Viljelijöiden välinen kauppa on kuin pisara itämeressä. Silloin lämmittää, kun pääsee tekemään. Mutta kokonaisuutena sillä ei ole suurta merkitystä. Kaupan on ansaittava palkkionsa hyvällä palvelulla, parhaan hinnan etsinnällä ja luotettavilla+joustavilla maksuehdoilla.

Viljelijöiden välinen kauppa on kuin pisara itämeressä. Silloin lämmittää, kun pääsee tekemään. Mutta kokonaisuutena sillä ei ole suurta merkitystä. Kaupan on ansaittava palkkionsa hyvällä palvelulla, parhaan hinnan etsinnällä ja luotettavilla+joustavilla maksuehdoilla.

Ootkos kauankin ollut Agrimarketin hommissa?  Esim. täällä Huittisissa ja varmaan muillakin sikakeskittymillä, kaupan kautta on viime vuoteen asti mennyt korkeintaan 20% viljasta. Nyt kun mallasohralla on hinta, niin suhde on luultavasti kääntynyt toisinpäin. Kyllä se on toiminut ja toimii taas jahka tuo lihankin hinta saadaan ylös.

Jos katsot viestejäni tässä osiossa vähän taaksepäin, voit varmasti tulkita, että en ole Agrimarketilla töissä.

Teillä on aika poikkeuksellinen tilanne. Se, mitä kerroin, kumpuaa omasta kokemuksesta täällä Pohjanmaalla. Meillä on niin viljavat vainiot, että niiden satoa, ei Suomen siat ja kanat syö. Viljaa viedään tällä satokaudella hirmuisen suuret määrät ulos. Ei niille kotomaasta syöjiä piisaa. Totta kai maajussien välillä saa ja pitää tehdä kauppaa. Mutta kuten todettua, ne on pisara Itämeressä. Maatalous ei tuota, jos emme opettele käymään kauppaa myös muiden kuin naapurin kanssa. Tai Agrimarketin... Sen takia kirjoitin, että kauppa pitää laittaa ansaitsemaan palkkionsa työllä ja asiantuntemuksellaan. Hyvin hoidetusta savotasta on varaa maksaa. Mutta pitää osata vaatia. Ei kannata myydä jyviä aina tiettyyn paikkaan vain sen takia, että lompsasta löytyy vihreä kortti ja ollaan asiakasomistajia naurettavalla sadan euron pääomasijoituksella. Sama pätee lannoitekauppaan. Hyvästä palvelusta on valmis maksamaan.

Valtio on tietääkseni luopunut rou houvin osakkeista ja myyny ne Norjalaesille elikkä jaralle

Minun mielestäni uskomatonta toimintaa päättäjiltä.
Tämmönen toimintamalli sopisi paremminkin johonkin kehitysmaihin.

Jos katsot viestejäni tässä osiossa vähän taaksepäin, voit varmasti tulkita, että en ole Agrimarketilla töissä.

Teillä on aika poikkeuksellinen tilanne. Se, mitä kerroin, kumpuaa omasta kokemuksesta täällä Pohjanmaalla. Meillä on niin viljavat vainiot, että niiden satoa, ei Suomen siat ja kanat syö. Viljaa viedään tällä satokaudella hirmuisen suuret määrät ulos. Ei niille kotomaasta syöjiä piisaa. Totta kai maajussien välillä saa ja pitää tehdä kauppaa. Mutta kuten todettua, ne on pisara Itämeressä. Maatalous ei tuota, jos emme opettele käymään kauppaa myös muiden kuin naapurin kanssa. Tai Agrimarketin... Sen takia kirjoitin, että kauppa pitää laittaa ansaitsemaan palkkionsa työllä ja asiantuntemuksellaan. Hyvin hoidetusta savotasta on varaa maksaa. Mutta pitää osata vaatia. Ei kannata myydä jyviä aina tiettyyn paikkaan vain sen takia, että lompsasta löytyy vihreä kortti ja ollaan asiakasomistajia naurettavalla sadan euron pääomasijoituksella. Sama pätee lannoitekauppaan. Hyvästä palvelusta on valmis maksamaan.

Suomessa TiKen mukaan teurastettiin viime vuonna 2,4 miljoonaa sikaa, jos sika tarvitsee lihasikalassa 240ry kasvaakseen teuraspainoon ja tästä annetaan 160kg ohraa, niin silloin tarvitaan Suomessa 384 miljoonaa kiloa, eli 384 000 tonnia ohraa. Pelkän sikoille tarvittavan ohran välitys kaupan arvo on siis noin 1,7milj € eli noin 10 miljoonaa markkaa. Ei nyt ihan nappi kauppaa, mutta selvänä voittona ihan kohtuu hommaa.