Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 09.04.18 - klo:20:45
-
Otetaan uusiks kun edellinen aiheutti mielipahaa ja otsikon alle tarkoitettu keskustelu siirtyi mamuiluun ja muuhun..
Se alkaa olemaan siinä parin, ehkä kolmen viikon päässä se kylvönaika, täälläpäin.
-
juuu, ei ole kauempana kuin klähempänä tuo. ite mietin mitäs laittais noille jonne jäi reipas lakokaura maahan kynnettynä.. joku lohko pelkästään heinälle ja sinne koko paskalootu kanssa. alkaa taas vosvorit paukkua mut vain paperilla.
-
Vettä sais sataa, aukeilla paistaa jo musta. Mutta metsänreunassa 40cm lunta
-
Etelärinteet voisi avata kuivumaan jo ensi viikolla, routa on paikoitellen jo puhki. Olisi sitten vähän marginaalia. Pari työkeikkaa on varattu jo viime talvena juuri sopivasti huhtikuun viimeiselle viikolle asti. Aina yritän sanoa, mutta eipä sitä voi määrätä, milloin isommat päälliköt sen homman tahtovat tilata. Katson asiaa siltä kannalta, että se on se navettahomma mulle. Tietenkin ilman eläinkorotusta.
-SS-
-
Raiviolla oltii pojan kans harrastamas.Kantokarheet umpijääs,ei meinannu kaivurilla saada irti mitään.Pelllossa ei routaa yhtään,parikertaa täytyi tyhjätä kuorma kun sukelsi.
-
Tollasta valkosta satoi ihan kunnon kerroksen viime yönä, että hetki taas menee kauemmin. Eiköhän se siellä toukokuun puolenvälin paikkeilla ole se starttikohta tällä menolla...
-
Haapavesi näköjään onkin jo lauhkeaa vyöhykettä. Mihinkäs se LHK ja pohjoinen tuki oikein perustuu ?
Haapavedellä 1 100 asteen lämpösummakertymä oli ennen varsin harvinainen, mutta toteutuu nyt jo yli 60 prosentin todennäköisyydellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.230841
-SS-
-
Haapavesi näköjään onkin jo lauhkeaa vyöhykettä. Mihinkäs se LHK ja pohjoinen tuki oikein perustuu ?
Haapavedellä 1 100 asteen lämpösummakertymä oli ennen varsin harvinainen, mutta toteutuu nyt jo yli 60 prosentin todennäköisyydellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.230841
-SS-
Eikös LHK:tä saa loimaallakin?
-
Haapavesi näköjään onkin jo lauhkeaa vyöhykettä. Mihinkäs se LHK ja pohjoinen tuki oikein perustuu ?
Haapavedellä 1 100 asteen lämpösummakertymä oli ennen varsin harvinainen, mutta toteutuu nyt jo yli 60 prosentin todennäköisyydellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.230841
-SS-
Eikös LHK:tä saa loimaallakin?
Jep, kyllä saa, sitähän minä tässä ajattelinkin, tätä LHK:ta ollaan vaadittu rajaamaan Lappiin, Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen, koska etelässä kuulemma on kaikki niin helppoa, ja sadotkin ja niin edespäin, näyttää kuitenkin se Ruotsin ilmasto edenneen Pohjois-Pohjanmaalle asti huippusatoineen. Kansalliset lisätuet myös ovat tässä perusteluilmastossa lievästi sanoen hämärät, että olisiko uusien kasvillisuusvyöhykkeiden aika. Eivät päde 1960-luvun kasvioppikirjat, joilla tukia lähdettiin Brysseliin hakemaan silloin neljännesvuosisata sitten....
Edullisten alueiden tukivähennykset voimaan, ja myös kohdistuisivat sinne minne pitäisi, kasitonnarimaailmaan.
Näin.
-SS-
-
Haapavesi näköjään onkin jo lauhkeaa vyöhykettä. Mihinkäs se LHK ja pohjoinen tuki oikein perustuu ?
Haapavedellä 1 100 asteen lämpösummakertymä oli ennen varsin harvinainen, mutta toteutuu nyt jo yli 60 prosentin todennäköisyydellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.230841
-SS-
Eikös LHK:tä saa loimaallakin?
Jep, kyllä saa, sitähän minä tässä ajattelinkin, tätä LHK:ta ollaan vaadittu rajaamaan Lappiin, Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen, koska etelässä kuulemma on kaikki niin helppoa, ja sadotkin ja niin edespäin, näyttää kuitenkin se Ruotsin ilmasto edenneen Pohjois-Pohjanmaalle asti huippusatoineen. Kansalliset lisätuet myös ovat tässä perusteluilmastossa lievästi sanoen hämärät, että olisiko uusien kasvillisuusvyöhykkeiden aika. Eivät päde 1960-luvun kasvioppikirjat, joilla tukia lähdettiin Brysseliin hakemaan silloin neljännesvuosisata sitten....
Edullisten alueiden tukivähennykset voimaan, ja myös kohdistuisivat sinne minne pitäisi, kasitonnarimaailmaan.
Näin.
-SS-
ei pidä ilakoida toisten huonosta onnesta.... ensin joutui pohjoinen kärsimään cap-tuen matalammasta tasosta ja nyt näyttää pohjoinen tuki jo lähes menetetyltä. Mahtaako nyt jo budjettiriihessä tulla päätös, kun kumminkin lukevat MT:tä siellä kaffetauolla? :)
Jännää on myös nähdä missä tehdään jonkun viljelykasvin maailmanennätys tänä vuonna, meneekö peräti pohjois-pohjanmaalle ennätys ja paljonko uus-seelantilaisten numerot kaunistuvat?
-
Täytys vissiin kohta kaivaa toi vanha petkus esiin tuolta romujen alta jos vaikka ensi viikolla helistelisi pari kuormaa siementä :)
-
Jo viikolla 16 saattaa olla kevätrapsin kylvö ajankohtainen. Nyt pitänee sit panostaa oikein kunnolla ?
Saattaa mennä täysin uusiksi noi kylvömietinnät, Vertti siirtyy kosteimmalle mahdolliselle palstalle,
Kaarle menee rutikuivaan mäkeen, samoin Licamero. Kevätrapsia lisää ? Kaikki ala, mitä irti saa ?
Kaura ? Voi olla katumuksen paikka ja jätänkin pussit säilöön ?
-SS-
-
Haapavesi näköjään onkin jo lauhkeaa vyöhykettä. Mihinkäs se LHK ja pohjoinen tuki oikein perustuu ?
Haapavedellä 1 100 asteen lämpösummakertymä oli ennen varsin harvinainen, mutta toteutuu nyt jo yli 60 prosentin todennäköisyydellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.230841
-SS-
[/q
Eikös LHK:tä saa loimaallakin?
Jep, kyllä saa, sitähän minä tässä ajattelinkin, tätä LHK:ta ollaan vaadittu rajaamaan Lappiin, Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen, koska etelässä kuulemma on kaikki niin helppoa, ja sadotkin ja niin edespäin, näyttää kuitenkin se Ruotsin ilmasto edenneen Pohjois-Pohjanmaalle asti huippusatoineen. Kansalliset lisätuet myös ovat tässä perusteluilmastossa lievästi sanoen hämärät, että olisiko uusien kasvillisuusvyöhykkeiden aika. Eivät päde 1960-luvun kasvioppikirjat, joilla tukia lähdettiin Brysseliin hakemaan silloin neljännesvuosisata sitten....
Edullisten alueiden tukivähennykset voimaan, ja myös kohdistuisivat sinne minne pitäisi, kasitonnarimaailmaan.
Näin.
-SS-
Ympissähän on kansallisia,etelään enemmän.Normiviljelyssä pohjosessa saa lisäksi sen oliko 10euroo/ha yleisiä.Tämä siis nurmi/ohra /kaura viljelyssä.Että semmosta.
-
Onko veikkauksia Etelä-Pirkanmaalle? Itse arvioisin kk +/- viikko.
-
Ympissähän on kansallisia,etelään enemmän. Normiviljelyssä pohjosessa saa lisäksi sen oliko 10euroo/ha yleisiä.Tämä siis nurmi/ohra /kaura viljelyssä.Että semmosta.
Tuo "etelään enemmän" on sinä suhteessa hiukan harhaanjohtavaa, sillä siellä on näitä muutamia "kohdentamisalueen" osuuksia, jotka siis eivät nähdäkseni mene 1:1 AB tukialuerajan kanssa. Useimmat muut ympäristötoimenpiteiden korvaukset ovat samansuuruiset koko maassa.
Myös luonnonhaittakorvaus on enemmältä puoleta kansallista, voit tarkistaa Mavin materiaaleista. Tuossa kun katsoin Iisalmen koulutusmateriaalien yhteenvetoa, huomasin, että missään ei enää ole sellaisia tukimateriaaleja yhteenvetoineen, joissa olisi eri tukialueet vierekkäin. Laitoin Iisalmen 2018 materiaalien perusteella vastaavia lukuja AB alueelta, ja ainoat tukierot ovat juurikin noissa hömppäheinissä, ja sekös karjaväkeä siellä harmittaa. Unohtavat sopivasti, että eläintilan suojavyöhyke ja LHP C-alueella silti ohittaa tukitasossa AB kasvinviljelytilan "rahakkaat" hömpät !
(http://www.viistonninen.com/muut/Tukierot_2018.jpg)
C-alueen tukitasomateriaali http://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=e886464b-7e1d-403e-8f2f-07c843c07525
-SS-
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Rukiista varmaan kerrot?
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Rukiista varmaan kerrot?
Kyllä Salon laitamilla on syysviljoja todellisia ihmeheräämisiä. Syksyllä vesilätäkössä ei ollut juuri mitään, ja nyt on jo vihertävää "rivit näkyvissä"
Rukiit saattavat talven märkyyden takia hiukan juroa, maa on tavallaan tallautunut sateissa. Jos tähän päivään mennessä ei ole vielä lannoitusta laittanut, eipä parasta mahdollista tulosta ainakaan rukiista ole tulossa, seuraavat neljä viikkoa lienee kuivaa, kuivaa, kuivaa. Sanoinko kuivaa. No sanon vielä kerran: Kuivaa.
Itse joutun tyytymään siihen viiteentoista euroon....
-SS-
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Rukiista varmaan kerrot?
Kyllä Salon laitamilla on syysviljoja todellisia ihmeheräämisiä. Syksyllä vesilätäkössä ei ollut juuri mitään, ja nyt on jo vihertävää "rivit näkyvissä"
Rukiit saattavat talven märkyyden takia hiukan juroa, maa on tavallaan tallautunut sateissa. Jos tähän päivään mennessä ei ole vielä lannoitusta laittanut, eipä parasta mahdollista tulosta ainakaan rukiista ole tulossa, seuraavat neljä viikkoa lienee kuivaa, kuivaa, kuivaa. Sanoinko kuivaa. No sanon vielä kerran: Kuivaa.
Itse joutun tyytymään siihen viiteentoista euroon....
-SS-
Tänään siellä skagenin vierellä kävelin kääpiön askelilla, jotain piikkejä oli siellä ja täällä.
Ei taida maksaa vaivaa rikkoa vielä keväällä, murskataan sitten syksyllä valmiit pujottelukeppitähkät ja päälle inha hankmoominen, tulee tossit ja kylvöt siinä samalla.
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Rukiista varmaan kerrot?
Kyllä Salon laitamilla on syysviljoja todellisia ihmeheräämisiä. Syksyllä vesilätäkössä ei ollut juuri mitään, ja nyt on jo vihertävää "rivit näkyvissä"
Rukiit saattavat talven märkyyden takia hiukan juroa, maa on tavallaan tallautunut sateissa. Jos tähän päivään mennessä ei ole vielä lannoitusta laittanut, eipä parasta mahdollista tulosta ainakaan rukiista ole tulossa, seuraavat neljä viikkoa lienee kuivaa, kuivaa, kuivaa. Sanoinko kuivaa. No sanon vielä kerran: Kuivaa.
Itse joutun tyytymään siihen viiteentoista euroon....
-SS-
Tänään siellä skagenin vierellä kävelin kääpiön askelilla
Sulta se onnistuu.
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Rukiista varmaan kerrot?
Kyllä Salon laitamilla on syysviljoja todellisia ihmeheräämisiä. Syksyllä vesilätäkössä ei ollut juuri mitään, ja nyt on jo vihertävää "rivit näkyvissä"
Rukiit saattavat talven märkyyden takia hiukan juroa, maa on tavallaan tallautunut sateissa. Jos tähän päivään mennessä ei ole vielä lannoitusta laittanut, eipä parasta mahdollista tulosta ainakaan rukiista ole tulossa, seuraavat neljä viikkoa lienee kuivaa, kuivaa, kuivaa. Sanoinko kuivaa. No sanon vielä kerran: Kuivaa.
Itse joutun tyytymään siihen viiteentoista euroon....
-SS-
Tänään siellä skagenin vierellä kävelin kääpiön askelilla
Sulta se onnistuu.
Ai sattana juu.... Mites jaahapummin kylvöt ja syysviljat? Kääpiökasvuisia?
-
Tänään alkoi lietteenlevitykset, ennätysaikaisin!
-
Viljanviljely eli peltopelleily kielletään suomessa vuodesta 2021 öähtien. Se on jesss niin. Sanoi se seeeee.
-
Kerääjäkasvit rukille menivät tänään, samalla kun nurmien täydennyskylvötkin.
-
Kerääjäkasvit rukille menivät tänään, samalla kun nurmien täydennyskylvötkin.
Taisi olla traktoria pienempi laite jolla liikuit?
-
Kerääjäkasvit rukille menivät tänään, samalla kun nurmien täydennyskylvötkin.
Taisi olla traktoria pienempi laite jolla liikuit?
Ei ehkä. Kunnon pakkanen vielä aamuisin. Kyllä se routaisen maan kohmettaa.
-SS-
-
Kerääjäkasvit rukille menivät tänään, samalla kun nurmien täydennyskylvötkin.
Taisi olla traktoria pienempi laite jolla liikuit?
Ei ehkä. Kunnon pakkanen vielä aamuisin. Kyllä se routaisen maan kohmettaa.
-SS-
Juu, traktorilla. "Aamukaheat" kantoivat oikein hyvin. Muutamaan vesilammikkoon tuli pieniä raiteita. Ei merkitystä. Paikoin metsänreunoissa oli vieläkin lunta niin, että traktorilla hädin tuskin pääsi. Perusmönkijääkään hanki tuskin olisi kantanut. Eikä sellaista minulla olekaan.
-
Nyt parina aamuna olisi ollut mainiot lannoituskelit jos olisi ollut jotain lannoitettavaa.. Ehkä lumi metsänreunoissa olisi myös hankaloittanut toimintaa, mutta eipä siellä metsänreunoissa muutenkaan kasva mitään..
-
Uudellamaalla ja Kymenläänissä touoille jo ennen vappua.
-
Tohtiiko täällä sanoa että apulannat on tilattu kuukausi sitten mutta eivät ole vielä tulleet.
Omamyyjä lupas että viimeistään viikolla 17. No, eipä tässä hätä kun maa on umpijäässä vielä.
-
Valikoimaa on.
-SS-
-
Tohtiiko täällä sanoa että apulannat on tilattu kuukausi sitten mutta eivät ole vielä tulleet.
Omamyyjä lupas että viimeistään viikolla 17. No, eipä tässä hätä kun maa on umpijäässä vielä.
Laitoin tilauksen 22.3 torstaina illalla, soittivat seuraavana päivänä eli perjantaina ja säkit oli tuotu
pihaan lavojen päälle maanantaina 26.3.
Mutta olen kyllä maksanut laskut yleensä viimeistään eräpäivänä.
-
Tässäpä odotellaan viimeistä apulantatoimitusta. Pitäisi tulla tunnin kuluessa. Hyvällä tuurilla tuo kurapiha ehtii hiukan kohmettua.
-
Tässäpä odotellaan viimeistä apulantatoimitusta. Pitäisi tulla tunnin kuluessa. Hyvällä tuurilla tuo kurapiha ehtii hiukan kohmettua.
Tänäänkään ei tulleet apulannat meille tänne vilja-aittaan mutta odotellaan . Kyllä se savi nopeasti sitten kuivuu. Toki voin käydä mönkkärillä ajamassa vanhat apulannat syysviljoille.
-
Tässäpä odotellaan viimeistä apulantatoimitusta. Pitäisi tulla tunnin kuluessa. Hyvällä tuurilla tuo kurapiha ehtii hiukan kohmettua.
Tänäänkään ei tulleet apulannat meille tänne vilja-aittaan mutta odotellaan . Kyllä se savi nopeasti sitten kuivuu. Toki voin käydä mönkkärillä ajamassa vanhat apulannat syysviljoille.
No ei sillä levittimellä apulantaa montaasataa grammaa levitetä.
Käsin sitten vaikka ennemmin.
-SS-
-
Tässäpä odotellaan viimeistä apulantatoimitusta. Pitäisi tulla tunnin kuluessa. Hyvällä tuurilla tuo kurapiha ehtii hiukan kohmettua.
Tänäänkään ei tulleet apulannat meille tänne vilja-aittaan mutta odotellaan . Kyllä se savi nopeasti sitten kuivuu. Toki voin käydä mönkkärillä ajamassa vanhat apulannat syysviljoille.
No ei sillä levittimellä apulantaa montaasataa grammaa levitetä.
Käsin sitten vaikka ennemmin.
-SS-
Kyllä tuo loimaalainen sen tekee ja ottaa siitä tapansa mukaan kuvia joita sitten liittää tänne muiden katseltaviksi, ihan kuin se jonkua kiinnostaisi.
-
Tui tui...
-
Jokos kohta syysviljoille salttua.. Hyvin on talvesta selvinneet
Saltut levitetty.. Olis saanut olla hiukan enempi pakkasta, mut ei voinut odottaa kun ei enää yöpakkasia luvassa .
-
Kerääjäkasvit rukille menivät tänään, samalla kun nurmien täydennyskylvötkin.
Laitapa rukiista kuvia kesän mittaan, näkisi sen kovasti oppikirjoissa näytetyn kerääjien (apilan ?) menestymisen. Reetta -rukiistako on kyse ? Luomurukiista viherlannoituksen jälkeen ? Ainakaan ei pitäisi olla ongelmaa noista rikka-aineherkkyyksistä tällöin.
Kevätrukiin saattaisi uskaltaa laittaa ilman rikkaohjelmaa, viimeisten kertojen kokemuksesta viisastuneena, myös ilman lannoitusta. Satasen tuotantopalkkio ja satasen kerääjäkasvikorvaus tekee kevätrukiista lähes saneerauskasvin veroisen tukipumpun, varsinkin jos jättää sängen talveksi.
-SS-
-
(http://mst.weatherproof.fi/tr-kayra.php?place=Loimaa&nro=0&tres=1&rres=24&dd=6)
Reilu viikko vielä?
-
Tohtiiko täällä sanoa että apulannat on tilattu kuukausi sitten mutta eivät ole vielä tulleet.
Omamyyjä lupas että viimeistään viikolla 17. No, eipä tässä hätä kun maa on umpijäässä vielä.
Laitoin tilauksen 22.3 torstaina illalla, soittivat seuraavana päivänä eli perjantaina ja säkit oli tuotu
pihaan lavojen päälle maanantaina 26.3.
Mutta olen kyllä maksanut laskut yleensä viimeistään eräpäivänä.
🤣🤣
-
No kyl työ nyt jaksatte jankuttaa joistakin tylsistä kevätkylvöistä, mitä niistä, samaa puuhaa joka kevät.
-
No kyl työ nyt jaksatte jankuttaa joistakin tylsistä kevätkylvöistä, mitä niistä, samaa puuhaa joka kevät.
Hyvin jaksaa, jaksaahan sitä kylvöillekin mennä. Joka kevät on erilainen.
-SS-
-
Ainahan se keväällä alkaa "poltteleemaan" pellolle pääsy, mitä enemmän pellot kuivuu.
-
+16,4 astetta. Alkaisi olla rapsin kylvön aika.
-SS-
-
+16,4 astetta. Alkaisi olla rapsin kylvön aika.
-SS-
Täällä jäi viiteentoista, viettävät rinnekynnökset harmaantuu uhkaavasti....
Ei käy kateeksi kasvipeitteisyysahnehtijoita pahnanputusänkineen ja vielä kamalampaa on puimatta jääneet talven laottamat pellot. Kulottaa ei varmaan voi kun on jo ruohikkopalovaroitus päällänsä.
-
tuas kylillä alottelivat peltohommat pellavanpuinnila näytti tänäp slit..
-
Lunta enää alle puolimetriä. Ei tartte vappuna kyntää kevätkyntöisiä, saati lietettä levittää ennen kuun vaihdetta.
Uskomaton lumitalvi ja jatkuu, jatkuu, jatkuu... Tänään lämmintä jo +13 asteen nurkilla, sulattaa kyllä mutta missä tuuli, joka vie lumet hetkessä. Yleensä sitä tuulta manataan, ku jatkuva vieras, sitten ku sitä kaivattaisiin, niin jossain muualla vaikuttaa.
Peltoaukea vielä ihan valkoinen pl. peltotiet ja kauran sänget, jotka puitu todella pitkään sänkeen. Ohran sänkeä voi jossain näkyä hiukan, mutta täysi hiihtokeli olisi, mikäli lumisohjo kantaisi. Ja kantaahan se yöpakkasen jälkeen.
Isä seitenkymmpinen, eikä muista koskaan olleen lunta näin paljoa tähän aikaan keväästä, kultaako aika muistot vai onko todellakin näin. Ei ainakaan viimeiseen xx vuoteen. Mutta eipä ole routaakaan, sitä käytännössä aina paljon enemmän kuin lunta, nyt ei ole routaakaan. Kevät yllättää osan isännistä, jälleen kerran :D
-
+16,4 astetta. Alkaisi olla rapsin kylvön aika.
-SS-
Täällä jäi viiteentoista, viettävät rinnekynnökset harmaantuu uhkaavasti....
Ei käy kateeksi kasvipeitteisyysahnehtijoita pahnanputusänkineen ja vielä kamalampaa on puimatta jääneet talven laottamat pellot. Kulottaa ei varmaan voi kun on jo ruohikkopalovaroitus päällänsä.
Täällä 150km pohjoisempana aamupakkasilla parhaat hiihtokelit, ei harmaannu kuin vanhan isännän ohimot. Iso ero lumimäärässä vaikkei tän enempää etäisyyttä ???
-
jaqa tääl euran korkeudellla houswe alkaa savi pelllon korkein vältti harmaantuuz,,,,,,,,ei se se jurtti iha pilannu peltoi viäläkä syväjuurisena kkaasvina
-
Lunta enää alle puolimetriä. Ei tartte vappuna kyntää kevätkyntöisiä, saati lietettä levittää ennen kuun vaihdetta.
Uskomaton lumitalvi ja jatkuu, jatkuu, jatkuu... Tänään lämmintä jo +13 asteen nurkilla, sulattaa kyllä mutta missä tuuli, joka vie lumet hetkessä. Yleensä sitä tuulta manataan, ku jatkuva vieras, sitten ku sitä kaivattaisiin, niin jossain muualla vaikuttaa.
Peltoaukea vielä ihan valkoinen pl. peltotiet ja kauran sänget, jotka puitu todella pitkään sänkeen. Ohran sänkeä voi jossain näkyä hiukan, mutta täysi hiihtokeli olisi, mikäli lumisohjo kantaisi. Ja kantaahan se yöpakkasen jälkeen.
Isä seitenkymmpinen, eikä muista koskaan olleen lunta näin paljoa tähän aikaan keväästä, kultaako aika muistot vai onko todellakin näin. Ei ainakaan viimeiseen xx vuoteen. Mutta eipä ole routaakaan, sitä käytännössä aina paljon enemmän kuin lunta, nyt ei ole routaakaan. Kevät yllättää osan isännistä, jälleen kerran :D
Lieneekö rannikon joissa etes nousuut vesi? Näkyy tuo roudaton maa vetelevän vedet varsin hyvin maihin tai haihtuu ilmaan näin kuivalla.
-
Homoissa paikoissa nousee vesi. Samoin Jeesuksen sulatusuunissa.
