Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:22:22

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.11.12 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:21:44

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Mä väitän että se nykyinen yhdistelmä on 100km päässä siinä vaiheessa kun sinun 2 kärryn "juna" on vasta lähdössä sieltä terminaalista!

Mietis tällaista ajatusleikkiä. Oletetaan että päätien molemmille sivuille on tehty vaikka 200 metrin tienpätkät molempiin suuntiin. Sitten rekkapena tulee  tällaisella junalla tyhjänä ja sekkarikellu lähtee käyntiin kun rupe hiljentää. No hän kurvaa tulosuunnassa oikealle lisäkaistalle ja toppaa. Hyppää ulos hytistä ja käy aukasemassa vetokidan ja irroittaa letkun. No sitten takasin hyttiin ja matka jatkuu ja sammutat kellon.

No kun tämä rahtari rane on saanut kuormansa täyteen ja hän on menossa kohti käyttöpaikkaa niin taas hän pysähty kulku suunnassa oikealle ja jättää tämän täyden kärrynsä siihen. Samalta seisomalta hän heittä auton tyhjäksi ja sen tehtyä tekee nupilla u käännöksen ja kytkee sen toisen kärryn perään. No jos mittasit samalla perjaattella niin tässä aikaa on kulunut ehkä 10 minuttia plus se kuorman tyhjentämisen vartti. No taas jatkaa sinne metsäänpäin ja hakee kuormansa. Sitten kun hän tulee toisella kärryllä niin ajaa tän ekan kärryn ohi ja peruttaa sen kiinni siihen. Lumisella kelillä joutuu ehkä käymään putsaamassa vetokidan mutta muuten niin 10 minuutissa on kärryt varmasti yhdessä. Nyt on mahdollista ottaa lisäkuormaa jos ei ole yhdistelmä ihan täynnä. Tästä kun junalla lähetään kohti käyttöpaikkaa niin kello näyttää ehkä 30 minuttia plus se vartti kuorman purkua jonka voi saada myöhemmin hyödyksijos ei toiselta hakupaikalta saanut yhdistelmää täyteen. Sitten kun tiedetään että kuorma-auton keskinopeus ei useinkaan nouse edes 70 niin puolessatunnissa hävitty matka on luokkaa 30-40 kilometriä ja sitten ollaan saatu se vajaan kuorman etu viellä tulevaisuuteen.

entä ajomatkat levikkeeltä lanssille, mahdollinen ketjujen laitto,  sitten jos lastauspaikka sellainen että kärryn kans ei pääse ympäri, tai tohdit ottaa vain toisen nipun kärryyn etupäähän koska perä oikoo ojan kautta.... entä jos isäntien hankintapuita, nuppi toisesta kasasta, kärry toisesta, nosturin poisjättö...
mää väitän näin maalaisjärjellä että tuo kakskärry järjestelmä sopii vain terminaaliajoon tai sitte pitää olla jo pirun suuri hakkuu.
ja mitä tulee noihin kärryihin, paineilmavehkeet uusiks, hydrauliikka kenties uusiks, antaako valmistaja edes kytkeä vanhaan kärryyn toista perään, jos vain toinen uusi joka pitää olla sitten aina ekana auton peräs....

 Muutenkin tossa ajatusleikissä on jäänyt huomioimatta että nillä teillä on muutakin liikennettä.  Siinä olisi pähkinä purtavaksi kun tien reunat ovat pehmeinä ja tollanen tukkirekkajuna ja joku täppäröitsiä kohtaa leveällä lietelanta yhdistelmällään. Tien reunalle ei kärsi mennä.

Jos tekisi tien raudasta, siinä voisi vetää pitkiä letkoja 

Onko kukaan keksinyt tällaista 

Näkyy joku juna kuski suuttuneen tienomistajien puomeihin.

Jos tekisi tien raudasta, siinä voisi vetää pitkiä letkoja 

Onko kukaan keksinyt tällaista 

Itse asiassa, Metsäliitto konsernina oli liian pieni yhteistyökumppani valtion rautateille. Kaikki kulkee nykyään lähisahallekin molempiin suuntiin kummipyörillä, vaikka Turku-Toijala rata halkoo ihan sahan oman tontin.....   saapuvaa tavaraa 50 rekkaa päivittäin, ja pois lähtee vastaavasti sama tavara eri jakeina, eikä silläkään päässyt minkäänlaiseen diiliin!! Satamaan menee rata ja tavara vieressä maanteitse. 

