Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hevi - 25.09.16 - klo:14:03
-
Mites ne säännöt meni. korjatkaa, jos menee väärin. Siis heinistä ei kasvipeitteisyyteen kelpaa lhp nurmi, eikä suojavyöhyke. Myöskään efa alan sänki ei kelpaa jos on ollut valkuaiskasvilla. säilörehu taas kelpaa ja viherkesanto.
Sitten 20% saa olla kevytmuokattua, siis kasvipeieisestä alasta 20%.Eli jos sadan ha tila ilmoittaa kasvipeitettä 40%, niin aitoa kasvipeitettä pitää olla 32ha ja 8ha voi olla kevytmuokattua, koska 8ha on 20% 40ha sta.
-
Mites ne säännöt meni. korjatkaa, jos menee väärin. Siis heinistä ei kasvipeitteisyyteen kelpaa lhp nurmi, eikä suojavyöhyke. Myöskään efa alan sänki ei kelpaa jos on ollut valkuaiskasvilla. säilörehu taas kelpaa ja viherkesanto.
Sitten 20% saa olla kevytmuokattua, siis kasvipeieisestä alasta 20%.Eli jos sadan ha tila ilmoittaa kasvipeitettä 40%, niin aitoa kasvipeitettä pitää olla 32ha ja 8ha voi olla kevytmuokattua, koska 8ha on 20% 40ha sta.
Prosentit ovat koko tilan alasta.
Eli tuossa on siis oikeastaan useampi asia. Toinen asia on kasvipeitteisyysprosentin laskenta, jonka prosentin perusteella määrätään korvaustaso 4,18,36 tai 54 €/ha. Mutta tuota korvausta ei välttämättä saa koko sitoumusalalta, jos siellä on tiettyjä kasveja - vaikkakin kasvipeitteisiä - olemassa.
I kasvit, jotka kerryttävät alaa, ja saa korvauksen (säilörehunurmi, esmes)
II kasvit, jotka eivät kerrytä alaa, ja josta saa korvauksen ( kyntö)
III kasvit, jotka kerryttävät alaa, mutta ei saa korvausta ( viherkesanto)
IV kasvit, jotka eivät kerrytä alaa, eikä saa korvausta (suojavyöhyke yms)
Kerryttää aitoa kasvipeitteisyyttä:
Nurmet, joita ei ole ruiskutettu
Sänget ja suorakylvö sänkeen
Kerääjäkasvit ja kerääjäkasvi+sänki (sängen saa ruiskuttaa)
Syyskylvöiset kasvit
Kuminat yms
sänki- ja viherkesanto
öljyretikka/valkosinappisaneerauskasvi
Kerryttää kevytmuokattua:
vilja- öljykasvi- tattari- siemenmauste- kuitupellava- tai härkäpapusänki muokattuna yhteen kertaan.
HUOM EI HERNEEN SÄNKIMUOKKAUS
Ei kerrytä kasvipeitteisyysprosenttia, ja on KYNTÖÖN verrattavaa alaa:
Puhdas kynnös
Miniauramuokkaus
Kevytmuokattu herne
LHP
Suojavyöhyke
Viherlannoitus
Riista
Ympäristönurmi moniv.
Glyfosaattinurmi
Sokerijuurikkaan "sänki"
Muutaman toimenpiteen ala, org kate, turvepeltojen nurmi yms.
Näistä yllämainitulle maksetaan, kertyneiden prosenttien mukaan:
Puhdas kynnös
Hernepellon kevytmuokattu osa
Kevytmuokattu ala
Nurmet, jota ei ole ruiskutettu
Sänki, joka ei ole sänkikesantoa
Kerääjäkasvit ja kerääjäkasvi+sänki (sängen saa ruiskuttaa)
Syyskylvöiset kasvit
Kuminat yms
Maksamatta jää myöskin EFA ala, vaikka muuten kerryttäisikin prosenttia.
Melko monimutkaista, eikö ?
-SS-
-
Mites ne säännöt meni. korjatkaa, jos menee väärin. Siis heinistä ei kasvipeitteisyyteen kelpaa lhp nurmi, eikä suojavyöhyke. Myöskään efa alan sänki ei kelpaa jos on ollut valkuaiskasvilla. säilörehu taas kelpaa ja viherkesanto.
Sitten 20% saa olla kevytmuokattua, siis kasvipeieisestä alasta 20%.Eli jos sadan ha tila ilmoittaa kasvipeitettä 40%, niin aitoa kasvipeitettä pitää olla 32ha ja 8ha voi olla kevytmuokattua, koska 8ha on 20% 40ha sta.
Prosentit ovat koko tilan alasta.
Eli tuossa on siis oikeastaan useampi asia. Toinen asia on kasvipeitteisyysprosentin laskenta, jonka prosentin perusteella määrätään korvaustaso 4,18,36 tai 54 €/ha. Mutta tuota korvausta ei välttämättä saa koko sitoumusalalta, jos siellä on tiettyjä kasveja - vaikkakin kasvipeitteisiä - olemassa.
I kasvit, jotka kerryttävät alaa, ja saa korvauksen (säilörehunurmi, esmes)
II kasvit, jotka eivät kerrytä alaa, ja josta saa korvauksen ( kyntö)
III kasvit, jotka kerryttävät alaa, mutta ei saa korvausta ( viherkesanto)
IV kasvit, jotka eivät kerrytä alaa, eikä saa korvausta (suojavyöhyke yms)
Kerryttää aitoa kasvipeitteisyyttä:
Nurmet, joita ei ole ruiskutettu
Sänget ja suorakylvö sänkeen
Kerääjäkasvit ja kerääjäkasvi+sänki (sängen saa ruiskuttaa)
Syyskylvöiset kasvit
Kuminat yms
sänki- ja viherkesanto
öljyretikka/valkosinappisaneerauskasvi
Kerryttää kevytmuokattua:
vilja- öljykasvi- tattari- siemenmauste- kuitupellava- tai härkäpapusänki muokattuna yhteen kertaan.
HUOM EI HERNEEN SÄNKIMUOKKAUS
Ei kerrytä kasvipeitteisyysprosenttia, ja on KYNTÖÖN verrattavaa alaa:
Puhdas kynnös
Miniauramuokkaus
Kevytmuokattu herne
LHP
Suojavyöhyke
Viherlannoitus
Riista
Ympäristönurmi moniv.
Glyfosaattinurmi
Sokerijuurikkaan "sänki"
Muutaman toimenpiteen ala, org kate, turvepeltojen nurmi yms.