-
Clearfield järjestelmän rapsit on kaupoista loppu. Populaatiorapsia vielä löytyy. Miten mahtaisi Aurea rypsi kasvaa semmoisessa pitkään nurmella olleessa paikassa. Hiukan kalkkisalpietaria ja raekalkkia kultivoituun nurmeen ?
Olisi siis pieni ala pysyvää nurmea jota ei voi laittaa EFA alueeksi. Nii olis rypsistä naapuritaloille silmäniloa. 15 astetta lämmintä ja mukava ukkoskuuro esti maiden ylikuivumisen. Kovasti vetää kylvöille mut onhan tämä hiukan aikaisessa.
-SS-
-
Tulee paskin kevät miesmuistiin. Vettä,lunta ja kylmää. Menee kylvöt tosi myöhään
Täytyy kysyä, olisiko kellään Epos kevätvehnää vielä. Epos kun on syysvehnä lauhemmissa
maissa, ei ole milläänsäkään räntässateista ja yöpakkasista. Vasta kylmäkäsittelyn jälkeen
kasvu ja pensastuminen alkaa kuin syysvehnällä, ja satokin on vähintään samaa luokkaa
hyvän syysvehnän kanssa. Lämpiminä keväinä/kesinä hävisi Zebrallekin.
Rapsiakin voisi ripsaista viikonloppuna, pelto on roudaton, eikä painunut enää traktorin pyörän alla.
Kynnöllä saisi paivässä kylvökuntoon. Ongelmana on CL lajike, jos menee pieleen yöpakkasten takia,
siemenen hinta on niin kova, että tappiolle menee.
Jospa hakisi pussilliset Proximoa ja laittaisi upporikasta tai rutiköyhää. Ainakin
kirpat pysyisivät poissa.
-SS-
-
Tai ehkä pitäisi vain rauhassa odottaa oikeita kylvökelejä :)
-
Tai ehkä pitäisi vain rauhassa odottaa oikeita kylvökelejä :)
Hernettähän jo laittavat tuolla.
-SS-
-
Nimenomaan nyt ei pidä rauhassa odottaa vaan hermorauniona hyppiä seinille ja kirota kuula punaisena,onhan jo sentään huhtikuun 18 ja lunta silti aika paljon pelloilla👹 Rauhassa odottelu on homojen hommaa!
Pitääkin tästä lähteä tekeen metrin halkoja kuivuria varten jos on tulevana syksynä jotain kuivattavaa.
-
Eilen suli routa pelloilta, vielä metsän reunoissa näkyy vähän lunta
-
Tai ehkä pitäisi vain rauhassa odottaa oikeita kylvökelejä :)
Hernettähän jo laittavat tuolla.
-SS-
"Tuolla"??? Kuinka monta kaikkien tuntemaa maailman napaa tai omaa napaa
Suomesta löytyy. Täällä päiten, meitillän päin, tuos lähel !!!!
Noottaa, ettekö te tiedä mistä mää tulen?
-
Ei viitsiny vielä tällä viikolla aloittaa siementen lajittelua, Polttopuuhommissa meni aika mukavammin :)
Kattois sitte ensiviikolla jos sitä tohtis.
-
Tän päiväsen paripyörärallin perusteella kynnökset on kosteampia kun kultivoidut, sänki aivan toivotonta.
Tulevan viikon sateet ei milleillä brassaile eli ekana tulee kylvöihin ainakin itsellä kultivoidut....
-
2 viikkoa ja kylvökset oraalla 8)
-
Kuivuu kun oli 18 astetta.
-
Pitkää ennustetta kun katselin niin kymenlaakson kylvöikkuna taitaa osua toukokuun loppupuolelle... Luntakin vielä varjoisimmissa paikoissa..
-
Pitkää ennustetta kun katselin niin kymenlaakson kylvöikkuna taitaa osua toukokuun loppupuolelle... Luntakin vielä varjoisimmissa paikoissa..
Kuulostaa tyhmältä mutta kaksi vuotta raakaeränä odottanut Marble taitaa tänäkin vuonna jäädä kärryille, itävyys oli vielä 89%. Semmonen itselleen aiheutettu myöhäisen syksyn vehnänpuinti ei innosta kun samalla hinnalla saa lähtemään kauraa kauppaan, lähes samalla hintaa......
Muuuutta, jokainen tavallaan.......
-
Mitäkö kylväis niihin puimattomille? On se vähän kylvää vehnää siihen , ja sulkee vähän pois rypsi rapsi kun ei sais antaa fosforia.
-
Eikös se ollut, että jos on nurkasta vähän puimurilla kokeiltu niin silloin katsotaan sadonkorjuun alkaneen ja näin ollen fosforiakin saa laittaa. Tai kait sitä satoa saa korjata vaikka sirpillä ;)
-
Mitäkö kylväis niihin puimattomille? On se vähän kylvää vehnää siihen , ja sulkee vähän pois rypsi rapsi kun ei sais antaa fosforia.
Itse ratkaisin nuo osittain puimattoman avo-ojalohkon siten, että sänkikesanto, pientä ojitusten korjailua ja elokuussa ruista päälle. Kun ei päässy rukiin kylvöön viime syksynä vaikka 7 ha oli valmiiksi kynnetty. Toinen kauralohko samanlainen 6 tonnari avantia rinnankorkuista jäi osittain puimatta. Riistapeltoa kylvän. Sopiva ala siihen 15%maksimiin Hm. Syysrypsiä tai syysrapsia sekaan.
Tietääkö kukaan meinaako mitään jos rapsin kylvää liian "aikaisin".? Syysrypsi ainakin on hyvin pärjännyt kesäkuun lopun kylvöillä. Kauriit ym tykkää talvella ja maajussi keväällä kun keltaisena pelto.
-
Pitkää ennustetta kun katselin niin kymenlaakson kylvöikkuna taitaa osua toukokuun loppupuolelle... Luntakin vielä varjoisimmissa paikoissa..
Kuulostaa tyhmältä mutta kaksi vuotta raakaeränä odottanut Marble taitaa tänäkin vuonna jäädä kärryille, itävyys oli vielä 89%. Semmonen itselleen aiheutettu myöhäisen syksyn vehnänpuinti ei innosta kun samalla hinnalla saa lähtemään kauraa kauppaan, lähes samalla hintaa......
Muuuutta, jokainen tavallaan.......
Itse en kylvä kauraa kuin sen verran, että saan uuden siemenen lisättyä. Sen verta kohkataan tuosta kaurasta, että oma veikkaus on, että ensi syksynä on kauraa alta satasella myynnissä..
-
Vantaa/Sipoo, ensimmäiset tasausäestelijät aloittaneet tänään.
Metsänreunoissa oli tampereen yläpuolella lunta vielä, mutta kyllä roudat lähti sateiden mukana..
Sääennusteet heittelevät senverran että totuutta on vaikea löytää kaiken tuon paskan seasta.
Tavoitteena silti että Juko on pestynä ja öljyttynä äitienpäiväviikonloppuna
-
Vantaa/Sipoo, ensimmäiset tasausäestelijät aloittaneet tänään.
Metsänreunoissa oli tampereen yläpuolella lunta vielä, mutta kyllä roudat lähti sateiden mukana..
Sääennusteet heittelevät senverran että totuutta on vaikea löytää kaiken tuon paskan seasta.
Tavoitteena silti että Juko on pestynä ja öljyttynä äitienpäiväviikonloppuna
Voi viddu! Taas on kaikenmaailman kohlot kuran seassa junttaamassa maata piukkaan,kun routa on ihan hetken kerrankin maata herkistelly..
-
Vantaa/Sipoo, ensimmäiset tasausäestelijät aloittaneet tänään.
Metsänreunoissa oli tampereen yläpuolella lunta vielä, mutta kyllä roudat lähti sateiden mukana..
Sääennusteet heittelevät senverran että totuutta on vaikea löytää kaiken tuon paskan seasta.
Tavoitteena silti että Juko on pestynä ja öljyttynä äitienpäiväviikonloppuna
Voi viddu! Taas on kaikenmaailman kohlot kuran seassa junttaamassa maata piukkaan,kun routa on ihan hetken kerrankin maata herkistelly..
(http://mst.weatherproof.fi/tr-kayra.php?place=Loimaa&nro=0&tres=1&rres=24&dd=6)
-
Ei täälläpäin ainakaan veden puutteesta ole roudan sulaminen kiinni.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10173381.jpg)
-
Ei täälläpäin ainakaan veden puutteesta ole roudan sulaminen kiinni.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10173381.jpg)
Nyt pääsee kolmen miljoonan ohrasatsi suoraan satamasta ilman rekkaliikennettä paikalliselle kärsälälle.
Tulee vielä halvemmaksi.....🤣🤣
-
Köntys on kyllä jotenkin muuttunut kriittiseksi?
Se oli se lantmännenin viljalaiva joka sai kärttyyntymisen päälle.
"Yhtään ei huvittaisi lähteä kylvöille" huono kannattavuus turhauttaa pohjalaistuottajaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232583)
-
Täälläpäin nähtävästi vielä huvittaa. Muistoissa on vielä viime syksyn ennätyssato.
http://www.sss.fi/2018/04/kylvot-vauhtiin-etelaisessa-salossa/
-SS-
-
Viikonloppuna ajeltiin (istuin linja-autossa) Salon kaupungissa, juuri mitään mahdollisiin kevätkylvöihin viittaavaa en havainnut. Paitsi yhdessä pihassa näkyi äes. Kostealta tai jopa märältä näytti Somerontien varressa.
-
Piihovilta Somerolle päin kylvetään viikon myöhemmin kuin etelämpänä Saloa.
-
Niin. Mutta eipä täällä Kemiössäkään mitään kylvöjä ole tehty poislukien erikoisvilelyä esim. hernettä.
-
Piihovilta Somerolle päin kylvetään viikon myöhemmin kuin etelämpänä Saloa.
Ja meillä viikkoa myöhemmin kuin Laitiaisten aukeella vaikka välimatkaa on viis kilometriä!
-
Jos jollakulla on maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, "Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta" eri vuosina, etenkin 1960 - luvun alusta, niin mielenkiintoista on lukea, miten Keski-Suomi ja Pohjanmaa olivat haastavia viljanviljelyn kannalta; huhtikuu sattoi olla pakkasella keskilämpötilaltaan, toukokuu nin kuin nykyään huhtikuu. Huomioitavaa myös oli, että lämpötilat laskivat jo elokuussa usein pakkaselle, joten viljojen itävvyys ja sato kärsi.
Osa näistä on netissäkin, hienoa luettavaa, siellä on kirjanpitotilojen kustannus- ja satotilastoja niiltä vuosilta.
Esimerkiksi
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1960/61 (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441826/mttl_julk4_1962.pdf?sequence=1)
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1962/63 (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486046/mttl_julk6_1965.pdf?sequence=1)
-SS-
-
Jos 15vrk ennuste pitää edes osittain paikkansa niin ensi viikolla tarttaa täälläpäin kylvöt täydellä teholla.
Sadekortti toki voi muuttaa tilannetta...
-
Jaa a katellaan kuukauden kuluessa josko pääsis VM testaan.
Eikyllä kään heti suorakylvöön mutta kuitenki.
-
Jos jollakulla on maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja, "Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta" eri vuosina, etenkin 1960 - luvun alusta, niin mielenkiintoista on lukea, miten Keski-Suomi ja Pohjanmaa olivat haastavia viljanviljelyn kannalta; huhtikuu sattoi olla pakkasella keskilämpötilaltaan, toukokuu nin kuin nykyään huhtikuu. Huomioitavaa myös oli, että lämpötilat laskivat jo elokuussa usein pakkaselle, joten viljojen itävvyys ja sato kärsi.
Osa näistä on netissäkin, hienoa luettavaa, siellä on kirjanpitotilojen kustannus- ja satotilastoja niiltä vuosilta.
Esimerkiksi
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1960/61 (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441826/mttl_julk4_1962.pdf?sequence=1)
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta, XLIX , tilivuosi 1962/63 (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486046/mttl_julk6_1965.pdf?sequence=1)
-SS-
Käytännössä vielä 70-luvulla esim. vehnänviljelyn raja on mennyt Jämsänjokilaaksossa joka on samaa ilmastoluokkaa kotipitäjän kanssa joka sijaitsee naapurissa. Tästä ei tarvitse mennä kuin reilut kymmenen kilometriä pohjoiseen niin oltiin jo aivan "tundralla" ilmasto-olosuhteiden mukaan.
Pohjanmaasta en tiedä mitään - en jätän kommentoimatta
Jos huomattavasti Jyväskylän alapuolella meinaa olla jo vaikeuksia öljykasvien ja vehnänviljelyn kanssa, niin eikö se ole melkoista pajatsoa näiden viljelyn kanssa kun lähdetään ylä-savoon ja muualle korkeammalle Suomineitoa..? Kuitenkin puolet käytännössä menee säiden puolesta pieleen.
Oma tilanne on siitä kiitollinen erikoiskasveihin että etelärinteitä käytännössä kaikki pellot omat pellot. Ja kuivuuskaan vaivaa, Hyytiälä Juupajoki taitaa edelleen olla Suomen sateisimpia mittauspisteitä..
-
Sataa vettä joka tasoitaa kuivumista. Väitän että että tää välivuosikymmenen joka on ollut hyvin suotuisa , niin väki unohtaa miten oli silloin aikoinaan, rapsiraja oli vain etelärannikola, vehnäraja oli kans melko etelässä. Viime vuosi oli kyllä surkea, vehnät kun oli vihreitä syyskuun alkupuolella ja peltoonhan ne jäi, osa. Yhteensuuntaan laossa ne ovat ja kävin kokeilemassa toissapäivänä, ne olivat kovia, ei itäneitä. Pitäis ihan mielenkiinosta ottaa itävyyskoe siitä. Pitäähän sen otta huomioon jos ajaa sen rikki laitasmuokaimella jos itävyys on edes 50 ja puolet siitä itää kylvön jälkeen, ehkä 4 tonnin sadosta, tarviiko edes kylvää?
-
Väittäisin kyllä että vuosi 2000 alkuinen vuosikymmen oli melkein suotuisampi kun mitä tämä vuonna 2010 käynnistynyt on ollut. Onhan 2010 jälkeen ollut ainakin kaksi suht märkää syksyä ja yksi märkä kevät kun vehnä kylvöt meini melkein kesäkuulle.
-
Sataa vettä joka tasoitaa kuivumista. Väitän että että tää välivuosikymmenen joka on ollut hyvin suotuisa , niin väki unohtaa miten oli silloin aikoinaan, rapsiraja oli vain etelärannikola, vehnäraja oli kans melko etelässä. Viime vuosi oli kyllä surkea, vehnät kun oli vihreitä syyskuun alkupuolella ja peltoonhan ne jäi, osa. Yhteensuuntaan laossa ne ovat ja kävin kokeilemassa toissapäivänä, ne olivat kovia, ei itäneitä. Pitäis ihan mielenkiinosta ottaa itävyyskoe siitä. Pitäähän sen otta huomioon jos ajaa sen rikki laitasmuokaimella jos itävyys on edes 50 ja puolet siitä itää kylvön jälkeen, ehkä 4 tonnin sadosta, tarviiko edes kylvää?
Pystyykö sitä puimaan? Tampereen Hankkijassa on omamyyjän seinällä valokuva vehnän puinnista Honkolan kartanossa. Ajankohta kiinnittää huomiota, huhtikuussa ja vuosikymmen oli 60-luvulla.
-
Väittäisin kyllä että vuosi 2000 alkuinen vuosikymmen oli melkein suotuisampi kun mitä tämä vuonna 2010 käynnistynyt on ollut. Onhan 2010 jälkeen ollut ainakin kaksi suht märkää syksyä ja yksi märkä kevät kun vehnä kylvöt meini melkein kesäkuulle.
Viimeiset kymmenen vuotta ollut aika hankalaa, keskimäärin. Viimeiset kolme vuotta melkoisen pskoja, samoin 2012 oli, 2009... Puolet kymmenestä viime kasvukaudesta taitaa olla keskimääräistä heikompia ainakin pohjoisempana. Etelässä ehkä vain plussaa viileästä kasvukaudesta, kuitenkin lämpösumma riittää. Toisaalta 2013 ja varsinkin 2014 oli supervuosia. Hinnat vain jotain muuta kuin super...
-
Väittäisin kyllä että vuosi 2000 alkuinen vuosikymmen oli melkein suotuisampi kun mitä tämä vuonna 2010 käynnistynyt on ollut. Onhan 2010 jälkeen ollut ainakin kaksi suht märkää syksyä ja yksi märkä kevät kun vehnä kylvöt meini melkein kesäkuulle.
Viimeiset kymmenen vuotta ollut aika hankalaa, keskimäärin. Viimeiset kolme vuotta melkoisen pskoja, samoin 2012 oli, 2009... Puolet kymmenestä viime kasvukaudesta taitaa olla keskimääräistä heikompia ainakin pohjoisempana. Etelässä ehkä vain plussaa viileästä kasvukaudesta, kuitenkin lämpösumma riittää. Toisaalta 2013 ja varsinkin 2014 oli supervuosia. Hinnat vain jotain muuta kuin super...
Nuo mainitut surkeat vuodet ovat olleet satomääräisiä huippuvuosia ihan etelässä. Niinkin pitkälle hyviä, että jos erehtyi laittamaan äärimmäisyyslajikkeille liikaa voimaa, korrensääteitä ja taudintorjuntaa, eivät valmistuneet ollenkaan ennen talvea. Tottahan noita oli 1970-luvullakin, ruotsalaisia mahtisatotykkejä, ja lokakuulla tähkä ei edes itänyt, vaan oli vihertävän herneen näköinen pallo aina vaan. Olihan tuo 2000-luvun puolivälin tienoilla kummallista, että keskimyöhäisillä kevätvehnillä ja myöhäisillä kauroilla pääsi syyskuun alussa syysviljankylvöille.
Nyt sitten 2009, 2012, 2015, 2017, jokainen noista vuosista jotenkin korjuun osalta hiukan hankala, mutta kosteuden turvottamasta viisikymmenmetrisestä savipatjasta on tuntunut satoa puskevan ilman mitään toimenpiteitä. No olihan niihin peltoihin upotettu aikas lannoitteet yleensä muutamana edellisenä kuivana vuotena.
-SS-
-
Väittäisin kyllä että vuosi 2000 alkuinen vuosikymmen oli melkein suotuisampi kun mitä tämä vuonna 2010 käynnistynyt on ollut. Onhan 2010 jälkeen ollut ainakin kaksi suht märkää syksyä ja yksi märkä kevät kun vehnä kylvöt meini melkein kesäkuulle.
Viimeiset kymmenen vuotta ollut aika hankalaa, keskimäärin. Viimeiset kolme vuotta melkoisen pskoja, samoin 2012 oli, 2009... Puolet kymmenestä viime kasvukaudesta taitaa olla keskimääräistä heikompia ainakin pohjoisempana. Etelässä ehkä vain plussaa viileästä kasvukaudesta, kuitenkin lämpösumma riittää. Toisaalta 2013 ja varsinkin 2014 oli supervuosia. Hinnat vain jotain muuta kuin super...
2010 vuosi oli hyvä ja joutuisa ,muistan puineeni rypsit elokuun viimeisenä päivänä loppuun.
-
Moottoritien varrella eilen kylvötyöt alkaneet Salossa. Tänään onneksi tuli tihkusadetta että en itse vielä hyökännyt tuonne...jos vaikka vappuun odottaisi.
-SS-
-
Päijät-hämeessä satanu koko päivän., kahden päivän aikana tullu 13mm vettä. Et puoltoista viikkoo ni ehkä sitten.
-
Päijät-hämeessä satanu koko päivän., kahden päivän aikana tullu 13mm vettä. Et puoltoista viikkoo ni ehkä sitten.
Kyllä, vettä on tullut Lahden vieressä jo ihan tarpeeksi..
-
Kynnöksen tasauksia tehty. Tarhahernettä kylvettynä PALJON.
-
Tarhaherne lienee seuraava tuki-imuri. Olisikohan saneerauskasvin määräytymisalaa keräämässä. EFA ala nyt on se luontaisin käyttö tuolle. Early Onwardia on itselläkin.
-SS-
-
Mistä saat peittaamattoman tarhaherneen siemenen. Eikös EFA alalla ole peittauskin kielletty? Ahdasmielinen tulkinta kielletyistä kasvitautien torjunnasta.
Tarhaherneellä myös korjuuvelvoite.
-
Mistä saat peittaamattoman tarhaherneen siemenen. Eikös EFA alalla ole peittauskin kielletty? Ahdasmielinen tulkinta kielletyistä kasvitautien torjunnasta.
Tarhaherneellä myös korjuuvelvoite.
Olen laittamassa herne-EFA:n tavallista viljelyhernettä ja apilaa pohjalle. Early Onward menee korjattavaan palstaan. En korjaa kuin parhaat palot, tulee niitä aikas paljon hehtaarilta. Mutta yhteen asuntoalueeseen painuu yllättävän monta saavillista.
-SS-
-
Päijät-hämeessä satanu koko päivän., kahden päivän aikana tullu 13mm vettä. Et puoltoista viikkoo ni ehkä sitten.
Kyllä, vettä on tullut Lahden vieressä jo ihan tarpeeksi..
Juu, maa ei voi olla märempää. Lisää vettä on luvassa, pari viikkoa saa räkiä kattoon.
-
(http://mst.weatherproof.fi/tr-kayra.php?place=Loimaa&nro=0&tres=1&rres=24&dd=6)
Säilikset tuli tänään huiskittua lannotteella ja syysvehnän toinen kierros.
Sunnuntaina? tasuroimaan ja alkuviikosta jyvää maahan.
-
Pohjoisella Pirkanmaalla hätäisimmät muokkaavat kahdessa vuorossa. Omaan makuun aivan liian märkiä peltoja, mutta se nyt onkin vain mun mielipide :D Routaahan täällä ei ollut mutta kosteutta on piisannut senkin edestä...
-
Pohjoisella Pirkanmaalla hätäisimmät muokkaavat kahdessa vuorossa. Omaan makuun aivan liian märkiä peltoja, mutta se nyt onkin vain mun mielipide :D Routaahan täällä ei ollut mutta kosteutta on piisannut senkin edestä...
Täytyy olla hytillinen trattori ettei kastu... :D
-
Viikonloppuna tasausäestykseen, ainakin näillä korkeuksilla elikkä täällä Suomen vilja-aitassa alkaa harjanteilla kylvöt jo harmaantua. Paripyörärallia ajelin Majorilla salpietaria säiliksille ja syysviljoille. Varmaan maanantaina-tiistaina sitten ensimmäiset jyvät piiloon. Kasitonnaria odotellessa.
-
Pohjoisella Pirkanmaalla hätäisimmät muokkaavat kahdessa vuorossa. Omaan makuun aivan liian märkiä peltoja, mutta se nyt onkin vain mun mielipide :D Routaahan täällä ei ollut mutta kosteutta on piisannut senkin edestä...
Joudun omia sanojani vetämään takaisin että äitienpäivään on kaikki maassa emäpitäjässä,
Menee tähän viikonloppuun omat aloitukset.
Kynnetyt ja kasvipeitteiset ensin, kevytmuokatut sitten jälkeenpäin. Riippumatta hiesua vai multavampaa.
Sorkkaeläimiä ja lintuja myös riittävästi vielä.
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
-
Kevätkyntö heti sään poutaannuttua, saattaa päästä jopa ennen kylvöille kuin liettyneille kynnöksille. Rapsit on jo kylvinkoneessa, kylvö menee joutuisaan, jos ei laita kaikkia apulantoja heti eka kierrokselle.
Kyllä nyt ei niin paljon enää ole paha olo siitä, että on lajikeluettelon aikaisin ohra ja lähes aikaisin kaura valmiina tuossa. Onneksi koko toukokuu melko hyvää päiväntyön kannalta, että on yötyötä se.
-SS-
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
Juu ja tiet kanssa tasaantuu . Oli silta lähteny tänän päiväiseltä asiakkaalta . Vettä tulee niin helvetisti nyt .
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
Mistä ihmeestä sitä vettä sinne riittää. Täällä Lohjalla on tihkuttanut kolmisen milliä.
