Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän!
Suomen maatalous on peltopinta-alalla mitattuna EU:n keskitasoa. Taakse jäävät mm. Hollanti, Irlanti, Belgia, Espanja, Portugali, Italia, Unkari, Itävalta ja Puola, jotka ovat merkittäviä elintarvikkeiden tuottajia ja myös viejiä. Myös Norja ja Sveitsi pärjäilevät Suomea pienimuotoisemman maatalouden kanssa, vaikka mitään asutus- ja rintamamiestiloja ei tarvinnut maailmansotien jälkeen perustaa.
On totta, että torpparivapautus, maanhankintalaki, siirtolaisten asuttaminen ja rintamiestilat pienensivät tilakokoa ja aiheuttivat takapakkia rakennekehitykselle, mutta aloimme heti, kun asutustoiminta saatiin päätökseen, juosta tuota takamatkaa kiinni länsieurooppalaisittain aivan ennen näkemättömällä vauhdilla. Niin kovalla vauhdilla, että maamme ei itse pystynyt työllistämään ja asuttamaan maalta muuttavaa väestöä, vaan se valui kymmenin tuhansin ulkomaille - lähinnä tietysti Ruotsiin.
Vuonna 1990 Suomen maatilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Hollannissa. Vain 20 vuotta myöhemmin Hollannin tilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Suomessa. Edelleen 2010-luvulla tilojen määrä putoaa lähes 5 % vuosivauhtia. Tilojen keskikoko kasvaa Suomessa hehtaarin ja lehmän vuosivauhtia.
Tilojen keskikoolla mitattuna Suomi sijoittuu Euroopassa puolen välin tietämille siitäkin huolimatta, että monissa jäsenmaissa tilakokoa kasvatti sosialistisella kaudella suoritettu pakkokollektivisointi - siis täysin päinvastainen toimi kuin mitä tehtiin meillä - ja täysin päinvastaisistä syistä. Suomi onnistui sammuttamaan vallankumouksen kipinän tekemällä maattomista omistavaa luokkaa. Sosialistinen kokeilu ei päinvastoin ponnistelemalla saanutkaan hävitettyä ihmisen kaipuuta itsenäiseen työntekoon ja kapitalistiseen omistamisen unelmaan.
