Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: paukkula - 23.06.12 - klo:23:49
-
Joka vuosi juhannuksen edellä on eletään jännitysnäytelmää maitotilan tärkeimmässä vuoden työtapahtumassa säilörehun teossa. Vuosikymmnenten kuluessa valtaosalla vuosista rehua on tehty juhannuspäivinäkin. Tänä vuonna alku näytti lupaavalta kun 13 päivä aloitettiin aluksi kutenkin kasvusto oli nuorta ja päivat kylmiä joten kuivumista ei tapahtunut turhankin kosteana piti korjata ensimmäinen puolisko rehusta. Sitten tulikin kuurosadekausi jolloin työt ei edistynyt vasta nyt keskiviikona ja torstaina uskalsi niitättää toisen puoliskon joka sitten kuivikin tarpeeksi ettei tarvinnut vettä ajaa turhanpaljon. Etelän saderintama juhannuspäivänä uhkasi mutta pysyi 200 km päässä. Niin sitten saatiin urakka Juhannuspäivänä klo 18 loppuun .Jännitystä lisäsi kun tarkkusilppurivaunun kulmavaihteen laakeri rikkoutui. Se saatiin kyllä kuntoon mutta jäi oljyvuoto. Kun vaunu on vm 1996 niin ilmeisessti 15 milj kilon rehunteko on tehnyt tehtävänsä ja 3500 euroa täytyy uhrata syyssatoon mennessä uuden vaihteeseen.
Rehua kertyi mukavasti 95 krm eli n2krm ha:lta se ehtinyt tähkälle joten kai D arvokin on hyvä. Liuosta meni AIV 2 + 2000 l ja Aiv ässää 800l. KUn syyssato ja kokovilja säilörehu on korjattu vois ajatella että 600000 maitolitraa meijeriin saadaan kokoon.
Meillä rehuntekoketju on kevyt . Naapuriurakoitsija käy joustavasti niittämässä Krone 320 nostolaite murskamella. Jf tarkkuussilppurivaunu Es 3500 on oma sitä ajaa omalla Jontikallaan naapurikylän ent sikafarmari kymmnettä vuotta . Oma väki hajottaa ja tiivistää JCB kurottajalla - kuormia tulee keskimäärin kaksi tunnissa. Laakasiiloja on neljä.
Hyvä rehu - parempi mieli !
Sade tuli kuin tulikin 25 tunnin kuluttua rehunteon päättymisestä.
-
Kyllä tulee rehua siiloon, ei voi kun ihailla ::) Mee kattoon jjärveltä oppia kuinka tuollainen ala korjataan nopsaan ;) Ollaanko paukkulassa kaskenpolttoasteella rehun korjuun suhteen? ::)
-
Kyllä tulee rehua siiloon, ei voi kun ihailla ::) Mee kattoon jjärveltä oppia kuinka tuollainen ala korjataan nopsaan ;)
Jalasjärveläinen on käynyt kokoviljasäilorehun tekemässä sillä kun niittopää ajosilppurissa . Kyllähän se rehunteko niillä käy mutta ehtiikö oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Rehunteko on niin tärkeä asia että on parasta pitää omissä käsissä.
-
Huhujen mukaan ovat melko joutuista rehuporukkaa, eikä niin kallista loppumetreillä vaikka huippukoneet onkin 8)
-
Hieno tarina :)
Ittellä vasta eka 100 ha kasassa ja tällä kertaa jäi jussin juhlintakin väliin ensiviikon sateiden pelossa :(
Alkuun on päästy, ehkä 300-400 enää jäljellä, kun asiakkaita jo varoteltu tulevasta..
-
Kyllä tulee rehua siiloon, ei voi kun ihailla ::) Mee kattoon jjärveltä oppia kuinka tuollainen ala korjataan nopsaan ;)
Jalasjärveläinen on käynyt kokoviljasäilorehun tekemässä sillä kun niittopää ajosilppurissa . Kyllähän se rehunteko niillä käy mutta ehtiikö oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Rehunteko on niin tärkeä asia että on parasta pitää omissä käsissä.
No koska tuossa itse nysväämisessä oli optimaalinen hetki rehunlaadun kannalta . Osa on nuorta ja loppu kuivan heinän veroista
-
Oma vaunu ja urakoitsijan traktori vetämässä? ;D Eikö ois sama hommata täyden palvelun urakoitsija?
Ja kyllä säilyy ku on AIV:tä laitettu vai? 8)
-
Oma vaunu ja urakoitsijan traktori vetämässä? ;D Eikö ois sama hommata täyden palvelun urakoitsija?
Ja kyllä säilyy ku on AIV:tä laitettu vai? 8)
Tämä vaihtoehto on meidän tilanteessa hyvä kun on hyvät yhteistyökumppanit ja voidaan tehdä rehua kun on rehunteon aika omaakin kalustoa ja työvoimaa saadaan hyväksikäytettyä. Eikä tarvitse tehdä märkää rehua vaan ESIKUIVATTUA rehua jota on talvella helpompi käsitellä. Tulee myös rehu tiivistettyä kunnolla mikä urakointisysteemissä usein jää puutteelliseksi. Ilmattomuus on AIV järjestelmän yksi kulmakivi. Ajosilppurilla tulee kuormia niin tiheään että pitää kaksi siiloa käytössä että tiiivistäminen jotenkin onnistuu
AIV -säilöntäaineet ovat vakuutusmaksu siitä että rehu aina on moitteetonta. Maksaahan se turhankin paljon - saako jotakin ilman ?
Kukin taaplaa tyylillään.
Esikuivatun tarkuussilputun rehun teon alotimme jo 1986 kun ostimme JF 1100? hinattavan takuussilppuri ja jf 240 niittomurskaimen sekä Velsalta kahdet telikippikärryt joihin tehtiin 28 rehulaidat. Se oli varmaan silloin maakunnan tehokkain ketju. Rehu nostettiin siltanosturilla lasikuitu torneihin. 16 vuotta tehtiin sillä tavalla. Siinä oli huonoa se että piti olla tr ja mies ajamassa ja koukuttamassa kärryjä. Kun siirryttiin tarkuussilppurivaunuun jäi yksi henkilö ja tr ketjusta pois. Ja tällä tavallakin rehut tullut tehtyä.
Tällä hetkellä tietenkin vois tarkkussilppurivaunu olla numeroa suurempi mutta eihän siinä ole mitään jarkeä suurentaa niin kauan kun karjakoko on nykyisellään ja jf varaosia saa . Lisäksi vaunua ajava urakoitsija täytti viime vuonna 50 v joten 15 vuotta ketju toimii senkin puolesta ilman uudistamisia.
-
AIV -säilöntäaineet ovat vakuutusmaksu siitä että rehu aina on moitteetonta. Maksaahan se turhankin paljon - saako jotakin ilman ?
Moitteetonta, mutta tusinatavaraa. Hapolla ei koskaan saa parasta mahdollista, vaan on tyydyttävä keskinkertaiseen :D
-
Kyllä tulee rehua siiloon, ei voi kun ihailla ::) Mee kattoon jjärveltä oppia kuinka tuollainen ala korjataan nopsaan ;) Ollaanko paukkulassa kaskenpolttoasteella rehun korjuun suhteen? ::)
Pierulassa eletään Kekkosen aikaa. Kaiken voi jo päätellä tuhnulan MTK:n jumaloinnista. Järjestö joka vaalii tuottajan etuja. Niin mitä etuja? :o
-
Kyllä tulee rehua siiloon, ei voi kun ihailla ::) Mee kattoon jjärveltä oppia kuinka tuollainen ala korjataan nopsaan ;) Ollaanko paukkulassa kaskenpolttoasteella rehun korjuun suhteen? ::)
Pierulassa eletään Kekkosen aikaa. Kaiken voi jo päätellä tuhnulan MTK:n jumaloinnista. Järjestö joka vaalii tuottajan etuja. Niin mitä etuja? :o
Kekkosen aika oli Suomen kansan historian parasta aikaa . Sinä aikana luotiin perusta nyky-yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Kekkosen aikakautena siirryttiin nautaeläinten heinäruokinnasta AIV ruokintaan kylläkin Artturi I Virtasen ansiosta.
-
Paukkula on oikeassa ,ei kannatta maitotilan tärkeintä työtä antaa vieraalle.
Ensi viikko on lohduton ,sadetta luvassa joka päivälle.Miten urakoitsija voi tehdä tiloille laaturehua kun joka päivä sataa.
Kysyy hermoja odotella ainoan poutajakson ajan mitä juhannuksena oli urakoitsijaa ;D ;D
-
Paukkula on oikeassa ,ei kannatta maitotilan tärkeintä työtä antaa vieraalle.
Ensi viikko on lohduton ,sadetta luvassa joka päivälle.Miten urakoitsija voi tehdä tiloille laaturehua kun joka päivä sataa.
