Silleen vaan vaikka asia ei minulle mitenkään kuulu.
Jos jumankauta ei ole rehunteko keliä mites menetellään.Ajetaanko vettä siiloon Ja paaleihin,vai odotellaanko kuivenpaa keliä valkuaisen alenemisen  kustannuksella ja määrän lisääntymisen seurauksella.D arvoko se ainut kriteeri nyt on. kysyn vain.Ite täss muutaman vuoden tehnyt rehua (35 vuotta),mutta en ole vielä oppinut d arvoja kunnioittamaan.Analyysin mukaan sitten täydennetty rehustusta jos tarvetta on ollut.

Silleen vaan vaikka asia ei minulle mitenkään kuulu.
Jos jumankauta ei ole rehunteko keliä mites menetellään.Ajetaanko vettä siiloon Ja paaleihin,vai odotellaanko kuivenpaa keliä valkuaisen alenemisen  kustannuksella ja määrän lisääntymisen seurauksella.D arvoko se ainut kriteeri nyt on. kysyn vain.Ite täss muutaman vuoden tehnyt rehua (35 vuotta),mutta en ole vielä oppinut d arvoja kunnioittamaan.Analyysin mukaan sitten täydennetty rehustusta jos tarvetta on ollut.

Sää olet pudonnut jo kelkasta. Ei tilakohtaisia oloja saa ottaa huomioon, vaan on toimittava vain kuten virallinen totuus (KM, ProAgria, Urakointiuutiset, ym.) edellyttävät.

 

Korjuukapasitetti pitää mitoittaa siten, että parin päivän oikeassa D-arvoikkunassa saadaan koko pitäjän rehut korjattua.

Kaikki muut ovat vääräuskoisia. Älä turhaan lausu Artturin sinun epäjumalasi nimeä, sillä muuten ovat rehusi pilalla.

 

D-arvopisteen rahallinen arvo on noin 40-60€/lehmä/talvi (9kuukautta). Nollataso on 69 ja siitä ylöspäin menevät antavat virtuaalirahaa ja huonommat hukkaavat sitä.

20 lehmän karjoissa yhden pisteen hukkaaminen maksaa siis tonnin ja 100 lehmän karjassa 5000€. Kahdella pisteellä tuplavahinko tai tuplahyöty...

-> Jos tila hankkii JÄRKYTTÄVÄN tehokkaan korjuukaluston järkyttävällä hinnalla niin D-arvo saadaan kyllä tasaiseksi..
-> Hitaammalla kalustolla ekat rehut ovat todennäköisesti hyvin sulavia ja viimeiset vähän heikompia. Mutta D-arvon keskiarvo on sama... Eli laskennallinen tappio ei pahemmin nouse.
-> D-arvo vaikuttaa siis tarvittavan väkirehun määrään. Tuo virtuaalinen tappio tai säästö johtuu siis vähirehun laadusta ja määrästä /lehmä/talvi

Voisiko joku nyt perustella minulle miksi rehuketjuun kannattaa uhrata mahdoton summa rahaa vain tuon D-arvon takia? Missä välissä se raha saadaan palautettua tilalle 

nyt olisi kasvustoa katsoen optimi aika korjata rehut

vettä satanut päivän mittaan ja taas perjantaille luvassa oikeaa sadetta

odotellaan rauhassa

 

jos sitä tänään kaataas ekat kolikot". ensviikolle lupas hellekelejä 10vrk sää

Mutta artturi on vaan epäjumala,ape on se messias joka pelastaa....

viimeisiä seitsemää hehtaaria on kesätyömies paalaamassa, itte pitäs lähtee niittämään taas muille. Ihan kohtuulisen kuivaa värkkiä on onneksi saatu, ei tartte vesipusseja kattoa paaleissa. satoa tullut keskimäärin 11 tiukkaan sullottua ja silputtua vicon paalia.

Nyt olis melkein 1/3 osa reuhista siilossa, ja ensimmäinen siilo täynnä. Kyllähän tuota tavaraa nyt tulee. Ekalla sadolla pärjäis jo melkein koko talven. Aamulla jatketaan linttaamista, mutta sitten pitää viikonloppu huilia, kun tuloo taas vettä. Mutta ihan hyvä näin. 5ha jätetään sitten heinälle..Se on parasta vatsanhoitolääkestä.

Ei välttämättä tarvis tehdä herne/kauraakaan rehuksi hyvän määrän ansiosta, mutta katsotaan sitä sitten hetken päästä

viimeisiä seitsemää hehtaaria on kesätyömies paalaamassa, itte pitäs lähtee niittämään taas muille. Ihan kohtuulisen kuivaa värkkiä on onneksi saatu, ei tartte vesipusseja kattoa paaleissa. satoa tullut keskimäärin 11 tiukkaan sullottua ja silputtua vicon paalia.

Pahaasia heinikoita, 14 tiukkaa 800kg/135cm Vicon paalia/ha keskiarvo 123 paalia kun tuli eka erässä 
Maanantaina jatketaan silppuroinnilla 

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö. 

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö. 