-SS-
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
Mistä ihmeestä sitä vettä sinne riittää. Täällä Lohjalla on tihkuttanut kolmisen milliä.
-SS-
Mistä sitä vettä riittää ? Taivalta eppäilisin .
-
>Kevätkyntö heti sään poutaannuttua, saattaa
Ihan varmaan joo.Kahteen viikkoon ei ole mitään asiaa pellolle ollenkaan.
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
Mistä ihmeestä sitä vettä sinne riittää. Täällä Lohjalla on tihkuttanut kolmisen milliä.
-SS-
Mistä sitä vettä riittää ? Taivalta eppäilisin .
Esterin perseestä ;D
-
Täälläkin sataa senverran, että aamupäivä on taukoa. Hyvin
on itämiskosteutta maassa. Noottaa, maat muokkautuu helposti.
-
>Kevätkyntö heti sään poutaannuttua, saattaa
Ihan varmaan joo.Kahteen viikkoon ei ole mitään asiaa pellolle ollenkaan.
Joo sadetutkasta päätellen hurjimmat kuurot ovat tulleet Salon ja Turun välissä, ja siitä edenneet pohjoiseen. Täällä Lohjalla on tullut vasta noin 7 mm, ja alkaa jo kirkastumaan etelästä päin. Aamulla neljän jälkeen Salosta Helsinkiin päin ajaessa oli kova kuuro Nummipusulan tienoilla, mutta Lohjan tunneleille tullessa muuttui tihkuksi.
-SS-
-
15 mm eilis iltapäivästä hämeenlinnan tasalla
-
Juu, haaveet aikaisista kevät töistä on menny. Josko puolessa välissä kuuta pääsis aloittelemaan. Huhtikuussa sato 45mm ja nyt tullu toukokuussa 27mm.
Ens viikolle luvattu lämmintä, mut pellolle ei ole mitään asiaa.
-
>Kevätkyntö heti sään poutaannuttua, saattaa
Ihan varmaan joo.Kahteen viikkoon ei ole mitään asiaa pellolle ollenkaan.
Joo sadetutkasta päätellen hurjimmat kuurot ovat tulleet Salon ja Turun välissä, ja siitä edenneet pohjoiseen. Täällä Lohjalla on tullut vasta noin 7 mm, ja alkaa jo kirkastumaan etelästä päin. Aamulla neljän jälkeen Salosta Helsinkiin päin ajaessa oli kova kuuro Nummipusulan tienoilla, mutta Lohjan tunneleille tullessa muuttui tihkuksi.
-SS-
Sademittari on vielä jossain (kaupassa?), mutta jokapaikka lainehtii Somerolla. Kyl kai kun illalla satoi ja aamulla satoi, klo kahdeksan jälkeen kirkastui ja sade taukosi. Ennusteesta on tämän päivän sade jo kadonnut, torstaina pitäis olla poutaa ja perjantaina sataa taas. Hianoo !NOT!
-
Kesäkuussa kylvetään viimesiä tänäkin vuonna. Sama oli 2015, ensin näytti et pääsee aikasin pellolle ja sit sato puoltoista viikkoo. No vuorokaudessa on 24h.
-
Viime yön ja aamun sade, Hangossa 20, Salossa, Forssassa ja Somerolla noin 16, Lohjalla vain 9,7 mm ! Kuuroittaista on ollut.
-SS-
-
28 mm tässä pohjoisessa Salossa jälkeen vappuaaton, jolloin tuli onneksi heinämaat lannoitettua.
-
Vettä lykkää taivaan täydeltä, eipä tuonne kuravelliin ole mitään asiaa pitkään aikaan. Viikko sitten näytti vielä, että voisi päästä aikanaan kylvöille, mutta tietenkin taas käy näin >:(
21mm eilisestä lähtien, ihan hyvä että kosteus tasaantuu ja loputkin roudat häviää.
28mm.
-
Pitäis vissiin tänä keväänä ostaa viimeinkin sellanen ylivoimainen sademittari😎 Mikä ois hyvä,ihanko 2,90€ motonetin muovi töntsä vai oikeen langaton systeemi
-
Pitäis vissiin tänä keväänä ostaa viimeinkin sellanen ylivoimainen sademittari😎 Mikä ois hyvä,ihanko 2,90€ motonetin muovi töntsä vai oikeen langaton systeemi
Voip 2,90 € manuaalinen mittari olla varmin. Viime syksyn ei enää kolmatta langatonta mittaria viittiny käydä toimimattomuuden takia vaihtamas. V*tutti muutenki sade tarpeeks.
-
Pitäis vissiin tänä keväänä ostaa viimeinkin sellanen ylivoimainen sademittari😎 Mikä ois hyvä,ihanko 2,90€ motonetin muovi töntsä vai oikeen langaton systeemi
Voip 2,90 € manuaalinen mittari olla varmin. Viime syksyn ei enää kolmatta langatonta mittaria viittiny käydä toimimattomuuden takia vaihtamas. V*tutti muutenki sade tarpeeks.
Miksi nuo manuaalimittarit tehdään niin kovasta muovista, että pienikin halla halkaisee ne heti?
-
Pysyy myynti kohdillaan
-
Täällä Suomen vilja-aitassa sade on mukavasti sulattanut loputkin roudat. Jyvät ensi viikolla maahan ja sitten kesän aikana täydet doupingit niskaan ja kasitonnari on jälleen varma. Pistän sitten kasvustokuvia. Saatte ihailla.
-
Accuweather näyttääkin tästä päivästä eteenpäin pelkkää auringonpaistetta.. tosin Juhannuksena sataa.. ei liene kellekkään yllätys.
-
Nyt alkaisi olla niin sanotusti kaikki muumit kanootissa. Tahtoo sanoa sitä, että konehalli on täynnä säkkejä. Apulannat järkätty siten, että käytetyimpiin lajeihin pääsee helposti käsiksi. Siemensäkit valmiina, peitattua tossia sisältäen. Eilen tuli kaksi siemenlähetystä. Alvarit ja Niklakset tuli Junttilasta ja niinkuin aina, tosi laadukasta tavaraa. Tjp Alvarilla 47,8g ja Niklaksella 45,5g. Itävyydet 97 ja 98. Avenan koijaamat Syntihiatkin tuli ilman ennakkoilmoitusta. Tänään pukkasi sitten vielä tekstiviestillä tiedon säkin painosta. Ei tarvitse sitä lähteä itse selvittämään. Tätä minä sanon jo todella hyväksi asiakaspalveluksi. 6,55kg/ha olisi kylvömäärä. Mulla on tästä Syntihiasta nyt hyvät fibat päällä. Ei enää koskaan rapsia......?
-
Nyt alkaisi olla niin sanotusti kaikki muumit kanootissa. Tahtoo sanoa sitä, että konehalli on täynnä säkkejä. Apulannat järkätty siten, että käytetyimpiin lajeihin pääsee helposti käsiksi. Siemensäkit valmiina, peitattua tossia sisältäen. Eilen tuli kaksi siemenlähetystä. Alvarit ja Niklakset tuli Junttilasta ja niinkuin aina, tosi laadukasta tavaraa. Tjp Alvarilla 47,8g ja Niklaksella 45,5g. Itävyydet 97 ja 98. Avenan koijaamat Syntihiatkin tuli ilman ennakkoilmoitusta. Tänään pukkasi sitten vielä tekstiviestillä tiedon säkin painosta. Ei tarvitse sitä lähteä itse selvittämään. Tätä minä sanon jo todella hyväksi asiakaspalveluksi. 6,55kg/ha olisi kylvömäärä. Mulla on tästä Syntihiasta nyt hyvät fibat päällä. Ei enää koskaan rapsia......?
Keskiviikkona?
-
Helatorstaina
-
Toissa päivänä tuli roiskastua käsiviskalla laitumelle raiheinää kun eniten oleskellut paikat oli ihan mustana. Ensin vähän äestystä tietenkin. Sadetta tuli päälle oikein mukavasti. Eli voi sanoa että kylvöt on aloitettu :)
-
Teillä jolla on puimattomia peltoja, mun vehnät jäi osa ulos, itävyyttä on jonkin verran, jos edes kymmenen % lautamuokaimen ja äestyksen jälkeen vielä on jotenkin sileen että voi itää ja tuotaa kasvin, niin pitäiskö kylvää esm 100kg/ha vehnää vehnän perään?
-
Nyt alkaisi olla niin sanotusti kaikki muumit kanootissa. Tahtoo sanoa sitä, että konehalli on täynnä säkkejä. Apulannat järkätty siten, että käytetyimpiin lajeihin pääsee helposti käsiksi. Siemensäkit valmiina, peitattua tossia sisältäen. Eilen tuli kaksi siemenlähetystä. Alvarit ja Niklakset tuli Junttilasta ja niinkuin aina, tosi laadukasta tavaraa. Tjp Alvarilla 47,8g ja Niklaksella 45,5g. Itävyydet 97 ja 98. Avenan koijaamat Syntihiatkin tuli ilman ennakkoilmoitusta. Tänään pukkasi sitten vielä tekstiviestillä tiedon säkin painosta. Ei tarvitse sitä lähteä itse selvittämään. Tätä minä sanon jo todella hyväksi asiakaspalveluksi. 6,55kg/ha olisi kylvömäärä. Mulla on tästä Syntihiasta nyt hyvät fibat päällä. Ei enää koskaan rapsia......?
Täällä taas niinpäin, että ei enää rypsiä vaan vastaisuudessa aina rapsia. Molempia on tullut kokeiltua, kyllä rapsi vaan on ylivoimainen sadontuoton suhteen.
-
Se on aika liki se lähtö.
Puolikkaan päivän paisteli ja lämpötila kohos sinne +18:sta, kynnökset harmaantuu hetkessä.
-
Kai maanantaina jo pötköö.
-
Perniön keskustan tuntumassa äestettiin. Tasausäestyksiä pohjoisessa Salossa. Juurikasmaata joku silitti lähellä Salon kaupunkia. Parpyöriä ähkin paikalleen ja tankkasin koneet. Pahimmat pahnakasat aion kyntää nurin.
-SS-
-
Kyntöhommat voisi aloitella ensi viikolla ja tasurilla perään saman tien ettei kuivu liikaa...
-
Torstaina vois ehkä kokeilla
Kalusto rivissä valmiina töihin
-
eka ohrat kylvetty, suht hyvä keli.
-
Vantaa/Sipoo, ensimmäiset tasausäestelijät aloittaneet tänään.
Metsänreunoissa oli tampereen yläpuolella lunta vielä, mutta kyllä roudat lähti sateiden mukana..
Sääennusteet heittelevät senverran että totuutta on vaikea löytää kaiken tuon paskan seasta.
Tavoitteena silti että Juko on pestynä ja öljyttynä äitienpäiväviikonloppuna
Voi viddu! Taas on kaikenmaailman kohlot kuran seassa junttaamassa maata piukkaan,kun routa on ihan hetken kerrankin maata herkistelly..
Jep jep...
Uotellaan uotellaan, niin tulee taas ysitonnaria :)
-
Täällä Lahden alapuolella ei oo hätä kylvöille vielä. Tennarin kärki painuu vielä..
-
Kylvinkoneet on jo konehalleissa ovien takana lähtövalmiina, kuin atomipommit ohjus-siiloissa.
-
Vettä viel pelloilla eipä kiirus oo.
-
Mua jännästää, kohta se alkaa. Kestääkö kunto ja koneet? eka viikko on pelkkää juhlaa ja sitten jatkuva puurtaminen alkaa kyllästyttää? Nousenko 5-tonnareihen kerhoon tällä kaudella? Onko toukotyöt ihmisen parasta aikaa?
-
Mua jännästää, kohta se alkaa. Kestääkö kunto ja koneet? eka viikko on pelkkää juhlaa ja sitten jatkuva puurtaminen alkaa kyllästyttää? Nousenko 5-tonnareihen kerhoon tällä kaudella? Onko toukotyöt ihmisen parasta aikaa?
Paneminen ja siemennys on elämän parasta laiffia, se mitä sitten syntyy voi olla pettymys ;D ;D
-
Tänään illansuussa aloitin kuivaa etelärinnettä. On mukavan tuoretta vielä multa, ettei suurempaa kiirettä. Jos vaikka kevätvehnän ja rapsin laittaisi heti pyhän jälkeen. Naapuri oli pyörähtänyt pellolla; oli vähän parisiin jäänyt märkiä kikkareita, tiellä vähän vanaa.
Tuuli oli heittänyt etävajan liukuovet alas joskus talvella. Pitää laittaa tuohon tilalle romuna poistettu c-kisko ja rullastot niin ei pääse pomppaamaan pois. Sampo puimurista oli rengas vajentunut talvella pitää pumpata ennen kuin saa äkeen pois. Mut tuo Tume 3000 minipiikki käy rapsille paremmin. Tai sitte Maschio.
Vaihteeksi maistui tosi hyvältä temuta ulkona on taas ollut tuolla omassa "navetassa" kykkimässä lähes 24/7 syksystä asti. Jos nyt lomittaja (itse palkattu) jeesaisi enimmät et vois parikin päivää peräkkäin ihan vaa vaappua traktorin kopissa ja haistella kuuman öljyn hienoista tuoksua. Njam.
-SS-
-
On toukotyöt sielt parhaimista päästä, ei tunnu pakkopullat. Joka kevät aina sitä odottaa.
-
...juuuuuu aina ororottaa joska pääseee ruiskuttammaan......
-
On mukavan tuoretta vielä multa, ettei suurempaa kiirettä.
-SS-
Sitten kun on kiire, peli on jo menetetty. Ite aattelin käydä vetämässä tuon heinänsänkilohkon tasaiseksi illan suussa. On sopivasti kylätien varressa herättämässä paniikkia aamuseksi. Huomisesta alkaen sitten pientä kokeilua. Varsinkin rypsilohkon kanssa pitäisi onnistua, kynnettyä ja kirellä tasailua heti kun mahdollista. Pitäisi riittää.
-
Aikas tuuli käy. Pari päivää ja kuiva on 9 cm:ssä.
-SS-
-
Onneks tänne Päijät-Hämeeseen ilmatieteenarvauslaitos ennustaa huomiseksi sadetta niin ei liikaa pääse kuivumaan. Aamuauringossa tosin naapurin pellolla vesi kimalteli kultivaattorin teränjäljissä.
-
Eihän ole, +20 ja aurinkoa täydeltä taivaalta.
Nytkin +21 lämmintä.
Torstaina alkaa pelto pöllyämään.
-
No kylläpä vaan on Maastullin sääpalvelun ennusteessa huomiselle iltapäivälle yli 90% sateen todennäköisyys. 6.6 mm yhtensä, paikkakunta Lahti.
-
Karhia ulkoilutettu tänään. Päivänpuolella rinteessä niin hyvin pöly nousi paitsi alareunassa vähän kosteeta vielä. Tuleva laidun lohko niin pitäisi saada kiireenvilkkaa heinä kylvettyä.
-
No kylläpä vaan on Maastullin sääpalvelun ennusteessa huomiselle iltapäivälle yli 90% sateen todennäköisyys. 6.6 mm yhtensä, paikkakunta Lahti.
Ihme homma. 20 astetta lämmintä ja navakka tuuli. Tänään painui kuiva kerros useamman senttiä alas. Totta on että ojat ovat vielä täynnä vettä samoin perniönjoki ääriään myöten täynnä, asemalla havaittu.
Kevytmuokattu pelto oli jo kivikova, murtui kokkareet vielä tasausäkeen hampaissa,, että kiireemmäksi jo menee.
-SS-
-
Ensi viikolla varmastikkin pellolle.
-
No kylläpä vaan on Maastullin sääpalvelun ennusteessa huomiselle iltapäivälle yli 90% sateen todennäköisyys. 6.6 mm yhtensä, paikkakunta Lahti.
https://www.foreca.fi/Finland/Lahti/details/20180507
Ilmais foreca ei halua sadetta Suur-Hollolan kylälle
-
Eikä näytä ilmatieteenlaitoskaan, pelkkää aurinkoa
-
Tarkemmin tutkittuani täytyy todeta, että Maastullin ennuste on sekaisin. Näyttää lämpötilaksikin huomenna max +4 astetta. Sivun yläosassa lukee "Paikallissää Lahti, Suomi". Alempana kohdassa "Paikalliset säähavainnot" on paikkakuntana "Pello, kirkonkylä". Ennuste ei muutu mihinkään vaikka vaihtaa paikkakunnan toiseksi. Pelloa ei edes saa vaihdettua muuksi kuin Ylitornioksi. No mutta ihan sama, kylvetään kun maa on sopivan kosteaa.
-
Tänään pojat alotteli pötkönajoa. Huomenna alkaa omat kylvöt wolmarilla.
-
No kylläpä vaan on Maastullin sääpalvelun ennusteessa huomiselle iltapäivälle yli 90% sateen todennäköisyys. 6.6 mm yhtensä, paikkakunta Lahti.
Ihme homma. 20 astetta lämmintä ja navakka tuuli. Tänään painui kuiva kerros useamman senttiä alas. Totta on että ojat ovat vielä täynnä vettä samoin perniönjoki ääriään myöten täynnä, asemalla havaittu.
Kevytmuokattu pelto oli jo kivikova, murtui kokkareet vielä tasausäkeen hampaissa,, että kiireemmäksi jo menee.
-SS-
loppuviikosta tuulieroosio vie murustuneet kokkareet, kannattaako lopultakaan kyntää? Sänkimaiden kanssa saisi rauhassa odotella, pellot ei kuivu koskaan liikaa.... niin Sampolle riittää syksyllä töitä :)
-
Niin rukiin paksu pahna plus puolen metrin sänki pitäisi saada johonkin. Kokeilen tukkiiko kultivaattori ja jos ei niin sekoittelen lautasella. Muuten pitää kyntää jos vaikka matalaan ajaisi
-SS-
-
Ensi viikolla varmastikkin pellolle.
Lähes koko Suomi lähtee.
-
Tarkemmin tutkittuani täytyy todeta, että Maastullin ennuste on sekaisin. Näyttää lämpötilaksikin huomenna max +4 astetta. Sivun yläosassa lukee "Paikallissää Lahti, Suomi". Alempana kohdassa "Paikalliset säähavainnot" on paikkakuntana "Pello, kirkonkylä". Ennuste ei muutu mihinkään vaikka vaihtaa paikkakunnan toiseksi. Pelloa ei edes saa vaihdettua muuksi kuin Ylitornioksi. No mutta ihan sama, kylvetään kun maa on sopivan kosteaa.
Tuosta mainitusta lehdestä ei pidä ottaa mitään neuvoja maanviljelyyn
-
No kylläpä vaan on Maastullin sääpalvelun ennusteessa huomiselle iltapäivälle yli 90% sateen todennäköisyys. 6.6 mm yhtensä, paikkakunta Lahti.
Ihme homma. 20 astetta lämmintä ja navakka tuuli. Tänään painui kuiva kerros useamman senttiä alas. Totta on että ojat ovat vielä täynnä vettä samoin perniönjoki ääriään myöten täynnä, asemalla havaittu.
Kevytmuokattu pelto oli jo kivikova, murtui kokkareet vielä tasausäkeen hampaissa,, että kiireemmäksi jo menee.
-SS-
Yhdestä ääripäästä toiseen, liika vesi vaihtuu kuivuuteen reilussa viikossa. Näillä minuuttisavilla täytyy seistä pellonpäisteessä päivystämässä, ettei vaan myöhästy.
-
Kyllä siellä syvemmällä kosteutta riittää. Jättää äestyksen pari senttiä ylemmäksi kuin kylvö. Ei tietenkään laahavannaskoneella onnistu.
-
En tie muutama hehtaari tuli vehnää kylvettyä,ainakin meillä on viel maat märkiä. Parhaimpia lohkoja aloittelin mut kiirusta ei tartte huomen viel pidellä. Ehkä vois paskan ajoa alotellla iltapäivästä varovaisessti ;)
-
Märkää on, ei tuu vielä mitään kylvöistä. Viikonloppuun menee.
Paripyöriä vois kattella valmiiks.
-
Kuivaa on jo. Mutta eipä noilla hömpillä nii väliä. Jos kevätvehnän laittais huomenillalla.
Ja rapsin heti perään. Vertti ohra kerkiää vaikka kuukauden päästä.
-SS-
-
Täällä eteläisessä salossa näyttää kaikki olevan pelloilla. Tasauksia ja juurikkaan kylväjiä. Yhtään viljan kylväjää en ole vielä kuitenkaan nähnyt. Yksi sankari oli jo lautastinttarillakin avaamassa sänkeä. Päänkokoista savikokkaretta nousi ja paripyöränväli näytti olevan muurautunut.
-
Mitä te höpisette? Kynnetyt on aivan ruutia. Kylvökin onnistuisi hyvin, mutta ei voi ajatellakkaan, kun on pakko keskittyä tasailuun. Ehdottomasti kirevuosi, kahdella ajokerralla pinta on liki tuhkaa.
-
Täällä eteläisessä salossa näyttää kaikki olevan pelloilla. Tasauksia ja juurikkaan kylväjiä. Yhtään viljan kylväjää en ole vielä kuitenkaan nähnyt. Yksi sankari oli jo lautastinttarillakin avaamassa sänkeä. Päänkokoista savikokkaretta nousi ja paripyöränväli näytti olevan muurautunut.
Mä en tunnusta. Ei hyvä idea ollut lautanen jos pahnaa varsinkin on paljon.
-SS-
-
Mitä te höpisette? Kynnetyt on aivan ruutia. Kylvökin onnistuisi hyvin, mutta ei voi ajatellakkaan, kun on pakko keskittyä tasailuun. Ehdottomasti kirevuosi, kahdella ajokerralla pinta on liki tuhkaa.
Lopeta tuo julma henkinen väkivalta meitä sänkiaukean jälkijunassakulkijoita kohtaan ! Kyllä kynnökset olisivat hienoja nyt rullailla siementä maahan.
Mut se 54 euroo oli pakko päästä kuittaamaan....ainakin kerran viisivuotiskaudessa...
-SS-
-
Mitä te höpisette? Kynnetyt on aivan ruutia. Kylvökin onnistuisi hyvin, mutta ei voi ajatellakkaan, kun on pakko keskittyä tasailuun. Ehdottomasti kirevuosi, kahdella ajokerralla pinta on liki tuhkaa.
Lopeta tuo julma henkinen väkivalta meitä sänkiaukean jälkijunassakulkijoita kohtaan ! Kyllä kynnökset olisivat hienoja nyt rullailla siementä maahan.
Mut se 54 euroo oli pakko päästä kuittaamaan....ainakin kerran viisivuotiskaudessa...
-SS-
Toi on varsin hyvä ja tosi.
-
Märkää on, ei tuu vielä mitään kylvöistä. Viikonloppuun menee.
Paripyöriä vois kattella valmiiks.
Käyks laittamas rengasliikkees :-\
-
Täällä eteläisessä salossa näyttää kaikki olevan pelloilla. Tasauksia ja juurikkaan kylväjiä. Yhtään viljan kylväjää en ole vielä kuitenkaan nähnyt. Yksi sankari oli jo lautastinttarillakin avaamassa sänkeä. Päänkokoista savikokkaretta nousi ja paripyöränväli näytti olevan muurautunut.
Mä en tunnusta. Ei hyvä idea ollut lautanen jos pahnaa varsinkin on paljon.
-SS-
Minkälainen lautasäes?
Itse olen avannut pehkuisia kauran sänkiä vanhalla lautasmuokkaimella, jossa ensinmäisestä lautasrivistä seuraavaan on puolimetriä väliä.
Ei saa tukkoon.
-
Märkää on, ei tuu vielä mitään kylvöistä. Viikonloppuun menee.
Paripyöriä vois kattella valmiiks.
Käyks laittamas rengasliikkees :-\
Rengasliike tulee laittamaan.
-
Viikon päästä kylvöt tehty ;D
-
Täällä eteläisessä salossa näyttää kaikki olevan pelloilla. Tasauksia ja juurikkaan kylväjiä. Yhtään viljan kylväjää en ole vielä kuitenkaan nähnyt. Yksi sankari oli jo lautastinttarillakin avaamassa sänkeä. Päänkokoista savikokkaretta nousi ja paripyöränväli näytti olevan muurautunut.