Näistä yllämainitulle maksetaan, kertyneiden prosenttien mukaan:
Puhdas kynnös
Hernepellon kevytmuokattu osa
Kevytmuokattu ala
Nurmet, jota ei ole ruiskutettu
Sänki, joka ei ole sänkikesantoa
Kerääjäkasvit ja kerääjäkasvi+sänki (sängen saa ruiskuttaa)
Syyskylvöiset kasvit
Kuminat yms
Maksamatta jää myöskin EFA ala, vaikka muuten kerryttäisikin prosenttia.
Melko monimutkaista, eikö ?
-SS-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
-
Miksei kynnökselle voisi saada korvausta, koska on normi sitoumusalaa. Kuitenkin kasvipeitteisyys sen rahan tienaa kynnöksellekin ? Sitä toisaalta mahtuu 80% kasvipeitteisyydessä vain 20%. Tämä onkin hankala hyväksyä henkisesti, että LHP laaketaan kynnökseksi eikä saa edes korvausta! Eli hömpät vähentävät samalla kyntömahdollisuutta, jos meinaa saada korkean prosentin.
Mutta tämä on selvästi suojavyöhykelipsahduksen jälkikäteistä korjaamista; maksaja nipistää sen osalta sitten muista toimenpiteistä. Sama rahakkaalla riistapellolla, ei saa enää maksua eikä kerrytä edes prosenttia.
Tämän syyn takia prosenttien ollessa tiukalla kannattaa suojaviljaviherkesanto ilmoittaa sänkikesannoksi tai säilörehunurmeksi.
-SS-
-
Siis ymmärsinkö oikein .... miniaura kyntö ja ruiskutettu nurmi ei korvausta ko.aloille. siis eri homma kuin normi kyntö.
Pienen googlailun jälkeen en tuollaista huomannut, mutta toisaalta aineisto oli keväältä, joten on toki voinut muuttua.
-
Onkohan herneen ja härkäpavun sängen eri kohtelulla joku oikein biologinen peruste vai ihan vaan lipsahdus?
-
Jotenkin kuvittelen että ruiskutetuille nurmille maksetaan myös, ne vaan ei kerrytä alaa? Ihan vain sillä logiikalla että nurmien ruiskuttamista ei erikseen ilmoiteta missään, vaikea siitä on nipistää?
-
Ja näitä ei oikeasti pitäisi kenenkään hakea. Silloin saataisiin joku roti tähän pelleilyynkin.
-
Jotenkin kuvittelen että ruiskutetuille nurmille maksetaan myös, ne vaan ei kerrytä alaa? Ihan vain sillä logiikalla että nurmien ruiskuttamista ei erikseen ilmoiteta missään, vaikea siitä on nipistää?
Juu mut nekin nurmet ovat siiten siinä kynnön osuudessa mukana.
-SS-
-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
Saa kynnetyllekin kasvipeitteisyyskorvauksen. Jos sulla on 20-prosenttia kasvipeitteistä, vaikka nyt kevytmuokattua ja loput 80-prosenttia on kynnetty, saat koko pinta-alalle 4-euroa/ha kasvipeitteisyyskorvausta, siis sille kynnetyllekin.
-
Onkohan herneen ja härkäpavun sängen eri kohtelulla joku oikein biologinen peruste vai ihan vaan lipsahdus?
Niin mikä on tämän peruste? Tätä en muutenkaan tiennyt että kevytmuokattu hernemaa verrataan kyntöön!
-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
Saa kynnetyllekin kasvipeitteisyyskorvauksen. Jos sulla on 20-prosenttia kasvipeitteistä, vaikka nyt kevytmuokattua ja loput 80-prosenttia on kynnetty, saat koko pinta-alalle 4-euroa/ha kasvipeitteisyyskorvausta, siis sille kynnetyllekin.
Ja jos on suojavyöhykettä tai LHP:tä, maksetaan kasvipeitteisyydestä vain muokatuille... ei aidosti kasvipeitteisille aloille.
Onkohan herneen ja härkäpavun sängen eri kohtelulla joku oikein biologinen peruste vai ihan vaan lipsahdus?
Niin mikä on tämän peruste? Tätä en muutenkaan tiennyt että kevytmuokattu hernemaa verrataan kyntöön!
Järjellä ja tukiohjeilla ei usein ole mitään tekemistä keskenään. Tuosta nyt sanotaan tukioppaassa näin:
"Vähimmäiskasvipeitteisyyteen
(20 %) käy kevennetty syyssänkimuokkaus
vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-,
kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla,
jos teet muokkauksen kultivaattorilla, lautasäkeellä,
joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä
tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen."
Hernettä tuossa ei mainita.
-
Salon alueella lähettivät taulukkomuotoisen ohjeen , jossa nuo kaikki vaihtoehdot ovat.
-SS-
-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
Saa kynnetyllekin kasvipeitteisyyskorvauksen. Jos sulla on 20-prosenttia kasvipeitteistä, vaikka nyt kevytmuokattua ja loput 80-prosenttia on kynnetty, saat koko pinta-alalle 4-euroa/ha kasvipeitteisyyskorvausta, siis sille kynnetyllekin.
Ja jos on suojavyöhykettä tai LHP:tä, maksetaan kasvipeitteisyydestä vain muokatuille... ei aidosti kasvipeitteisille aloille.
Onkohan herneen ja härkäpavun sängen eri kohtelulla joku oikein biologinen peruste vai ihan vaan lipsahdus?
Niin mikä on tämän peruste? Tätä en muutenkaan tiennyt että kevytmuokattu hernemaa verrataan kyntöön!
Järjellä ja tukiohjeilla ei usein ole mitään tekemistä keskenään. Tuosta nyt sanotaan tukioppaassa näin:
"Vähimmäiskasvipeitteisyyteen
(20 %) käy kevennetty syyssänkimuokkaus
vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-,
kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla,
jos teet muokkauksen kultivaattorilla, lautasäkeellä,
joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä
tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen."
Hernettä tuossa ei mainita.
Hyppikkää älyn, elyn ja mavin pillin tahdissa, niin Niinistön ville tarjoaa teille vielä karkkia.
-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
Saa kynnetyllekin kasvipeitteisyyskorvauksen. Jos sulla on 20-prosenttia kasvipeitteistä, vaikka nyt kevytmuokattua ja loput 80-prosenttia on kynnetty, saat koko pinta-alalle 4-euroa/ha kasvipeitteisyyskorvausta, siis sille kynnetyllekin.
