsän uudistaminen maksaa aika paljon ja jos maa on soveliasta raivat pelloksi niin siitä vaan.
Kun nuoruus ja hurjuus yhdistyy niin kaikki on mahdollista
Tee sähkötolpilla pihatto niin eipä maksa maltaita.

Morjensta kaikille.

Meillä olis tarkoitus tehdä spv vuoden päästä ja sitte rakentaa kylmäpihatto noin 100:lle emolehmälle ja 200:lle sonnille. Niin paljonkohan pitäis peltoa olla että sais aiv rehua riittävästi ja sais lannat levitettyä, sitäki tulee varmaan 3500 kuutiota vuodessa.
Tällä hetkellä peltoa 95 ha ja 60 ha pystyis tekeen lisää.
Kiitoksia vastauksista jo näin etukäteen.

kyl kannattaa lisää raivaa jos saa kohtuu helposti tehtyä sen.

kyllä toi etäisyys vaikuttaa myös määrään.. ei 10 ha kannata kovin kauas raivata mutta 100 ha kannattaa jo 20-30 km päästä.. jos sen voi tehdä lähes yhteen kappaleeseen..

En allekirjoita tuota, jos on tarkoitus tuottaa karkearehuja. Niiden rahtaaminen on kallista, jos etäisyys on yli 20. Vaikutus rehuyksikkökustannukseen on suuri ja vaikuttaa sitä kautta tilan kilpailukykyyn negatiivisesti.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 08.12.09 - klo:14:24

kyllä toi etäisyys vaikuttaa myös määrään.. ei 10 ha kannata kovin kauas raivata mutta 100 ha kannattaa jo 20-30 km päästä.. jos sen voi tehdä lähes yhteen kappaleeseen..

En allekirjoita tuota, jos on tarkoitus tuottaa karkearehuja. Niiden rahtaaminen on kallista, jos etäisyys on yli 20. Vaikutus rehuyksikkökustannukseen on suuri ja vaikuttaa sitä kautta tilan kilpailukykyyn negatiivisesti.

Ääni tälle jollekulle. Nyt on rehua ostossa 25 km päässä olevasta siilosta ja rahan lisäksi palaa pinnaa tienpäällä. Ensi viikolla aletaan syöttämään omaa heinää ja odotan sitä, kovasti.

Petri

Kaikki on niin suhteellista. Autoilija tuo 70€ 30 kilsan päästä 40 tonnia rehua jos paalit on hyvin tien varressa. Rehun teko ei maksa enempää kun siinä kotonurkassa. Matkat toki pellolle maksaa, mutta nykyajan nopeilla vehkeillä niin äkkiä sitä hurauttaa. Sonnan siirto on sitten toinen taiteen laji.

Kaikki on niin suhteellista. Autoilija tuo 70€ 30 kilsan päästä 40 tonnia rehua jos paalit on hyvin tien varressa. Rehun teko ei maksa enempää kun siinä kotonurkassa. Matkat toki pellolle maksaa, mutta nykyajan nopeilla vehkeillä niin äkkiä sitä hurauttaa. Sonnan siirto on sitten toinen taiteen laji.

Rekalla vaan aumaan.. 

Kaikki on niin suhteellista. Autoilija tuo 70€ 30 kilsan päästä 40 tonnia rehua jos paalit on hyvin tien varressa. Rehun teko ei maksa enempää kun siinä kotonurkassa. Matkat toki pellolle maksaa, mutta nykyajan nopeilla vehkeillä niin äkkiä sitä hurauttaa. Sonnan siirto on sitten toinen taiteen laji.

Niin, JOS.
Sitten JOS EI OO, niin sitten on "ihanan kallista". Käytännössä mepa kuormia ei saa.
Itse olen roudannut 30 km päästä omilta pelloilta paaleja kotiin. Käytännössä kannattaisi antaa pellot vuokralle ja vuokrata läheltä tilalle ja sais maksaa 50-80 euroo enempi mitä saa sieltä kauempaa vuokraa.

Kaikki on niin suhteellista. Autoilija tuo 70€ 30 kilsan päästä 40 tonnia rehua jos paalit on hyvin tien varressa. Rehun teko ei maksa enempää kun siinä kotonurkassa. Matkat toki pellolle maksaa, mutta nykyajan nopeilla vehkeillä niin äkkiä sitä hurauttaa. Sonnan siirto on sitten toinen taiteen laji.

Paaleja vai aumarehua? Kuuluuko kuormaus tuohon hintaan? Paljonko pitkä lannankuljetusmatka vaikuttaa lannoituskuluhin?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.09 - klo:10:23

Kaikki on niin suhteellista. Autoilija tuo 70€ 30 kilsan päästä 40 tonnia rehua jos paalit on hyvin tien varressa. Rehun teko ei maksa enempää kun siinä kotonurkassa. Matkat toki pellolle maksaa, mutta nykyajan nopeilla vehkeillä niin äkkiä sitä hurauttaa. Sonnan siirto on sitten toinen taiteen laji.

Paaleja vai aumarehua? Kuuluuko kuormaus tuohon hintaan? Paljonko pitkä lannankuljetusmatka vaikuttaa lannoituskuluhin?

Toi perustuu siihen, että autoilija pääsee paalijonon viereen yhdistelmällä ja nostelee suursäkkinosturilla ja vaikka lavanostimella paalit kyytiin, ja sitoo ne tarvittaessa. Sitten se tuo kuorman pihaan ja purkaa sen siihen. Aikataululla ei ole niin väliä kunhan tulee vaikka 40 paalia kuukaudessa. Sontahan liikkuu melkein samaan hintaan toiseen suuntaan joko tankissa tai vaikka kuivana kasetissa. Sontaan on vaan paljon vaikeampi löytää autoa kun se "kuulemma" haisee. Sonnan kuskauksessa voisi olla kätevää, että sopisi jonkun autoilijan kanssa, että ostaa kaksi tankkia autoon ja kärryyn oma jossa on hydraulipumpulla tyhjennys ja tilan pumppu täyttää ne pihalla ja kuski tyhjentää ne auton hydrauliikalla etäsäiliöön. Sillon pysyy auto melko hajuttomana.

Toi perustuu siihen, että autoilija pääsee paalijonon viereen yhdistelmällä ja nostelee suursäkkinosturilla ja vaikka lavanostimella paalit kyytiin, ja sitoo ne tarvittaessa. Sitten se tuo kuorman pihaan ja purkaa sen siihen. Aikataululla ei ole niin väliä kunhan tulee vaikka 40 paalia kuukaudessa.

Saako se nostettua ne muovit ehjinä, vai pitääkö se määrä paaleja kulua kuukauden aikana? Teetkö "lähilohkot" myös paaliin?

Sontahan liikkuu melkein samaan hintaan toiseen suuntaan joko tankissa tai vaikka kuivana kasetissa. Sontaan on vaan paljon vaikeampi löytää autoa kun se "kuulemma" haisee. Sonnan kuskauksessa voisi olla kätevää, että sopisi jonkun autoilijan kanssa, että ostaa kaksi tankkia autoon ja kärryyn oma jossa on hydraulipumpulla tyhjennys ja tilan pumppu täyttää ne pihalla ja kuski tyhjentää ne auton hydrauliikalla etäsäiliöön. Sillon pysyy auto melko hajuttomana.

Ja ihan siihen keskittyneitä kuljetusyrittäjiäkin löytyy, mutta kustannus se on silti.