Mä en tunnusta. Ei hyvä idea ollut lautanen jos pahnaa varsinkin on paljon.
-SS-
Minkälainen lautasäes?
Itse olen avannut pehkuisia kauran sänkiä vanhalla lautasmuokkaimella, jossa ensinmäisestä lautasrivistä seuraavaan on puolimetriä väliä.
Ei saa tukkoon.
Viskars. Ei mee tukkoon mut.märkiä liipareita nostaa syvältä ja kiekkoihin tarttuu savea kaapimet on liika kapiat.
-SS-
-
Ok.
Mulla kulkee pyörien varassa, niin voi säätää vaikka neljään senttiin.
-
Vieläkin on märkiä maat, sen verran poikkesin pellolla että tukin muutaman ison kyntövirheeni perälevyn kanssa.
Ihan muovailuvahaa viiden sentin jälkeen, ei mitään asiaa ennen viikonloppua.
-
Hätäsimmät on tänään käyny yrittämässä, märkää on vielä.
-
Katselin kyntäissä vieruspalstaa kun varmaan viis tonnia painava heavyduty maximum super crossboard miljoonapyörä- äes pomppi avuttomana "savilaastitiilien" päällä. Viime talvi kyllä vähän lietti kynnöksiä. Kynsin tänäpänä hietasavimaita, erinomaisen hyvin viilu murtui ja oli kevyt vetää. Nuo pääsee loppiaisena kylvämään.
-SS-
-
Vieläkin on märkiä maat, sen verran poikkesin pellolla että tukin muutaman ison kyntövirheeni perälevyn kanssa.
Ihan muovailuvahaa viiden sentin jälkeen, ei mitään asiaa ennen viikonloppua.
Osa pelloista ihan ruutikuivaa.Lerva leviää kovaa vauhtia.Mutta ne loput pellot,menee varmaan kaksviikkoo :o
-
Koko päivä tasailtu täyttä häkää. Eilen täytyi jättää parille lohkolle märkä kuoppa. Tänään meni jo kivuttomasti. Liettymistä alkaa tulla vastaan, kun kapisemmat lohkot ovat edessä. Eipä enää kire irrota peittomaata, joutunee Multivalla tekemään syvyyttä. Mutta ennen sitä tasaillaan vielä hehtaari poikineen...
-
Katselin kyntäissä vieruspalstaa kun varmaan viis tonnia painava heavyduty maximum super crossboard miljoonapyörä- äes pomppi avuttomana "savilaastitiilien" päällä. Viime talvi kyllä vähän lietti kynnöksiä. Kynsin tänäpänä hietasavimaita, erinomaisen hyvin viilu murtui ja oli kevyt vetää. Nuo pääsee loppiaisena kylvämään.
-SS-
Mitä kalenteria käytät :D
-
Tappotahti päällä. Sunnuntaina lautasmuokatut multamaat on tänään kylvetty. 7 ha kylvövalmiina huomiselle. Lisäksi pitää lautasmuokkaa uutta maata ylös kuivumaan, äestää tänään ylös otettuja ettei ne kuivaa. Lisäkseen saunakukka kasvaa ruismailla. Pitää ajaa torjunta-aineet tänään tai huomenna.
Hellerajaa hipova lämpötila ja reipas tuntuu aavikoittavan joka lohkon nopeasti. Maata virkistäviä sateita ei näköpiirissä, olen kauhuissani.
https://www.youtube.com/watch?v=kZMUAd7OJc8 (https://www.youtube.com/watch?v=kZMUAd7OJc8)
-
Katselin kyntäissä vieruspalstaa kun varmaan viis tonnia painava heavyduty maximum super crossboard miljoonapyörä- äes pomppi avuttomana "savilaastitiilien" päällä. Viime talvi kyllä vähän lietti kynnöksiä. Kynsin tänäpänä hietasavimaita, erinomaisen hyvin viilu murtui ja oli kevyt vetää. Nuo pääsee loppiaisena kylvämään.
-SS-
Mitä kalenteria käytät :D
Auts ! Mitähän ajattelin. Siis arkipyhä mut helatorstai. Nähtävästi pää vähä sekaisin kun on ryskinyt foortissa kutosella nopeuskyntöö koko päivän.
-SS-
-
Koko päivä tasailtu täyttä häkää. Eilen täytyi jättää parille lohkolle märkä kuoppa. Tänään meni jo kivuttomasti. Liettymistä alkaa tulla vastaan, kun kapisemmat lohkot ovat edessä. Eipä enää kire irrota peittomaata, joutunee Multivalla tekemään syvyyttä. Mutta ennen sitä tasaillaan vielä hehtaari poikineen...
Tasaatko myös kultivoidut?
-
Maanantaina aloitin kylvöt. Maat on todella kovia saviseudulla nyt. Tänään jatkuu rapsinkylvöllä koville saville. Veikkaisin että haasteita tulee löytää itämispohjaa.
-
Koko päivä tasailtu täyttä häkää. Eilen täytyi jättää parille lohkolle märkä kuoppa. Tänään meni jo kivuttomasti. Liettymistä alkaa tulla vastaan, kun kapisemmat lohkot ovat edessä. Eipä enää kire irrota peittomaata, joutunee Multivalla tekemään syvyyttä. Mutta ennen sitä tasaillaan vielä hehtaari poikineen...
Tasaatko myös kultivoidut?
Minä ainakin tasasin. On paljon sileämpi alusta lähteä jyrsimellä hienontamaan.
-SS-
-
Pellolle voi päästä pe-la, ehkä, äestämään kuivimpia peltoja kuivumaan. Ei oo kevätkynnettävää kuin loppukylvöille, huomaa kuinka paljon jouduttaa kun saa keväällä kyntää. Kevätkyntöjä olisi voinut parhailla mailla tehdä, tällä viikolla saisi kylvääkin. Tulevalla viikolla kai kylvettävä rypsikin kun ne pellot kuivahtaa valmiiksi, aikaista mutta tehtävä kun on pelto kylvökunnossa. Ennusteet lupailee poutaa ja jopa 20 asteen lämpöjä, kevät etenee loikkari päällä. Tänään märkä pelto voikin olla ylihuomenna hienossa muokkauskunnossa...
-
Kovin odottavat tunnelmat.. äes tuotu pellonreunalle mutta vielä liian kosteaa, ehkä huomenna... Onneksi tuli tasattua, muuten voisi olla melkein vetisiä notkopaikkoja.
-
Tasausäesmies lähti pellolle, huomena äesmeis perässä. Jos pääsis sit perässä kylvämään.
-
Mää vähän vedätin, sori siitä.
Vehnää on maassa jo. Mut nyt suosittelisin kaikille joilla on kevytmuokattua ja/tai kynnöstä ni kaks päivää aikaa saada ne tasaseks. Jos ei ni sitten voi mennä tanssimaan sadetanssia...
Meinaan kusessa olette....
Tää koskee siis varsinaista suomea.
-
Vettä edelleen paikoin ja ilmeisesti routaa kun ei meinas kuivuu laikaan.
No jos pe koittas jotain savikkoo kokeilla vai mahtaako alkaa takapyöräkone vaan lauttaan😟
-
Kymenlaaksossa rauhallista. Peltoja on palanut ennätys määrä. Muutama entuudestaan innokkaaksi tiedetty on käynyt möyläämässä pellot mustiksi. Märkää on noussut ja nyt on sitten se hätä kädessä, että saa sen samalla hienoksi ettei kovetu siihen tiilikiveksi. Yhtäkään kylvökonetta ei ole näkynyt.
-
Täällä on eräät jo alkaneet puimaan :D
Mulla pian kolmasosa piilossa ;D ;D
-
Kymenlaaksossa ollaan ja 10hehtaaria vehnää jo piilossa. Osa pelloista ruutia ja osa märkiä ja muutama just hyvä :)
-
Naapuri tosiaan eilen lähti puimurin kanssa jonnekin.
Äestykset aloitettu aamusta ja aikalailla just oikealla hetkellä, eilen olisi ollut aikaista ja huomenna varmaan myöhäistä. Pinta on kuorettunut aika koppuraksi ja alla märempää.
-
Kävin pellolla, saa olla muutama päivä vielä. Ehkä ensimäistä kertaa mun aikana kun ruiskuttan rikkoja rukiista ennen kun mitään on kylvetty ja koivut nätisti tullut lehtiä esiin.
-
Kokeilin vähän päistevakoja tasoitella, mutta märkää ka kovapintaista on täälläkin. Saa odotella vielä muutaman päivän mutta sitten on alettava ajamaan äkeellä pinnasta pikkuhiljaa hienoksi kosteusolojen tasaamiseksi.
-
Kyllä maa kuivaa on. Se parinkymmenen millin sade vapun tienoilla on kertynyt mataliin kohtiin. Ajoin tume minipiikkiäkeellä rapsimaan toivotaan et ei kerkiä kuiva tuuli siemeneen asti. Jyräättekö öljykasvikylvöksiä ?
-SS-
-
25ha sain kylvettyä tänään, keli mainio. Maat kuivahtaa sitä mukaa kun muokataan
-
Jyräättekö öljykasvikylvöksiä ?
-SS-
On jyrätty. Ja käytännössä takapyöräkoneet jyräävät aika painavalla jyrällä kaikki kylvökset.
-
Kyllä maa kuivaa on. Se parinkymmenen millin sade vapun tienoilla on kertynyt mataliin kohtiin. Ajoin tume minipiikkiäkeellä rapsimaan toivotaan et ei kerkiä kuiva tuuli siemeneen asti. Jyräättekö öljykasvikylvöksiä ?
-SS-
juu. tarkoitus ois rypsimaa jyrätä, varsinkin tällaisena vuonna.
-
Okei täytyypä kiskoa jyrä heinikosta esiin.
-SS-
-
Paremmin on rypsit lähteneet matkaan takapyöräkoneen jäljiltä.
-
Kyntöjä ja lietettä.Maanantaina pitäis ekat äestykset,jos ei mitää yllättävää.
-
Naapuri kylvi eilen. Omat on vielä nykäisemättä. Aika epätasaisesti kuivuneita pellot.
-
Ihanteellinen kevät suorakylvölle.
-
Ihanteellinen kevät suorakylvölle.
Onko eka kerta ikinä? ;D
-
Onkohan nyt paras kevät ikinä tehdä kylvöjä☀️
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
-
Pohojammaan junasa, kahavilaravintolavaunusa... Ylivieskan seutuvilla pohjoisesta tullen ensimmäiset kylväjät, Kokkolan kieppeillä jo kylvettyä. Sieltä, mistä lähdin, vietetään vielä talvilomaa. Tai avasin kyllä kylvökauden; naapurilta mönkkäri vuokralle ja huiskalla lisäapilaa nurmiin.
-
Naapurin "eläkeläinen" tai muuten vaan jäähdyttelijä taisi pistää tämän kulmakunnan ensimmäiset viljan siemenet tänään maahan. Sain mäkin rae raita ja vihantaviljaa laitumelle. Huomenna jos aloittelis Aukustilla. Hyvänä kesänä puinti heinäkuulla ? vai normisti syyskuulla :)
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
Eikös se ollut vähän tällaista silloin kun Perniössä oli se suuri tulva heti kylvöjen jälkeen. Ja mekin saimme ihan tarpeeksi siitä rankkasateesta.
-
Paremmin on rypsit lähteneet matkaan takapyöräkoneen jäljiltä.
Siis kylvän takapyörakoneella ja silti jyräys.
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
Semmosta "maltillista" 5-15 millin sadetta näyttää keskiviikko-torstai-akselille.
Se vähän riippuu kuinka paljon muussaa sitä savea ja kuinka syvään kylvää, että vetääkö niinkö tuhkaksi ja kylvää 5-6 senttiin tai jättää kokkareiseks ja laittaa 2-3 senttiin. Tai joku noista edellämainituista yhdistelmistä sekotettuna.
Jos nyt tulee 30-50mm sillai yskäsemällä ni sit on paljon harmia monelle, varsinkin jos on tasuroinu etukäteen tai on sänkiä.
Helvetistäkö noista tietää, nyt täytyy vaan kylvää vaikka lupaisi taivaalta pianoja....
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
Eikös se ollut vähän tällaista silloin kun Perniössä oli se suuri tulva heti kylvöjen jälkeen. Ja mekin saimme ihan tarpeeksi siitä rankkasateesta.
Jeps. 2010. Tässä toukokuun puolivälin tienoilla, neljä päivää rankkasi ja rakeita ja ukkosta. Paikoin yli 220 mm. Vesi velloi Perniössä, mutta sitä vettä tuli paljon ja lujaa täällä pohjoisemmassa, joet vievät etelään päin, etenkin Suomusjärvellä ukkosti ja roiski kunnolla. Sitten kuiva kesä perään niin ei paljon viljaa tullut.
Nyt on lähinnä kevätkyntöä ja kevytmuokkauksen pahnaputua pellon pinnassa. Ei paljon sateet vaivaa. Mutta jos tämä tuuli jatkuu, aika äkkiä se vesi lähtee koko kyntökerroksesta.
-SS-
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
Eikös se ollut vähän tällaista silloin kun Perniössä oli se suuri tulva heti kylvöjen jälkeen. Ja mekin saimme ihan tarpeeksi siitä rankkasateesta.
Jeps. 2010. Tässä toukokuun puolivälin tienoilla, neljä päivää rankkasi ja rakeita ja ukkosta. Paikoin yli 220 mm. Vesi velloi Perniössä, mutta sitä vettä tuli paljon ja lujaa täällä pohjoisemmassa, joet vievät etelään päin, etenkin Suomusjärvellä ukkosti ja roiski kunnolla. Sitten kuiva kesä perään niin ei paljon viljaa tullut.
Nyt on lähinnä kevätkyntöä ja kevytmuokkauksen pahnaputua pellon pinnassa. Ei paljon sateet vaivaa. Mutta jos tämä tuuli jatkuu, aika äkkiä se vesi lähtee koko kyntökerroksesta.
-SS-
Maan kosteutta on hyvä seurailla ojista. Jos ojassa on vielä vähäsen vettä ni kosteutta riittää myös pellon puolella. Mut jos oja on kuiva ja tyhjä ni sit on pellossakin muutamassa päivässä se tilanne et kosteus on reilusti alle säädyllisen kylvösyvyyden.
-
Ensi keskiviikolle ennustetaan ukkoskuuroja, ja sateet jatkuu vielä torstaina ja perjantaina, saas nähä miten sitten ennusteet osuu, joten nyt kannattaa pellolla hosuu.
-
Pientä sadetta on näytetty tänne kaakon kulmallekkin torstai - perjantai välille. Veikkaan, että maa ei edes kastu noista. Taas perinteinen kymenlaaksolainen kevät, vettä ekan kerran juhannuksena. Suorakylvölle otolliset olot.
-
Oikeesti kunnon katovuosi tekisi taas vain terskaa ;D
-
Naapurin "eläkeläinen" tai muuten vaan jäähdyttelijä taisi pistää tämän kulmakunnan ensimmäiset viljan siemenet tänään maahan. Sain mäkin rae raita ja vihantaviljaa laitumelle. Huomenna jos aloittelis Aukustilla. Hyvänä kesänä puinti heinäkuulla ? vai normisti syyskuulla :)
Näkyy kylmenevän ilma sen verran paljon ,tuskin kovin nopeasti oraalle tulevat,nythän eletään vasta toukokuuta.
-
Ensi viikolla koemme hellesäätä, helteet usein päättyvät rajuihin ukonilmoihin, ja niin nytkin tullee käymään. Kuinka paljon vettä sataa, sen jää nähtäväksi. Vesi tosin tekee hyvää jo kylvetyille.
-
Ei saisi tulla vielä kovia ukkoskuuroja jo kylvetylle hiesusavimaille, ne kyllä kuorettuvat pahasti jos tulee kymmeniä millejä sadetta kerralla ennenkuin ovat nousseet oraalle, pahaa pelkään että nämä helteet päättyvät täällä esiintuotuihin rankkoihin ukkoskuuroihin, ei hyvä juttu ollenkaan heti kylvöjen jälkeen rankkasateet savimaille, ne kyllä kuorettuvat
-
Ei saisi tulla vielä kovia ukkoskuuroja jo kylvetylle hiesusavimaille, ne kyllä kuorettuvat pahasti jos tulee kymmeniä millejä sadetta kerralla ennenkuin ovat nousseet oraalle, pahaa pelkään että nämä helteet päättyvät täällä esiintuotuihin rankkoihin ukkoskuuroihin, ei hyvä juttu ollenkaan heti kylvöjen jälkeen rankkasateet savimaille, ne kyllä kuorettuvat
Hyväähän vain kunnon ukkoset tekisi markkinataloudelle ;D
-
Mun apumies uupui ensimmäisessä päivässä. Aamulla vähän opastin miten homma menee ja kerroin missä järjestyksessä peltoja voi muokata. Ilmeisesti päivän paahde teki tehtävänsä ja aamulla niin rehvakas mies oli illalla täysin kypsä ja kuitti. Voisihan se ilmastointi olla tietysti hyvä näin hellepäivinä...
Kuulemma tämä ei taida oikein sopia hänelle ja helpotuksen määrä oli suuri kun sanoin että eihän täällä ole pakko olla.
Kummallista touhua, varsinkin jos ollaan baarissa niin apumiehiä on jonoksi asti. Harvassa on ne innokkaat sitten kun olisi töitä. Osa näistä maatalouden hommista on kyllä sellaisia ettei niihin edes kehtaa laittaa muita kuin itsensä.
-
Ledivalot peilaavat paikallaan pysyvään pölymassaan jota isojen aukeiden kylvökalusto tuottaa.
Se on legendaarinen minuuttisavi nyt päällänsä, se on semmonen 6 tuntia ja sentti kun maa kuivaa alaspäin.
-
Onneksi nuo kevät kyntö ohrat tuli jo kylvettyä, mutta ihan pirun turvepölyä oli syyskyntö multamaatkin äestettäes. Tuskin koskaan oon päivitellyt kuivuutta kylväes mutta tehdään nyt poikkeus. Toisaalta naapuri soitteli eilen ja sanoi harkinneensa nurmien lannoitusta, mutta laistanut sen, koska peltoon voi tulla raiteita. Kuten jo muualla kertoilin niin taitaa 100kg salttua muutamaa päivää ennen niittoa ( 28.5) olla mun srategia tälle kesälle. Kohina kuuluu ja nurmi kasvaa.
-
Mun apumies uupui ensimmäisessä päivässä. Aamulla vähän opastin miten homma menee ja kerroin missä järjestyksessä peltoja voi muokata. Ilmeisesti päivän paahde teki tehtävänsä ja aamulla niin rehvakas mies oli illalla täysin kypsä ja kuitti. Voisihan se ilmastointi olla tietysti hyvä näin hellepäivinä...
Kuulemma tämä ei taida oikein sopia hänelle ja helpotuksen määrä oli suuri kun sanoin että eihän täällä ole pakko olla.
Kummallista touhua, varsinkin jos ollaan baarissa niin apumiehiä on jonoksi asti. Harvassa on ne innokkaat sitten kun olisi töitä. Osa näistä maatalouden hommista on kyllä sellaisia ettei niihin edes kehtaa laittaa muita kuin itsensä.
Juuri tuon takia teenkin kaikki työt itse.
Viimekesän apupoika sai päivässä pestyä navetassa yhden rivin ikkunoita, sitten tuli käsi kipeäksi. Pari vuotta sitten apuri sai sahauksessa selän mäsäksi ja seuraavalla viikolla tuli lämpöhalvaus, luulin hetken ihan oikeasti että, nyt tuli kaverille noutaja.
-
Mun apumies uupui ensimmäisessä päivässä. Aamulla vähän opastin miten homma menee ja kerroin missä järjestyksessä peltoja voi muokata. Ilmeisesti päivän paahde teki tehtävänsä ja aamulla niin rehvakas mies oli illalla täysin kypsä ja kuitti. Voisihan se ilmastointi olla tietysti hyvä näin hellepäivinä...
Kuulemma tämä ei taida oikein sopia hänelle ja helpotuksen määrä oli suuri kun sanoin että eihän täällä ole pakko olla.
Kummallista touhua, varsinkin jos ollaan baarissa niin apumiehiä on jonoksi asti. Harvassa on ne innokkaat sitten kun olisi töitä. Osa näistä maatalouden hommista on kyllä sellaisia ettei niihin edes kehtaa laittaa muita kuin itsensä.
Juuri tuon takia teenkin kaikki työt itse.
Viimekesän apupoika sai päivässä pestyä navetassa yhden rivin ikkunoita, sitten tuli käsi kipeäksi. Pari vuotta sitten apuri sai sahauksessa selän mäsäksi ja seuraavalla viikolla tuli lämpöhalvaus, luulin hetken ihan oikeasti että, nyt tuli kaverille noutaja.
Noo, työnantajana saa tottua siihen, että renkejä tulee ja renkejä menee...
Täälläpäin kierteli takavuosina salaojaporukka, jonka nokkamies värväsi tekijät Tampereen keskustorilta. Työn laatu ja meno yleensä oli välillä aika villiäkin. Joukkoon sattui kuitenkin yksi kaveri, joka oli muita särmempi ja jota alkoi touhu ottaa päähän. Hän menikin sitten pomon puheille ja pyysi, että voisitko sinä yhtään valkata sellaista fiksumpaa porukkaa tähän sakkiin, kun tästä hommasta ei tahdo tulla yhtään mitään. Porukan vetäjä kohautti harteitaan ja totesi lakonisesti - Keskustorilta löydät aina miehen.
Samaa kaavaa noudatti aikojen alussa yhden edellisen työnantajayritykseni perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tehtiin aikojen alusta asti yhden teollisuudenhaaran urakointihommia ja työvoimaa ei tähän alalle ollut vielä edes koulutettu. Porukka noukittiin mistä saatiin ja taustoista ei paljon välitetty. Homma toimi tai ei. Myöhemmin tästä johtajasta tehtiin oikein kirjakin ja siinä hän muistelee, kuinka eräänä aamuna töihin tullessaan oikaisi puiston kautta. Siellä oli jotain laitapuolen kulkijoita istuskelemassa penkillä. Ohikulkiessaan porukka hyppäsikin penkiltä ylös ja teki asennon - Huomenta johtaja, huudettiin kuorossa. Ne olivat jotain entisiä työntekijöitä ja tunnistivat hänet.
-
Käytännössä tämä navakka tuuli säilöö siemenet siinä mullassa kuivina, kunnes helteet päättyvät ukkosiin. Sitten on tuurista kiinni tuleeko 200 mm vai 7 mm.
200 mm tapauksessa kannattaa mennä nukkumaan ja herätä syyskynnöille. Eikä tarvii ostaa kuivuriin öljyjä.
-SS-
Semmosta "maltillista" 5-15 millin sadetta näyttää keskiviikko-torstai-akselille.
Se vähän riippuu kuinka paljon muussaa sitä savea ja kuinka syvään kylvää, että vetääkö niinkö tuhkaksi ja kylvää 5-6 senttiin tai jättää kokkareiseks ja laittaa 2-3 senttiin. Tai joku noista edellämainituista yhdistelmistä sekotettuna.
Jos nyt tulee 30-50mm sillai yskäsemällä ni sit on paljon harmia monelle, varsinkin jos on tasuroinu etukäteen tai on sänkiä.
Helvetistäkö noista tietää, nyt täytyy vaan kylvää vaikka lupaisi taivaalta pianoja....
Olipa hyvä, että mainitsitte tästä. En ole sääennusteita seurannutkaan. Täytyy tehdä sellainen muutos suunnitelmiin, että kylvänkin tuolta kattilanpohjalta vehnän heti kun sinne pääsen eli huomenna. Jos tulee sateita, niin tuommoisia paikkoja ei tahdo saada kuivaksi millään. Rypsit lykkään jo ajan puutteen takia eteenpäin ja sänkeä nyt ei tarvitsekaan ajatella avaavansa.
Kokonaisuutena ei voi juuri kevätsateiden varaan laskea. Kyllä niin epämääräisellä pohjalla on sademäärät. Tasauksien alla kosteus on pitänyt taas kerran ihan hyvin ja vaikkei vettä tulisikaan, niin kyllä tuolta pitäisi jotain ylös nousta näilläkin kosteuksilla.