Ja jos on suojavyöhykettä tai LHP:tä, maksetaan kasvipeitteisyydestä vain muokatuille... ei aidosti kasvipeitteisille aloille.
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
-
Onhan tuo jopa niin monimutkaista, että tuosta selostuksesta saa käsityksen, että jopa kynnölle saa kasvipeitteisyyskorvausta. Just tuon monimutkaisuuden takia peräänkuulutan taas sellaista helppoa laskuria, johon vaan klikkailee eri tyyppisten peltojen pinta-alat, ja laskuri sitten näyttäisi, mikä on KORVAUKSEEN oikeuttava prosentti kyseisillä pinta-aloilla. Korostin tuon korvaus-sanan, koska hommaa sotkee tuo juttu, eli pellonkäyttömuodot, jotka kerryttävät kasvipeitteisyyttä, mutta eivät ole oikeutettuja kp.-korvaukseen.
Saa kynnetyllekin kasvipeitteisyyskorvauksen. Jos sulla on 20-prosenttia kasvipeitteistä, vaikka nyt kevytmuokattua ja loput 80-prosenttia on kynnetty, saat koko pinta-alalle 4-euroa/ha kasvipeitteisyyskorvausta, siis sille kynnetyllekin.
Ja jos on suojavyöhykettä tai LHP:tä, maksetaan kasvipeitteisyydestä vain muokatuille... ei aidosti kasvipeitteisille aloille.
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei kasvipeitteisyydestä koko pinta-alalle makseta. Sellaiset alat, joille maksetaan jo jotain lisäkotkotustukea tai jotka ovat jonkin sortin pakkoja (esim. EFA-ala) voivat kerryttää kasvipeitteista alaa muttei niille makseta tuota tukea. SS jo teki tänne yhden sortin listan. Tuossa virallisten virkahenkilöiden ohjeiden muistutus ja selvennyssivusto
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
[/quote]
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
-
Siis eivätkö ihmiset ole saaneet sitä ohjetta, ei todellakaan makseta koko alalle ! Listassa
mainittiin:
Kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan koko sitoumusalalle, pois lukien:
suojavyöhykkeet (ei kerrytä alaa)
monivuotiset ympäristönurmet (ei kerrytä alaa)
luonnonhoitopeltonurmet (ei kerrytä alaa)
viherlannoitusnurmi (ei kerrytä alaa)
monimuotoisuuspellot (riista, maisema, niitty) - (ei kerrytä alaa)
orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla- toimenpiteen alat (ei tietoa kertymisestä)
avo-, sänki- ja viherkesantoalat (sänki- ja viherkesanto kerryttää kuitenkin alaa)
viherryttämistuen ekologinen ala (kerryttänee alaa, jos on sänkeä, nurmea härkäpapusänkeä ym)
edellisen ohjelmakauden erityistukisopimusalat ( ei kerryttäne alaa)
tilapäisesti viljelemätön ala (kerryttääkö alaa nurmena ?)
kasvimaa (ei tietoa alan kertymisestä)
Näin ei-makseta ja ei kerrytä - päätösten takana on rahansäästö. No, saipahan
moni 1. vuodelle oivan potin, vaikka nyt sitten nipistetään toisaalta.
-SS-
-
Tää ajattelutapa on outo. Eihän kukaan enää kynnä peltoja.
Kun pitää huolen, että noita kiellettyjä on alle 20 pinnaa, saa
täyden tuen.
-
Tää ajattelutapa on outo. Eihän kukaan enää kynnä peltoja.
Kun pitää huolen, että noita kiellettyjä on alle 20 pinnaa, saa
täyden tuen.
No tämä rajoitus onkin tarkoitettu niille, joilla merkittävä osa tilasta on riistalla, LHP:lla, suojavyöhykkeellä, glyfotulla nurmella, avokesannolla. Ettei tule sieltä kasvipeitteisyyden kautta lisämassia enää. Nuo ns. hömpät taitavat olla osin RTK:nkin ulkopuolella, eli ovat toimenpiteenä pelkästään enää kyseisen toimenpiteen tuen varassa. Myös luonnonhaittakorvauksenleikkuri tuli näihin hömppiin, rahansäästön vuoksi ehkä.
Suorakylvölobbauksen aikaansaama tukihan tuo on, mutta pääsi ensin lipsahtamaan liikaa hömpille, kunnes tehtiin korjausliike.
-SS-
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
[/quote]
Ja minä kun luuliin että kaikki vielä kyntävät peltonsa, enkä vain minä :)
-
Tää ajattelutapa on outo. Eihän kukaan enää kynnä peltoja.
Kun pitää huolen, että noita kiellettyjä on alle 20 pinnaa, saa
täyden tuen.
Kyllä minä ainakin kynnän, olen todennut suorakylvön toimimattomaksi, laskee liikaa satotasoja, joten palasin kyntöön ja kultivointiin.
Kasvipeitteisyyspalkkion 36-54 € menetys on pieni menetys siihen nähden, kun suorakylvössä satotaso putoaa 1000 kg/ha.
-
Syysviljaa peltoon niin saa kyntää.
-SS-
-
Mihin kategoriaan menee syyskuun alussa muokattun peltoon kylvetty heinä?
-
Mihin kategoriaan menee syyskuun alussa muokattun peltoon kylvetty heinä?
Jos siellä jotain kasvaa tasaisesti, niin ei se avokesantoakaan ole.
Herranjumala, luovikaa ja soveltakaa.
-
Tää ajattelutapa on outo. Eihän kukaan enää kynnä peltoja.
Kun pitää huolen, että noita kiellettyjä on alle 20 pinnaa, saa
täyden tuen.
Kyllä minä ainakin kynnän, olen todennut suorakylvön toimimattomaksi, laskee liikaa satotasoja, joten palasin kyntöön ja kultivointiin.
Kasvipeitteisyyspalkkion 36-54 € menetys on pieni menetys siihen nähden, kun suorakylvössä satotaso putoaa 1000 kg/ha.
[/quot
Suorakylvö vaikuttaa olevan monelle semmone "hyj hel***tti juttu...omat kokemukset on hyviä,ja ne ei oo 1 tai 3 kolme vuotta,riippuu nii maalajista ja kasvista,ja muutenki pellon kunnosta. harmi jos sun kohdalla ei toiminu
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
[/quote]
No voi perkele. Eikö edes C-alueella? MTK,,, APUVA!
-
Mihin kategoriaan menee syyskuun alussa muokattun peltoon kylvetty heinä?
Eiköhän se syyskylvöiseksi kasviksi lueta.