Niimpä, mutta kuinkas suu pannaan, laitoin analyysiin kesken rehunteon...Kaksi päivää tähkälletulon jälkeen saivat analyysiin D 66!!! Ja hyvin lannoitetun lohkon valkuainen vain 12! 
Arvotaanko siellä saapuneiden rehutukkojen kesken saadut tulokset?  Onko joku verrannut ennakkoanalyysiä ja lopullista, onko niissä ollut eroja? En oikein sulata kyllä että nyt noin voi vanheta ja valkuaiset jäädä noin alas!

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.06.10 - klo:17:01

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö. 

Niimpä, mutta kuinkas suu pannaan, laitoin analyysiin kesken rehunteon...Kaksi päivää tähkälletulon jälkeen saivat analyysiin D 66!!! Ja hyvin lannoitetun lohkon valkuainen vain 12! 
Arvotaanko siellä saapuneiden rehutukkojen kesken saadut tulokset?  Onko joku verrannut ennakkoanalyysiä ja lopullista, onko niissä ollut eroja? En oikein sulata kyllä että nyt noin voi vanheta ja valkuaiset jäädä noin alas!

Laske näin. Montako kiloa typpeä olet sadolle levittänyt. Kerro tämä luku luvulla 6,25. Näin saat teoreettisen raakavalkuaissadon. Tämän jaat kuiva-ainesadolla niin saat rv-prosentin. Tuo D-arvo arvotaan sen mukaan miten olet näytteen nimennyt. Esim. ruokonata sekoittaa systeemin.

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 19.06.10 - klo:19:33

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.06.10 - klo:17:01

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö. 

Niimpä, mutta kuinkas suu pannaan, laitoin analyysiin kesken rehunteon...Kaksi päivää tähkälletulon jälkeen saivat analyysiin D 66!!! Ja hyvin lannoitetun lohkon valkuainen vain 12! 
Arvotaanko siellä saapuneiden rehutukkojen kesken saadut tulokset?  Onko joku verrannut ennakkoanalyysiä ja lopullista, onko niissä ollut eroja? En oikein sulata kyllä että nyt noin voi vanheta ja valkuaiset jäädä noin alas!

Laske näin. Montako kiloa typpeä olet sadolle levittänyt. Kerro tämä luku luvulla 6,25. Näin saat teoreettisen raakavalkuaissadon. Tämän jaat kuiva-ainesadolla niin saat rv-prosentin. Tuo D-arvo arvotaan sen mukaan miten olet näytteen nimennyt. Esim. ruokonata sekoittaa systeemin.

Tuo kaava ei taida toimia apilapitoisissa rehuissa... 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 19.06.10 - klo:19:38

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 19.06.10 - klo:19:33

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.06.10 - klo:17:01

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö. 

Niimpä, mutta kuinkas suu pannaan, laitoin analyysiin kesken rehunteon...Kaksi päivää tähkälletulon jälkeen saivat analyysiin D 66!!! Ja hyvin lannoitetun lohkon valkuainen vain 12! 
Arvotaanko siellä saapuneiden rehutukkojen kesken saadut tulokset?  Onko joku verrannut ennakkoanalyysiä ja lopullista, onko niissä ollut eroja? En oikein sulata kyllä että nyt noin voi vanheta ja valkuaiset jäädä noin alas!

Laske näin. Montako kiloa typpeä olet sadolle levittänyt. Kerro tämä luku luvulla 6,25. Näin saat teoreettisen raakavalkuaissadon. Tämän jaat kuiva-ainesadolla niin saat rv-prosentin. Tuo D-arvo arvotaan sen mukaan miten olet näytteen nimennyt. Esim. ruokonata sekoittaa systeemin.

Tuo kaava ei taida toimia apilapitoisissa rehuissa... 

Ei toimi.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.06.10 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 19.06.10 - klo:19:38

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 19.06.10 - klo:19:33

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.06.10 - klo:17:01

Eka kierros peiton alla. Positiivisesti näyttää vaikuttavan satotasoon jäptisti oikein menneet sateet ja lämpö.  

Niimpä, mutta kuinkas suu pannaan, laitoin analyysiin kesken rehunteon...Kaksi päivää tähkälletulon jälkeen saivat analyysiin D 66!!! Ja hyvin lannoitetun lohkon valkuainen vain 12!  
Arvotaanko siellä saapuneiden rehutukkojen kesken saadut tulokset?  Onko joku verrannut ennakkoanalyysiä ja lopullista, onko niissä ollut eroja? En oikein sulata kyllä että nyt noin voi vanheta ja valkuaiset jäädä noin alas!

Laske näin. Montako kiloa typpeä olet sadolle levittänyt. Kerro tämä luku luvulla 6,25. Näin saat teoreettisen raakavalkuaissadon. Tämän jaat kuiva-ainesadolla niin saat rv-prosentin. Tuo D-arvo arvotaan sen mukaan miten olet näytteen nimennyt. Esim. ruokonata sekoittaa systeemin.

Tuo kaava ei taida toimia apilapitoisissa rehuissa...  

Ei toimi.

Kuiva-ainesato siis pitäis olla yli 10000....
Apilapitoinen on juu....
Vaikuttaako analyysiin ilmoitettu korjuupäivä?  Jos ens kerralla "valehtelis" viikolla, niin saisko sillä paremman mielen. Tarkoitan sitä, että paikalliset ilmasto-olot on viikonkin verran eriaikaisia korjuun suhteen....ei aina yleiset "jokioisilla 69 eilen" päde!