Kysyy hermoja odotella ainoan poutajakson ajan mitä juhannuksena oli urakoitsijaa ;D ;D
Ootsää melkonen sääprofeetta. Että oikeen ennustit ens viikolle kosteeta.... et kai vaan kurkannu accuun, farmittiin, forecaan tai sontasiionin sääpalveluun ;D ;D ;D ;D ;D
-
Paukkula on oikeassa ,ei kannatta maitotilan tärkeintä työtä antaa vieraalle.
Ensi viikko on lohduton ,sadetta luvassa joka päivälle.Miten urakoitsija voi tehdä tiloille laaturehua kun joka päivä sataa.
Kysyy hermoja odotella ainoan poutajakson ajan mitä juhannuksena oli urakoitsijaa ;D ;D
Ootsää melkonen sääprofeetta. Että oikeen ennustit ens viikolle kosteeta.... et kai vaan kurkannu accuun, farmittiin, forecaan tai sontasiionin sääpalveluun ;D ;D ;D ;D ;D
Nyt SKN katsoo ennusteeni koko loppukesäksi 8)
-
Paukkula on oikeassa ,ei kannatta maitotilan tärkeintä työtä antaa vieraalle.
Ensi viikko on lohduton ,sadetta luvassa joka päivälle.Miten urakoitsija voi tehdä tiloille laaturehua kun joka päivä sataa.
Kysyy hermoja odotella ainoan poutajakson ajan mitä juhannuksena oli urakoitsijaa ;D ;D
Samat krahinat juu, täydellinen ajoitus. Ei sadetta, ei sirppihallaa ja sato valtava 8)
Toista se olis ollu urakoitsijaa odotellessa, viimme kesän oljet paalaamatta vieläkin :P
-
Paukkula on oikeassa ,ei kannatta maitotilan tärkeintä työtä antaa vieraalle.
Ensi viikko on lohduton ,sadetta luvassa joka päivälle.Miten urakoitsija voi tehdä tiloille laaturehua kun joka päivä sataa.
Kysyy hermoja odotella ainoan poutajakson ajan mitä juhannuksena oli urakoitsijaa ;D ;D
Samat krahinat juu, täydellinen ajoitus. Ei sadetta, ei sirppihallaa ja sato valtava 8)
Toista se olis ollu urakoitsijaa odotellessa, viimme kesän oljet paalaamatta vieläkin :P
Ihan samalla lailla ne oli paalaamatta vaikka on omat kamppeet, kun ei ollu keliä niin sitä ei ollu..
-
Niin kyllä sitä viellä jonkinverran olisi tekemistä. Äkkiseltään laskien joku 70 ha viellä ekaa satoa tekemättä. Vettä vaan luvataan jatkuvasti.
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
-
Paaliurakoitsijoilla 3 viikon jono parhaillaan :'(
Menee 1 ja 2 teko päällekkäin :o
-
Aikataulu ongelma voi olla toisinkin päin... Tällä kulmalla on räpsinyt tälle keväälle vettä ihan vaikka Turkuun lähetettäväksi. Ainoa kunnon poutaputki oli neljä päivää. Kun noita eri säätiedoituksia on vertaillut ja seuraillut nyt pari vuotta, niin alkaa tietää mikä pitää paikkaansa. Kun tuo neljän päivän "ikkuna" näytti suht varmalta kysyin uraikoitsijalta (8 päivää ennen) onnistuuko poutajakson viimeiselle päivälle korjuu. Laitettiin onnistumaan ja onnistui se. Saatiin hyvin esikuivattua rehua oikeastaan ainoana mahdollisena päivänä. Jos korjuukalustona olisi ollut joku muu kuin ajosilppuri ketju, niin oltais tehty märkää tai vanhentunutta rehua. Kerrankin rehunteon jälkeenkin jaksaa oikeasti tehdä töitä ja tulipa oikeen juhannustakin juhlittua! ;)
-
Paaliurakoitsijoilla 3 viikon jono parhaillaan :'(
Menee 1 ja 2 teko päällekkäin :o
Eka sato kun saadaan pakettiin heinäkuun loppuun mennessä, niin eiköhän sitä tavaraa ole jo sen verran, että kakkossatoo ei tarvii tehdä ;D
-
Paaliurakoitsijoilla 3 viikon jono parhaillaan :'(
Menee 1 ja 2 teko päällekkäin :o
Eka sato kun saadaan pakettiin heinäkuun loppuun mennessä, niin eiköhän sitä tavaraa ole jo sen verran, että kakkossatoo ei tarvii tehdä ;D
Tuohon on pyrkimys ;D
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Mutta ei ole mitään tarvettakaan saada ne korjuuseen päivässä. Vajaa 10 ha ollaan niin kuin jäljessä aikataulusta eli ne pitäisi olla tehtynä vaikka ei ole. Toki jos panostais saman minkä ajosilppuriketju vaatii niin seittemällä paalaimella toikin ala olisi kymmenessä tunnissa tehty mutta ei siinäkään nyt mitään järkeä ole. Nyt menee sen 70 tuntia eli 7 päivän iltapäivää kun rauhallisesti ajelee. Täytyy sitten muistaa että välissä on kymmenien kilsojen siirtymiäkin.
-
Paalaajilla rehunteko on puolivälissä kun on paalattu. Paalit eivät ole ruokintapaikalla vaan pellolla. Rehunteko on toisinsanoen ympärivuotista.
-
Paalaajilla rehunteko on puolivälissä kun on paalattu. Paalit eivät ole ruokintapaikalla vaan pellolla. Rehunteko on toisinsanoen ympärivuotista.
Itekseenkö ne siilosta ja aumasta sitten hyppää ruokintapöydälle? Kyllä meillä ainakin löytyy talvella paremmin rattoreita ja kuskeja rehua kuskaamaan tien päälle kuin kesän vähinä poutapäivinä.
-
Paalien haku talvella leppoisaa hommaa hakea niitä pellon laidalta,aivan huvikseen niitä ajelee. Jos pönttölän pojasta ei siihenkään ole kun on tyhmä kuin aasi ja vanhan äijän aika menee sukukirjojen lukemisessa ;) :D ;D ::) :P
-
Paalien haku talvella leppoisaa hommaa hakea niitä pellon laidalta,aivan huvikseen niitä ajelee. Jos pönttölän pojasta ei siihenkään ole kun on tyhmä kuin aasi ja vanhan äijän aika menee sukukirjojen lukemisessa ;) :D ;D ::) :P
Ei mennä henkilökohtaisuuksiin tällä palstalla.
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Miks rehut pitäis tehdä päivässä tai parissa? Tarvii nuorkarja ja umpilehmätkin rehua. Reilusti apilaa nurmiin niin ei d-arvokaan tipahda hetkessä.
Paalaajilla rehunteko on puolivälissä kun on paalattu. Paalit eivät ole ruokintapaikalla vaan pellolla. Rehunteko on toisinsanoen ympärivuotista.
Voi ne paalit ajaa heti paalauksen jälkeen pihaton nurkille jos niin haluaa.
-
^ Näyttää suuressa maailmassa olevan aika yleistä. Suomi poika jättää pellon pientareelle. Läheltä haet ek:lla ja nostolaitteessa joku haarukka esim. trukki piikit tai pihti adapterissa. Etempää sitten kärryllä. Viime talvena kyllä leppoisuus oli kaukana kun lunta oli paikoin koko rahan edestä...
-
^ Näyttää suuressa maailmassa olevan aika yleistä. Suomi poika jättää pellon pientareelle. Läheltä haet ek:lla ja nostolaitteessa joku haarukka esim. trukki piikit tai pihti adapterissa. Etempää sitten kärryllä. Viime talvena kyllä leppoisuus oli kaukana kun lunta oli paikoin koko rahan edestä...
Moni Suomessa pilaa paalinsa vääräaikaisella siirtelyllä, ja moni jäädyttää ne kivikoviksi. Täydellistä systeemiä ei ole..
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen eli koneketjun järkevään mitoitukseen.
Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.
Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. :D
-
^ Näyttää suuressa maailmassa olevan aika yleistä. Suomi poika jättää pellon pientareelle. Läheltä haet ek:lla ja nostolaitteessa joku haarukka esim. trukki piikit tai pihti adapterissa. Etempää sitten kärryllä. Viime talvena kyllä leppoisuus oli kaukana kun lunta oli paikoin koko rahan edestä...
Moni Suomessa pilaa paalinsa vääräaikaisella siirtelyllä, ja moni jäädyttää ne kivikoviksi. Täydellistä systeemiä ei ole..
Mä en vaan oo huomannu paaleissa minkäänlaista eroa koska ne oon pellolta kotinurkkiin ajanu... heti paalauksen jälkeen, muutaman viikon vai vasta kuukauden jälkeen
-
^ Lienee käärijän ominaisuuksillakin sormensa pelissä. Ainakin liimautuvilla kalvoilla paalipöydän ominaisuuksilla on säilymistä edistävä vaikutus. Esim. Mc Hale 991 be ja Kuhn / Vicon 3d. Kuivia saat nakella suht huolettomasti, sen sijaa vesimärät lörtsyt on ongelmallisempia.