-
Tää ajattelutapa on outo. Eihän kukaan enää kynnä peltoja.
Kun pitää huolen, että noita kiellettyjä on alle 20 pinnaa, saa
täyden tuen.
No tämä rajoitus onkin tarkoitettu niille, joilla merkittävä osa tilasta on riistalla, LHP:lla, suojavyöhykkeellä, glyfotulla nurmella, avokesannolla. Ettei tule sieltä kasvipeitteisyyden kautta lisämassia enää. Nuo ns. hömpät taitavat olla osin RTK:nkin ulkopuolella, eli ovat toimenpiteenä pelkästään enää kyseisen toimenpiteen tuen varassa. Myös luonnonhaittakorvauksenleikkuri tuli näihin hömppiin, rahansäästön vuoksi ehkä.
Suorakylvölobbauksen aikaansaama tukihan tuo on, mutta pääsi ensin lipsahtamaan liikaa hömpille, kunnes tehtiin korjausliike.
-SS-
Eivät uskaltaneet enään leikata ympin perustukea,en kyllä edelleenkään tiedä mitä järkeä on nykyisessä ympissä kuivalanta nurmitilalla.Saa ainoastaan fosforiköyhää rehua tai onkait ne muutenkin jonkinlaiset fosforirajat.
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
No voi perkele. Eikö edes C-alueella? MTK,,, APUVA!
[/quote]
Kuka perkele näitä sääntöjä oikeen keksii?? Kasvipeitteisyydellä pitäisi olla ihan jokin muu nimi, kuin nykyinen. Vaikka tukien kalasteluprosenttiin oikeuttavat pellot? Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä. On tässä tullut kyllä muitakin ihmeellisyyksiä kesän aikana ilmi, tukiopasta ei enää yksinkertaisesti viitsi lukea kun on niin sekavaa soppaa ettei tosikaan.
Omalla tilallla samoilla toimenpiteillä kuin viime vuonna, tukipotti putoaa useita tonneja, lähemmäs 10 000€. Ihan vähän vaan vtuttaa, säännöt niin ristiriitaisia keskenään ettei järkevästi viljellen pysty enää tukipottia optimoimaan. Valittava joko tuet tai viljelly, enää noita hankalampaa samaan lauseeseen yhdistää.
Vaikka kuinka viljelisi ympäristöä säästävillä tavoilla, mm. herneen sänki ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, avokesantoa ts. pellon kesän aikaisia parannuksia ei kannata tehdä ellei syyskylvö olekaan enää kasvipeitteisyyttä, lietettä ei kannata enää levittää mahdollisimman laajalle, kerääjäkasveja pienemmälle alalle ym. Nää omalla kohdalla iskee todella lujaa näiden lisäosien maksuun; lietettä otan vastaan paljon, kasvipeitteisyys sellaisilla lohkoilla joista ei sitä makseta, kerääjäkasveja olisi enemmän kuin maksetaan tukea.
Ihan mahtavaa tää tukien yksinkertaistaminen.
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
No voi perkele. Eikö edes C-alueella? MTK,,, APUVA!
Kuka perkele näitä sääntöjä oikeen keksii?? Kasvipeitteisyydellä pitäisi olla ihan jokin muu nimi, kuin nykyinen. Vaikka tukien kalasteluprosenttiin oikeuttavat pellot? Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä. On tässä tullut kyllä muitakin ihmeellisyyksiä kesän aikana ilmi, tukiopasta ei enää yksinkertaisesti viitsi lukea kun on niin sekavaa soppaa ettei tosikaan.
Omalla tilallla samoilla toimenpiteillä kuin viime vuonna, tukipotti putoaa useita tonneja, lähemmäs 10 000€. Ihan vähän vaan vtuttaa, säännöt niin ristiriitaisia keskenään ettei järkevästi viljellen pysty enää tukipottia optimoimaan. Valittava joko tuet tai viljelly, enää noita hankalampaa samaan lauseeseen yhdistää.
Vaikka kuinka viljelisi ympäristöä säästävillä tavoilla, mm. herneen sänki ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, avokesantoa ts. pellon kesän aikaisia parannuksia ei kannata tehdä ellei syyskylvö olekaan enää kasvipeitteisyyttä, lietettä ei kannata enää levittää mahdollisimman laajalle, kerääjäkasveja pienemmälle alalle ym. Nää omalla kohdalla iskee todella lujaa näiden lisäosien maksuun; lietettä otan vastaan paljon, kasvipeitteisyys sellaisilla lohkoilla joista ei sitä makseta, kerääjäkasveja olisi enemmän kuin maksetaan tukea.
Ihan mahtavaa tää tukien yksinkertaistaminen.
[/quote]
Siis tästähän se johtui että osa maksettiin vasta kesä heinäkuun vaihteessa. Ei ollut rahaa ja rahoituskausi vaihtuu eu.ssa just tuolloin. Eli viime vuoden tuet maksettiin tämän vuoden määrärahoista.
Mä oon nyt ottanut sen linjan että vähitellen alan karsia sitoomuksia. Ei enää hermot kestä tätä skeidaa!
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
No voi perkele. Eikö edes C-alueella? MTK,,, APUVA!
Kuka perkele näitä sääntöjä oikeen keksii?? Kasvipeitteisyydellä pitäisi olla ihan jokin muu nimi, kuin nykyinen. Vaikka tukien kalasteluprosenttiin oikeuttavat pellot? Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä. On tässä tullut kyllä muitakin ihmeellisyyksiä kesän aikana ilmi, tukiopasta ei enää yksinkertaisesti viitsi lukea kun on niin sekavaa soppaa ettei tosikaan.
Omalla tilallla samoilla toimenpiteillä kuin viime vuonna, tukipotti putoaa useita tonneja, lähemmäs 10 000€. Ihan vähän vaan vtuttaa, säännöt niin ristiriitaisia keskenään ettei järkevästi viljellen pysty enää tukipottia optimoimaan. Valittava joko tuet tai viljelly, enää noita hankalampaa samaan lauseeseen yhdistää.
Vaikka kuinka viljelisi ympäristöä säästävillä tavoilla, mm. herneen sänki ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, avokesantoa ts. pellon kesän aikaisia parannuksia ei kannata tehdä ellei syyskylvö olekaan enää kasvipeitteisyyttä, lietettä ei kannata enää levittää mahdollisimman laajalle, kerääjäkasveja pienemmälle alalle ym. Nää omalla kohdalla iskee todella lujaa näiden lisäosien maksuun; lietettä otan vastaan paljon, kasvipeitteisyys sellaisilla lohkoilla joista ei sitä makseta, kerääjäkasveja olisi enemmän kuin maksetaan tukea.
