Hintanoteerauksilla liputetaan sitä, että talven tarve on arvioitu saadun täyteen, kauppasopimuksilla. Varsinkin Raisio on jo pitkään ilmoittanut, että vain sopimuksilta tulee heidän viljat.

Koska viljelijät kiinnittävät noin puolet oletussadostaan, sopimukset hyvin todennäköisesti myös täyttyvät. Mutta jos se toinenkin puoli todella ilmestyy markkinoille, on villin viljan viljelijä varmasti ensi talvena ihmeissään.

Tuleva syksy oli helppo ennakoida sopimuksin, mutta syksy 2025 onkin jo haastavampi: tehdäkö jo ensi talvena satasen sopimus vai odottaako syksyn -25  käteishintoja?

-SS-

Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ ..  -35€)

-SS-

Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ ..  -35€)

-SS-

Niin tuleva kasvukausi näyttää suuntaa. Hyvällä sadolla basis kasvaa ja huonolla voi siirtyä vaikka plussalle. Vielä mielestäni melko arpapeliä arvioida puolentoista vuoden päästä maksettavia hintoja. Sanoisin jotta juhannuksen alla olisi oikea hetki ekoille arvioille..

Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!

Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 09.04.24 - klo:10:21

Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!

Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.

Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.04.24 - klo:12:31

Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ ..  -35€)

-SS-

Niin tuleva kasvukausi näyttää suuntaa. Hyvällä sadolla basis kasvaa ja huonolla voi siirtyä vaikka plussalle. Vielä mielestäni melko arpapeliä arvioida puolentoista vuoden päästä maksettavia hintoja. Sanoisin jotta juhannuksen alla olisi oikea hetki ekoille arvioille..

Joo, toki kaikki mahdollisuudet pitää huomioida muuta tässä on kyllä vuosien varrella nähty niin monta täysin odottamatonta muutosta että ihan kauhean syvällisiä ennusteita on turha tehdä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 10.04.24 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 09.04.24 - klo:10:21

Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!

Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.

Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.

Tuntuu et viimekesien lämpimät ovat olleet kesäkuussa pääsääntöisesti ainakin tällä seudulla. Tuolla on merkitystä sadonmuodostuksen kannalta. Ennen kesäkuut oli viileitä ja vasta juhannukselta alkoi lämpiämään..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 10.04.24 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 09.04.24 - klo:10:21

Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!

Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.

Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.

Ei lämmin varsinaisesti huono ole, tosin täytyy muistaa että viljat ei sadonmuodostuksen kannalta tarvitse yli 20 asteen lämpötiloja yhtään mihinkään, pikemminkin päinvastoin.

 Joo, toki kaikki mahdollisuudet pitää huomioida muuta tässä on kyllä vuosien varrella nähty niin monta täysin odottamatonta muutosta että ihan kauhean syvällisiä ennusteita on turha tehdä.

Tätä voisi kyllä kysyä, miksi etelän viljakauppa haluaa lukita sopimuksen alle ihan bulkkiviljat, aivan samalla tavalla kuin sokerijuurikkaat tai kuminan. Helpottaahan tämä kauppiaita, mutta viljasadon kasvuvaiheen luonnollista vaihtelua ei oikein haluta tunnustaa.

Koituuko tämä uusi normaali viljelijän eduksi, eipä sitä voi tietää. Pörssikeinottelija kun ei välttämättä liene ensisijaisesti viljelypään asiantuntija.

-SS-

Isot pojat kehuskelivat lehdessä, että melkein kaikki kilot on kiinni, ja että syysviljat joitain yksittäisiä mettänrantoja lukuun ottamatta on lannoitettu. Näin ollen tavaran tuloa ei voi estää, koska isoilla pojilla (tai tytöillä) on tähdet paremmin kohdallaan ja kaikki ns. aina onnistuu. Tuolla laskukaavalla siis villin viljan hinta syksyllä 50 €/t. Tästähän viisaammat jo varoittelivat. Saas nähdä, kuinka käy.