-
ite totesin kun kylvin viljoja kuivaan maahan että on se kiva kun saa ajettua pienellä ajolla pellot tasaiseksi ja pääsee heti kylvään. saa siemenet edes jotenkin kosteaan pintaan.. maa kuivuu tosi nätisti näillä paisteilla ja saa ajella ihan samaa tahtia joka lohkoa. vaikka oli kostean oloista nurmilla niin eipä jäänyt kuin syysvehnä pellolle raiteen tapaista. kevätkosteus on miusta hyvä käyttää hyödyksi kun ei tiedä milloin seuraavan kerran sataa. nytkin uhkaavat vain ukkosta keskiviikolle. sade saattaa taas kiertää paikan.
-
Kuivuu.... Kuivaa...... Huh...
-
Nyt on sentäs mukavat kelit viimevuoteen verrattuna.
-
Juu, mieluummin tälläinen helle. Kun viime kevään räntäsade.
-
Kuivuu.... Kuivaa...... Huh...
No ei tod. Avasin rukiinpahnasängen grubberilla. Ihan pikimustaksi tuli ja auringon laskettua yritin äestää niin pyörät alkoivat kertyä multapalloksi. Nyt vaan huomenissa hienoksi pinta niin otra on pinnassa muutamassa päivässä. Onneksi on tuo tropiikkiflekti foortissa voi helteelläkin äestää, jos nilkat vaa kestää...
Verttiä voi odotella valmistuvaksi elokuun alkuun vaikka vasta nyt kylvöön.
-SS-
-
Perjantaina kylvetty Alvari ja Iron olivat tehneet eilisiltaan mennessä mukavan juurentöngän. Kauraa kylvin eilen viime maanantaina ladattuun. Hyvin oli pohjakosteus jäljellä normaalisti hyvin kuivissa töyryissäkin. Nyt vehnänkylvöön...
-
Ensimmäiset kylvökset alkaa piikittää :)
-
Edellispäivänä pyöriteltiin paripyörät vajaan ja rasvattiin kylvökone talviasentoon.
-
Oli mukava kun ei tarvinnut kylvökonetta pestä ollenkaan kylvöjen päätyttyä, ilmalla vähän puhaltelin pölyjä pois :)
-
Oli mukava kun ei tarvinnut kylvökonetta pestä ollenkaan kylvöjen päätyttyä, ilmalla vähän puhaltelin pölyjä pois :)
Joo! Ja mitään ei mennyt rikki. Ainoa ongelma oli kun aurinko poltti vähän käsivarsia punaiseksi ;D
-
Tume minipiikkiterä putosi. Löytyi. Toisessa terässä lappu alkoi pyöriä holtittomasti. Pitänee hitsata pultin kanta siihen terään kiinni niin pääsee kiristämään. Suomi tehoäkeen varpajyrän kiinnityksen pitkät pultit paukahtivat poikki. Korjasin pikaisesti kierretangolla, pitää hankkia 10.8 pultteja jossakin vaiheessa. Wibergs kultivaattorin jousen U-pultteja meni muutama poikki, toinen kahdesta, eli kiinni pysyi vielä. Mistäs niitä mahtaa saada. Olisiko 100x100 neliöputkelle. Fordin sivurajoitin napsahti poikki. Hitsailin puikolla aurinkolaseilla rukkasen takaa kurkkien. Ei ollut paikalla visiiriä eikä kintaita eikä mitään. Mutta kestää siinä kuin metsämanin klimpit. Tavarat ovat toisella verstaalla vielä. Naapurin puolelta ojentautui tammen oksa vai mikä se oli niin pyyhkäisi majakan pois. Yksi zenonivalo on pimeänä. Lienee aika laittaa nuo ledivalot paikalleen, Xemonit kestävät alle 2000 tuntia näköjään .
-SS-
-
Kuivuu.... Kuivaa...... Huh...
No ei tod. Avasin rukiinpahnasängen grubberilla. Ihan pikimustaksi tuli ja auringon laskettua yritin äestää niin pyörät alkoivat kertyä multapalloksi. Nyt vaan huomenissa hienoksi pinta niin otra on pinnassa muutamassa päivässä. Onneksi on tuo tropiikkiflekti foortissa voi helteelläkin äestää, jos nilkat vaa kestää...
Verttiä voi odotella valmistuvaksi elokuun alkuun vaikka vasta nyt kylvöön.
-SS-
Eilisen kuluessa, huolimatta viikko sitten tehdystä tasauksesta, kosteus on hävinnyt jo 8-10 sentin matkalta. Maakin oli eilen jo niin kuumaa että mahtaako idut paahtua....
Ääripäästä toiseen, saapa nähdä iskeekö joku ukkoskuuron reuna onnekkaasti ja kastelee mutta ei kuoreta.....
-
Kuivuu.... Kuivaa...... Huh...
No ei tod. Avasin rukiinpahnasängen grubberilla. Ihan pikimustaksi tuli ja auringon laskettua yritin äestää niin pyörät alkoivat kertyä multapalloksi. Nyt vaan huomenissa hienoksi pinta niin otra on pinnassa muutamassa päivässä. Onneksi on tuo tropiikkiflekti foortissa voi helteelläkin äestää, jos nilkat vaa kestää...
Verttiä voi odotella valmistuvaksi elokuun alkuun vaikka vasta nyt kylvöön.
-SS-
Eilisen kuluessa, huolimatta viikko sitten tehdystä tasauksesta, kosteus on hävinnyt jo 8-10 sentin matkalta. Maakin oli eilen jo niin kuumaa että mahtaako idut paahtua....
Ääripäästä toiseen, saapa nähdä iskeekö joku ukkoskuuron reuna onnekkaasti ja kastelee mutta ei kuoreta.....
Kynnökset ovat aika tuhkaa. Erikseen ennen kylvömuokkausta avatusta sängestä vesi tirsuu ylöspäin. Pahin on kokkareinen kevätkyntö, taas haksahdin huonoon.
-SS-
-
Kuivuu.... Kuivaa...... Huh...
No ei tod. Avasin rukiinpahnasängen grubberilla. Ihan pikimustaksi tuli ja auringon laskettua yritin äestää niin pyörät alkoivat kertyä multapalloksi. Nyt vaan huomenissa hienoksi pinta niin otra on pinnassa muutamassa päivässä. Onneksi on tuo tropiikkiflekti foortissa voi helteelläkin äestää, jos nilkat vaa kestää...
Verttiä voi odotella valmistuvaksi elokuun alkuun vaikka vasta nyt kylvöön.
-SS-
Eilisen kuluessa, huolimatta viikko sitten tehdystä tasauksesta, kosteus on hävinnyt jo 8-10 sentin matkalta. Maakin oli eilen jo niin kuumaa että mahtaako idut paahtua....
Ääripäästä toiseen, saapa nähdä iskeekö joku ukkoskuuron reuna onnekkaasti ja kastelee mutta ei kuoreta.....
Kynnökset ovat aika tuhkaa. Erikseen ennen kylvömuokkausta avatusta sängestä vesi tirsuu ylöspäin. Pahin on kokkareinen kevätkyntö, taas haksahdin huonoon.
-SS-
Jotain kertoo myös se että viikko sitten maanantaina paskankärräys kasoihin tapahtui osittain "päistetie" ollessa vielä veden vallassa, nyt on kuin betonia. Kahden vuoren nurmi kesti nippa nappa ajaa kuorman kanssa kun ajoi vähän eri raiteita. Kynnökselle ei ollut asiaa. Nyt voisi ajaa vaikka perävaunuyhdistelmällä ympyrää ilman ongelmia.
Ja ennen kuin joku mainitsee renkaista niin tosiaan, tenkasen maakärryissä on renkaat semmoset ku on.... 🤣
-
Eilisen kuluessa, huolimatta viikko sitten tehdystä tasauksesta, kosteus on hävinnyt jo 8-10 sentin matkalta. Maakin oli eilen jo niin kuumaa että mahtaako idut paahtua....
Ääripäästä toiseen, saapa nähdä iskeekö joku ukkoskuuron reuna onnekkaasti ja kastelee mutta ei kuoreta.....
[/quote]
Tuollainen sade on jo toiveunta :)
-
Nämä hiesuiset ja saviset töyräät odottavat kuoliniskua kuurosateelta. Jos vilja pääseekin oraalle ennen, niin jotenkin kasvu on uupunut siltä kesältä, maan kovuuden takia. Suorakylvön voisi olettaa parantavan asiaa, mutta samalla tavalla sekin kovettuu, ja vieläpä vesi sinä kimmeltää vielä viikonkin päästä, vaikka muut mullokset ovat imeneet veden itseensä.
Kevätkyntö on aivan ylivoimainen näissä kovissa kuuroissa, ja semmoisena vuonna mitä tässä pari kylmempää kesää on ollut. Useimpina vuosina sitä tarpeellista kuuroa ei tule, ja tuloksena on vaaksan mittaista keskentuleentunutta kasvustoa, johon tympii mennä edes yrittämään puida. Mitään ei kerry säiliöön.
-SS-
-
Wibergs kultivaattorin jousen U-pultteja meni muutama poikki, toinen kahdesta, eli kiinni pysyi vielä. Mistäs niitä mahtaa saada. Olisiko 100x100 neliöputkelle.
-SS-
Vallilan takomo. Laita nyt se tume jyrsimen perään, niin rupeais tapahtuu.
-
Wibergs kultivaattorin jousen U-pultteja meni muutama poikki, toinen kahdesta, eli kiinni pysyi vielä. Mistäs niitä mahtaa saada. Olisiko 100x100 neliöputkelle.
-SS-
Vallilan takomo. Laita nyt se tume jyrsimen perään, niin rupeais tapahtuu.
Huomasin kyllä, että jyvän asetuspaikka oli kaikista paras ja tasaisin jyrsimen perässä kylvettynä. Lisäksi jyrsin ja haineväjyrä tekee melko vähäkokkareisen pinnan. Sitä jatkoaisaa olen vielä vailla, pitänee suunnitella jotain. Käännökset tulevat hankalammiksi, koska välijyrän kanssa takaveto kääntyy ihan ajamalla melkein paikallaan, raskas jyrsin perässä pitää kääntää jarruilla, jyrsin ylhäällä.
-SS-
-
Ei se noin vaikeeta ole, etupainoja sun 7000 tarvii kyllä, muuten keulii. Olen vetäny 6600 takavetoisella 2,5 machio ja perässä suurkombi. Laatikot täynnä on kyllä vedettävää mutta tulee se hiljaa perässä. Ja laahavannas toimii kaikista parhaiten kun se tulee hiljaa siinä jyrsimen perässä, se ei silloin heitä sitä hienoaines vaan se valuu nätisti takasin.Tänään kylvin maschio ja sillä suurkombilla muutama ha ohraa muun askareitten välissä.
-
Erittäin jyrkkä on nyt kuivan ja märän raja, hiven oli vielä tummenpaa harmaata muokkauskerroksen pohjalla, lannoitevantaat repi märkää paakkua pintaan ja muokattu osuus on rutikuivaa. Saa nähdä miten käy..
Tänään kaivoin metsäladon perältä 3.5 metrin pekka-jyrsimen ja aloin ajaa syksyllä muokkaamatta jäänyttä ohran sänkeä, aivan sillä rajalla onnistuuuko vai ei. Mihinkähän asti olisi kylvöt menneet ilman tätä helleaaltoa? Kevätkyntä olisi varmaan kuivattanut mutta lopullisen kuivahduksen riski on näillä seuduilla liian iso.
Paljon näkyy syysmuokattujakin vielä aloittamatta
-
Suoritettu. Ikinä ei ole ollut näin sitkeää ja huonosti muokkautuvaa savea. Syksyllä ruismaasta kynnetty oli ok, avaisana lienee tässä ruis. Kultivoidut sellaista tinttaa ettei mikään tahtonut tehota. Pahimmillaan 2x tasausäkeellä, 2x s-piikkiäkeellä ja perään jyrsinkylvö ja silti mururakenne on kokoluokkaa 10-30 mm, hienompaa ei juuri ollenkaan. Viime kesänä tuli huippusato, se viime kesän sateiden pilaama on sitten tulossa vuoden viiveellä.
-
Kevätkyntö on aivan ylivoimainen näissä kovissa kuuroissa, ja semmoisena vuonna mitä tässä pari kylmempää kesää on ollut. Useimpina vuosina sitä tarpeellista kuuroa ei tule, ja tuloksena on vaaksan mittaista keskentuleentunutta kasvustoa, johon tympii mennä edes yrittämään puida. Mitään ei kerry säiliöön.
-SS-
On se kyllä vuodesta toiseen niin hankalaa siellä teillä. Täällä onneksi kasvaa kun muistaa huiskia jotain peltoon huhti-kesäkuun aikana.
Nyt on vaan *****mainen tilanne kun vedet on vielä korkealla, niin turvemailla ei ojat vedä kunnolla eikä pelto kuivu. Maapellot menee jo liian kuivaksi paskakärryä odotellessa...
-
Tänään kaivoin metsäladon perältä 3.5 metrin pekka-jyrsimen ja aloin ajaa syksyllä muokkaamatta jäänyttä ohran sänkeä, :-\Mikä on PEKKA-jyrsin?
-
Aloitettu on. Reilu 15 ha kylvetty ja pasaa ajettu vajaa 1000 mottia.. Kaikkein parhaimpia näyttää olevan kevytmuokatut sen jälkeen sänget ja kynnökset kaikkein ongelmallisimpia.
-
Joskus jyrsinkyvöbuumin huipulla joku rakenteli pegoradon komponenteista pekka-merkkisenä suomessa.
-
Komiasti jo vihertää kylvökset :)
-
Eilen tuli aloitettua. Syksyllä kynnetty. Yksi äestys, pinta pölisi mutta pohjalla kosteatta. Tänään paskaa ja kyntöä.
-
Onko kelleen sattunu niin, että olette kylvämässä pimeänä yönä vihoviimeistä takapellon kauimmaista suonsilmäkettä, kymmenen aaria vajaa, ja siemen loppuu. Sitten ajatte ja keikuttelette esteradan vaivalla kotiin, täytätte kiihkoissanne ja harmituksessa viisi ämpärillistä koppaan, ja lähdette keikuttelemaan hiljakseen takaisin. Ja sitten kun ne viisi käännöstä on tehty, polttoaine loppuu.
On melko aavemaista tulla pimiässä kaatokannua hakemaan kilometrin päästä.
-SS-
-
Tälläiselle viimeiselle suonsilmäkkeelle päättyi myös 63 super majorin taival, öljypumpun höriessä ilmaa kun laite lähti menemään kohti maan keskipistettä. Koneessa oli paripyörät jotka ovat nykyisin entisöidyn powerin viralliset renkaat, ja perässä sinappisimulta kiekkovantain.
Naapuri naurahteli kun kone jäi sinne keskelle lohkoa syksyä odottamaan, ympärillä kasvoi heinä ja simultan laatikosta kaura.
-
Onko kelleen sattunu niin, että olette kylvämässä pimeänä yönä vihoviimeistä takapellon kauimmaista suonsilmäkettä, kymmenen aaria vajaa, ja siemen loppuu. Sitten ajatte ja keikuttelette esteradan vaivalla kotiin, täytätte kiihkoissanne ja harmituksessa viisi ämpärillistä koppaan, ja lähdette keikuttelemaan hiljakseen takaisin. Ja sitten kun ne viisi käännöstä on tehty, polttoaine loppuu.
On melko aavemaista tulla pimiässä kaatokannua hakemaan kilometrin päästä.
-SS-
Täällä pohjoisessa ei kylvöaikana ole pimeä...kun uhkaavan saderintaman alla tehdään yö läpi (niitä valoja ei siis tarvitse), kolmen jälkeen aletaan kovaan ääneen laulamalla torjumaan silmäluomien alle hiipivää unihiekkaa.
-
Täällä pohjoisessa ei kylvöaikana ole pimeä...kun uhkaavan saderintaman alla tehdään yö läpi (niitä valoja ei siis tarvitse), kolmen jälkeen aletaan kovaan ääneen laulamalla torjumaan silmäluomien alle hiipivää unihiekkaa.
Eikös sitä sanota joikumiseksi?
Kukaan muukaan ei saa nukuttua kun alkavat siellä ulisemaan ;D ;D
-
Onko kelleen sattunu niin, että olette kylvämässä pimeänä yönä vihoviimeistä takapellon kauimmaista suonsilmäkettä, kymmenen aaria vajaa, ja siemen loppuu. Sitten ajatte ja keikuttelette esteradan vaivalla kotiin, täytätte kiihkoissanne ja harmituksessa viisi ämpärillistä koppaan, ja lähdette keikuttelemaan hiljakseen takaisin. Ja sitten kun ne viisi käännöstä on tehty, polttoaine loppuu.
On melko aavemaista tulla pimiässä kaatokannua hakemaan kilometrin päästä.
-SS-
Siinä trattorin kojelaudassa on pa-mittari, jota kannatta aina vilkaista, ennen kuin lähtee, erityisesti silloin, kun kauemmas lähtee.
Monilla ne peräpellot sijaitsee useiden kilometrien päässä,
1 km ei oo yhtään mittään.
-
Eilen meni ensimmäiset jyvät maahan. Jälleen kerran olin hitain tällä "aukealla", naapurit kylvi ensimmäisensä jo viime viikolla.
-
Onko kelleen sattunu niin, että olette kylvämässä pimeänä yönä vihoviimeistä takapellon kauimmaista suonsilmäkettä, kymmenen aaria vajaa, ja siemen loppuu. Sitten ajatte ja keikuttelette esteradan vaivalla kotiin, täytätte kiihkoissanne ja harmituksessa viisi ämpärillistä koppaan, ja lähdette keikuttelemaan hiljakseen takaisin. Ja sitten kun ne viisi käännöstä on tehty, polttoaine loppuu.
On melko aavemaista tulla pimiässä kaatokannua hakemaan kilometrin päästä.
-SS-
Aikoinaan viimenen lyhyt pätkä oli kylvettävänä. Väsyneenä käänsin koneen, lähin pakittamaan kone alhaalla ja laahavantaat aivan solmuun, silloin vi....i
-
Nyt on jyvät maassa. Ilman suurempia konerikkoja onneks.
Ens viikolla ruisku perään.
-
mulla meni pikkasen reisille tuon heinäsiemenen kanssa. meni himppa liikoja kun olikin hiiret nakertannu alapuolen läppiä tuossa jukon laatikossa. 2 hehtaarin tavarat meni siinä reilulla puolella hehtaarilla. onneks vilkasin laatikkoon ihan muuten vaan. ja onneks kaupa vielä auki.
-
Ihailtavaa tehokkuutta. Vaikka olihan tässä hyvä poutajakso.
50+ha/päivä, niin kevätkylvö joutuu. Noottaa, kalavehes.
-
Siinä trattorin kojelaudassa on pa-mittari, jota kannatta aina vilkaista, ennen kuin lähtee
Juu näin on. Mutta se mittari muutenkin näyttää viimeiset 20 litraa samaa eli tyhjää, lienee vastus jotenkin vioittunut. Ja juuri tuon huonon onnen takia ei tullut huomioituja pölyn peittämää mittaria. Lisäksi vain oikeanpuoleinen mittariston taustavalo on ehjä. Jos rakentelisi jostakin ledistä sen toisen, koska alkavat nuo mittarilamput muutenkin olla historiaa tarvikeliikkeissä. Peukalolla vetäisen siihen lasiruutuun öljynpaineen merkkivalon ja lämpömittarin päältä peukalolla reiän siihen paksuun pölykerrokseen. Niitä seuraan koko ajan. En juurikaan muita.
Hienosti ukkostaa. Ilman vettä. Sähkötkin kolme kertaa jo katki. Ehkä pitäisi lähteä kylvökoneen kanssa vielä tuonne, saisi kunnon sateen aikaiseksi.
-SS-
-
Ihailtavaa tehokkuutta. Vaikka olihan tässä hyvä poutajakso.
50+ha/päivä, niin kevätkylvö joutuu. Noottaa, kalavehes.
Ei pääse tuommoisiin hehtaarilukuihin päivässä pienillä koneilla.
20-30 ha/päivä on menty.
-
VädeRstadin Tempo tarkkuuskylvökoneella päästiin Unkarissa maissinkylvössä 502,05 ha vuorokaudessa, kahden peruslohkon kylvö. Lannoite kylvettiin myös.
(https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Pics/pngkuva_gvsawnlw5k34ugyqb3vl.png)
-SS-
-
Australiassa vehnää kylvettiin jo 2010 905,5 ha/24 h. 20000 ha tilalla, 36 m pneumaattinen kylvökone.
https://www.youtube.com/watch?v=ecMhWbcLHbw
-SS-
-
Tollasella kun päästelis, olis naapurit ihmeissään 8)
-
14 mm tuli ukkoskuurossa, kivasti jo kylvettyjä buustaamaan. Ja onneksi on kaikki jo kylvetty, kun riittävän ajoissa aloitti. Ihmeen myöhäiseksi on moni kylvöjen aloituksen tänä keväänä jättänyt, vaikka on ollut kuivin ja lämpimin toukokuu moneen vuoteen. Onko sitten viime syksyinen märässä möyriminen tiivistänyt maat niin, että ne hyvissäkin oloissa kuivuvat hitaasti, vai eikö nykyviljelijät enää osaa määritellä, milloin maa on sopivan kosteaa muokkauksen ja kylvöjen aloittamiseen?
-
Vai johtuisiko siitä että tänä keväänä oli märempää ja ei ollut mitään järkeä mennä aikaisemmin.
Koneet on nykyään niin painavia että niillä kun survoo siemenet maahan liian aikaisin, ja survoo pinnan renkailla. Niin ei tarvi huippusatoja syksyllä odottaa.
-
Lohjalla ei jaksanut sataa. Tuo kuuro tuli jossain Marttila Koski tl Kuusjoki alueella ? Perniössäkään ei tainnut tulla muutamaa milliä enempi.
-SS-
-
Kemiössä pari pisaraa eli ohi meni täältäkin.
-
Täällä ei mennyt edes ohi, kun ei ole satanut lähimaillakaan.
-
Täällä ei mennyt edes ohi, kun ei ole satanut lähimaillakaan.
Juu,eilen aamulla oli vähän satanut tuossa jossa sataa vaikka ei pitäisikään eli aina,mutta ei täällä.Nurmia ei pysty lannoittamaan ,on todella kuivaa,vettä ei ole etes ojissa.
-
Joku noin7ha olis viel jäljellä kylvöjä.
On vastustanu ihan kertaallisesti taas.
Starmixseristä 3laakeria hajaalla kaikki eri tukeista.
Ei auta näköjään rasvakaan sitte kun on matka täys.
Paskan ajo raktoris pirusti käynti häikkää.
Pehmeitä peltoja jne kaine ensviikolla voi valmistuu kylvöt.
-
Suoritettu. Ikinä ei ole ollut näin sitkeää ja huonosti muokkautuvaa savea. Syksyllä ruismaasta kynnetty oli ok, avaisana lienee tässä ruis. Kultivoidut sellaista tinttaa ettei mikään tahtonut tehota. Pahimmillaan 2x tasausäkeellä, 2x s-piikkiäkeellä ja perään jyrsinkylvö ja silti mururakenne on kokoluokkaa 10-30 mm, hienompaa ei juuri ollenkaan. Viime kesänä tuli huippusato, se viime kesän sateiden pilaama on sitten tulossa vuoden viiveellä.
Ja ensimmäiset kylvökset oraalla 50 prosenttisesti. Yksikin murena irtonaista kuivaa savea siemen alla niin ei idä.
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
-
Syyskultivoidut kuivui melkein liikaa, mutta suht kuivassa elmeri ohra vaan 3 päivän jälkeen on työntänyt juuren, Kai sieltä kuitenkin jotain kosteeta noussut.
Kosteutta on sänkimaissa suht epätasaisesti ja muokkautuu mukavasti.
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.
Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.
Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375
Kasvipeitteisyys jäänee kuitenkin kevytmuokattuihin määritelmällisesti. Kynnön kieltämistä tuossa tarkoitettaneen. Savinen pahnavelli lisääntynee ojissa taas, vähän aikaa olivat vedet puhtaampia, kun kynnettiin enemmän.
