Lainaus käyttäjältä: +250 - 30.06.12 - klo:14:45

23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?

150 lehmän päiväannosta sekoitetaan 3-4 min, seassa on sata kiloa olkea. Vajaa kuukausi on laitettu paali per seos ensisadon viime vuotisia ja sekoitusaika nousi 10 minuutin tienoille. Ihan purematta en usko sun sekotusaikoja ainakaan niin, että rehu olisi oikeasti sekaisin. Vaakaruuvilla saa tuossa ajassa yhden paalin sekaisin. Tai sitten et laitakaan enempää Toinen vaihtoehto on tietysti iso traktori ja kunnon voimareservi eli polttoainetta palaa.

Seko tiger pystyruuvisella kakspaalta satsis.Ja on oikeesti sekaisin.Talvella sekoitusajat ei ollu yhtään pidemmät.
Ja muuten,yhdenpaalin sekoittamiseen menee enemmän aikaa kuin kahden

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.06.12 - klo:13:15

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.06.12 - klo:12:46

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.

Kuin pitkän ajan rehut sää ajat kerralla pöytään? Joo ei tuosta enää ruokintaa voi paljon tehostaa.

sellaset  6-8 paalia vähän kosteudesta riippuen. kaksi vrk toi rehu riittää. neljään otteeseen joutuu lähemmäs viellä työntämään.

Shrek: miten läheltä napapiiriä löytyy edes noin monta jumboa? Jostain 4-tien varresta kenties?

Juu yksi on läheltä 4-tietä loput lännempää. Mutta on niitä täällä enemmänkin, yksi kolmeakselinenkin jopa...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.06.12 - klo:13:15

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.06.12 - klo:12:46

Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....

Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.

Ja jos haluat sekoittaa kevät ja syyssatoa niin pistät niitä sitten pöydälle vuoron perään... ? 

Tänä vuonna apetilat rulettavat  "Kevätsadon" D 60 ja tulevat kesä- ja syyssadot D 65-72. Miten ihmeessä noita voi kannattavasti ruokkia ilman apetta  Väkirehujen hinnat syksyllä pilvissä... viljojen hl-painot surkeat...

No ei tämä nyt aivan katastrofi ollut aloituksessa d-arvo 19.6  70, sitten katseltiin kun sataa. 23.6 d-arvo 70
nyt 26.6 ja 28.6 tuloksia ei ole vielä tullut mutta oli sen verran kovat apila pellot viimeisenä että ei varmaan tuosta hirveästi putoa. Tänään viimeisiä lehmien rehuja tehtiin mahdollisimman kuivana niin pikkasen talvella helpottaa.
Nyt sunnuntai ihmetellään ja ensi viikolla nuorkarjalle pallukoita tekemään. Olisi vielä yksi lohko tekemättä josta ei oikein nuorkarjalle hyvää saa on nimittäin apilaa yli puolet on vaan niin märkää että nyt tamppaamalla ei ensi vuonna kasva kuin rikkaruoho, menkööt vanhaksi sitten.

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 30.06.12 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 30.06.12 - klo:01:11

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 30.06.12 - klo:00:55

Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... )

Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.

No minä tiedän paljonko meillä rehunteko maksaa, tiedätkö sinä paljonko teillä? Menetelmälle on aivan sama, minua kiinnostaa kustannukset. Lyö lukuja tiskiin jos kerta olet kartalla, vain onko kartta hukassa?

Riittävän kartalla. Sua kiinnostaa vaan kustannukset, mut jos et tiedä tilarakennetta niin mitä sillä tiedolla teet. Tuskin löytyy kahta samanlaista tilaa, samoilla toimintaedellytyksillä. Sulle tais jäädä mun pointti himmeäksi:

Lainaus

On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.

Mutta jos minä nyt jotain lukuja heitän niin rehun koko tuotantokustannus n.1,6snt/MJ. Kostuitko paljon?