-
^ Näyttää suuressa maailmassa olevan aika yleistä. Suomi poika jättää pellon pientareelle. Läheltä haet ek:lla ja nostolaitteessa joku haarukka esim. trukki piikit tai pihti adapterissa. Etempää sitten kärryllä. Viime talvena kyllä leppoisuus oli kaukana kun lunta oli paikoin koko rahan edestä...
Moni Suomessa pilaa paalinsa vääräaikaisella siirtelyllä, ja moni jäädyttää ne kivikoviksi. Täydellistä systeemiä ei ole..
Mä en vaan oo huomannu paaleissa minkäänlaista eroa koska ne oon pellolta kotinurkkiin ajanu... heti paalauksen jälkeen, muutaman viikon vai vasta kuukauden jälkeen
Pahin aika on ilmeisesti 2-7 vrk paalauksesta.. Ja sä asut niin etelässä että jäätyminen ei ole suurin ongelma ;)
-
Huuhua sanoivat että kuppilassa saatiin maakunnan tehokkaimmalla rehunkorjuuketjulla 2.5ha/vrk korjuuseen :D :P
-
Nyt kun alkaa noita kosteahkoja paaleja kohta olla tarpeeksi niin mikähän olisi kuiva-aineen määrä että paali ei jäätyisi riittääkö 300-350 g/kg?
-
Riippuu vähän onko lumen alla tiiviissä kasassa vai yksittäisiä pallosia pitkin peltoa ilman lumipeitettä? Mulla on pysyneet suht sulaana paalit kasassa kun kuiva-ainetta on ollu 30%. Pinnassa pikku kerros jäätä, mutta muuten sulana...
-
kasoihin liittymien lähelle noita kuleteltu taidanpa lingota lunta noiden päälle alkutalvesta voi hieman vähentää vitutuksen määrää.
-
Huuhua sanoivat että kuppilassa saatiin maakunnan tehokkaimmalla rehunkorjuuketjulla 2.5ha/vrk korjuuseen :D :P
Kuulitko uimahallin saunassa? :D
-
huuhua on kuultu
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Mutta ei ole mitään tarvettakaan saada ne korjuuseen päivässä. Vajaa 10 ha ollaan niin kuin jäljessä aikataulusta eli ne pitäisi olla tehtynä vaikka ei ole. Toki jos panostais saman minkä ajosilppuriketju vaatii niin seittemällä paalaimella toikin ala olisi kymmenessä tunnissa tehty mutta ei siinäkään nyt mitään järkeä ole. Nyt menee sen 70 tuntia eli 7 päivän iltapäivää kun rauhallisesti ajelee. Täytyy sitten muistaa että välissä on kymmenien kilsojen siirtymiäkin.
Karhotat/karhotutat ne heinäs niin rupes palleroita tulemaan, ja on jämäköitä. Jos on keliä, että voi kerralla kaataa niin kolmena päivänä teet nuo 70ha rehut.
-
Karhotat/karhotutat ne heinäs niin rupes palleroita tulemaan, ja on jämäköitä. Jos on keliä, että voi kerralla kaataa niin kolmena päivänä teet nuo 70ha rehut.
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen eli koneketjun järkevään mitoitukseen.
Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.
Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. :D
120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.
MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?
Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?
-
120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.
MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?
Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?
SIKSI ku ei oo kelejä tehä parissa päivässä.
Ja SIKSI koska ei oo kalustoa kuskata kaikkia paaleja navetan nurkalle, eikä ole nurkalla tilaakaan.
OMAN ITTENSÄ SYSTEEMI ON KAIKILLE SE OIKEA JA PARAS!
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen eli koneketjun järkevään mitoitukseen.
Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.
Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. :D
120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.
MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?
Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?
Montako miestä jarattoria siihen tarvittiin? Paljonko kustansi?
Joskus miettiny nuita ajosilppuriketjujen työsaavutuksia... 1 traktori niittää, toinen karhottaa, 1 silppuri, 3 ajaa kärryjä ja 2 konetta on siilolla. Tekkee yhteensä 8 konetta. Paljonko on työsaavutus per konetyötunti? Sitä voisi verrata vaikka neljään niittokone-yhdistelmäpaalainketjuun tai sitten pari niittäis ja kolme paalain/käärijäketjua paalais.
Uuden niittokone-paalain-käärijäketjun saa noin 70 tonnilla. Paljonko maksaa niittomurskain, karhotin, ajosilppuri, kolme kärryä ja mitä härpäkkeitä nyt siilolla tarvii? Paalaussysteemillä pääsee helposti 30 ha. päivätehoon ilman karhotustakin. Se tekis 2,33 tonnin investointia per korjuutehohehtaari. Paljonko on ajosilppuriketjun vastaava luku? Entä silloin kun tehdään pieniä sarkapeltoja?
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen eli koneketjun järkevään mitoitukseen.
Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.
Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. :D
120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.
MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?
Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?
Montako miestä jarattoria siihen tarvittiin? Paljonko kustansi?
Joskus miettiny nuita ajosilppuriketjujen työsaavutuksia... 1 traktori niittää, toinen karhottaa, 1 silppuri, 3 ajaa kärryjä ja 2 konetta on siilolla. Tekkee yhteensä 8 konetta. Paljonko on työsaavutus per konetyötunti? Sitä voisi verrata vaikka neljään niittokone-yhdistelmäpaalainketjuun tai sitten pari niittäis ja kolme paalain/käärijäketjua paalais.
Uuden niittokone-paalain-käärijäketjun saa noin 70 tonnilla. Paljonko maksaa niittomurskain, karhotin, ajosilppuri, kolme kärryä ja mitä härpäkkeitä nyt siilolla tarvii? Paalaussysteemillä pääsee helposti 30 ha. päivätehoon ilman karhotustakin. Se tekis 2,33 tonnin investointia per korjuutehohehtaari. Paljonko on ajosilppuriketjun vastaava luku? Entä silloin kun tehdään pieniä sarkapeltoja?
Niittämässä oli kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta mattoperillä (n.45€/ha). Keruussa kolme 7200 Pöttingeriä (145€/h). Niitto yhdellä urakoitsijalla, jokaisella noukkarilla eri omistaja. Aumalla oma traktori ja vuokrattu pyöräkone jota itse ajoin. Niiton ja keruun kustannus 110.25€/ha +alv. Lisäksi polkemisen kustannus +happo ja muovi. Polkemisen kustannus n. 15€/ha (n..40h yhteensä kahteen koneeseen). Muoviin noin 1000€ yhteensä.
MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja? ::) Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...
Paljonko Jupexxilla tulee kustannuksia hehtaaria kohti?
-
MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja? ::) Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...
Muualla katos ei voi noin vaan ostaa maata mistä haluaa. Tai sitten pitää olla niin _järjettömästi_ rahaa että ei todellakaan kannata. Vuokralle voi saada ja halvalla, mutta ei niitä saa naapurin maiden kanssa yhdistää...
-
MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja? ::) Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...
Muualla katos ei voi noin vaan ostaa maata mistä haluaa. Tai sitten pitää olla niin _järjettömästi_ rahaa että ei todellakaan kannata. Vuokralle voi saada ja halvalla, mutta ei niitä saa naapurin maiden kanssa yhdistää...
Sarkapeltoja voi salaojittaa ja lohkoja voi naapurien kanssa vaihtaa jos niitä silloin saa yhdisteltyä isommiksi.
-
Kaikkia sarkaojapeltoja ei voi salaojittaa jos ei ei sitten laita parin metrin ojaväliä ja vitusti soraa.
Lohkoja ei voi vaihtaa naapurin kanssa kun ei ole viljeleviä naapureita. Suurin osa pelloista on asutuksen vieressä, eli siis kuuluvat suvulle joka asuu viereisessä talossa eikähän kukaan myy omaa takapihaansa.
Etuna on se, että kilpailijoita ei ole, eli kaikki pellot saa halvalla vuokralle pitkällä sopimuksella. Omistajan omat pellot voi yhdistää, jos viereinen pelto on tarpeeksi kaukaisen "naapurin" niin nekin voi jopa yhdistää.
Tulevaisuudessa kun maat pikkuhiljaa siirtyvät nykyisten omistajien jälkikasvulle ostaminen voi olla mahdollista.
-
Kaikkia sarkaojapeltoja ei voi salaojittaa jos ei ei sitten laita parin metrin ojaväliä ja vitusti soraa.
Lohkoja ei voi vaihtaa naapurin kanssa kun ei ole viljeleviä naapureita. Suurin osa pelloista on asutuksen vieressä, eli siis kuuluvat suvulle joka asuu viereisessä talossa eikähän kukaan myy omaa takapihaansa.
Jos kaikki on noin v*tun huonosti niin eikös se ole kurjuuden maksimointia tehdä se rehukin vielä pyöröpaaleihin...? ???