-SS-
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.
Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375
Kasvipeitteisyys jäänee kuitenkin kevytmuokattuihin määritelmällisesti. Kynnön kieltämistä tuossa tarkoitettaneen. Savinen pahnavelli lisääntynee ojissa taas, vähän aikaa olivat vedet puhtaampia, kun kynnettiin enemmän.
-SS-
Sinänsä kyllä hölmöä, jos kevytmuokkaus lasketaan kasvipeitteisyydeksi. Mutta onko tuo vain suomalaisten virkahenkilöiden tulkinta kasvipeitteisyydestä, vai ollaanko myös Brysselissä sitä mieltä, että kevytmuokkaus käy kasvipeitteisyydestä, luulisin että ei, vaan pitää olla aidosti kasvipeitteinen Brysselin mielestä.
No, tuota kasvipeitteisyyspakkoa joka tilalle olenkin ounastellut. Nyt tietysti taas hirveä muutosvastarinta, niin kuin Maastullin oheisjutuista käy ilmi. Ja viljelijäkansa napisee: herrat ei käytännön viljelystä mitään tiedä.
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.
Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375
Suorakylvökone on itsellänikin, mutta juuri tuon takia, että sänkimaat kuivaa hitaammin, muokkaan syksyllä osan, niin että osa kynnetään, osa kultivoidaan ja sängellekin jätetyistä iso osa sänkimuokataan, ja nykyisin vain korkeintaan 10-20% kylvettävästä alasta aidosti suorakylvän suoraan sänkeen.
Jos olisi täysin suorakylvössä, pitäisi kaikki lajikkeet olla aikaisimpia.
-
Tuo kuuro tuli jossain Marttila Koski tl Kuusjoki alueella ?
-SS-
Tässä em. kuntien rajakohdan lähellä tuli yöllä 17 mm ukkoskuuro. Puolet kylvetty ja muokkaukset sängestä aika karkeita niin luulis olevan eduksi. Rapsimaasta osa nurmesta syyskynnettyä ja meni aika hienoksi niin voisi jopa kuorettuakin, saa nähdä.
-
Kyllä kultivaattori näkyy olevan hyvä laite keväiseen sänkien avaamiseen, kunhan pahnat silputaan todella lyhyeen sänkeen. Laahavannaskone meni todella hyvin kertakultivoituun ja kaksi kertaa S-piikkiäestettyyn. Ja Reetan pahnaa ei ollut mitenkään vähän.
Ainoa homma on, että äestyksen kanssa oli tällä kelillä melkein minuuttipeliä, että kerkesi kultivaattorin möyrimä kuivumaan sopivasti mutta ei liikaa. Liikaa kuivunut kultivaattorin pyörittämä saviliuska ei mene siten millään enää hienoksi, vaikka ajaisi sata kertaa.
Kevätkyntö ei tule toimimaan, sikälikin vaikka koskaan enää en meinannut kyntää, niin kumminkin taas kynsinkynnin.
-SS-
-
Tuo kuuro tuli jossain Marttila Koski tl Kuusjoki alueella ?
-SS-
Tässä em. kuntien rajakohdan lähellä tuli yöllä 17 mm ukkoskuuro. Puolet kylvetty ja muokkaukset sängestä aika karkeita niin luulis olevan eduksi. Rapsimaasta osa nurmesta syyskynnettyä ja meni aika hienoksi niin voisi jopa kuorettuakin, saa nähdä.
Samanlainen oli tässä yhtenä kuivana vuotena. Salossa ja Halikossa tuli heti kylvöille 20 mm, ja kuulemani satokisasuoritukset olivatkin huippuluokkaa. Silloin täällä päin pikku matkan päässä itään ei tullut vettä pisaraakaan, ja satotappiokisassa saavutin ehdottoman kärkipaikan.
-SS-
-
Tänään vasta ensimmäiset ohrat maahan. Kele ku meni myöhään. Traktorista hajosi turbo sopivasti kyntöhommissa. Se sitten viivästytti hommia kivasti... Mutta aikaisemminhan tässä pääsee kylvämään mitä viime keväänä. Ja maassakin tuntuu olevan edelleen kosteutta.
-
ja ite huomasin et kosteus on maassa lähempänä pintaa kuin normikeväänä. kevytmuokkaus riittää ja hyin kasvaa.
-
ja ite huomasin et kosteus on maassa lähempänä pintaa kuin normikeväänä. kevytmuokkaus riittää ja hyin kasvaa.
Ihan normi kevät tää on, maa kuivaa ja siemen itää.(Niillä jotka sitä on laittaneet vakoon) Ja tietty kosteutta on tarvinnut olla että alkuun lähtee homma.Muutoinhan maanviljelys on joka kevät samanlaista, ja vanhoilla pojilla kyllä hyvin yksinäistä, ei edes lahnankudulle kehtaa mennä saatikka kuorretta lippoamaan.
-
Oks tää tohtori sepedeuksen sisko? Jutut välillä samaa tasoa
-
on se.
-
Oks tää tohtori sepedeuksen sisko? Jutut välillä samaa tasoa
No on suakin ressukka nimellä paiskattu
-
Rapsi on sirkkalehdellä. Syöntijälkiä vain muutamissa. Nyt yritän 70 kpl /m2 tiheyttä hiukan jännittää peittyykö maa ollenkaan. Proximon laitoin 170 kpl rivit jo näkyy.
-SS-
-
Kyllä itäminen on nyt nopeaa, maa suorastaan hehkuu.
-
Aika mukavasti on oraalla vehnät ja ohrat, kaurakin kirii pintaan ensi viikolla.
-
Tuo kuuro tuli jossain Marttila Koski tl Kuusjoki alueella ?
-SS-
Tässä em. kuntien rajakohdan lähellä tuli yöllä 17 mm ukkoskuuro. Puolet kylvetty ja muokkaukset sängestä aika karkeita niin luulis olevan eduksi. Rapsimaasta osa nurmesta syyskynnettyä ja meni aika hienoksi niin voisi jopa kuorettuakin, saa nähdä.
Samanlainen oli tässä yhtenä kuivana vuotena. Salossa ja Halikossa tuli heti kylvöille 20 mm, ja kuulemani satokisasuoritukset olivatkin huippuluokkaa. Silloin täällä päin pikku matkan päässä itään ei tullut vettä pisaraakaan, ja satotappiokisassa saavutin ehdottoman kärkipaikan.
-SS-
Vajaan kilometrin päässä oli mittariin tullut kuurossa 32 mm ja siitä joku sata metriä eteenpäin oli pelto jo kunnolla veden alla. Hyvin paikallinen kuuro. Maanantaina kylvetyistä rapseista oli ekat jo pinnalla.
-
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.
Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375
Suorakylvökone on itsellänikin, mutta juuri tuon takia, että sänkimaat kuivaa hitaammin, muokkaan syksyllä osan, niin että osa kynnetään, osa kultivoidaan ja sängellekin jätetyistä iso osa sänkimuokataan, ja nykyisin vain korkeintaan 10-20% kylvettävästä alasta aidosti suorakylvän suoraan sänkeen.
Jos olisi täysin suorakylvössä, pitäisi kaikki lajikkeet olla aikaisimpia.
aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.
Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)
-
aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.
Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.
On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?
Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.
Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
-
Kyllä kultivaattori näkyy olevan hyvä laite keväiseen sänkien avaamiseen, kunhan pahnat silputaan todella lyhyeen sänkeen. Laahavannaskone meni todella hyvin kertakultivoituun ja kaksi kertaa S-piikkiäestettyyn. Ja Reetan pahnaa ei ollut mitenkään vähän.
Ainoa homma on, että äestyksen kanssa oli tällä kelillä melkein minuuttipeliä, että kerkesi kultivaattorin möyrimä kuivumaan sopivasti mutta ei liikaa. Liikaa kuivunut kultivaattorin pyörittämä saviliuska ei mene siten millään enää hienoksi, vaikka ajaisi sata kertaa.
Kevätkyntö ei tule toimimaan, sikälikin vaikka koskaan enää en meinannut kyntää, niin kumminkin taas kynsinkynnin.
-SS-
Täälläpäin ei kevätkyntö onnistu mutta e-pohjanmaalla kyllä .
-
aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.
Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.
On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?
Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.
Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
Jatkuvalla glyfottamisella mykoritsat huutaa hoosiannaa :(
-
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.
On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?
Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.
Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
orastuminen kesti nyt alle viikon, joskus mennyt jopa kolme viikkoa, ennen kuin tulevat kurkistamaan pintaan. Nyt kylvön jälkeen kaikki oli hellepäiviä, mikä selittää asian, lämpimässä maassa kasvuun lähtö tapahtuu nopeammin. Paksu olkikerros eristää ja väritys heijastaa auringonsäteet... mitä mustempaa maa on niin lämpiää nopeammin.
Vilu viljan kasvattaa... jonkun aitosuorakylvömarkkinamiehen mukaan hitaan orastumisen aikana kasvi tekee laajan juuriston ennen kuin oras tulee pintaan, tiedä häntä? Tapahtuuko kylmässä maassa kuitenkin kaikki hidastetusti, myös juurien kasvu? Suorakylvetty ottaa kyllä nopeasti kiinni aikaisemmin orastunutta kasvustoa, mutta se tapahtuu keskikesällä, jolloin kasvu on muutenkin reipasta ja erot pieniä. Syksyllä taas erot alkaa näkyä, kun ilmat viilenee ja puintiaika lähestyy.... vai voisiko sittenkin keväinen kylvömenetelmä vähentää todellisuudessa valmistumiseen tarvittavaa lämpösummaa?
-
Aitosuorakylvö on ainoa mahdollisuus silloin kun lohkoja on paljon, ne ovat kaukana toisistaan, ja alaa on satoja hehtaareja. Millään muokkaustavalla ei kumminkaan pääsisi oikea-aikaiseen kylvöön ja optimisatoihin, suorakylvöä voi myöhästyttää paljonkin ja vettä vielä riittää tuottamaan kohtuusadon. Suorakylvöpelto kantaa tuplasti isompia rumpupuimureita, joilla rullataan sitten se syys- lokakuu pitkin valtateitä pellolta toiselle.
Kaikilla viljelytekniikoilla pääsee suuriin satoihin, mutta vain aitosuorakylvöllä kerkiää rullailemaan jyrälaatikon kanssa maakunnan päästä toiseen. Yrittääkö sadalta hehtaarilta muokkailemalla ja kyntämällä ja haraamalla ja hivenaineilemalla kaksi tonnia enemmän satasen kauraa (20000 €) vai ajaako suorakylvökoneella 500 ha enempi maantievaihteella 500 euron hehtaareja, joita on syrjäkyliltä vuokraillut 300 eurolla ? (100000 €)
Sitten kun viljelyala kasvaa naapurilääniinkin, otetaan käyttöön luomu. Ei tarvitse rullailla, kerkiää taas kultivoimaan ja äestämään ja kesannoimaan ja haraamaan ja ja ja. Ja latausnurmet lataa lataamatta.
-SS-
-
^Onko jossain noista jotain väärää?
Sinänsä en noista sänkipelloista tiedä mitään, kun ei viljaa ole, mutta riistapeltoa voisi kai verrata siihen. Ne on kyllä kaikkein *****maisimpia keväällä odotella kuivuvaksi.
Kevätkyntö olisi aina paras paitsi savimailla, mutta paskan ajo syksyllä laittaa kyntämään myös silloin, ja tasoittaahan se aika paljon työhuippuja kuitenkin.
-
aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.
Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.
On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?
Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.
Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?
Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.
Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.
-
Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?
Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.
Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.
No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.
Kokonaisuudessaan siis kyllä ihan ok kone kun sen metkut tietää ja osia on tarpeellinen määrä aina varastossa. Niin tosiaan jousia vaihdeltu aika paljon ja. Naapurilla hieman tuoreempi samanlainen niin ei yhtäkään jousta vaihdettu. Enkä muista, että meilläkään olisi noita uusia vaihdettu. Niitä sellaisia keltapassivoituja on mennyt uudet sinkityt ovat kestäneet ovat ehkä silmämääräisesti aavistuksen järeämpiä. Mutta siis ihan ok kone, mutta hieman sellainen tunne on ollut, että keskeneräisenä aikoinaan lykätty markkinoille. Hinta kuitenkin sama kuin muillakin joten ehkä seuraavaksi jotain muuta. Käytettynähän noita on 3m aika hyvin tarjolla siistejäkin. 4m ovat sitten aika loppuunajettuja mitä on myynnissä ollut.
-
No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.
Mulla 2005 kone, ja noista luettelemias vikoja ei oo ollut, yks laakeri tai laakeripari taidettu vaihtaa vantaisiin. Sitkaimien laakerit. Tänä keväänä eka laakeripari peittopyörään, umpikumiset tottakai näille maille. Jouset on mitä on, niillä ei muutenkaan mitään virkaa ku pelkkä vannaspaketti painaa käytännössä lähes kaikilla mailla liikaa ilman vannaspainotustakin. Työsyvyyden hallinta suurin ongelma, konetta pitää säätää sopivaan takakenoon ja rajoittaa työsyvyyttä nostosylintereillä että vantaat on lähes kiinni tai ovatkin kiinni alatoppareissa etteivät sukella/ala lauttaamaan maata edellä. Sitkaimissa säädettävät virtauksen rajoittimet, siemenputket lähes kaikki alkuperäiset, takalaakerit kestäneet vaikka tietäkin nähnyt, rasva menee nippoihin jne. :)
Tyytyväinen ollut koneeseen, tiettyjä juttuja on kuten mm. jumittavat syöttölaitteet ts. säädöt todella tiukat pyöritellä vaikka telat pyörii keveästi, tasovahdit typerästi ajouralaitteiden kohdalla ja varsinkin apulantapuolella verkon yläpuolella. Sellaisia ominaisuuksia joiden kanssa on oppinut elämään, toisessa koneessa sitten toiset ongelmat. Plussaa yksinkertaisuus ja raudan kestävyys, kun ei ole pellistä tehty.
Multa ois tulossa vaihtoon ens talvena tuollainen 3 metrinen, tai jos kiire on, niin ylihuomenna on kylvöt kylvetty ja saisi samantien ajoon. Nyt kylvämään ku lapsenvahti saapui :)
-
No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.
Mulla 2005 kone, ja noista luettelemias vikoja ei oo ollut, yks laakeri tai laakeripari taidettu vaihtaa vantaisiin. Sitkaimien laakerit. Tänä keväänä eka laakeripari peittopyörään, umpikumiset tottakai näille maille. Jouset on mitä on, niillä ei muutenkaan mitään virkaa ku pelkkä vannaspaketti painaa käytännössä lähes kaikilla mailla liikaa ilman vannaspainotustakin. Työsyvyyden hallinta suurin ongelma, konetta pitää säätää sopivaan takakenoon ja rajoittaa työsyvyyttä nostosylintereillä että vantaat on lähes kiinni tai ovatkin kiinni alatoppareissa etteivät sukella/ala lauttaamaan maata edellä. Sitkaimissa säädettävät virtauksen rajoittimet, siemenputket lähes kaikki alkuperäiset, takalaakerit kestäneet vaikka tietäkin nähnyt, rasva menee nippoihin jne. :)
Tyytyväinen ollut koneeseen, tiettyjä juttuja on kuten mm. jumittavat syöttölaitteet ts. säädöt todella tiukat pyöritellä vaikka telat pyörii keveästi, tasovahdit typerästi ajouralaitteiden kohdalla ja varsinkin apulantapuolella verkon yläpuolella. Sellaisia ominaisuuksia joiden kanssa on oppinut elämään, toisessa koneessa sitten toiset ongelmat. Plussaa yksinkertaisuus ja raudan kestävyys, kun ei ole pellistä tehty.
Multa ois tulossa vaihtoon ens talvena tuollainen 3 metrinen, tai jos kiire on, niin ylihuomenna on kylvöt kylvetty ja saisi samantien ajoon. Nyt kylvämään ku lapsenvahti saapui :)
Saapikos tiedustella, että minkä merkkinen uusi kylvökone tulee tilalle.
-
Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?
Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.
Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.
No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.
Kokonaisuudessaan siis kyllä ihan ok kone kun sen metkut tietää ja osia on tarpeellinen määrä aina varastossa. Niin tosiaan jousia vaihdeltu aika paljon ja. Naapurilla hieman tuoreempi samanlainen niin ei yhtäkään jousta vaihdettu. Enkä muista, että meilläkään olisi noita uusia vaihdettu. Niitä sellaisia keltapassivoituja on mennyt uudet sinkityt ovat kestäneet ovat ehkä silmämääräisesti aavistuksen järeämpiä. Mutta siis ihan ok kone, mutta hieman sellainen tunne on ollut, että keskeneräisenä aikoinaan lykätty markkinoille. Hinta kuitenkin sama kuin muillakin joten ehkä seuraavaksi jotain muuta. Käytettynähän noita on 3m aika hyvin tarjolla siistejäkin. 4m ovat sitten aika loppuunajettuja mitä on myynnissä ollut.
Juu muutamia lautasten laakereita laitoin ja toisen takapyöränipu laakerit. Ja vähä maalia tässä ei ole sähköjä muutaku valot. Pari renkasta tarvii vissiin kohtsillään vaihta kun on harkot hävinny jo nämä siis keskimmäiset.
Joo ja on umpikumiset neet peittopyörät.
Vanha romisko siis mutta mielestäni sain tukevaa tekoa olevan koneen halvalla. Näyttää sietävän kiviäkin hyvin vantailla suuret liikevarat. Nousee korkealle jos on osompia kiviä kantoja yms noussu maasta ja niitähän on.
Paino riitti tosikovaankin savikkoon suoraan kylvämiseen.
Tosin täydet vaati siittä hydraulisesta säädöstä jouset on vähä reilun puolen kireellä.
Hohkaruopas kyllä kannatellaan mut ihan proo vanhaan laaha vannas simultaan verraten.
Semmonen 3m hinattava ekoja punasia simultoja piensiemen laitteella olis jouteen. Varaosiks vielä siihen 2,5m nostolaite kone sinappi simulta hs laite siinäki.
Jos joku noitten hs laitteiden tai hinaus varustuksen takia tarttis niin siittä lähttis halvalla.
-
ei tair muutamal satasel lähtee...plus mestarintislaiuspullo
-
Riippuu pullon koosta🤔😁
-
No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.
Mulla 2005 kone, ja noista luettelemias vikoja ei oo ollut, yks laakeri tai laakeripari taidettu vaihtaa vantaisiin. Sitkaimien laakerit. Tänä keväänä eka laakeripari peittopyörään, umpikumiset tottakai näille maille. Jouset on mitä on, niillä ei muutenkaan mitään virkaa ku pelkkä vannaspaketti painaa käytännössä lähes kaikilla mailla liikaa ilman vannaspainotustakin. Työsyvyyden hallinta suurin ongelma, konetta pitää säätää sopivaan takakenoon ja rajoittaa työsyvyyttä nostosylintereillä että vantaat on lähes kiinni tai ovatkin kiinni alatoppareissa etteivät sukella/ala lauttaamaan maata edellä. Sitkaimissa säädettävät virtauksen rajoittimet, siemenputket lähes kaikki alkuperäiset, takalaakerit kestäneet vaikka tietäkin nähnyt, rasva menee nippoihin jne. :)
Tyytyväinen ollut koneeseen, tiettyjä juttuja on kuten mm. jumittavat syöttölaitteet ts. säädöt todella tiukat pyöritellä vaikka telat pyörii keveästi, tasovahdit typerästi ajouralaitteiden kohdalla ja varsinkin apulantapuolella verkon yläpuolella. Sellaisia ominaisuuksia joiden kanssa on oppinut elämään, toisessa koneessa sitten toiset ongelmat. Plussaa yksinkertaisuus ja raudan kestävyys, kun ei ole pellistä tehty.
Multa ois tulossa vaihtoon ens talvena tuollainen 3 metrinen, tai jos kiire on, niin ylihuomenna on kylvöt kylvetty ja saisi samantien ajoon. Nyt kylvämään ku lapsenvahti saapui :)
Niin sellainen unohtu vielä mainita, että sulkuläpät on täytynyt varmistaa jokaiselta syöttimeltä muuten menevät tärinästä itsestään kiinni ja sitten on raitoja ja paljon. Eilen tuli sitten sellainenkin ongelma vastaan, että isojyväistä kauraa kun kylvää niin ei voikkaan pitää vauhtia ei ehdi muuten valua tuosta syöttösuppilosta eteenpäin. Uudemmissahan nämä ovat muovia ja reilusti uudemmissa taitaa olla jo tupla putket? Mutta nämä on niitä lapsen tauteja joita aina on. Mitä tohon pintavahtiin tulee niin jos sen olisi siellä verkon alla niin olisi jo kylvänyt osan tyhjää. Meillä tuo oli aiemmin verkon alla ja jossakin vaiheessa siirrettiin verkon yläpuolelle ei tosin ajuurien kohtaan. En muista, että oliko joskus juttua, että ne vantaiston tapitkin muutui sellaisiksi, että niissä on rasvaurat, jos näin niin auttaa varmasti tuohon rasvaus ongelmaan. Tavallaan kyllä ihan hyvin kestänyt kun onhan tuolla jo yli 3000 ha kai kylvetty. En sitten tiedä kyllähän tuolle kai lähivuosina on jotain tehtävä ennenkuin nuo vantaistot alkaa hajoamaan käsiin. Eipä tuollaisen vaihtoarvo vain juuri mitään oikein ole.
-
Mulla on jo muoviset nuo syöttö lootat. Ja ne putket jotain kummista kurkku putken tapasta. Tolla on ajettu 800~900ha
Eli siinä lienee mulle lopuksikää konetta jos vähä joskus aina jotainreilaa. Eilen muuten katkes yks vannas pakettia paikoillaan pitävä sokka tappi. Ei ole vielä rasvauria tässä näköjään mutta rasva kyllä menee hyvi.
2ha olis kylvöjä jäljellä👍
-
Mulla on jo muoviset nuo syöttö lootat. Ja ne putket jotain kummista kurkku putken tapasta. Tolla on ajettu 800~900ha
Eli siinä lienee mulle lopuksikää konetta jos vähä joskus aina jotainreilaa. Eilen muuten katkes yks vannas pakettia paikoillaan pitävä sokka tappi. Ei ole vielä rasvauria tässä näköjään mutta rasva kyllä menee hyvi.
2ha olis kylvöjä jäljellä👍
Voin sitten muistaa väärin tuon rasvauran. No sitä päivää odotellessa kun se rasva ei enää mene sinne.. Purkaminen auttaa asiaan, mutta ihan julmettu homma.
-
Nii tuo on 06vm kone että uudemmissa voikin olla urat. Ja edellinen omistaja on voinu vaihtaa tuohon esim nuo kurkku putket jane syöttö kaukalot yms kun osa osista näyttää melko uusilta. Ja ne jouset on kiiltävät eisiis keltapassivoidut.
Vanha paska mutta mulle niinkon olis toyotasta hypänny rolsrpisiin👍
-
Mikä olisi suorakylvöurakoinnin käypä hinta?
Kone on 3 m VM ask, pellot tyypillisesti mäkimaita, lohkot aika pieniä, kierretään jotain raunion sivua mäen päällä ja alla, kakkua palaa vähintään 20 l /h.
Muutakin tussarointia hommaan liittyy, kuten kiertokoetta ja koneen siirtoa tiellä, jossa polttoainetta palaa sama kuin pellolla vetäessä.
Ajaako urakoitsijat yleensä ha vai tunti veloituksella, miten nuo siirrot?
-
Ei paljoa ole puitavaa tällä menolla. Eihän tuolla rutikuivassa maassa mikään voi itää, eikä lauantaisesta 5mm sateesta juuri apua tullut. Normikevät taas kaakonkulman rannikolla.
-
Etelärinteet ovat niin kuumia, että vehnänjyvä ei itänyt vaikka oli kiinteässä pohjamaassa kiinni. Ajattelin ensin että vannaspainotus liika alhainen mutta ei vaan ole ottanut itua.
Nyt jälkeen päin ajateltuna 2 cm lisää jyrsinsyvyyttä jotta jyvän paikka olisi ollut viileämmässä. Jukolla toisaalta ei olisi saanut puoltakaan tuosta orastumaan.