Ihan mahtavaa tää tukien yksinkertaistaminen.
Siis tästähän se johtui että osa maksettiin vasta kesä heinäkuun vaihteessa. Ei ollut rahaa ja rahoituskausi vaihtuu eu.ssa just tuolloin. Eli viime vuoden tuet maksettiin tämän vuoden määrärahoista.
Mä oon nyt ottanut sen linjan että vähitellen alan karsia sitoomuksia. Ei enää hermot kestä tätä skeidaa!
[/quote]
Siihen ne kai pyrkiikin tuolla monimutkaisuudella, että ihmiset tuskastuneena jättää sitoumukset tekemättä, ja valtio säästää rahaa.
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
No voi perkele. Eikö edes C-alueella? MTK,,, APUVA!
Kuka perkele näitä sääntöjä oikeen keksii?? Kasvipeitteisyydellä pitäisi olla ihan jokin muu nimi, kuin nykyinen. Vaikka tukien kalasteluprosenttiin oikeuttavat pellot? Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä. On tässä tullut kyllä muitakin ihmeellisyyksiä kesän aikana ilmi, tukiopasta ei enää yksinkertaisesti viitsi lukea kun on niin sekavaa soppaa ettei tosikaan.
Omalla tilallla samoilla toimenpiteillä kuin viime vuonna, tukipotti putoaa useita tonneja, lähemmäs 10 000€. Ihan vähän vaan vtuttaa, säännöt niin ristiriitaisia keskenään ettei järkevästi viljellen pysty enää tukipottia optimoimaan. Valittava joko tuet tai viljelly, enää noita hankalampaa samaan lauseeseen yhdistää.
Vaikka kuinka viljelisi ympäristöä säästävillä tavoilla, mm. herneen sänki ei kelpaa kasvipeitteisyyteen, avokesantoa ts. pellon kesän aikaisia parannuksia ei kannata tehdä ellei syyskylvö olekaan enää kasvipeitteisyyttä, lietettä ei kannata enää levittää mahdollisimman laajalle, kerääjäkasveja pienemmälle alalle ym. Nää omalla kohdalla iskee todella lujaa näiden lisäosien maksuun; lietettä otan vastaan paljon, kasvipeitteisyys sellaisilla lohkoilla joista ei sitä makseta, kerääjäkasveja olisi enemmän kuin maksetaan tukea.
Ihan mahtavaa tää tukien yksinkertaistaminen.
Siis tästähän se johtui että osa maksettiin vasta kesä heinäkuun vaihteessa. Ei ollut rahaa ja rahoituskausi vaihtuu eu.ssa just tuolloin. Eli viime vuoden tuet maksettiin tämän vuoden määrärahoista.
Mä oon nyt ottanut sen linjan että vähitellen alan karsia sitoomuksia. Ei enää hermot kestä tätä skeidaa!
Siihen ne kai pyrkiikin tuolla monimutkaisuudella, että ihmiset tuskastuneena jättää sitoumukset tekemättä, ja valtio säästää rahaa.
[/quote]
Nyt jää ainakin tuo kasvipeitteisyys multa pois. Saapahan kyntää rauhassa peltoja, muuten jäis kaikki kevät kyntöön. EHT tiputan varmaan myös pois. V.....ituttaa raahata vesiä ja ruokia ympäri peltoja. kun vois ruokkia sisällekkin. Keväällä kahtelen aluskasvia ja muuta jos jaksaa.
-
Sääntöjen tekijöitä ei pidä moittia tämänhetkisistä muuttuneista ehdoista, vaan kohdistaa katse ympäristökorvausjärjestelmän syntyvaiheisiin ja siellä esiintyneeseen iltalypsymentaliteettiin.
Ainoa tiedossa ollut pysyvä asia oli satanen per hehtaari. . Tästä RTK vie jo enemmät puolet. 96 % liittyi korvausjärjestelmään. Sitten kun havaittiin , että oli mahdollista optimoida itselleen jopa 300-500 euron keskimääräiset ympäristökorvaustasot riista-suojavyöhyke-saneeraus-lannanlevitys-kerääjäkasvilla, havaittiin , että ehkä vain yhdelle hehtaarille neljästä riittäisi kyseisenlaista hyvää. Tästä on nähtävästi syntynyt tuo jälkikäteinen 1/4 maksimiala monella toimenpiteellä. Kasvipeitteisyyden päällekkäistuki jo maksettavan erilliskorvauksen kanssa on samalla motiivilla, että korvaus kohdennettaisiin vuosittain viljeltävien ja muokattavien peltojen kasvipeitteisenä pitämiseen.
Kasvukivut näiden rajoitusten takia kertovat sellaisenaan, mitkä motiivit useimmilla isännillä olivat sinänsä hyödyllisten viljelyteknisten toimenpiteiden käyttöönotossa. Nyt ei suurta enemmistöä enää edes oikein kiinnosta kesän kokotilan viskakiertely, ei enää innosta 3 m välein tupsottavien italoheinäversojen toimittelu koko tilan syyssänkipelloille !
-SS-
-
Sääntöjen tekijöitä ei pidä moittia tämänhetkisistä muuttuneista ehdoista, vaan kohdistaa katse ympäristökorvausjärjestelmän syntyvaiheisiin ja siellä esiintyneeseen iltalypsymentaliteettiin.
Ainoa tiedossa ollut pysyvä asia oli satanen per hehtaari. . Tästä RTK vie jo enemmät puolet. 96 % liittyi korvausjärjestelmään. Sitten kun havaittiin , että oli mahdollista optimoida itselleen jopa 300-500 euron keskimääräiset ympäristökorvaustasot riista-suojavyöhyke-saneeraus-lannanlevitys-kerääjäkasvilla, havaittiin , että ehkä vain yhdelle hehtaarille neljästä riittäisi kyseisenlaista hyvää. Tästä on nähtävästi syntynyt tuo jälkikäteinen 1/4 maksimiala monella toimenpiteellä. Kasvipeitteisyyden päällekkäistuki jo maksettavan erilliskorvauksen kanssa on samalla motiivilla, että korvaus kohdennettaisiin vuosittain viljeltävien ja muokattavien peltojen kasvipeitteisenä pitämiseen.