No tuosta 50€/tn se ei paljon laske. Kannattaa polttaa tai jauhaa ja käyttää eläimillä kuivikkeena… Joskus oli kaurankuorta ja leipomo pölyjä kuivikkeenakin. Meillekkin tuli joskus pölyä, tuotiin turverekalla. Nuppi noin 40m3 painoi 8tn. Kyllä noi emot sitäkin söi

Isot pojat kehuskelivat lehdessä, että melkein kaikki kilot on kiinni, ja että syysviljat joitain yksittäisiä mettänrantoja lukuun ottamatta on lannoitettu. Näin ollen tavaran tuloa ei voi estää, koska isoilla pojilla (tai tytöillä) on tähdet paremmin kohdallaan ja kaikki ns. aina onnistuu. Tuolla laskukaavalla siis villin viljan hinta syksyllä 50 €/t. Tästähän viisaammat jo varoittelivat. Saas nähdä, kuinka käy.

Kiinnittäjille sadon tonnihinta pienenee, mitä enemmän satoa pukkaa. Siinä onkin tiukka laskenta päällänsä, miten paljon panostaa. Satoarvioita voi tehdä jo vihermassasta, versojen määrästä ja tähkäkoosta, jo pensastumisvaiheessa. Siinä sitten pyrkii siihen +10 % . Hankkijalla pitää ylityksen mahtua samaan autoon, jotta mahtuu samaan sopimukseen.

Villin viljan viljelijä lyö vetoa markkinoita vastaan, täysillä panostamalla voi kyllä saada lisää viljaa ja omanarvontuntoa, ja tulot pienemmäksi kuin jättämällä sikseen. 150 kg typpitasolla 50 kg lisätypellä voi korjata 1000 kg lisäsadon. Eli vajaalla kuudellakympillä tienaa viisikymppiä. Hienoa. Lannoitukseen sijoitetulla eurolla kolme takaisin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.04.24 - klo:22:25

Isot pojat kehuskelivat lehdessä, että melkein kaikki kilot on kiinni, ja että syysviljat joitain yksittäisiä mettänrantoja lukuun ottamatta on lannoitettu. Näin ollen tavaran tuloa ei voi estää, koska isoilla pojilla (tai tytöillä) on tähdet paremmin kohdallaan ja kaikki ns. aina onnistuu. Tuolla laskukaavalla siis villin viljan hinta syksyllä 50 €/t. Tästähän viisaammat jo varoittelivat. Saas nähdä, kuinka käy.

Kiinnittäjille sadon tonnihinta pienenee, mitä enemmän satoa pukkaa. Siinä onkin tiukka laskenta päällänsä, miten paljon panostaa. Satoarvioita voi tehdä jo vihermassasta, versojen määrästä ja tähkäkoosta, jo pensastumisvaiheessa. Siinä sitten pyrkii siihen +10 % . Hankkijalla pitää ylityksen mahtua samaan autoon, jotta mahtuu samaan sopimukseen.

Villin viljan viljelijä lyö vetoa markkinoita vastaan, täysillä panostamalla voi kyllä saada lisää viljaa ja omanarvontuntoa, ja tulot pienemmäksi kuin jättämällä sikseen. 150 kg typpitasolla 50 kg lisätypellä voi korjata 1000 kg lisäsadon. Eli vajaalla kuudellakympillä tienaa viisikymppiä. Hienoa. Lannoitukseen sijoitetulla eurolla kolme takaisin.

-SS-

 

Hakepuu ja pelletti on jo niin kallista, että poltto tulee aika pian vastaan viljanhinnassa. Paljon kauraa käyttivät jo menneenä talvena kenellä vaan vermeet niitä tuhkamääriä kestää.

En sit kuulu isoihin poikiin ku syysviljat kaikki lannoittamatta 😭. Vidusti niistä kyllä pökkää!

Pörssi tänään miinuksella teillä on 2h aikaa soittaa omamyyjälle ja kiinnittää rehukaura yli 220€!

mut siinähän on viälä matkaa 400 ..