Kyllä tämä on tuttua; juhannuksesta lähtien alkaa sitten kuurot jos alkaa. Niin alkuun hyvät rukiinoraat eivät tuota kasitonnareita tänä vuonna. Harvan läpinäkyviä ruismaita, tähkivät jo, ei ole ollut haaroittumiselle kelejä.
-SS-
-
Aika epätasaisesti itäneitä peltoja näkee nyt aika paljon. Varsinkin perinteisten sivupyöräkylvimien jäljiltä on epätasaisuutta. Tulee mielenkinntoinen puintiaika, kun puolet jyvistä itää vasta "joskus", kun tulee ensimmäiset sateet.
-
Aika epätasaisesti itäneitä peltoja näkee nyt aika paljon. Varsinkin perinteisten sivupyöräkylvimien jäljiltä on epätasaisuutta. Tulee mielenkinntoinen puintiaika, kun puolet jyvistä itää vasta "joskus", kun tulee ensimmäiset sateet.
Olen eri mieltä. Maalajitkin ratkaisevat. Ihan samalla tavalla takapyöräkoneen - jopa legendaarisen Räpidin - jäljiltä on heikkoja itäneitä kohtia kuivissa töyräissä. Kylväessä oli paikoin niin kosteaa, että laittoivat äestyksen matalaan, ja päällä oli ehkä muutama sentti saviraetta. Se kuivuus sitten meni juurta nopeammin alas, ja kiekon tallaama kylvöpohja kovettui semäntiksi.
Muokkausmenetelmä vaikuttaa myös. Huolellisesti keväällä valmisteltu sänkimaa sisältää kosteutta riittävästi, ja jos kylvi hiukan normaalia syvempään, tulee nyt oras nopeasti. Kylminä ja sateisina keväinä sellainen kylvö ei tahtonut orastua kunnolla. Että kun olisi etukäteen tiennyt - vaikka siis kyllä se melko normaalia on, että on kuiva kevät täällä.
-SS-
-
Jos jotain positiivista etsii niin ehkä tänä vuonna voi ehtiä kylvämään syysrapsia tuon just pintaan tulleen aikaisen ohran perään...
Jonkun verran näkee täälläkin kynnöksiä joita ei ole edes tasattu, mikähän lie suunnitelma?
-
Jos jotain positiivista etsii niin ehkä tänä vuonna voi ehtiä kylvämään syysrapsia tuon just pintaan tulleen aikaisen ohran perään...
Jonkun verran näkee täälläkin kynnöksiä joita ei ole edes tasattu, mikähän lie suunnitelma?
Joo Verttiä ajattelin myös tuohon tarkoitukseen, kultivointi heti puintipäivänä, ja
rapsinsiemenet ja Nitrabor kylvöön seuraavaksi päiväksi; ovat jo vajassa valmiina.
10.8. ehtinee vielä hyvin. Parempi kasvusto vajaa kaksi vuotta sitten tuli 10. elokuuta tuli verrattuna 28.7 kylvettyyn.
Enpä tiedä ne kynnökset lienevät riista tai saneerauspelloiksi ? Aika kova saa olla kasvu että kilpailee 700 euron pinta-alatuen kanssa,
joku satasen ohra tai 130 euron vehnä.
-SS-
-
Mikä olisi suorakylvöurakoinnin käypä hinta?
Kone on 3 m VM ask, pellot tyypillisesti mäkimaita, lohkot aika pieniä, kierretään jotain raunion sivua mäen päällä ja alla, kakkua palaa vähintään 20 l /h.
Muutakin tussarointia hommaan liittyy, kuten kiertokoetta ja koneen siirtoa tiellä, jossa polttoainetta palaa sama kuin pellolla vetäessä.
Ajaako urakoitsijat yleensä ha vai tunti veloituksella, miten nuo siirrot?
Ha hinta ja kiertokoe 20€, niin meidän urakoitsia ottaa.
Kiesus että ottaa voimaa tää kuumuus. Sivupyöräkone ja jyrsinkylvö, kosteutta siellä alla on mutta kun ei ole jyrää, niin se kuivuu äkkiä. Otin aamulla jo ikivanhan jyrän esin jos sen olis virittänyt sinne perään, mutta se oli pelkällä ylärunkoa ja lyhyt aisa. En vaan jaksanu rupee hitsaa ja rakentaa. Muutama pölkky sen kylvimen jyrän päälle että se todella painais , se on otettu vanhasta 100 sarja tumesta se kapeapyöräinen ja jotain 30cm halkaisia joka painaa kylvörivin päälle. Kohta ohi ja sitten uusi kaivuri missä on ilmastointi odottaa kuskia.
-
Joo Verttiä ajattelin myös tuohon tarkoitukseen, kultivointi heti puintipäivänä, ja
rapsinsiemenet ja Nitrabor kylvöön seuraavaksi päiväksi; ovat jo vajassa valmiina.
10.8. ehtinee vielä hyvin. Parempi kasvusto vajaa kaksi vuotta sitten tuli 10. elokuuta tuli verrattuna 28.7 kylvettyyn.
Enpä tiedä ne kynnökset lienevät riista tai saneerauspelloiksi ? Aika kova saa olla kasvu että kilpailee 700 euron pinta-alatuen kanssa,
joku satasen ohra tai 130 euron vehnä.
-SS-
Nonii, ois jyväset pellossa ja kuivaa on paikoitellen ku saharassa. Ei tarvinut kylvöjen aikana täyttökärryä peitellä yöksi jos pellolle jäi, eikä pressua pitää mukana, ei tippaakaan vettä kylvöjen aikaan. 4.5 satoi vielä reippaasti ja oli märkää, nopeasti muuttui kun lämpimät iski päälle. Tänään on jo hetkittäin pöly lentänyt pelloilla, jokohan huomenna alkaa rajaojat täyttymään.
Pikanurmen kylvöä syysrypsiä/rapsia/ruista varten, riistapeltoa ja saneerauskasveja vielä. Vaikka kylvämättä näitä hömppiä suht paljon, ja pellon tasailua ym., jotenkin helpottunut olo. "Oikeat" Kylvöt meni että hujahti, ja loppuivat ennätysaikaisin vaikka aloitus keskimääräinen. Nyt vain sadetannsia, ei lupaa sadetta kukaan ennustusvälille... :/ Viilenevää, tuulista ja aurinkoista. Viime vuonnakin oli alkukesä kuiva lähes heinäkuulle saakka, sitten satoikin riittämiin. MUTTA silloin oli kylmä kokoajan ja pellot pysyi kosteana.
-
Komiasti oli suojaviljaks kylvetty ohra tullu oraalle semmoseen peltoon mihin en ennen ole saanu jyviä niin syvälle että olis itäny ku paikkapaikoin. Kovaa savee on tuo lohko.
Toki kylvimen vaihdosta oli myös näkyvää haittaakin tullu.
Nimittäin ne päisteet on melko ruudukkoa.
No siinäpä sitte naapurit kattelee että ehkä tuo joskus oppii sen koneen laskeen ajoissa😕
-
Parhaat ja tasaisimmat oraat tuossa laitumeksi tarkoitetulla lohkolla mihin kylvin amazonen apulantakoneella omasta varastosta ohra kaura seoksen 120 kg/ha ja jousikkaalla multaus. Plus pintaan timotei nurminata seos. Melkein joutaa kylvölannoitin jättää pölyä keräämään on nimittäin huiska sen verran tehokas kylvökone että oksat pois. Mikähän syynä ettei ole kovin yleinen kylvötapa tuo vai eikö ole tarpeeksi seksikkään näköinen kone🤔
-
Parhaat ja tasaisimmat oraat tuossa laitumeksi tarkoitetulla lohkolla mihin kylvin amazonen apulantakoneella omasta varastosta ohra kaura seoksen 120 kg/ha ja jousikkaalla multaus. Plus pintaan timotei nurminata seos. Melkein joutaa kylvölannoitin jättää pölyä keräämään on nimittäin huiska sen verran tehokas kylvökone että oksat pois. Mikähän syynä ettei ole kovin yleinen kylvötapa tuo vai eikö ole tarpeeksi seksikkään näköinen kone🤔
Semmosta minäkin olen paljo harrastanu. Ja starmixserillä sekotus siten että ei terät kauheesti ota kiinni mutta pakkeri tai jyrä tai mikä lie painaa tiiviiks.
Mutta ei kait ole vissiin laillinen kylvömenetelmä. Mutta tehokas ja hyvä tuo on.
-
Ei kai sitä huiska kylvöä missään laittomaksi menetelmäksi ole määrätty. Mutta ei tosiaan pääse muna pystyssä elvistelemään monen kymppitonnin kylvölannoittimella jos huiskalla vetää👋
-
"Tieltä" päin kattoen kylvöt on onnistuneet erittäin hyvin. Kaikki ohrat kait tuli oraalle 5-6 vrk kylvöstä ja vieläpä tasaisesti. Mutta tekis mieli sanoa, että harvoja ovat. Samoin raeheinä ja vihantaviljan pintaan kylvetty nurmi ei ole tainnut vielä edes itää. Ensimmäiset kevät kynnöt kerkis kuivumaan liikaa. Heinälle kylvetyt kynnetty päivää ennen kylvöä, mutta niiden orastumisesta ei vielä tietoa. Vettähän ei enää ole näköpiirissä kait ennen rehuntekoa joten tuskinpa täs nyt mitään huippuja voi odotella. No yleensä onelmana on märkyys, kait poikkeus vahvistaa sitten säännön .
-
Näin kuivaa ruismaalla tänään 21.5
https://aijaa.com/img/b/00995/14571783.jpg (https://aijaa.com/img/b/00995/14571783.jpg)
https://www.youtube.com/watch?v=oLLNdeBM4IY (https://www.youtube.com/watch?v=oLLNdeBM4IY)
Haaveet huippusadosta voi näköjään kaatua jo toukokuun aikana. On tämä ammatti perkele!
-
Taitaa se maa jo kuivaa olla, pölystä päätellen.
Mitäköhän noista viimisistä kylvöistä mahtaa tulla?
-
Taitaa se maa jo kuivaa olla, pölystä päätellen.
Mitäköhän noista viimisistä kylvöistä mahtaa tulla?
Ei se maa vielä kuivaa ole, hokin jälkeen nousee kosteaa. Mutta jos on jäänyt vähänkin kokkareiseksi, menee vaaksan syvyyteen kuiva että heilahtaa. Ohriakin tuossa kaivellin, kun pintaan oli jo tullut. Kultivaattorin kanssa avattu sänki on kostea vielä, mutta silti ohrista osa on kostean pinnassa juurtunut ja itu päässä, osa on kuivia, joissakin on jo juuri. Tekisikö peittaus sitä, että liian lämpimässä ei lähdekään itämislepo pois ?
Rapsi on itänyt paljon paremmin kuin viljanjyvä. Kuitenkin sirkkalehden reunat kivertyvät ja vaalenevat, mikähän se on. Kirpat ruiskutin nyt myöhäisenä iltapäivänä, kun tuuli tyyntyi.
Sanotaan nyt niin, että orastuminen on paras hiukan viivytetyllä muokkauksella, kunhan se on tehty erittäin huolellisesti ristiin ajaen, ja riittävän syvään. Kyntö ei ole ollut hyvä juttu tänä keväänä.
-SS-
-
Parhaat ja tasaisimmat oraat tuossa laitumeksi tarkoitetulla lohkolla mihin kylvin amazonen apulantakoneella omasta varastosta ohra kaura seoksen 120 kg/ha ja jousikkaalla multaus. Plus pintaan timotei nurminata seos. Melkein joutaa kylvölannoitin jättää pölyä keräämään on nimittäin huiska sen verran tehokas kylvökone että oksat pois. Mikähän syynä ettei ole kovin yleinen kylvötapa tuo vai eikö ole tarpeeksi seksikkään näköinen kone🤔
Tälläisenä keväänä, kun täällä savilla kylvät tuolleen niin eipä tarvitse puidakkaan, että nopeeta on...
-
Parhaat ja tasaisimmat oraat tuossa laitumeksi tarkoitetulla lohkolla mihin kylvin amazonen apulantakoneella omasta varastosta ohra kaura seoksen 120 kg/ha ja jousikkaalla multaus. Plus pintaan timotei nurminata seos. Melkein joutaa kylvölannoitin jättää pölyä keräämään on nimittäin huiska sen verran tehokas kylvökone että oksat pois. Mikähän syynä ettei ole kovin yleinen kylvötapa tuo vai eikö ole tarpeeksi seksikkään näköinen kone🤔
Tälläisenä keväänä, kun täällä savilla kylvät tuolleen niin eipä tarvitse puidakkaan, että nopeeta on...
Niinpä siinä käy... Tuo tapa vaatii maan, jossa kosteutta nousee ylöspäin myös siihen muokattuun maahan eikä kosteus jää muokkaamattoman ja muokatun rajalle, jonne "oikeilla" kylvökoneilla on tarkoitus siemet saada menemään.
-
Rapsi on itänyt paljon paremmin kuin viljanjyvä. Kuitenkin sirkkalehden reunat kivertyvät ja vaalenevat, mikähän se on. Kirpat ruiskutin nyt myöhäisenä iltapäivänä, kun tuuli tyyntyi.
-SS-
Yllättäen näin näytäisi olevan, kun äsken ensimmäisen kerran 10 päivää kylvöstä rohkenin rapsipellolla käydä konttaamassa. Odotin ettei mitään ole näkyvissä, kun kaikista kovin savilohko on kyseessä ja matalaan kylvetty. Näin vähäisellä rapsikokemuksella tarkasteltuna melko harvalta näyttä, mutta kun kylvömäärä on 100 siementä/m2 ja keskimäärin niistä 40-70 % itää normaalioloissakaan, niin eipä taimia kovin tiheässä tarvi olla. Kosteutta on maassa vielä, jopa näkyy ihan kaivamattakin merkkejä kosteudesta sellaisissa kohdissa missä muokkaamaton pohja on näkyvissä. Kai se pieni rapsin siemen löytää tiensä kokkareiden alle helpommin kuin viljan jyvä. Kirppoja tai syöntijälkiä ei oikeastaan näkynyt, tuota vaalentunutta lehden reunaa jonkin verran.
-
Syvä kylvösyvyys ja siemenmäärä yläkanttiin, siinä konstit joilla kuivuuden haittoja voi hiukan lieventää, tietysti jos ei ennen juhannusta sada, ei nuokaan konstit paljon auta, vaan joka tapauksessa sato jää huonoksi.
-
Syvä kylvösyvyys ja siemenmäärä yläkanttiin, siinä konstit joilla kuivuuden haittoja voi hiukan lieventää, tietysti jos ei ennen juhannusta sada, ei nuokaan konstit paljon auta, vaan joka tapauksessa sato jää huonoksi.
Puolitoista viikkoa sitten ei vielä tiennyt että kärsitään kuivuudesta. Oikeastaan silloin pelättiin, että kerkiääkö kylvöt oraalle ennen suuria ukkosia, jotka lopettavat helteet. No ukkosia ei tullut, ei tippaakaan vettä ja helle kelit jatkuu. Kohoren ei oo koskaan.
-
Syvä kylvösyvyys ja siemenmäärä yläkanttiin, siinä konstit joilla kuivuuden haittoja voi hiukan lieventää, tietysti jos ei ennen juhannusta sada, ei nuokaan konstit paljon auta, vaan joka tapauksessa sato jää huonoksi.
Mulla ei näytä toimineen kylvösyvyyden lisääminen. Kesken lohkon syvensin muokkausta, ja vielä huonommalta näyttää syvempään yritetty. Syy lienee siinä, ettei tavallisessa kevytkylvimessä riitä vantaassa painatus kylvämään muokkaamattoman pintaan jos syvempään yrittää.
-
Takapyöräkoneilla vain pinnasta tasausäestettyyn kiirehtineet ovat joutuneet samaan itämättömien läiskien alhoon kuin tämmäset paljon äestävät myöhäisemmät. Se jyvä kyllä painu sinne kosteaan maahan, mutta pistävä auringonpaiste jotenkin kuivattanut sen hiukan kokkareiseksi kiekkovantaalla isolla painatuksella murretun pohjan huonoksi jyvän itää.
En tiedä, mutta todennäköistä on, että suorakylväjät hyrisevät tyytyväisyyyttään näinä aikoina. Pitäisikö alkaa miettiä esimerkiksi tämmästä tavallisen kylvölannoittimen näköistä. Miksiköhän tuossa nuo pyörät ovat pienet kuin jossakin 2m nostolaitejukossa.
(https://cdn-int.greatplainsmfg.com/cdn/farfuture/DLWtH2pJOZHJYvKCnxkszQ0mGoREQrl87InOz3m2bUs/mtime:1348006073/sites/default/files/styles/medium/public/PRODUCTS_0047_1006NT.jpg?itok=ILUyyv5B)
-SS-
-
Takapyöräkoneilla vain pinnasta tasausäestettyyn kiirehtineet ovat joutuneet samaan itämättömien läiskien alhoon kuin tämmäset paljon äestävät myöhäisemmät. Se jyvä kyllä painu sinne kosteaan maahan, mutta pistävä auringonpaiste jotenkin kuivattanut sen hiukan kokkareiseksi kiekkovantaalla isolla painatuksella murretun pohjan huonoksi jyvän itää.
En tiedä, mutta todennäköistä on, että suorakylväjät hyrisevät tyytyväisyyyttään näinä aikoina. Pitäisikö alkaa miettiä esimerkiksi tämmästä tavallisen kylvölannoittimen näköistä. Miksiköhän tuossa nuo pyörät ovat pienet kuin jossakin 2m nostolaitejukossa.
(https://cdn-int.greatplainsmfg.com/cdn/farfuture/DLWtH2pJOZHJYvKCnxkszQ0mGoREQrl87InOz3m2bUs/mtime:1348006073/sites/default/files/styles/medium/public/PRODUCTS_0047_1006NT.jpg?itok=ILUyyv5B)
-SS-
Kova peli . Omaa kokemusta ei ole mutta tiedän parituottajaa kenellä on . Ovat vaihtaneet isompia pyöriä noihin .
-
Takapyöräkoneilla vain pinnasta tasausäestettyyn kiirehtineet ovat joutuneet samaan itämättömien läiskien alhoon kuin tämmäset paljon äestävät myöhäisemmät. Se jyvä kyllä painu sinne kosteaan maahan, mutta pistävä auringonpaiste jotenkin kuivattanut sen hiukan kokkareiseksi kiekkovantaalla isolla painatuksella murretun pohjan huonoksi jyvän itää.
En tiedä, mutta todennäköistä on, että suorakylväjät hyrisevät tyytyväisyyyttään näinä aikoina. Pitäisikö alkaa miettiä esimerkiksi tämmästä tavallisen kylvölannoittimen näköistä. Miksiköhän tuossa nuo pyörät ovat pienet kuin jossakin 2m nostolaitejukossa.
(https://cdn-int.greatplainsmfg.com/cdn/farfuture/DLWtH2pJOZHJYvKCnxkszQ0mGoREQrl87InOz3m2bUs/mtime:1348006073/sites/default/files/styles/medium/public/PRODUCTS_0047_1006NT.jpg?itok=ILUyyv5B)
-SS-
Kova peli . Omaa kokemusta ei ole mutta tiedän parituottajaa kenellä on . Ovat vaihtaneet isompia pyöriä noihin .
Parituottaja ??? Onko se se jota kutsuttiin suterööriksi. Pappi on kans se joku tuottaa pareja
-
Taitaa se maa jo kuivaa olla, pölystä päätellen.
Mitäköhän noista viimisistä kylvöistä mahtaa tulla?
Tarkootit kai ensimmääsistä? ::)
-
Taitaa se maa jo kuivaa olla, pölystä päätellen.
Mitäköhän noista viimisistä kylvöistä mahtaa tulla?
Tarkootit kai ensimmääsistä? ::)
No ensimmääset näyttää kellastuvan rinteessä. Jos nyt kylvää niin vieläkö ne edes itää? Accuweatheria kattelin , niin kesäkuun loppupuolelle lupaili muutaman ukkoskuuron. Muuten aurinkoosta ja yli 20 lämmintä. Toisaalta eipä se ennenkään ole pitkistä ennusteista totuuden mukaisia saanut. Mutta jos tuo on noin , niin rehu palaa pystyyn ja viljoja ei tarvii paljon puida.
-
missä moista? ite tuolla aukon puolella istutushommissa katellu et on pinta kuivaa mut heti sen alla hyin kosteaa, jopa märkää. hyä on homma nyt tehä, lähtee varmasti. ja yheltä lohkolta irtokivekset keräämättä kun on niin pehmeää, kosteaa et jäis raiteet. pelto-ojissa vieläkin vettä. etelä-savo on alue.
-
Kahta en vaihda... toinen on laahavannasjuko. Kosteutta hiesulla aivan loistavasti, oraat näyttää hyviltä.
-
Kahta en vaihda... toinen on laahavannasjuko. Kosteutta hiesulla aivan loistavasti, oraat näyttää hyviltä.
Tuo rinne jota navetan lasista kattelen taitaa olla hiekkaa. Ainakin noi kellastuneet kohdat. Vettähän ei löydy kuin järvestä. Laitumen aukkoisia kohtia kattelin, että mukavasti nekin halkeilee. Laskuojan pohjankin sais tervata, vaikka muutama viikko sitten tulvi, mutta ei kait toukokuussa ole tullut tippaakaan vettä ja hellepäiviä taitaa olla kasassa jo yhdelle kesälle. Hyvän alun jälkeen tuntuu siltä, että nurmi jää harvaksi. Kait se pukkaa parissa viikossa tähkän tällä porotuksella. Onneksi on ohralla jonkun verran rapamaita, joista osa oli jopa kylvettäessä kosteita, niillä voi asiat olla paremmin. Tosin en ole käynyt kattomassa kylvön jälkeen. Kylvämättä vielä todella märät lohkot, tosin tarkoitus oli riistapelloksi, mutta jos nuo parhaat lohkot menee vituralleen jo tässä vaiheessa, niin jos kylväiskin sen tirilin ohraksi. No tuskin, mutta heitinpä vaan ;)
-
Eilen oli viimeinen toukopäivä. 15 päivää kesti sesonki. Enpä hetkeen aikaan muista tilannetta, jossa ensimmäiset kylvökset olisivat niin reilusti oraalla kuin nyt oli. Se viimesyksyinen hampaat irvessä tehty kyntöurakka lyö nyt enemmän vähemmän korville. Kokonaisuutena mennyt kuitenkin yllättävän hyvin, muilla ei juurikaan asiat paremmin. Jopa yllättävän surkeita toukoja tehty, kun kyläläisten peltoja tonkinut. Jyvät jätetty aivan pölyyn, vaikka pienellä tarkastelulla tilanne olisi varmaan ollut korjattavissa.
Tasurointi oli ihan ehdoton juttu tänä(kin) vuonna. Sama ilmiö täälläkin, että pikkuisenkin kun on vannas värähtänyt ja jyvän alle tullut kuivaa murua, niin eipä jaksa itää. Itellä tosiaan suurin osa on tasurilla liipattuja ja siihen kylvettyä. Monessa paikkaa olisi saanut selvää lisähyötyä, kun olisi äkeellä käynyt tekemässä lisää syvyyttä, mutta näillä resurseilla ei nyt oikein ole siihen mahdollisuuksia tai toukoja tehtäisiin vieläkin.
Sänkipellon tein loppukahinoissa ja oli hienossa kunnossa, jos nyt sellaiseksi voi tätä mylläystä sanoa. Kosteutta oli lähdössä riittävästi muualla, paitsi ajourien kohdat toivat jo kuudesta sentistäkin harmaata pintaan. Vielä ei pysty sanomaan, kuinka lähtee itämään. Toiset vetelee näitä sänkiä märkänä auki ja kaamean näköistä on se mokkura. Näissä on hyviä toukoja ja huonoja toukoja. Jaksan edelleen ihmetellä kuinka kauan tämä pelleily oikein vetelee. Oma visioni on, että maanrakenne menee jollain aikavälillä kuralle, seurataan tilanteen kehittymistä.