Tukinajo ja junien kuormaaminen autoilla loppuu ainakin täällä etelässä muutamassa paikassa.Suunnitelma on kuulemma tehdä muutama terminaali maahan,ja niissä kuormat ottaa sellainen iso puristuspankolla varustettu pyöräkone,tms.
Tämän takia saattaa olla tarvetta kasvattaa autojen kuljetuskapasiteettia.Minusta se ylimääräinen kärry kannattaa kuormata,jos siirtymä on yli 100km,ja katotaan vaan että jos luvat isommille painoille annetaan niin kaikki niillä ajamaan rupeaa.Ennen vastustettiin kymppipyörää(60-l),sitten trippeliä ja sitten viisikkoja ja viime aikoina sorapuolikkaita.Kaikki vaan on tulleet ja yleistyneet.Minusta akselipainot tien pilaa,aikanaan 6X2 autot pilasivat paljon enemmän kuin nykyiset 6X4 vetäjät.
Kyllä hevoset nykykalustossa riittää 80tn painoille,eihän niitä mettästä ulos saa mutta se onkin eri juttu kun nämä siirtymät isoilla teillä.

VR:llä on alarajat 140 km ja 10 vaunua kerrallaan. Kaikki loppu näperrellään kumipyörillä.

Ja edelleen olen sitä mieltä yhdessä laskimen kanssa, että tuota pienemmillä matkoilla ei kannata pulata kahden kärrin tai muun palapelin kanssa. Nippu vetäjään, kaks kärriin ja paanalle. 80 km matkalla lastauksineen purkuineen taukoineen päivineen keskimäärin 4,5 tuntia. Puutavara-auton toteutunut keskinopeus on ainakin täälläpäin yleensä luokkaa 36-38 kmh. Toisen kärrin kanssa kuluva aika ja siitä maksettava liksa eivät tuo kuljetukseen lisäarvoa, päinvastoin nettotulos huononee.

Tämähän jämähti pelkästään puuautoihin, vaikka mm. auton lastaamiseen liittyy ongelmia. Jos se auton pidentäminen olisi onnistunut, niin paljon helpompihan olisi pidentää esim. rehu-, lannoite-, vilja-autoja ja rahtina kappaletavaraa kuljettavia autoja. Lastaaminen ei ole mikään ongelma edes viljalla, jos on läpiajettava kuivuri. Lannotteita purettaessa voisi joutua irroittamaan ja yhdistämään peräkärryjä, mutta kantavalla ja tilavalla paikalla. Rehujuna olisi kaikein helpoin, kun purku on ilmanpaineella. Ja jos nykyisissä hehtaaripossuloissa ja tipuloissa ole mietitty logistiikkaa niin pitkälle, että suurellakin rekalla pääsee hyvin tontin läpi tai jossain ympäri, niin joku on jättänyt työnsä kesken.

Tänään oli tästä aiheessa Turun Sanomissa juttu. Jos siinä esitetty suunnitelma/ajatus menee läpi, niin.... Painot nousevat, mutta autojen maksimitta ei pitene. Korkeus kasvaa parikymmentä senttiä. Akseleita tulee lisää alle.

Munmielestä tosiaan kuljetuskapasiteetin kasvattamisessa on useita haasteita. Ensiksi puuautoilu niin mielestäni pitäisi pitää kynsin hampain kiinni siitä että se perusauto millä haetaan ne pölkyt mettästä olisi pohjalla. Siihen olisi mielestäni vielläkin helpoin liittää se toinen kärry kasvattamaan kapasiteettia. Jos erikoisautoja valmistetaan millä ei pääse mettään niin se jos joku tietää kylmää kyytiä yrittäjälle koska melkopian metsäfirma hoksaa yksisuuntaisen kilpailutuksen koska autolle on vaikea keksiä muuta ajoa.

Samalla perjaatteella muuhun liikenteeseen saatais kaikkein eniten hyötyä laittamalla terminaalien väliseen liikenteeseen vaikka 4+5+5 yhdistelmiä jotka liikkuis vain ja ainoastaan näiden terminaalien väliä.

Koko touhun pohja pitäisi kuitenkin olla eripuolille maakuntaa (mielellään asutuskeskusten lähelle) perustetut "kasetointipaikat" missä olisi tilaa vekslata näiden kulkineiden kanssa ja jättää kärryjä odottelemaan. Kuitenkin ainut oikea tie on pidentää yhdistelmiä ja pysyä niillä tietyillä teillä jolloin auton pituusmetriä kohden paino ei nouse. Tänne sivuteille ei kaivata yhtään yli kuudenkymmenen tonnin painoluokkia jo huonoille teille.

Tietenkin tehtaille voisi tehdä tällaiset yhdistelmät kantavat tiet jolloin nämä kulkineet olisi käytettävissä.

muuten niin esimerkiksi maatilat on hyvinkin ihmeissään jos niille ruvetaan tunkemaan jollain 35 metriä pitkillä ja 100 tonnia painavilla yhdistelmillä. Sensijaan ymmärrän hyvin jos esimerkiksi rehuauto lähtis kahdella kärryllä säkylästä ja jättäis toisen kärryn johonkin vaikka tampereelle ja veisi lopun kuorman vaikka jyväskylään. Sitten paluumatkalla kävis tampereella vaihtamassa kärryn ja jakais ne rehut sinne seudulle ja sitten hakis taas koko komeuden peräänsä ja palais säkylään hakemaan uutta kuormaa.