-
Paalit on paras vaihtoehto. Eipähän tarvi sotkea pienillä lohkoilla isolla noukkarilla. Isommat yhtenäiset alat on sarka-ojilla, niihin uppoaisi varmasti.
En mä nyt sano että v*tun huonosti. Pellot kuitenkin kasvaa hyvin eivätkä ole kaukana toisistaan. Ja peltoa löytyy yli 10km päästä yli 30Ha (ei riitä pellot kotona päin) niin ei ole ole järkeä tehdä sinne aumaa ja hommata kalustoa rehun kuljettamiseen siitä. Tää on niin pientä hommailua, että kuulosta hirvittävän kalliilta tuollainen irtorehun tekeminen.
-
Tää on niin pientä hommailua, että kuulosta hirvittävän kalliilta tuollainen irtorehun tekeminen.
No jos 125€ kone ja työkustannusta hehtaaria kohden on hirvittävän kallista, niin paljonko se rehunteko teillä maksaa/ha? Mukaanlukien paalien siirto navetalle, koska tuohon 125€/ha sisältyy sekin.
-
En tiedä, varmaan paljon enemmän.
Täälläpäin ei ole saatavilla urakoitsijaa sadon korjuuseen, eikä mihinkään muuhunkaan karjatalouteen liittyvään.
-
Shrekin niskalenkki... ;D
-
Shrekin niskalenkki... ;D
Missä mielessä niskalenkki?
Olosuhteet eri puolilla suomea ovat hyvin erilaiset. Täällä ei nykyisellä tilusrakenteella voi päästä hirvittävän halpaan rehuun, kaikki on nimittäin tehtävä ihan itte. Pari vuotta sitten tuli kyllä varmaan halpaa rehua kun vanhalla paalaimen raadolla jossa ei ole sullojaa eikä muitakaan hienouksia paalattiin ja korjuukaluston hinta traktoreita lukuunottamatta oli luokkaa 20k€.
Kannattaako hankkia traktori tai parikin ja suurentaa yhtä, ostaa kärry(jä?) rakentaa siilot ja vaihtaa ruokinta systeemiä ihan vaan sen takia että saa pyöriä ison kärryn kanssa ja tehä sitä "halpaa" rehua alle 50 lehmälle?
Koittaka nyt muistaa että on olemassa erilaisia olosuhteita ja lähtökohtia eikä se oma ole aina kaikille paras. Tottakai noukinvaunu tai silppurirehu ovat parempia vaihtoehtoja, jos on isot pellot sopivalla etäisyydellä navetasta ja paikat siiloille.
-
Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... :-X ::))
Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
-
Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... :-X ::))
Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
No minä tiedän paljonko meillä rehunteko maksaa, tiedätkö sinä paljonko teillä? Menetelmälle on aivan sama, minua kiinnostaa kustannukset. Lyö lukuja tiskiin jos kerta olet kartalla, vain onko kartta hukassa?
-
Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... :-X ::))
Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
No minä tiedän paljonko meillä rehunteko maksaa, tiedätkö sinä paljonko teillä? Menetelmälle on aivan sama, minua kiinnostaa kustannukset. Lyö lukuja tiskiin jos kerta olet kartalla, vain onko kartta hukassa?
Riittävän kartalla. Sua kiinnostaa vaan kustannukset, mut jos et tiedä tilarakennetta niin mitä sillä tiedolla teet. Tuskin löytyy kahta samanlaista tilaa, samoilla toimintaedellytyksillä. Sulle tais jäädä mun pointti himmeäksi:
On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
Mutta jos minä nyt jotain lukuja heitän niin rehun koko tuotantokustannus n.1,6snt/MJ. Kostuitko paljon? ::)
Onhan se kätevää kun urakoitsija käy ja muistuttaa laskulla, mutta siinä onkin vasta korjuusta aiheutuvat kustannukset, kai homma on reilassa myös muilta osin.
ps. enkä väitä että tuo luku olisi hyvä, ei näillä pelinappuloilla. Ideaalitilanne olisi varmasti aivan jotain muuta, mutta kun ei vain ole :D
Sitä kohti kyllä pyritään, sen mikä on mahdollista.
-
Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava
Niitto raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella = 100000
paalaus raktori etunostolaitteilla = 100000
etuniittokone = 30000
takaniittokone = 30000
Paalainkäärin = 70000
etukarhotin = 15000
paalipihdit eteen ja taakse = 15000
kahdet paalikärryt = 30000
Yhteensä = 390000 :o
työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.
Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.
-
Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... :-X ::))
Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
No minä tiedän paljonko meillä rehunteko maksaa, tiedätkö sinä paljonko teillä? Menetelmälle on aivan sama, minua kiinnostaa kustannukset. Lyö lukuja tiskiin jos kerta olet kartalla, vain onko kartta hukassa?
Riittävän kartalla. Sua kiinnostaa vaan kustannukset, mut jos et tiedä tilarakennetta niin mitä sillä tiedolla teet. Tuskin löytyy kahta samanlaista tilaa, samoilla toimintaedellytyksillä. Sulle tais jäädä mun pointti himmeäksi:
On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
Mutta jos minä nyt jotain lukuja heitän niin rehun koko tuotantokustannus n.1,6snt/MJ. Kostuitko paljon? ::)
Onhan se kätevää kun urakoitsija käy ja muistuttaa laskulla, mutta siinä onkin vasta korjuusta aiheutuvat kustannukset, kai homma on reilassa myös muilta osin.
ps. enkä väitä että tuo luku olisi hyvä, ei näillä pelinappuloilla. Ideaalitilanne olisi varmasti aivan jotain muuta, mutta kun ei vain ole :D
Sitä kohti kyllä pyritään, sen mikä on mahdollista.
Noin 0,49snt/MJ ilman tukia. Puusilmä.
Töitä on tehty sen eteen että työ sujuu lohkoilla nopeasti. Teihin, liittymiin ja rumpuihin on panostettu. Tosin paljon tekemistä on vielä, eikä se lopu ikinä.
Tien päällä menee kohtuuttomasti aikaa etäisyyksistä johtuen enkä voi mitään sille että tuoresatotaso jää 16-20tn/ha napapiirin läheisyydestä johtuen.
Enkä ole vielä tyytyväinen viljelyssä olevaan kasvilajivalikomaan, määrä ja laatu lyö liikaa toisiaan korville...
Eli tilusrakenne ja tilan sijainti on kaukana optimista. Sinulla on todennäköisesti parempi. Mutta on niin helppo vetäytyä sen taakse että: "Nää on tilakohtaisia juttuja".
Ja sen jälkeen tehostetaan toimintaa lastuttamalla traktoria... tai vaihtamalla pyöröpaalainta... ???
-
Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava
Niitto raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella = 100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla = 100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone = 30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone = 30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä = 390000 :o Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.
työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.
Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.
Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€
-
Onko sillä ajotuksella sitte niinkään kovaa merkitystä, jos itte keluten kestää viikon toista tehdä ja ollaan tyytyväisiä?
70 hehtaaria on päiväkorjuuala, ei viikko ;) varastointiongelmiin on vastauksia:
http://www.ag-bag.fi/node/41 (http://www.ag-bag.fi/node/41)
http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm (http://www.versacorporation.com/VersaBaggerGallery.htm)
http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s (http://www.youtube.com/watch?v=FqqJgoW307s)
Ymmärrän pointtisi, mutta taas päästään tähän ikuisuuskysymykseen eli koneketjun järkevään mitoitukseen.
Arvokkaalle koneketjulle tavoitellaan mahdollisimman paljon ajoa eli asiakkaita, jolloin pari saa hyvät rehut ja muut joko liian nuorta tai vanhaa.
Valintakysymyshän tämä on. Luonnon armoilla toimivat kaikki.
Sateen jälkeen ajosilppuriketju ehtii turmella peltoa paljon enemmän kuin paalari. :D
120ha 18 tuntiin. Ja kaikki rehut navetan viereen varastoituna. Keskimääräinen matka pellolle yli kuusi kilometriä. Ja juuri oikeaan aikaan tehtynä.
MIKSI sitä rehua pitäisi tehdä yli viikko?
Ja MIKSI sitä pitäisi siirtää talvella kun kaikki on jäässä ja liukasta?
Montako miestä jarattoria siihen tarvittiin? Paljonko kustansi?
Joskus miettiny nuita ajosilppuriketjujen työsaavutuksia... 1 traktori niittää, toinen karhottaa, 1 silppuri, 3 ajaa kärryjä ja 2 konetta on siilolla. Tekkee yhteensä 8 konetta. Paljonko on työsaavutus per konetyötunti? Sitä voisi verrata vaikka neljään niittokone-yhdistelmäpaalainketjuun tai sitten pari niittäis ja kolme paalain/käärijäketjua paalais.