Onhan se kätevää kun urakoitsija käy ja muistuttaa laskulla, mutta siinä onkin vasta korjuusta aiheutuvat kustannukset, kai homma on reilassa myös muilta osin.
ps. enkä väitä että tuo luku olisi hyvä, ei näillä pelinappuloilla. Ideaalitilanne olisi varmasti aivan jotain muuta, mutta kun ei vain ole
Sitä kohti kyllä pyritään, sen mikä on mahdollista.

Noin 0,49snt/MJ ilman tukia. Puusilmä.

Töitä on tehty sen eteen että työ sujuu lohkoilla nopeasti. Teihin, liittymiin ja rumpuihin on panostettu. Tosin paljon tekemistä on vielä, eikä se lopu ikinä.
Tien päällä menee kohtuuttomasti aikaa etäisyyksistä johtuen enkä voi mitään sille että tuoresatotaso jää 16-20tn/ha napapiirin läheisyydestä johtuen.
Enkä ole vielä tyytyväinen viljelyssä olevaan kasvilajivalikomaan, määrä ja laatu lyö liikaa toisiaan korville...

Eli tilusrakenne ja tilan sijainti on kaukana optimista. Sinulla on todennäköisesti parempi. Mutta on niin helppo vetäytyä sen taakse että: "Nää on tilakohtaisia juttuja".
Ja sen jälkeen tehostetaan toimintaa lastuttamalla traktoria... tai vaihtamalla pyöröpaalainta... 

Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.

Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja.

Eipä ole unohtunut. Meillä ainakin on tiedossa, että osa paalauksella saavutetusta säästöstä menetetään lastauksessa+sekoituksessa.

Mutta enpä minä varsinaisesti paalifani olekaan. Jonkinlainen välivaihe paalaus on. Se on paaliverkkojen ja muovien kanssa pelaaminen senverta v-mäistä hommaa, että päiväunia meikeläinen näkee laakasiiloista tuontuostakin..

Vaan on se vähän kumma juttu, että isommat urakoitsijat ovat pääasiassa menneet ajosilppuriketjuihin, kun noukinvaunu olis noinkin ylivoimanen kampe, kuten tässä taas on todistettu! Eikö ne osaa laskea ollenkaan?

Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.

Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... 

Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?

Vaan on se vähän kumma juttu, että isommat urakoitsijat ovat pääasiassa menneet ajosilppuriketjuihin, kun noukinvaunu olis noinkin ylivoimanen kampe, kuten tässä taas on todistettu! Eikö ne osaa laskea ollenkaan?

Asiakkaille ei kelpaa noukkarirehu, jos on ajosilppurirehuun tottunut.  Noukkari taisi tulla juuri taloudellisessa mielessä, mutta hutikuti kun ei sille ominaista käyttöä, ollut myynnissäkin mutta rehunajossa ok. kampe, kun yläkautta täytetään

Eräs asiakas tuumasi että on tehnyt rehua ensin kaksoissilppurilla, noukinvaunulla, sen jälkeen teettänyt rehua noukkarilla ja ajosilppurilla. Nyt hän sanoi ymmärtävänsä mitä rehun laatu on. 

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 30.06.12 - klo:17:46

Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.

Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... 

Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?

Näin on, kulut vaan nousee ja sen kanssa on elettävä ja sopeuduttava. Tätä ajoinkin takaa, että tuskin kukaan haluaisikaan tietoisesti ylimääräistä toimistaan maksaa ja kaikki mikä on turhaa on vain hyvä karsia pois tai sitten muuttaa toimintatapaa tehokkaammaksi. Silmät ummessa ei kannata kulkea. Aina voi kehittyä eikä maataloutta, sen moninaisissa muodoissa, voi täysin osata koskaan, siispä harjoittelu jatkuu.

