"Kaikki lähti siitä, kun Paavo Väyrynen ryhtyi kaivamaan hautaa Ahon hallitukselle ja imoitti 14. päivänä huhtikuuta 1993 eroavansa ulkoministerin paikalta. Lähtijä uskoi nimittäin, että hän menestyisi paremmin presidentinvaalissa, kun hän sanoutuisi irti hallituksen EY-linjasta.
Hallituskriisi olisi tullut EY-neuvottelujen loppusuoran auetessa erittäin onnettomaan aikaan. Väyrynen ei silti epäröinyt asettaa omaa etuaan maan parhaan edelle"
"Väyrynen oli ulkoministerinä vaikuttanut ratkaisevasti Euroopan unionin jäsenyyshakemuksen jättöön. Hänen vastuullaan olivat oikeastaan kaikki Suomelle tärkeimmät ja samalla hankalimmat jäsenyysneuvottelujen asiat".
Otteita Keijo K.Kulhan kirjasta "Mahtitalonpoika" s. 285 Edita, Helsinki 1998