Uuden niittokone-paalain-käärijäketjun saa noin 70 tonnilla. Paljonko maksaa niittomurskain, karhotin, ajosilppuri, kolme kärryä ja mitä härpäkkeitä nyt siilolla tarvii? Paalaussysteemillä pääsee helposti 30 ha. päivätehoon ilman karhotustakin. Se tekis 2,33 tonnin investointia per korjuutehohehtaari. Paljonko on ajosilppuriketjun vastaava luku? Entä silloin kun tehdään pieniä sarkapeltoja?
Niittämässä oli kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta mattoperillä (n.45€/ha). Keruussa kolme 7200 Pöttingeriä (145€/h). Niitto yhdellä urakoitsijalla, jokaisella noukkarilla eri omistaja. Aumalla oma traktori ja vuokrattu pyöräkone jota itse ajoin. Niiton ja keruun kustannus 110.25€/ha +alv. Lisäksi polkemisen kustannus +happo ja muovi. Polkemisen kustannus n. 15€/ha (n..40h yhteensä kahteen koneeseen). Muoviin noin 1000€ yhteensä.
MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja? ::) Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...
Paljonko Jupexxilla tulee kustannuksia hehtaaria kohti?
125€/ ha sisältää omat palkat ja liikevoiton muttei muovia eikä siirtoa kotiin.Nämä n. 55€/ha.
Osa soista on sellaisia ettei läpäise vettä tarpeeksi. Jumalattomasti ongelmia niillä pelloilla missä sala-ojat jo on. Sarkapeltoja ennemmin kun rällissä rypemistä. Vuokrapeltojen salaojittelu ei kans hirveesti houkuttele.
-
MIKSI pitäisi tehdä pieniä sarkapeltoja? ::) Voihan peltokuvioillekin tehdä jotain eikä hassata kaikkia rahoja koneisiin...
Muualla katos ei voi noin vaan ostaa maata mistä haluaa. Tai sitten pitää olla niin _järjettömästi_ rahaa että ei todellakaan kannata. Vuokralle voi saada ja halvalla, mutta ei niitä saa naapurin maiden kanssa yhdistää...
Hä, miksei saa yhdistää naapurin maita ja omia?? Täällä teoriassa pienet lohkot, niin vain naapurillakin pari +- 50ha lohkoa vierekkäin, ja kolmas vähän pienempi vieressä. Omistajia on paljon, ojia ei yhtään tienvierusojan lisäksi, niitäkin vain yks per tienlaita... Sopimustekninen juttu, paperilla peltoja tottakai yhtä monta kuin omistajiakin.
Pelto maksaa järjettömästi, vuokrat vain liikaa :)
Niinjoo, ja unohdetaan se sijainti ym., kaikkeen voi vaikuttaa isäntä itse omilla toimillaan :)
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Lisäksi. Shrekin luvut ovat ihan oikeita. Hämmästyttävää on vielä sekin, että satotaso tuolla napapiirillä on jo selvästi heikompi kuin maassa keskimäärin -> silti todella edullista.
Hyvä kyl havainnoida sekin, että mikä kustannus on tuettu ja mikä tukematon. Tuki puolittaa tuon kustannuksen.
-
Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava
Niitto raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella = 100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla = 100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone = 30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone = 30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä = 390000 :o Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.
työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.
Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.
Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€
Niin siis alkuperäinen viestihän ei kertonut todellisuuta vaan teoreettinen kustannus tehokkaimmasta päästä paaliketjusta. Tällaisella kalustolla tekisi jo keskiarvoisesti yli kakskytä ha päivässä kahden kuskin voimin. Enemmän tulisi sitten kun laitettaisi pari kuskia lisää. Pinta-alaa pitäisi sitten olla todella paljon. Käytetyillä koneilla kustannukset on sitten puhdasta matematiikkaa.
ja tiedoksi että jos paalaa vuorokaudessa 25-35 ha läpi koko kauden niin joko pelloilla ei ole rehua tai sitten ajaa aika lujaa eikä siirtymiä ole ollenkaan. itsellä tuli eilen valmiiksi eräs tila jossa paalattiin karhotettua rehua. Pinta-alaa oli nelisenkymmentä ha ja rehua tuli sellaiset reilu 600 tuoretonnia. Itte työhön oli menny 25 tuntia ja väitän että oheistöissä sekä siirymisissä toinen mokoma eli se 20 ha vuorokaudessa on kova suoritus jos meinaa läpi tehdä.
Laittakaas muutkin rehuketjujen uushankintahinnat varastoineen päivineen.
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.
-
Oletteko muuten laskeskelleet paljonko rehusysteemin uushankintahinta on. Paaliurakoinnissa se parhaimmillaan on suurinpiirtein seuraava
Niitto raktori etukuormaajalla ja etunostolaitteella = 100000 Valtra M150 etunostolaitteella 40000 Niitossa 35%
paalaus raktori etunostolaitteilla = 100000 JD 6420S etukuormaajalla 25000 Paalauksessa 25%
etuniittokone = 30000 3,5 m. Poettinger 17000
takaniittokone = 30000 Hommataan sitten kun on 500 ha. niitettävää. Ei tarpeen pienemmillä määrillä
Paalainkäärin = 70000 Welger 235 profi -06 20000 Käärintä ja ajo pellon laitaan 36,5 €/ha
etukarhotin = 15000 Turhaa
paalipihdit eteen ja taakse = 15000 Eteen 1000, mihin sitä takana tarvii
kahdet paalikärryt = 30000 Tuhtikärry n.3000 paalinajossa 50%
Yhteensä = 390000 :o Hinnat nykyarvoja noin. Eli jotain 60000 paalauksessa kiinni ja tällä kalustolla tehdään yli 300 ha, kesässä ja 25-35 ha. päivässä.
työn päälle 8 euroo ka tonni muoveihin ja verkkoon.
Käytännössähän homma menis niin että niittoraktori niittäis ja keräis paalit pellonlaitaan vuoronperään ja paalausraktori paalais ja karhottais mennessään. Sitten kun kaikki rehu olisi tehty niin molempien raktorien perään kärryt millä ajettais koko sato navetan nurkkiin. Edellinen ketju on jo hyvin tehokas ja kallis mutta kahdella miehellä tai vaihtoehtoisesti neljällä jos ajaa kahta vuoroa tuleekin jo hyvinkinpaljon valmista.
Siirtokustannus n. 4€ paali ja ne on siihen hintaa välivarastossa. Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€
Niin siis alkuperäinen viestihän ei kertonut todellisuuta vaan teoreettinen kustannus tehokkaimmasta päästä paaliketjusta. Tällaisella kalustolla tekisi jo keskiarvoisesti yli kakskytä ha päivässä kahden kuskin voimin. Enemmän tulisi sitten kun laitettaisi pari kuskia lisää. Pinta-alaa pitäisi sitten olla todella paljon. Käytetyillä koneilla kustannukset on sitten puhdasta matematiikkaa.
ja tiedoksi että jos paalaa vuorokaudessa 25-35 ha läpi koko kauden niin joko pelloilla ei ole rehua tai sitten ajaa aika lujaa eikä siirtymiä ole ollenkaan. itsellä tuli eilen valmiiksi eräs tila jossa paalattiin karhotettua rehua. Pinta-alaa oli nelisenkymmentä ha ja rehua tuli sellaiset reilu 600 tuoretonnia. Itte työhön oli menny 25 tuntia ja väitän että oheistöissä sekä siirymisissä toinen mokoma eli se 20 ha vuorokaudessa on kova suoritus jos meinaa läpi tehdä.
Laittakaas muutkin rehuketjujen uushankintahinnat varastoineen päivineen.
Paalauksessa päästään n. 1-3 ha tunnissa ilman remontteja ja siirtymiä. Keskiarvo varmaan 2 ha. tunnissa. Koko kesän rehujen keskiarvo täällä on jossain 9 paalin tuntumassa hehtaarilta. Vaihteluväli 2-16 paalia/ha. Paalaus erillisen käärijän kanssa on huomattavasti nopeampaa kuin yhistelmäkoneella kun ei tarvii tapella rullien ja katkenneiden muovien kanssa. Varmaan ajan samanlaista heinää 5 ha. päivässä yhistelmäkonetta karkuun. Muutenkaan en ymmärrä yhistelmäpaalaimen kannattavuutta. Kone maksaa enemmän kuin paalain ja käärijä yhessä ja sitten kuitenkin pitää ajaa ne paalit rattorilla erikseen pellon laitaan. Kokonaisuus laskien ei maha paljon säästöä tulla.
Niitossa työteho 2-5 ha. tunnissa ja keskiarvo on jossain kolmen kieppeillä ilman siirtymiä ja remontteja (joita ei muuten poettengerissä oo ollu vielä ainuttakaan). Siirtymiä tulee molempiin noin 6 minuuttia per tehty hehtaari kun hyvin suunnitellaan tekojärjestys vaikka täällä matkat onkin todella pitkiä. Toki on ollu keikkoja joissa tuo luku on 20 min. mutta silloin laskutetaan matkoista erikseen.