Ps suurimmat tilaongelmat ei ole tähän saakka tullut täysperärekoista vaan nimenomaan näistä puoliperän perään tai päälle rakennetuista härdelleistä. Tällaiset yhdistelmät vaatii pari hehtaaria kääntyäkseen ja on varsinkin tyhjinä täysin epäkelpoisia kulkupuolensa tähden. Parhaiten täydellä kuormatilalla varustettuna tyhjä kulkupeli on ollut kolmiakselinen auto nostotelillä ja nosturilla varustettuna ja sen takana viisakselinen täysperä.

Käytän traktorin perässä kahta perävaunua tilanteen mukaan, mikä kulloinkin tuntuu järkevimmältä. Silloin kun riittää, että irrotan junan vain traktorista, niin lyhyelläkin matkalla tehokkuus kasvaa. Lisäksi esim. siemenkärryn perässä voi kätevästi viedä jyrän tai äkeen pellolle.

Kahdesta tavallisesta kippivaunusta saa köyhänmiehen paalikärryn, jota voi katkaisemalla hyödyntää tehokkaamin kuin tavallista paalikärryä meikäläisen käytössä. Lisäksi juna luikertelee kuin mato eli kapeissa liittymissä se on huomattavasti ketterämpi kuin 10 metrin paalikärry.

Toisinaan kokonaistyöaika ei lyhene, mutta kalliipia konetunteja säästyy verrattuna yhden vaunun (kahden keikan taktiikkaan). Vetäjää ei tarvitse kuljettaa kahdesti eli turhia tonneja ei kuljeteta niin paljoa.

Ei sovellu joka hommaan, mutta esimerkkinä tähän rekkakeskusteluun, että optimoidaan kaluston käyttö siihen parhaiten soveltuen, jos uusia mahdollisuuksia annetaan.

 

Koska kokonaispituutta ei ole esitetty pidennettäväksi niin kyseessä tulevat olemaan 4+5 akseliset yhdistelmät.

Eli käytännössä nuppi + perävaunu.

Tuollainen yhdistelmä vaatiisi yksisuuntaiset soratiet, leveät liittymät, 24/7 sulat ja/tai hiekoitetut risteykset,rampit mäet jne...

Eli suurin ongelma on tiestön kunto ja kunnossapito eli aamen koko projektille...

Toisekseen teollisuus "tarkistaa" taksat heti kun kehtaavat eli heti.
Toki jokainen saa ajaa "vanhallakin" (esim vm2012) kalustolla jos tuloskunto sietää esim 5 euroa/tonni taksan pudotuksen...

Kolmanneksi tämän "vanhan" kaluston arvo putoaa dramaattisesti.
Etenkin alitehoisten (alle 500 hv) vetoautojen ja sellaisten autojen ja etenkin kärryjen joihin ei voi tai pysty asentamaan lisäakseleita..
 
Jokaiselle joka näkee tässä uudistuksessa jotain hyvää niin suosittelen lähtemään talvikelillä tukkiauton rat...tai noh edes kyytiin Keski-Suomen kyläteille..

Tuskin näillä jättirekoilla on tarkoituskaan ajaa misään pusikoissa. Yllättävän suuri osa maatilojen pihoistakin on sellaisia että niille ei ole mitään asiaa menne kuin nupilla.

Toisekseen teollisuus "tarkistaa" taksat heti kun kehtaavat eli heti.
Toki jokainen saa ajaa "vanhallakin" (esim vm2012) kalustolla jos tuloskunto sietää esim 5 euroa/tonni taksan pudotuksen...

No siis tämähän se koko ajatuksen idea onkin. Ei se mistään autoilijoista ole lähtenyt vaan teollisuuden suunnasta ajatuksena saada kuljetuskustannuksia vieläkin pienemmäksi..

Painojen nostolla kompensoidaan rikkidirektiivin aiheuttamaa kustannusten nousua teollisuudelle eli autoilija ei tule hyötymään mitään. Mutta se on sama ongelma kuin maataloudessakin, että niin kauan kuin joku ajaa huonoilla taksoilla/tuottaa huonoilla hinnoilla niin kauan vedätetään. Kun kaikki lopettavat, niin mitä sitten tapahtuukaan... siihen skenaarioon ei kukaan usko. Ja vedätys jatkuu...

Ruotsissa ainakin Pajalan kaivokselta ajaa kasettiyhdistelmiä 4+6 akselia kokonaispaino 90 tons. Ainoastaan ennalta sovituilla teillä.

Virossa max. paino 42 tons. Pärnussa oli joku puutavara-autoilijoiden mielenosoitus suurempien painojen puolesta. Miksi? Autoilijat eivät siitä hyödy ja sahoja lukuunottamatta metsäteollisuutta ei maassa ole (hakkeena Pärnun satamasta ulkomaille).

Suomen tiet eivät kestä edes nykyistä 60 tonnia. Keski-Euroopassa 48 tonnia riittää. Satu Hässi järjesti rikkidirektiivin, joka tuplaantuvien merirahtien myötä on jollakulla maksatettava.