Kasvukivut näiden rajoitusten takia kertovat sellaisenaan, mitkä motiivit useimmilla isännillä olivat sinänsä hyödyllisten viljelyteknisten toimenpiteiden käyttöönotossa. Nyt ei suurta enemmistöä enää edes oikein kiinnosta kesän kokotilan viskakiertely, ei enää innosta 3 m välein tupsottavien italoheinäversojen toimittelu koko tilan syyssänkipelloille !
-SS-
Kinostavuus loppu siinä vaiheessa kun hallinto sanoi "voit sanoa irti sopimuksen, mutta uutta ei tehdä!" Käytännössä kustiin 10 okulaariin!
-
Mitenkähän on muiden saneerauskasvien (samettikukka, Saneerauskasviseos) laita, kasvattaako peitteisyysprosenttia ja maksetaanko näille saneerauskasveille ?
-
Saneerauskasveista öljyretikka tai valkosinappi kelpaavat. Muita ei mainittu listassa.
-SS-
-
Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä.
Hallinto haluaa ohjata viljelijää siihen, että avokesanto jää seuraavan talven ajaksi irtonaiseksi ravaksi. Ravinteita ja maa-ainesta sitovan kasvin kylvö kun ei ole sitä oikeaa kasvipeitteisyyttä...
-
Avokesantoon kylvin syysrapsia, ja tosiaankin oli oletus että tää lisää kasvipeitteisyyttä.
Hallinto haluaa ohjata viljelijää siihen, että avokesanto jää seuraavan talven ajaksi irtonaiseksi ravaksi. Ravinteita ja maa-ainesta sitovan kasvin kylvö kun ei ole sitä oikeaa kasvipeitteisyyttä...
Jos vaikka viljelis oman mielen mukaan ja haistattaa pitkät tälle tuelle.
-
Koko pinta-alallehan se maksetaan, suojavyöhyke tai LHP ei vaan enää kerrytä kasvipeitteisyysalaa.
Ei makseta koko pinta-alalle, suojavyöhykkeet ja lhp:t ei saa korvausta. Korvausta ei makseta myöskään pellolle, joka on tukihaussa ilmoitettu kesannoksi, vaikka siihen olisi kylvetty syksyllä kasvi.
[/quote]
Mutta tuo syyskylvetty kesanto silti täyttää vaatimusta, jota eivät hömpät tee, eli hömpät rankaisevat kahta kautta, eivät kerrytä prosenttia, eikä niiden pinta-alalle makseta.
-SS-
-
Nyt kun tuo syysilmoitus on auki vivussa, niin laittaa sinne kasvipeitealat, niin ohjelma laskee kasvipeiteprosentin. Ja lomaketta ei tarvitse palauttaa samantien, muistaa vaan painaa "tallenna" nappia ennen lopettamista, niin täyttöä voi jatkaa myöhemmin. Tuolla on hyvä tarkistaa omat laskelmat, jos ja kun on epäselvyyksiä.
-
Juu ja vielä kylvetäänkin. Esim. tänään.
-SS-
-
Nyt kun tuo syysilmoitus on auki vivussa, niin laittaa sinne kasvipeitealat, niin ohjelma laskee kasvipeiteprosentin. Ja lomaketta ei tarvitse palauttaa samantien, muistaa vaan painaa "tallenna" nappia ennen lopettamista, niin täyttöä voi jatkaa myöhemmin. Tuolla on hyvä tarkistaa omat laskelmat, jos ja kun on epäselvyyksiä.
kiitos ohjeesta. Siellähän sen pystyy laskemaan, keltaiset kolmiot varoittaa esim lhp:n osalta ettei voi ilmoittaa kasvipeitteiseksi, pinta-alat muuttuu punaseksi jos yrittää liikaa laittaa. Nyt on aika tarkka varmuus siitä mitä vielä voi kultivoida että 80% jää "kasvipeitteiseksi".
-
Juu ja vielä kylvetäänkin. Esim. tänään.
-SS-
Mie meinasin kynnötkin alottaa vasta parin viikon päästä, vaikea sitä on tietää kuinka pitkälle jaksaa syksyllä ajella.
Onneksi tässä on se kuukausi aikaa katsella.
-
Ai jumakaut kun iski pahasti tuo LHP alan kasvatus. Se kun on lähellä 20% maksimin rahaa niin voikin unohtaa kokonaan kyntämisen ja kevytmuokata vain tuon 20% kohdentamisalueella
Laskin että jos kasvipeitteisyyden pudottaa 80%->60% niin korvaus vähenee yli 50%
Esim 100 ha viljaa.
80% 80x54€ =5400€
60% 60x36€ =2160
Pitää jatkossa lisätä syysviljoja
-
Ai jumakaut kun iski pahasti tuo LHP alan kasvatus. Se kun on lähellä 20% maksimin rahaa niin voikin unohtaa kokonaan kyntämisen ja kevytmuokata vain tuon 20% kohdentamisalueella
Laskin että jos kasvipeitteisyyden pudottaa 80%->60% niin korvaus vähenee yli 50%
Esim 100 ha viljaa.
80% 80x54€ =5400€
60% 60x36€ =2160
Pitää jatkossa lisätä syysviljoja
prosenttilaskut hallussa kuinka mahtaa promillet olla? :D
-
Ai jumakaut kun iski pahasti tuo LHP alan kasvatus. Se kun on lähellä 20% maksimin rahaa niin voikin unohtaa kokonaan kyntämisen ja kevytmuokata vain tuon 20% kohdentamisalueella
Laskin että jos kasvipeitteisyyden pudottaa 80%->60% niin korvaus vähenee yli 50%
Esim 100 ha viljaa.
80% 80x54€ =5400€
60% 60x36€ =2160
Pitää jatkossa lisätä syysviljoja
prosenttilaskut hallussa kuinka mahtaa promillet olla? :D
Joo, ei ihan nappiin nyt... siis... (Säännöissä ehkä enemmän tarkastamista)
80%: 100x54€ = 5400€
60%: 100x36€ = 3600€
...jos nuo eurot edes oli oikein eikä sitä lhp ole sitä 20%... 20% lhp kanssa...
80%: 80x54€
60%: 80x36€ ja en jaksa laskea kun ei ole sadalla kertomista, laskimen käyttö olisi liian vaivalloita ja päässä ei vaan jaksa.
-
prosenttilaskut hallussa kuinka mahtaa promillet olla? :D
Ei promilleja. Tässä meni nyt vaan esimerkin ja naapurin hehtaarit sekaisin.
Ja olin siinä luulossa että nykyään kasvipeitteisyys maksettaisiin vain sille alalle missä on kasvipeitteisyyttä.