Ja ei mulla siilorehuakaan vastaan mitään ole... Laatutavaraa mutta ei ainakaan näillä pelloilla ole kilpailukykyinen vaihtoehto.
Paalirehussa on kuitenkin se hyvä puoli että voi syöttää tavaraa siinä järjestyksessä kuin haluaa ja voi syöttää kahta satsia sekaisin ja tasoittaa tällä ääripäiden vaihtelua esim. valkuaisessa ja kuidussa.
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.
Kuin pitkän ajan rehut sää ajat kerralla pöytään? Joo ei tuosta enää ruokintaa voi paljon tehostaa.
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.
Ja jos haluat sekoittaa kevät ja syyssatoa niin pistät niitä sitten pöydälle vuoron perään... ? :P
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?
-
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=31040.msg507873#msg507873 :-\ :-\
-
Hä, miksei saa yhdistää naapurin maita ja omia?? Täällä teoriassa pienet lohkot, niin vain naapurillakin pari +- 50ha lohkoa vierekkäin, ja kolmas vähän pienempi vieressä. Omistajia on paljon, ojia ei yhtään tienvierusojan lisäksi, niitäkin vain yks per tienlaita... Sopimustekninen juttu, paperilla peltoja tottakai yhtä monta kuin omistajiakin.
Pelto maksaa järjettömästi, vuokrat vain liikaa :)
Niinjoo, ja unohdetaan se sijainti ym., kaikkeen voi vaikuttaa isäntä itse omilla toimillaan :)
No kun siinä rajalla on ollut se sama rajakivi (nää on niitä missä harjoittelijat/työntekijät saavat lautaset ruttuun) viimeiset 150v. Eihän sitä voi pois ottaa, kun ei omistaja itse sitten näe missä ne omien maiden rajat menee ::) Toki on yhdistetty ne joille on luvat saatu.
Ei ole järkeä maksaa yli 100v vuokraa siitä että saa pellon ihan omaksi. Vuokrasopimuksista tehdään kuitenkin niin pitkiä kuin itse haluaa ja ennen laki salli. Ja en sanois että maksaa liika jos vertaa siihen mitä täällä porukka kertoo maksavansa.
Paalainta tosiaan vaihdettiin isompaan. Ei ollut vara antaa rehun kuivua peltoon paalainta korjatessa ja samalla ois pitänyt uusia käärinkin joten oli sama ostaa yhdistelmä. Traktoriin ei tarvinnut koskea muuten kuin lisäämällä ls-hydrauliikka. Lisäksi toinen traktori joutaa karhottamaan kun ei tarvitse käärimen edessä olla.
Meillä on varmaan muutenkin liian helppoa tää homma kun ei apetta ole ja robokin löytyy :-[
Shrek: miten läheltä napapiiriä löytyy edes noin monta jumboa? Jostain 4-tien varresta kenties?
-
[color=red
Rehuhan ei ilmeisesti vieläkään hyppää itse siilosta välivarastoon. Siiloissa kiinni 0€[/color]
Välivarastossa kiinni 0€ 8)
Hienoinkaan kompipaalain ei vieläkään tee sitä minkä jo kelasilppurikin tekee.
-
23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?
150 lehmän päiväannosta sekoitetaan 3-4 min, seassa on sata kiloa olkea. Vajaa kuukausi on laitettu paali per seos ensisadon viime vuotisia ja sekoitusaika nousi 10 minuutin tienoille. Ihan purematta en usko sun sekotusaikoja ainakaan niin, että rehu olisi oikeasti sekaisin. Vaakaruuvilla saa tuossa ajassa yhden paalin sekaisin. Tai sitten et laitakaan enempää ;) Toinen vaihtoehto on tietysti iso traktori ja kunnon voimareservi eli polttoainetta palaa.
-
23teräisen mäkkärin paaleja sekoitetaan lehmäsatsia 4min,ja umpparien 5min.Kuinka nopeaa tarkkuussilputtu sekoontuu?
150 lehmän päiväannosta sekoitetaan 3-4 min, seassa on sata kiloa olkea. Vajaa kuukausi on laitettu paali per seos ensisadon viime vuotisia ja sekoitusaika nousi 10 minuutin tienoille. Ihan purematta en usko sun sekotusaikoja ainakaan niin, että rehu olisi oikeasti sekaisin. Vaakaruuvilla saa tuossa ajassa yhden paalin sekaisin. Tai sitten et laitakaan enempää ;) Toinen vaihtoehto on tietysti iso traktori ja kunnon voimareservi eli polttoainetta palaa.
Seko tiger pystyruuvisella kakspaalta satsis.Ja on oikeesti sekaisin.Talvella sekoitusajat ei ollu yhtään pidemmät.
Ja muuten,yhdenpaalin sekoittamiseen menee enemmän aikaa kuin kahden :P
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.
Kuin pitkän ajan rehut sää ajat kerralla pöytään? Joo ei tuosta enää ruokintaa voi paljon tehostaa.
sellaset 6-8 paalia vähän kosteudesta riippuen. kaksi vrk toi rehu riittää. neljään otteeseen joutuu lähemmäs viellä työntämään.
-
Shrek: miten läheltä napapiiriä löytyy edes noin monta jumboa? Jostain 4-tien varresta kenties?
Juu yksi on läheltä 4-tietä loput lännempää. Mutta on niitä täällä enemmänkin, yksi kolmeakselinenkin jopa...
-
Shrekillä kadehdittavan hyviä lukuja. Mä en pääse tällä tilusrakenteella edes puoleen väliin....
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja. Edes olkia ei kannattaisi paalata, vaan ajaa silppurilla auman tai siilon pohjalle. Useimmat pyöröpaalien eduiksi mainituista asioista, kuten lohkokohtainen korjuuajankohdan säätö tai sääriskien minimointi, ei pärjää silputulle taloudellisuutta verrattaessa. Tässä kohtaa vaikuttaa sama asia kuin robolypsyssäkin, rahassa ei mitata kaikkea. Eli muut syyt on aivan yhtä hyviä, taloudelliset perusteet ei vaan kestä vertailua. Mukavuuskysymys. Osittain myös ajoituskysymys. Umpilehmän rehuja on paalattava tänäkin vuonna....
Mutta onko ape kaiken sen arvoista. Jokapäivä lisää työtä joka viellä tuo kustannuksia. Aika hyviä tuloksia jos ei parhaimmatkin on saavutettu erillisruokinnalla ja koskemattomalla karkearehulla. Itte ruokitaan lehmät koskemattomilla yöröpaaleilla josta lehmät itse repii ruokansa. En voi sanoa sitä hyväksi mutta kustannustehokas ja vähätöinen on.
Ja jos haluat sekoittaa kevät ja syyssatoa niin pistät niitä sitten pöydälle vuoron perään... ? :P
Tänä vuonna apetilat rulettavat ::) "Kevätsadon" D 60 ja tulevat kesä- ja syyssadot D 65-72. Miten ihmeessä noita voi kannattavasti ruokkia ilman apetta :o Väkirehujen hinnat syksyllä pilvissä... viljojen hl-painot surkeat...
-
No ei tämä nyt aivan katastrofi ollut aloituksessa d-arvo 19.6 70, sitten katseltiin kun sataa. 23.6 d-arvo 70
nyt 26.6 ja 28.6 tuloksia ei ole vielä tullut mutta oli sen verran kovat apila pellot viimeisenä että ei varmaan tuosta hirveästi putoa. Tänään viimeisiä lehmien rehuja tehtiin mahdollisimman kuivana niin pikkasen talvella helpottaa.
Nyt sunnuntai ihmetellään ja ensi viikolla nuorkarjalle pallukoita tekemään. Olisi vielä yksi lohko tekemättä josta ei oikein nuorkarjalle hyvää saa on nimittäin apilaa yli puolet on vaan niin märkää että nyt tamppaamalla ei ensi vuonna kasva kuin rikkaruoho, menkööt vanhaksi sitten.
-
Mitä järkeä on verrata tilojen keksinäistä ajatusmaailmaa, kun sen sijaan tulisikin miettiä sen oman tilan ajatusmallia ja rakennetta, sen vaihtoehtoja. Jäärät tappelee keskenään ja on jo valmiiksi asennoituneet "mul on paras, ja niin todellakin on!" Loputon väittely josta ei sopua synny(varmaan joku taas pääkopassaan ajattelee että miten toi voi kertoilla tuommosta koska onhan tämä aivan päivän selvää... :-X ::))
Pääasia että itse on kartalla miten asian laita todella on.
Kahdella eri tilalla, samalla korjuumetodilla voi olla huimat erot kustannuksissa.
Joka asian voi ryssiä, mutta myös hallita, jos vain osaa. Korjuutapa on vain yksi osa-alue nurmentuotannosta, kustannuksia voi tulla äkkiä huomattavasti enemmän jostakin muusta pelinappulasta, niinkin paljon ettei loppupelissä ole merkitystä millä se nurmi korjataan. On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
No minä tiedän paljonko meillä rehunteko maksaa, tiedätkö sinä paljonko teillä? Menetelmälle on aivan sama, minua kiinnostaa kustannukset. Lyö lukuja tiskiin jos kerta olet kartalla, vain onko kartta hukassa?