...ja se poskeinen tarkottaa sivullista/ulkopuolista

Rehunäytteen analyysitulos järkytti sulavuuden osalta minut, kirjallinen tulos tuli eilen, enkä tutkinut netissä sitä aiemmin. Rehu niitetty juhannusaattoja ja juhannuspäivänä ja korjattu juhannuspäivän illalla ja sunnuntai aamupäivällä keskeisellä pohjanmaalla. Niitto levälleen 9 m ja karhotus noin vrk niitosta 15 m. Korjuu heti karhotuksen perään. Sato oli tietysti ennätyksellinen suhteellisen myöhäsisestä korjuusta ja nopeliukoisista itätoverien lannoitteista johtuen. Lannoitus aikaisin ja päälle maan kovimmat sateet ilmatieteellisen laitoksen mittausten perusteella (toki suoritin ne itse). Kylmä ja runsassateinen kevät ei vienytkään kaikkia toverien vaivalla keräämiä ravinteita, vaan kasvillisuus jalosti niistä allaolevan kaltaisen raaka-aineen tulevan talven ruokintanäytelmää varten.

Kuiva-aine 395 g/kg
Raakavalkuainen 136 g/kg ka
Kuitu (NDF) 575 g/kg ka
Sokeri 141
D-arvo 729 g/kg ka
ME 11,7 MJ/kg ka
OIV 85 g/kg ka
PVT 7 g/kg ka

ja toki tarkkuussilputtu rehu on aina myös syötettäessä ensiluokkaista. Kokemusta löytyy kaikilla ketjuilla tehdystä. Onko kukaan havainnut karjassa olevan eläimiä, jotka haluavat rakentaa pesää paalirehusta ja noukkarirehusta, jos sitä ei silputa eikseen ennen syöttöä?

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 30.06.12 - klo:20:18

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 30.06.12 - klo:17:46

Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.

Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... 

Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?

Näin on, kulut vaan nousee ja sen kanssa on elettävä ja sopeuduttava. Tätä ajoinkin takaa, että tuskin kukaan haluaisikaan tietoisesti ylimääräistä toimistaan maksaa ja kaikki mikä on turhaa on vain hyvä karsia pois tai sitten muuttaa toimintatapaa tehokkaammaksi. Silmät ummessa ei kannata kulkea. Aina voi kehittyä eikä maataloutta, sen moninaisissa muodoissa, voi täysin osata koskaan, siispä harjoittelu jatkuu.

...ja se poskeinen tarkottaa sivullista/ulkopuolista

No tässähän on parasta agronet faktaa aikoihin.    Nöyrä asenne kannattaa vaan omaksua rohkeasti tietyissä eteenpäin vievissä asioissa. Ollaanhan kuitenkin luonnon ja elävien olentojen kanssa tekemisissä . Oman vivahteensa tähän tuo  myös globaali ja kapitalistinen härdelli. Shrekin kaltainen heittäytyminen kuullostaa myös varsin omalta ja etten sanoisi fiksulta vedolta. Mitä tuohon Adam - Apeman kompleksiin tulee kai heilläkin on omat itsetutkiskelu sessionsa, tiedä häntä...

Viellä täytyy tähän asiaan tuoda yksi seikka mikä aina joskus toki tulee ilmi paalivehkeissä ja se on kaluston korkea käyttöaste ja urakoitsijoiden pieni tarve. Tämä johtuu siitä että kaiken rehun, heinän ja oljen saa kerättyä samalla kalustolla eikä ikinä ole yli tai ali kapasiteetia varastoinnilla joka tuottaa ylimääräisiä kuluja tai aiheutta kustannuksia. Mielestäni se on selkeä etu paalauksessa myöskin.

Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... 

öö...en tunnista tuosta itseäni. Kirjotan yleensä vain asioista, jotka olen omalta kohdaltani todennut ja itselleni todistanut, ehkä siitä saa harhavaikutelman jostain hallinnasta. Esimerkkinä tuo paalien jauhaminen. Joku osaa sen tehdä nopeasti, meidän kamppeilla ei tule siten.

Näissä jutuissa harvoin tulee kaikki esille. Kokonaisuutta on helpompi haarukoida kollegojen kesken ns. kehityskeskusteluilla, joksi tituleeraan tuntikausia kestäviä puhelinjuoruja Olisikohan taas aika....?