-
prosenttilaskut hallussa kuinka mahtaa promillet olla? :D
Ei promilleja. Tässä meni nyt vaan esimerkin ja naapurin hehtaarit sekaisin.
Ja olin siinä luulossa että nykyään kasvipeitteisyys maksettaisiin vain sille alalle missä on kasvipeitteisyyttä.
Ja nimenomaan ei makseta tietyille kasvipeitteisille aloille, jotka saavat omaa korvaustaan, tai joita on pidettävä ehtonsa mukaisesti muutenkin kasvipeitteisenä talven yli, kuten esim riistapellot.
Kyntö- ja kevytmuokatuille maksetaan tilalle kertyneen kasvipeitteisyysprosentin mukaisesti. Huuomattava kuitenkin vähimmäiskasvipeitteisyyden ehto.
-SS-
-
Ai jumakaut kun iski pahasti tuo LHP alan kasvatus. Se kun on lähellä 20% maksimin rahaa niin voikin unohtaa kokonaan kyntämisen ja kevytmuokata vain tuon 20% kohdentamisalueella
Laskin että jos kasvipeitteisyyden pudottaa 80%->60% niin korvaus vähenee yli 50%
Esim 100 ha viljaa.
80% 80x54€ =5400€
60% 60x36€ =2160
Pitää jatkossa lisätä syysviljoja
prosenttilaskut hallussa kuinka mahtaa promillet olla? :D
Kannatasko mennä sen mukaan mikä on mukavinta, eikä laskea sitä paljonko saa kyntää? paska kevät ja paljon kynnettävää, niin äkkiä on kusessa muutaman euron takia.
-
Viljan sänkihän kelpaa kasvipeitteisyysalaan. Voiko se muokata keväällä.
Tuo sanamuoto nosti vähiä hiuksia, "suorakylvö sänkeen". Vaikka ei sekään haittaisi.
-
Kannatasko mennä sen mukaan mikä on mukavinta, eikä laskea sitä paljonko saa kyntää? paska kevät ja paljon kynnettävää, niin äkkiä on kusessa muutaman euron takia.
No tässä tapauksessa ne muutamat eurot on ainoat mitä tästä vuodesta jää käteen. On tää niin kintaalla nyt että meneekö nollille vai vähän voitolliseksi.
-
Kannatasko mennä sen mukaan mikä on mukavinta, eikä laskea sitä paljonko saa kyntää? paska kevät ja paljon kynnettävää, niin äkkiä on kusessa muutaman euron takia.
No tässä tapauksessa ne muutamat eurot on ainoat mitä tästä vuodesta jää käteen. On tää niin kintaalla nyt että meneekö nollille vai vähän voitolliseksi.
Tota mä oon aina ihmetellyt kun homma ei mene kuulema voitoliseksi, niin silti kone kauppa lyö ennätyksiä.
-
Kannatasko mennä sen mukaan mikä on mukavinta, eikä laskea sitä paljonko saa kyntää? paska kevät ja paljon kynnettävää, niin äkkiä on kusessa muutaman euron takia.
No tässä tapauksessa ne muutamat eurot on ainoat mitä tästä vuodesta jää käteen. On tää niin kintaalla nyt että meneekö nollille vai vähän voitolliseksi.
Tota mä oon aina ihmetellyt kun homma ei mene kuulema voitoliseksi, niin silti kone kauppa lyö ennätyksiä.
Auto jää kyllä tänäkin vuonna vaihtamatta uuteen :-[
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Nykyään kun eletään digimaailmassa niin vipupalveluun voisi tehdä ostoskorin johon keräisi tuet ja sitten painaisi maksunappulaa jolloin rahat olisivat 3 päivän päästä tilillä.
Mitään suuria summia tuolla ei pysty kusettamaan sillä lohkot voivat olla yhden nimissä kerrallaan ja väärinkäytökset saataisiin kyllä perittyä takaisin.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Nykyään kun eletään digimaailmassa niin vipupalveluun voisi tehdä ostoskorin johon keräisi tuet ja sitten painaisi maksunappulaa jolloin rahat olisivat 3 päivän päästä tilillä.
Mitään suuria summia tuolla ei pysty kusettamaan sillä lohkot voivat olla yhden nimissä kerrallaan ja väärinkäytökset saataisiin kyllä perittyä takaisin.
Pitää kayttää baypallia.
-
Laskettehan kasvipeitteisyyteen myös ne metrin levyiset valtaojien pientareet, myös syyskynnetyiltä pelloilta?
Jos ne on hallinnossa pilkunnussijoita, niin ollaan mekin silloin kun se on meidän etu. Eikä tämä pientareiden mukaan laskeminen edes ole mitään pilkunviilaamista, ihan hallinnon sääntöjen mukaa tässä mennään.
Ä
-
Piiriojat yms. ovat lohkossa mukana ojan pohjasta asti. 3 m suojakaistat ojan-vesistön niskaan saakka mukana alassa. Yli 3 suojakaistat omana kasvulohkonaan. Alle 3 m sarkaojat samaa kasvia kuin pellon puoli. Yli 3 m poistetaan alasta ! Eli siispä ei tarvitse yliorganisoida mitenkään ojien kasvipeitteisyyttä.
-SS-
-
Tosi outo systeemi vaikka olisi 100 % nurmella ja siitä 21 % suojavyöhykkeenä ei saa 80 % kasvipeitteisyyttä täyteen.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.
LHP-nurmi on säilytettävä ja ilmoitettava 2 vuotta peräkkäin samalla lohkolla! Jos menit sen rikkomaan ja kylvit ruista, teit vakavan ympäristörikoksen!
-
Tosi outo systeemi vaikka olisi 100 % nurmella ja siitä 21 % suojavyöhykkeenä ei saa 80 % kasvipeitteisyyttä täyteen.
Ai että suojavyöhykkeellä pitäs viä itkeä muutaman kympin perään :D. Ei kai nyt sentään...
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.
Nyt en ole asiasta ihan varma, mutta minusta tilanne on se, ettei tänä vuonna LHP:ksi merkitylle lohkolle saa kasvipeitteisyyskorvausta, kasvaa siellä mitä tahansa. Ainakaan itse en odota korvausta, kun lopetin LHP:n ja kylvin sinne syysrypsin. Lohkollahan kasvaa syysvilja vasta ensi vuonna papereiden mukaan.
Oli kyllä jo kolmas vuosi LHP:nä.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.