Riittävän kartalla. Sua kiinnostaa vaan kustannukset, mut jos et tiedä tilarakennetta niin mitä sillä tiedolla teet. Tuskin löytyy kahta samanlaista tilaa, samoilla toimintaedellytyksillä. Sulle tais jäädä mun pointti himmeäksi:
On puusilmäistä vertailla vain yhtä osaa yhdestä kokonaisuudesta, tai eri kokonaisuuksia ilman tarkempaa tarkastelua mitä ne sisältää.
Mutta jos minä nyt jotain lukuja heitän niin rehun koko tuotantokustannus n.1,6snt/MJ. Kostuitko paljon? ::)
Onhan se kätevää kun urakoitsija käy ja muistuttaa laskulla, mutta siinä onkin vasta korjuusta aiheutuvat kustannukset, kai homma on reilassa myös muilta osin.
ps. enkä väitä että tuo luku olisi hyvä, ei näillä pelinappuloilla. Ideaalitilanne olisi varmasti aivan jotain muuta, mutta kun ei vain ole :D
Sitä kohti kyllä pyritään, sen mikä on mahdollista.
Noin 0,49snt/MJ ilman tukia. Puusilmä.
Töitä on tehty sen eteen että työ sujuu lohkoilla nopeasti. Teihin, liittymiin ja rumpuihin on panostettu. Tosin paljon tekemistä on vielä, eikä se lopu ikinä.
Tien päällä menee kohtuuttomasti aikaa etäisyyksistä johtuen enkä voi mitään sille että tuoresatotaso jää 16-20tn/ha napapiirin läheisyydestä johtuen.
Enkä ole vielä tyytyväinen viljelyssä olevaan kasvilajivalikomaan, määrä ja laatu lyö liikaa toisiaan korville...
Eli tilusrakenne ja tilan sijainti on kaukana optimista. Sinulla on todennäköisesti parempi. Mutta on niin helppo vetäytyä sen taakse että: "Nää on tilakohtaisia juttuja".
Ja sen jälkeen tehostetaan toimintaa lastuttamalla traktoria... tai vaihtamalla pyöröpaalainta... ???
Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.
-
Muutama apetta sekoittelevilta pyöröpaalifaneilta unohtunut seikka (koskee myös noukkarirehua varauksin): rehun silppuaminen pellolla tarkkuussilppurilla on HUOMATTAVASTI energiatehokkaampaa kuin purukumipaalien jauhaminen apevaunussa. Sekoitusajoissa paali vs. tarkkuussilputtu on helposti kymmenkertaisia eroja.
Eipä ole unohtunut. Meillä ainakin on tiedossa, että osa paalauksella saavutetusta säästöstä menetetään lastauksessa+sekoituksessa.
Mutta enpä minä varsinaisesti paalifani olekaan. Jonkinlainen välivaihe paalaus on. Se on paaliverkkojen ja muovien kanssa pelaaminen senverta v-mäistä hommaa, että päiväunia meikeläinen näkee laakasiiloista tuontuostakin..
Vaan on se vähän kumma juttu, että isommat urakoitsijat ovat pääasiassa menneet ajosilppuriketjuihin, kun noukinvaunu olis noinkin ylivoimanen kampe, kuten tässä taas on todistettu! Eikö ne osaa laskea ollenkaan?
-
Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.
Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... ???
Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?
-
Vaan on se vähän kumma juttu, että isommat urakoitsijat ovat pääasiassa menneet ajosilppuriketjuihin, kun noukinvaunu olis noinkin ylivoimanen kampe, kuten tässä taas on todistettu! Eikö ne osaa laskea ollenkaan?
Asiakkaille ei kelpaa noukkarirehu, jos on ajosilppurirehuun tottunut. Noukkari taisi tulla juuri taloudellisessa mielessä, mutta hutikuti kun ei sille ominaista käyttöä, ollut myynnissäkin mutta rehunajossa ok. kampe, kun yläkautta täytetään :)
-
Eräs asiakas tuumasi että on tehnyt rehua ensin kaksoissilppurilla, noukinvaunulla, sen jälkeen teettänyt rehua noukkarilla ja ajosilppurilla. Nyt hän sanoi ymmärtävänsä mitä rehun laatu on. ;)
-
Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.
Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... ???
Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?
Näin on, kulut vaan nousee ja sen kanssa on elettävä ja sopeuduttava. Tätä ajoinkin takaa, että tuskin kukaan haluaisikaan tietoisesti ylimääräistä toimistaan maksaa ja kaikki mikä on turhaa on vain hyvä karsia pois tai sitten muuttaa toimintatapaa tehokkaammaksi. Silmät ummessa ei kannata kulkea. Aina voi kehittyä eikä maataloutta, sen moninaisissa muodoissa, voi täysin osata koskaan, siispä harjoittelu jatkuu.
...ja se poskeinen tarkottaa sivullista/ulkopuolista :D
-
Rehunäytteen analyysitulos järkytti sulavuuden osalta minut, kirjallinen tulos tuli eilen, enkä tutkinut netissä sitä aiemmin. Rehu niitetty juhannusaattoja ja juhannuspäivänä ja korjattu juhannuspäivän illalla ja sunnuntai aamupäivällä keskeisellä pohjanmaalla. Niitto levälleen 9 m ja karhotus noin vrk niitosta 15 m. Korjuu heti karhotuksen perään. Sato oli tietysti ennätyksellinen suhteellisen myöhäsisestä korjuusta ja nopeliukoisista itätoverien lannoitteista johtuen. Lannoitus aikaisin ja päälle maan kovimmat sateet ilmatieteellisen laitoksen mittausten perusteella (toki suoritin ne itse). Kylmä ja runsassateinen kevät ei vienytkään kaikkia toverien vaivalla keräämiä ravinteita, vaan kasvillisuus jalosti niistä allaolevan kaltaisen raaka-aineen tulevan talven ruokintanäytelmää varten.
Kuiva-aine 395 g/kg
Raakavalkuainen 136 g/kg ka
Kuitu (NDF) 575 g/kg ka
Sokeri 141
D-arvo 729 g/kg ka
ME 11,7 MJ/kg ka
OIV 85 g/kg ka
PVT 7 g/kg ka
ja toki tarkkuussilputtu rehu on aina myös syötettäessä ensiluokkaista. Kokemusta löytyy kaikilla ketjuilla tehdystä. Onko kukaan havainnut karjassa olevan eläimiä, jotka haluavat rakentaa pesää paalirehusta ja noukkarirehusta, jos sitä ei silputa eikseen ennen syöttöä?
-
Halvalta kuulostaa.
Mulla ei ole mikään pakkomielle pelata paalien kanssa. Kyse on valinnoista. Rehun voisi tehdä noukkarillakin, ei siinä mitään. Läheltä saa kyllä nopeasti säilöön, mutta kaukaa ajettaessa palaisi aikaa tiellä sesonkina. Sitten taasen ei huvita leikkiä etäpellolle tehtyjen aumojen kanssa talvisin. Mielestäni ei ole myöskään järkevää pitää erikseen kahta ketjua, noukkari- ja paalain-. Vehkeet rehuntekemiseen(tehdään myös muutakin) löytyy omasta takaa, sekin on valinta.
Ja ne pellot ovat hyvinkin kauempana kuin sulla joten kuljettamisen osuus on suurempi. Näistä syistä tehdään paaleihin. Ja suurin osa paaleista edelleen navetan vierestä suoraan syöttöön, ei tarvitse taaprata hangessa.
Tuo 1,6snt/MJ paranee vielä huomattavasti, kunhan satotaso saadaan kohdalleen uudismaiden osalta. Kuljettaa pitää aina, oli se mitä tahansa vaikka ostorehua rahtilaskun muodossa. Peltopuolella tehokkuutta haettu nimenomaan lohkokoon suurentamisesta ja logistiikasta.
Keskitaso valtakunnassa taitaa kuitenkin liikkua reilussa 2snt/MJ.
Shrekki taitaa olla ammattilainen ja alansa parhaita. Luultavasti naurat partaasi, jos sulla sellainen on, näitä "harrastelijoiden" jupinoita lueskellessasi. Mutta näinhän se on että poskeinen tekisi aina jotakin toisin kuin isäntä/isännät itse.
Minulla on parta, mutta en naura siihen. Minusta tämä maatalouden kustannusten nousu on h*lvetin vakava asia. Omaa toimintaa olen kehittänyt ja hionut kohta 18 vuotta ja jotkut osa-alueet pelaa ok mutta kaikki ei, ei todellakaan. Tällä palstalla kirjoittavilla on monella viisautta jota kadehdin ja jota kohden pyrin. Sen olen oppinut että systemaattisen virheen löytäminen omasta toiminnasta on iloinen asia. Jos joku tulee ja osoittaa prosessin joka on huono, kiitän ja kumarran oppitunnista. Joskus kärjistän ja provosoin jotta saan muut perustelemaan tekemisiään oppiakseni itse. Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... ???
Eh, mitä tarkoittaa "Poskeinen"?
Näin on, kulut vaan nousee ja sen kanssa on elettävä ja sopeuduttava. Tätä ajoinkin takaa, että tuskin kukaan haluaisikaan tietoisesti ylimääräistä toimistaan maksaa ja kaikki mikä on turhaa on vain hyvä karsia pois tai sitten muuttaa toimintatapaa tehokkaammaksi. Silmät ummessa ei kannata kulkea. Aina voi kehittyä eikä maataloutta, sen moninaisissa muodoissa, voi täysin osata koskaan, siispä harjoittelu jatkuu.
...ja se poskeinen tarkottaa sivullista/ulkopuolista :D
No tässähän on parasta agronet faktaa aikoihin. ;) Nöyrä asenne kannattaa vaan omaksua rohkeasti tietyissä eteenpäin vievissä asioissa. Ollaanhan kuitenkin luonnon ja elävien olentojen kanssa tekemisissä . Oman vivahteensa tähän tuo myös globaali ja kapitalistinen härdelli. Shrekin kaltainen heittäytyminen kuullostaa myös varsin omalta ja etten sanoisi fiksulta vedolta. Mitä tuohon Adam - Apeman kompleksiin tulee kai heilläkin on omat itsetutkiskelu sessionsa, tiedä häntä...
-
Viellä täytyy tähän asiaan tuoda yksi seikka mikä aina joskus toki tulee ilmi paalivehkeissä ja se on kaluston korkea käyttöaste ja urakoitsijoiden pieni tarve. Tämä johtuu siitä että kaiken rehun, heinän ja oljen saa kerättyä samalla kalustolla eikä ikinä ole yli tai ali kapasiteetia varastoinnilla joka tuottaa ylimääräisiä kuluja tai aiheutta kustannuksia. Mielestäni se on selkeä etu paalauksessa myöskin.
-
Maatalousyritys kokonaisuutena vain vaatii niin laajaa osaamista ettei kaikkea voi hallita kiitettävästi... paitsi ehkä Adam.. ja Apemies... ???
öö...en tunnista tuosta itseäni. Kirjotan yleensä vain asioista, jotka olen omalta kohdaltani todennut ja itselleni todistanut, ehkä siitä saa harhavaikutelman jostain hallinnasta. Esimerkkinä tuo paalien jauhaminen. Joku osaa sen tehdä nopeasti, meidän kamppeilla ei tule siten.
Näissä jutuissa harvoin tulee kaikki esille. Kokonaisuutta on helpompi haarukoida kollegojen kesken ns. kehityskeskusteluilla, joksi tituleeraan tuntikausia kestäviä puhelinjuoruja :) Olisikohan taas aika....?
-
Viellä täytyy tähän asiaan tuoda yksi seikka mikä aina joskus toki tulee ilmi paalivehkeissä ja se on kaluston korkea käyttöaste ja urakoitsijoiden pieni tarve. Tämä johtuu siitä että kaiken rehun, heinän ja oljen saa kerättyä samalla kalustolla eikä ikinä ole yli tai ali kapasiteetia varastoinnilla joka tuottaa ylimääräisiä kuluja tai aiheutta kustannuksia. Mielestäni se on selkeä etu paalauksessa myöskin.
Mun mielestä molempi paremi, tarkkuussilppuri ja paalun pyöristin.
-
Viellä täytyy tähän asiaan tuoda yksi seikka mikä aina joskus toki tulee ilmi paalivehkeissä ja se on kaluston korkea käyttöaste ja urakoitsijoiden pieni tarve. Tämä johtuu siitä että kaiken rehun, heinän ja oljen saa kerättyä samalla kalustolla eikä ikinä ole yli tai ali kapasiteetia varastoinnilla joka tuottaa ylimääräisiä kuluja tai aiheutta kustannuksia. Mielestäni se on selkeä etu paalauksessa myöskin.
Mun mielestä molempi paremi, tarkkuussilppuri ja paalun pyöristin.
Juu tilakohtaisia asioita.. Lypsytila tai lihamullitila, jolla hyvät lohkot kohtuuetäisyydellä, niin ajosilppurikorjuu helposti ainoo järkevä, mutta tämmönen 166 peruslohkoa 50 kilsan ympyrässä ja täytyis sähkölinjoista ja rakennuksista alkaen siirtää/purkaa mahtuakseen joka paikkaan silppurilla/noukkarilla, niin paali ainoa vaihtoehto.. Lisäksi eri eläinryhmillä kolmea erilaista rehua syötössä samaan aikaan ja laidunta täydennetään vielä omanlaisella rehulla.. Niin ja kuivikkeet myös paalissa..
-
Eräs asiakas tuumasi että on tehnyt rehua ensin kaksoissilppurilla, noukinvaunulla, sen jälkeen teettänyt rehua noukkarilla ja ajosilppurilla. Nyt hän sanoi ymmärtävänsä mitä rehun laatu on. ;)
Mutta loppujen lopuksi, mitä väliä sillä on kuinka lyhyt silppu tulee jossain yhden robon navetassa? Lypsättääkö se pienempi silppu oikeasti niin paljon enemmän että kannattaa ostaa koko silppuriketju? Nouseeko tuotos vaikkapa 1000l/eläin?Automaattiruokkijat tietenkin tykkäävät lyhyestä silpusta.
Ainakin meidän lehmät jos saavat liian hyvää rehua lopettavat robolla käymisen ja linnoittautuvat kioskien kuppeeseen syömään. Vai eikö tälläisia ongelmia ole alunperin robotille suunnitelluilla tiloilla? Ohjatulla kierrolla voinee toimia aina se sulava rehu pöydällä.
-
Viellä täytyy tähän asiaan tuoda yksi seikka mikä aina joskus toki tulee ilmi paalivehkeissä ja se on kaluston korkea käyttöaste ja urakoitsijoiden pieni tarve. Tämä johtuu siitä että kaiken rehun, heinän ja oljen saa kerättyä samalla kalustolla eikä ikinä ole yli tai ali kapasiteetia varastoinnilla joka tuottaa ylimääräisiä kuluja tai aiheutta kustannuksia. Mielestäni se on selkeä etu paalauksessa myöskin.
Mun mielestä molempi paremi, tarkkuussilppuri ja paalun pyöristin.
Juu tilakohtaisia asioita.. Lypsytila tai lihamullitila, jolla hyvät lohkot kohtuuetäisyydellä, niin ajosilppurikorjuu helposti ainoo järkevä, mutta tämmönen 166 peruslohkoa 50 kilsan ympyrässä ja täytyis sähkölinjoista ja rakennuksista alkaen siirtää/purkaa mahtuakseen joka paikkaan silppurilla/noukkarilla, niin paali ainoa vaihtoehto.. Lisäksi eri eläinryhmillä kolmea erilaista rehua syötössä samaan aikaan ja laidunta täydennetään vielä omanlaisella rehulla.. Niin ja kuivikkeet myös paalissa..
Meillä 40 ha kilsan säteellää kohtuu hyvissä lohkoissa. Loput etäämmällä (10 kilsassa etäisimmät) ja osa vähemmän hyvissä lapuissa. Silppurilla tehdään läheltä ja paalaimella pienet ja kaukaisimmat lohkot. Viljelykierrosta ei tarvitse tinkiä, mikä on pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Niin ja kuivaaheinää ja pahnoja käytetään myös ,myös "joutilaille" voidaan jättää erikko laput paalattavaksi. Tarkkuussilppuri vs noukkari vs paalain juupaseipäs väittely on turhaa.
-
minä olen kanssa samaa mieltä siitä että on turha väitellä mikä on paras ketju. Itse teen paaliin suuren osan rehuista (sulan kelin rehut), sillä silloin ne voi tehdä sopivan kosteana ja lypsättävänä. Talveksi tehdään auma silppurilla, sillä se on selvästi ainakin meillä havaittu että jos tekee niin kuivaa paalia ettei jäädy, ei myöskään maitoa tule häävisti. Aumaan voi tehdä astetta kosteampana ilman että jäätyy.
Kunhan saisi 1050:n myytyä voisi teettää aumat vielä naapurin ajosilppurilla, jolloin ei tarvisi huoltaa ja varastoida montaa koneketjua.
-
Mun mielestä tää juupas eipäs väittely on ihan he*vetin hyvää ja hauskaa kahdesta syystä. Ensiksi tietää että se ei tule koskaan valmiiksi ja toisekseen pitää ajatuksen tasolla myös muut vaihtoehdot mielessä. tärkeintä on kuitenkin taloutta ajatellen että ei vaihda kovin usein rehuketjua kokonaisuudessa.