Nyt en ole asiasta ihan varma, mutta minusta tilanne on se, ettei tänä vuonna LHP:ksi merkitylle lohkolle saa kasvipeitteisyyskorvausta, kasvaa siellä mitä tahansa. Ainakaan itse en odota korvausta, kun lopetin LHP:n ja kylvin sinne syysrypsin. Lohkollahan kasvaa syysvilja vasta ensi vuonna papereiden mukaan.
Oli kyllä jo kolmas vuosi LHP:nä.
LHP-nurmi ei käy kasvipeitteisyyteen, mutta LHP-nurmelle voi kylvää syyskylvöisen kasvin, jos 2 vuoden säilyttämisvelvollisuus on tullut täyteen. Tällöin kasvi täyttää kasvipeitteisyysprosenttia, mutta sille ei makseta.
Jos LHP-nurmen merkkaa kasvipeitteiseksi, niin silloin se on pitänyt päättää ja kylvää sille syyskylvöinen kasvi. Muuten LHP-nurmi kohta jätetään ilmoituksissa tyhjäksi.
-
Juu esimerkiksi voi tulla kalliiksi merkitä enemmän EFA alaa kuin tarpeellista. Samasta syystä EFA typenkerääjä suuremmalla pinta-alavaatimuksellaan voi olla ongelma, jos kasvipeitteisestä talvikasvustosta EFA-alalle kylvettynä ei saa korvausta.
-SS-
-
Tosi outo systeemi vaikka olisi 100 % nurmella ja siitä 21 % suojavyöhykkeenä ei saa 80 % kasvipeitteisyyttä täyteen.
Ai että suojavyöhykkeellä pitäs viä itkeä muutaman kympin perään :D. Ei kai nyt sentään...
Peraatteessa Tossa potkitaan kasvipeitteisyyttä päähän. Mulla on muutakin tekemistä kun herran ketkujen mielipiteitä kuunella ja kumarella. Vuoden vaihteessa lähtee EHK ja sitä rataa ruvetaan hommia yksin kertaistamaan. ProRahastus jo itki että ei saa EHK sanoutua irti.
-
just täyttelin vipusessa peitteisyydet. sieltäpä noi rosentit tulee helposti,
mutta mutta eipäs sekään kerro kuin kasvipeitteisyys-alan%.
tai sit olin liian hätänen etten huomannut että oisko se ollut jossain se pintaala, mille ton 80/54 saapi.
olipa sekava sepustus.
Aika hölmö tuo vipupalvelun taulukko. Mulla on erään lohkon kohdalla se keltainen varoituskolmio, lohko oli luonnonhoitopeltonurmi, jolle kylvin syysruista, lhp:lle ei makseta peitteisyyskorvausta, mutta syysviljalle kyllä, ja tietenkin merkkasin sen kokonaan kasvipeitteiseksi, niin mistä ne tietää mavissa, että siiinä kasvaa nyt syysruis, kun sitä ei missään kysytä,ne luulee edelleen että siinä on se Lhp-nurmi. Pitäis olla siis myös sarake, mihin merkitään pellon tilanne syksyllä, eli onko sänki, syysvilja vai mikä.
LHP-nurmi on säilytettävä ja ilmoitettava 2 vuotta peräkkäin samalla lohkolla! Jos menit sen rikkomaan ja kylvit ruista, teit vakavan ympäristörikoksen!
Kyllä mul oli lhp kaks vuotta, eli kaks kesää peräkkäin. Jos ei ruis kelpaa nyt kasvipeitteisyyteen, niin jo on perkele. Loppuu multa kyllä hömppäheinien viljely tähän. Viljaa vaan viljan perään, otetaan maasta kaikki irti, se on sitte pellon seuraavan omistajan murhe, kun on ryöstöviljelty pelto, muutenkin on tuo nurmen vaikutus kasvukuntoon ylimainostettu asia. Nyt pitää vaan keskittyä hyvien satojen tuottamisen, ja unohtaa maan kasvukuntopelleilyt ym.ympäristönsuojeluvouhotukset.
Ja tää oli viimeinen kerta, kun ympäristökorvaukseen sitoudun, seuraavaa sitoumusta en enää tee sitten kolmen vuoden kuluttua.
-
No olet saanut 120 euroa parin vuoden ajalta lisää, normaalien eurotukien lisäksi, kärsimättä sanottavammista viljelykustannuksista. Jos sitten nyt yksi 54 euroa jää tulematta, niin ei se silti vielä tukien osalta pakkaselle jää.
Jotenkin kipuilu tuntuu ylimitoitetulta, koska jokaiselle Suomen hehtaarille oli tukikaudelle 2015-2020 varattu noin 600 euroa ympäristökorvausrahaa. Siis sille koko kaudelle, ei vuosittain saatavaksi ! Jos tuo kokonaisumma jää jollakin viljelijällä vähäisemmäksi, merkitsee se vain sitä, että joku on onnistunut toimissaan paremmin ja pystyy kuittaamaan viisivuotiskautena esimerkiksi 2500 euroa ympäristökorvauksia.
Tukien vaikutus maataloustuotannon ohjailuun on erittäin suuri. Kansa syöksyy uuteen tukimuotoon kuin mehiläisparvi hunajakupille, yrittäen saada kaiken ja vielä vähän lisää, kunnes kuppi on tyhjä.
-SS-
-
No olet saanut 120 euroa parin vuoden ajalta lisää, normaalien eurotukien lisäksi, kärsimättä sanottavammista viljelykustannuksista. Jos sitten nyt yksi 54 euroa jää tulematta, niin ei se silti vielä tukien osalta pakkaselle jää.
Jotenkin kipuilu tuntuu ylimitoitetulta, koska jokaiselle Suomen hehtaarille oli tukikaudelle 2015-2020 varattu noin 600 euroa ympäristökorvausrahaa. Siis sille koko kaudelle, ei vuosittain saatavaksi ! Jos tuo kokonaisumma jää jollakin viljelijällä vähäisemmäksi, merkitsee se vain sitä, että joku on onnistunut toimissaan paremmin ja pystyy kuittaamaan viisivuotiskautena esimerkiksi 2500 euroa ympäristökorvauksia.
Tukien vaikutus maataloustuotannon ohjailuun on erittäin suuri. Kansa syöksyy uuteen tukimuotoon kuin mehiläisparvi hunajakupille, yrittäen saada kaiken ja vielä vähän lisää, kunnes kuppi on tyhjä.
-SS-
Kyllähän tää tuki homma alkaa tuntua rahan siirrolta valtiolta viljellään kautta proagrialle.