Surkeimmassa jamassa ova rypsit ja vehnät. Rakenneongelmaisilla lohkoilla liettymät olivat talven jäljiltä aika pahoja. Kun touot alkoivat maanantaina, niin keskiviikkona oli jo havaittavissa, että homma lähtee käsistä. Kuivuminen oli liian nopeaa ja rajua. Kynnökset menivät ihan sementiksi ja sellaiseen kuivaan on vaikea saada järkevää toukoa. Niinpä rypseistä on osa hienosti pinnalla, mutta itämätöntä on paljon.
Tilannetta ei nyt korjaa mikään muu kuin sade. Saa nähdä käykö niin, että tältä kesältä sateet jäävät välistä. On tämä säätyyppi käsittämättömän korkeapaineinen.
Tässä nyt jotain aluksi.
-
Täytyy jossakin välissä käydä kopteroimassa eri aikavälien kylvöjä. Ei se oikein taas auta ku sanoa että mitä aikaisemmin jyvän laitto saveen ni sen parempi. Jos näistä tän päiväisistä tulee jotain pintaan ni on se ihme....
Eniten "hykerryttää" se kuinka huhtikuun lopussa tehty apulannan huiskinta nurmille ja syysvehnälle aiheutti suunnattoman palauteryöpyn että sinne se kylmyyteen haihtuu se typpi....... Jååååååå, 30 milliä vettä päälle ja järkyttävä lämpöaalto. Pari viikkoo ollu yararyynejä täyttöpaikalla ja kylvimen rakosissa, ei paljon ole sulanu, eipä ole kastettakaan.
On sitten hyvät oraat tai ihan kaameet ni jos ei ennen kuun vaihdetta anna 10-20mm märkää ni aika sekulipaskaa puidaan syksyllä.
Rukiit näkyy tosiaan olevan siinä mallissa että kasvinsuojeluun on aikaa viikko.
-
Sanoisin, että heikkoja oraita tuolla aukealla ei ole kuin keväällä kynnetyssä, ja sen jo tiesikinn etukäteen.
Eri asia olisi ollut, jos olisi ollut kuraisen kylmää koko toukokuun. Siinä olisi voinut tiivis maa olla kellastumisen alussa,
ja kynnös heleässä kasvussa.
Jos olisi tehnyt oikean kuorettumapommin, niin paras tulos olisi nyt. Useimmiten ei olisi, se
yksikuuro melkein säännönmukaisesti tulee kumminkin.
Nyt ei tullut.
-SS-
-
huhtikuun lopussa tehty apulannan huiskinta nurmille ja syysvehnälle aiheutti suunnattoman palauteryöpyn että sinne se kylmyyteen haihtuu se typpi....
Niin....kyllä paras typpilannoitusaika on siinä talven väistyessä, eikä kevään kuumilla, en usko, että kukaan omin silmin seurannut olisi sulle tullut aikaista typpilannoitusta morkkaamaan. Täällä useampi sukupolvi on tuon aikaisen typpilannoituksen edun huomannut, olihan siinä jossakin parikymmentä vuotta sitten semmoinen muoti, että piti kylvää apusonnat vasta lähempänä juhannusta.
-SS-
-
Sanoisin, että heikkoja oraita tuolla aukealla ei ole kuin keväällä kynnetyssä, ja sen jo tiesikinn etukäteen.
Eri asia olisi ollut, jos olisi ollut kuraisen kylmää koko toukokuun. Siinä olisi voinut tiivis maa olla kellastumisen alussa,
ja kynnös heleässä kasvussa.
Jos olisi tehnyt oikean kuorettumapommin, niin paras tulos olisi nyt. Useimmiten ei olisi, se
yksikuuro melkein säännönmukaisesti tulee kumminkin.
Nyt ei tullut.
-SS-
Täällä on aika skeidaa poikkeuksellisen monella oraat ja poikkeuksellisen hyviäkin löytyy. Mitään yhteistä nimittäjää en löydä kuin sen "hosumisen" ja "hermoanttiloinnin", parhaat on mitä aikaisemmin meni.
Kylvösyvyyttä täytyi päivittäin lisätä. Mää tein niin että aloitin kolmesta ja lopetin seittemään.
-
huhtikuun lopussa tehty apulannan huiskinta nurmille ja syysvehnälle aiheutti suunnattoman palauteryöpyn että sinne se kylmyyteen haihtuu se typpi....
Niin....kyllä paras typpilannoitusaika on siinä talven väistyessä, eikä kevään kuumilla, en usko, että kukaan omin silmin seurannut olisi sulle tullut aikaista typpilannoitusta morkkaamaan. Täällä useampi sukupolvi on tuon aikaisen typpilannoituksen edun huomannut, olihan siinä jossakin parikymmentä vuotta sitten semmoinen muoti, että piti kylvää apusonnat vasta lähempänä juhannusta.
-SS-
Meitä on kato moneen junaan...
-
Täällä on aika skeidaa poikkeuksellisen monella oraat ja poikkeuksellisen hyviäkin löytyy. Mitään yhteistä nimittäjää en löydä kuin sen "hosumisen" ja "hermoanttiloinnin", parhaat on mitä aikaisemmin meni.
Kylvösyvyyttä täytyi päivittäin lisätä. Mää tein niin että aloitin kolmesta ja lopetin seittemään.
Ehkä et katso joka kolosta yhteisiä nimittäjiä. Kyllä ne plitkuvat kuopanpohjat nyt kasvaa hyvin, vaikka sadekesinä ovat lätäköllä ja vilja valjun keltaista juurten tukehtuessa. Etelärinteet aurinkoa vasten kuivuivat ennen kuin kissaa kerkesi sanoa. Maan lämpötilat olivat jotakin kuuman ja tulikuuman väliltä.
On monena toisennäköisenä vuonna yritetty yhden kunnon ukkossateen jälkeen näitä kylmässä juroneita aikaisia mäkikylvöksiä äestää ja jyrätä ja murskata ja ja ja, mutta maa muuttuu savilaastiksi, vaikka olisi oraskin päällä. Mukava on vaakasuorilla vesijättömailla näinä vuosina viljellä.
-SS-
-
Plitkupohjat taisi olla aika liettyneitä?
Suunnaton höylääminen toki pienensi laatat pölyksi mutta kosteus taisi karata?
-
Onsehyvä kun on puolet pelloista vanhoja järvenpohjia tai soita.
Tosin viime vuonna sinne jäi sitte viljat ja nurmetkin.
Mutta tuntuis niinkon että olis nämä kuivuus ongelmat yleistymssä täälläkin päin.
Noita hohkaturve kurakoita ei ihan heti kuivuus vaivaa. Mutta hiekkasia ja savisia maita kylläki. No tuo suorakylvö näyttää tosiaan toimivan niissä. En tosin päässy ku muutaman ha kokeileen ihan suraan sänkeen. Ja niilläki lohkoilla osaa joutu ensin muokkaan kun oli niitä viimesyksyn puinti yms sukellus raiteita niin per~leesti.
-
Takapyöräkoneilla vain pinnasta tasausäestettyyn kiirehtineet ovat joutuneet samaan itämättömien läiskien alhoon kuin tämmäset paljon äestävät myöhäisemmät. Se jyvä kyllä painu sinne kosteaan maahan, mutta pistävä auringonpaiste jotenkin kuivattanut sen hiukan kokkareiseksi kiekkovantaalla isolla painatuksella murretun pohjan huonoksi jyvän itää.
En tiedä, mutta todennäköistä on, että suorakylväjät hyrisevät tyytyväisyyyttään näinä aikoina. Pitäisikö alkaa miettiä esimerkiksi tämmästä tavallisen kylvölannoittimen näköistä. Miksiköhän tuossa nuo pyörät ovat pienet kuin jossakin 2m nostolaitejukossa.
(https://cdn-int.greatplainsmfg.com/cdn/farfuture/DLWtH2pJOZHJYvKCnxkszQ0mGoREQrl87InOz3m2bUs/mtime:1348006073/sites/default/files/styles/medium/public/PRODUCTS_0047_1006NT.jpg?itok=ILUyyv5B)
-SS-
tämä kone sopii hyvin erittäin kuiviin kylvöoloihin. Kylvövannasta edeltää poimutettu kiekko, joka muokkaa pystysuunnassa (vertical tillage) vain sen kylvörivin kohdan. Maan pitää olla ihan pirun kuivaa, muutenhan tuo kiekko ei tee märälle pintamaalle mitään, ei mitään paitsi vahinkoa eli jättää siihen kaiken kuivattavan vaon. Kylvövannas on varustettu pienellä kannatuspyörällä, suurta ei tarvita kun vannas kulkee siinä muokatussa urassa. Vannaspaino kylvövantaalla on maltillinen noin 50 kg/vannas, mutta muokkauskiekolla taitaa olla jopa 250 kg/vannas.
Tämäkään kone ei poista sitä sänkimaan toista ongelmaa eli pintamaan tiivistymistä, se ei läpäise kaatosateita kylvön jälkeen, eikä juurilla ole kasvutilaa. Yksi reilu kuuro voi pilata koko tilan kaikki suorakylvöt. Vaikka kevätkuivuus on yleisempi, niin onhan se pirullista kun muutaman kerran vuosikymmenessä tulee melkein katovuosi ja tämä sade osuu kohdalle jo heti kylvöjen jälkeen. Golf-kenttiä (greenit pääasiassa) ilmastetaan painamalla reikiä pintaan. Koneita on monen näköisiä, mutta ideana on aina se, että muokkaus tehdään niin vähän pintaa rikkoen, että kenttä säilyy pelattavana, tämä myös vähentää haihduntaa pinnasta. https://www.youtube.com/watch?v=k8wGyGh8WyM
-
Kyä voi jo nyt sanoa että tää vuos on nyt taputeltu, hyvä jos päästään edes keskinkertaisiin satoihin, siis parhaimmillaankaan. Ei näytä ennusteet sateita lähimpään kahteen viikkoon. Tässä eletään nyt ratkaisevia päiviä nyt.
Korrensääteet voi jättää kaupan hyllylle, ja tautiaineet myös, niitähän ei kannata ruiskuttaa kuin reheviin hyväkuntoisiin kasvustoihin, ja sellaisia ei tulla näkemään. Parhaimmat sadot saadaan toukokuun 10 ensimmäisen päivän aikana hikeville maille kylvetyiltä pelloilta, mutta jos ei nyt pariin viikkoon tosiaankaan sada, jää niilläkin sato keskinkertaiseksi. Huippulohkoilta, jolta saatiin viime vuonna 6-8 tonnia, jäädään nyt 2-4 tonnia pienemmälle hehtaarisadolle, pudotuksen määrä riippuu nyt kylvöajankohdasta.
-
Kyä voi jo nyt sanoa että tää vuos on nyt taputeltu, hyvä jos päästään edes keskinkertaisiin satoihin, siis parhaimmillaankaan. Ei näytä ennusteet sateita lähimpään kahteen viikkoon. Tässä eletään nyt ratkaisevia päiviä nyt.
Korrensääteet voi jättää kaupan hyllylle, ja tautiaineet myös, niitähän ei kannata ruiskuttaa kuin reheviin hyväkuntoisiin kasvustoihin, ja sellaisia ei tulla näkemään. Parhaimmat sadot saadaan toukokuun 10 ensimmäisen päivän aikana hikeville maille kylvetyiltä pelloilta, mutta jos ei nyt pariin viikkoon tosiaankaan sada, jää niilläkin sato keskinkertaiseksi. Huippulohkoilta, jolta saatiin viime vuonna 6-8 tonnia, jäädään nyt 2-4 tonnia pienemmälle hehtaarisadolle, pudotuksen määrä riippuu nyt kylvöajankohdasta.
Pyh.
-
90% kylvetty, tahti hidastunut kun olen pois tilalta töiden takia 7.00-17:00. Ehdin tehdä kaikki toukokuun aikana jos mikään ei hajoa.
-
Viherlannoitenurmea ja riistapeltoa 15%, tänä vuonna hyvä mulle! Viimme vuonna jäi peltoon märkyyden vuoksi paljon ja nyt ihan älyttömän kuivaa, opin taas jotain!
-
Kyä voi jo nyt sanoa että tää vuos on nyt taputeltu, hyvä jos päästään edes keskinkertaisiin satoihin, siis parhaimmillaankaan. Ei näytä ennusteet sateita lähimpään kahteen viikkoon. Tässä eletään nyt ratkaisevia päiviä nyt.
Korrensääteet voi jättää kaupan hyllylle, ja tautiaineet myös, niitähän ei kannata ruiskuttaa kuin reheviin hyväkuntoisiin kasvustoihin, ja sellaisia ei tulla näkemään. Parhaimmat sadot saadaan toukokuun 10 ensimmäisen päivän aikana hikeville maille kylvetyiltä pelloilta, mutta jos ei nyt pariin viikkoon tosiaankaan sada, jää niilläkin sato keskinkertaiseksi. Huippulohkoilta, jolta saatiin viime vuonna 6-8 tonnia, jäädään nyt 2-4 tonnia pienemmälle hehtaarisadolle, pudotuksen määrä riippuu nyt kylvöajankohdasta.
Ei hyvältä näytä sääennusteet viljojen kannalta, lupaa poutaa seuraavat 2 viikkoa ehkä jopa juhannukseen saakka, jonka jälkeen ne sateet sitten alkaa kuivanheinän tekijöiden kiusaksi, tälläisen kuivana ja kuumana keväänä ratkaisee paljon kylvöajankohta, kylväjän ammattitaito (siemenet saatava kosteaan), maalaji, maan rakenne ja sen kosteudenpito-ominaisuudet, suorakylvö sänkeen palkitsee hyvällä sadolla jos nyt tulee kylvöjen jälkeen se kuukauden pouta. Aika paljon näkee tänä keväänä huonoja oraita poutivilla ja maanrakennevikaisilla savimailla jossa kylvetty liian pintaan, eriasia on varmasti multivilla mailla jossa orastuminen erinomaista, vaihtelua tulee olemaan paljon tänä kuivana keväänä
-
Onneks upotin jyvät 6cm syvyyteen ja äestys oli vaan 3-4cm välillä.
Parhaiten silti tänäkeväänä on lähtenyt sängestä avatut lohkot.
Mut en usko että 7t satoja tänävuonna saa kerätä.
-
Kattelin tuos kun savikoilla alkaa oleen oraat aika voipuneen näkösiä. Siellä missä niitä ylipäätään on pintaan tullu.
Kuivaa on kaivinkoneella tuos hääränny niin aika vähä on kosteutta enää alle 30cm maas.
-
Onneks upotin jyvät 6cm syvyyteen...-
Millä?
-
Viime kevään epätasaisesta orastumisesta otin opikseni. Kylvin sitten tänä keväänä selvästi matalampaan. Melko tasaisesti tänä vuonna sitten orastuikin, mutta nyt on kait juuret vielä kuivassa maassa. Tosin pari viileämpää päivää ei ole tehnyt pahaa. Siis kaukaa katsoen kellastuneet ei ole levinneet. Riistapellon kävin kyntämässä. Se lohko oli märkää ... viereisellä lohkolla ohra on ollut kylvettynä 9 vrk. Pitkä oli jo oras kumpareilla, alavimmilla paikoilla viime yön pakkanen näytti kaataneen orasta.
-
Muutin suunitelmaa ja nyt efaa on hiukan runsaat prosentit viherkesantona ja muutamia palstoja meinaan kylvää nurmirikkoon monimuotoisuuspelloksi joskus sitten juhannuksena. Parin tonnin aikaisen ohran sato voisi olla niiltä tekemisissä. Siksi monimuotoisuuspelto, josta se "sato" tulee vaan kukkia katsellessa.
En usko muuallakaan aikaisen ohran tuolla polttavan kuumassa rinteessä kasvavan muutenkaan, no, pääseepä rapsin kylvöön ajoissa. Nyt toivo panostetaan vesivaivaisen rapsipalstan hyvinvointiin. Proximo varsinkin on lähtenyt mahtavan tasaisesti kasvuun.
-SS-
-
On sielää kosteutta alla vielä, mutta orastuminen on epätasaista kaikilla tääläpäinTM.
-
On sielää kosteutta alla vielä, mutta orastuminen on epätasaista kaikilla tääläpäinTM.
Tasan ei käy onnen lahjat. Todella tasainen orastuminen. Ihan varmasti mun oma päisen viljelijä uran paras. Kesti siis 25 kevättä saada tasaiset oraat. Tosin rae heinä näyttää paikka paikoin surkealta. 50kg/ha siementä näyttää ihan Oklta, mutta normi 35 ihan surkea, ainakin vielä ... Mutta tuo oras ... kevät kyntöinen hiekka rinne ja Aukusti Ohra, selvästi kellastuu ja vanhemman virkamiehen mukaan osaksi oras "kuollut" , mutta vain pieniä aloja (vielä). Tähän asti normaalisti kait aina oraat on kärsineet märkyydestä, joko kylvöaikaisesta tai liettymisestä kylvön jälkeen. Näköjään poikkeus vahvistaa säännön. Kolme viikkoa ilman vettä on jo pitkä aika ja taitaa samaa piisata. Enää ei viitti edes kattella sitä 5vrk kuluttua tulevaa 2mm sadetta. Ihan sama kuin viime kesänä, se poutapäivä piti olla 5vrk:n päässä, joka päivä.
-
Onneks upotin jyvät 6cm syvyyteen...-
Millä?
Ihan kylvökoneella, tume novacombilla.
Reuna ojia kaivanut ja kyllä kosteutta on vielä äestys syvyyden alapuolella.
-
Onneks upotin jyvät 6cm syvyyteen...-
Millä?
Ihan kylvökoneella, tume novacombilla.
Reuna ojia kaivanut ja kyllä kosteutta on vielä äestys syvyyden alapuolella.
No suorakylvimellä onnistuu. Mutta köyhänä pienviljelijänä ei pysty tuollaisiin, jotenka köyhtymisen kierre näkyy syvenevän taas tänä vuonna. Kosteutta on kyllä juu siellä vähän matkaa siemenien alapuolella.
-
Juu, onneksi on muita rahahommia, persileen menee.
-
Juu, onneksi on muita rahahommia, persileen menee.
Mä ainakin tunnustan kuuluvani niihin, jotka pelkällä viljelyllä kuolisi nälkään. Siis näillä hinnoilla ja kustannuksilla. Mitä vähemmän viljelyyn satsaa, niin sen paremman taloudellisen tuloksen sillä saa. Mutta toki minimi panoksella olisi mukavampaa saada sato, kuin kato. No ehkä nyky näkymä silti sadon kannalta on parempi kuin monena vuonna ennen tätä, mutta tuskin huippukaan. Toisaalta yhtään siementä ei ollut vuonna 2015 maassa tähän aikaan ja sieltäkin on jotain "satoa" silti kerätty. Nyt taitaa olla pisimmät oraat ikinä toukokuun 24. oraiksi. Ja ohra tulee tähkälle 4 viikon kuluttua ? :)
-
Suomalainen viljelijä kasvattaa euroopan kalleimmilla lannoitteilla euroopan halvinta viljaa. Tuetkin uhkaa pudota 2021 lähtien. Ympäristökorvaus pienenee reippaasti ja kun suorien tukien ehtoihin tulee monia sellaisia ehtoja, jotka nykyisin kuuluu ympäristökorvaukseen, niin koko ympäristökorvausjärjestelmä tulee hyvin kyseenalaiseksi. Joku 100 euron pudotus hehtaarin kokonaispottiin on hyvin todennäköinen.
Mutta ilmeisesti ei paljon ketään tukien alenema kiinnosta, kun ei juuri keskustelua herätä, edes MTK:ssa. Marttilakin vain myötäilee Sipilää:MTK:n tavoitteet huomioitu hyvin tukiuudistuksessa. Mitkähän ne MTK:n tavoitteet mahtaa olla?
-
Suomalainen viljelijä kasvattaa euroopan kalleimmilla lannoitteilla euroopan halvinta viljaa. Tuetkin uhkaa pudota 2021 lähtien. Ympäristökorvaus pienenee reippaasti ja kun suorien tukien ehtoihin tulee monia sellaisia ehtoja, jotka nykyisin kuuluu ympäristökorvaukseen, niin koko ympäristökorvausjärjestelmä tulee hyvin kyseenalaiseksi. Joku 100 euron pudotus hehtaarin kokonaispottiin on hyvin todennäköinen.
Mutta ilmeisesti ei paljon ketään tukien alenema kiinnosta, kun ei juuri keskustelua herätä, edes MTK:ssa. Marttilakin vain myötäilee Sipilää:MTK:n tavoitteet huomioitu hyvin tukiuudistuksessa. Mitkähän ne MTK:n tavoitteet mahtaa olla?
Tuet alenevat, tekevät tilaa tuotantoon sidotulle lisätuelle.
Ei ole vaikeata arvata, mikä on Suomen alueellisesti tuetun
maatalouden strategiapainopiste 2020-luvulla.
Se ei ole kasvinviljely. Ainakaan täällä Uudenmaan Läänissä.
-SS-
-
Kyllä tässä vielä voiton syrjässä kiinni ollaan, 10-20mm sade ja ollaan voittajia. Jos ei tuu ni sit ei tuu, ei kannata vielä puhua mistään juhannussateista, ilmavirrat on mystisiä.
Raahallisesti pojat ja tytöt, raaaaahallisesti.
-
Viime kevään epätasaisesta orastumisesta otin opikseni. Kylvin sitten tänä keväänä selvästi matalampaan. Melko tasaisesti tänä vuonna sitten orastuikin, mutta nyt on kait juuret vielä kuivassa maassa. Tosin pari viileämpää päivää ei ole tehnyt pahaa. Siis kaukaa katsoen kellastuneet ei ole levinneet. Riistapellon kävin kyntämässä. Se lohko oli märkää ... viereisellä lohkolla ohra on ollut kylvettynä 9 vrk. Pitkä oli jo oras kumpareilla, alavimmilla paikoilla viime yön pakkanen näytti kaataneen orasta.
Saat tihiän ja myöhäisen ohran tilalle.Viime vuonna täällä pakkanen vikuutti oraita ja eivät sitten syksyllä joutuneet.Toki ajankohta oli myöhäisempi.
-
Viime vuonna täällä pakkanen vikuutti oraita ja eivät sitten syksyllä joutuneet.Toki ajankohta oli myöhäisempi.
Vielä ne hallat ja pakkaset ehtii tällekin vuodelle.
-
Viime vuonna täällä pakkanen vikuutti oraita ja eivät sitten syksyllä joutuneet.Toki ajankohta oli myöhäisempi.
Vielä ne hallat ja pakkaset ehtii tällekin vuodelle.
Juu oikein hyvin. Eihän se mitenkään ylenpalttisen harvinaista ole että kesäkuun alkupäivinä olisi oraita ja kuusen vuosikasvaimia nitistävä halla Etelä-Suomea myöden.
-
Viime vuonna täällä pakkanen vikuutti oraita ja eivät sitten syksyllä joutuneet.Toki ajankohta oli myöhäisempi.
Vielä ne hallat ja pakkaset ehtii tällekin vuodelle.
Juu oikein hyvin. Eihän se mitenkään ylenpalttisen harvinaista ole että kesäkuun alkupäivinä olisi oraita ja kuusen vuosikasvaimia nitistävä halla Etelä-Suomea myöden.
Mulla on melkein joka lohkon päässä alavampi rapainen kohta ja lähes joka vuosi niissä jollain lohkolla pakkanen oraat kaataa. Eikä siitä pakkasesta kotona mitään tiedä. Viime keväänä oli kait tuuli hallaa, joka kaateli sitten ihan oudosti. Pyörtänö heinien suojassa oras pystyssä, mutta joku pieni kumpare, niin oraat valkoisena. Joka vuosi silti ei vaikutusta puintiin. Viime vuonna sai tyhjätä suoraan mettäänkin ja osa vihannasta jätettiin puimatta. Viime vuosi nyt olikin poikkeus.
-
Kävin kattelemassa Loimaan suunnan viljelykset lävitse. Näyttää tosiaan olevan oraita vähän joka lähtöön. Taustoista kun ei tiedä, niin paha antaa tuomioita. Silti painottaisin ammattitaidon merkitystä. Pellolle on mentävä tasuroimaan heti kun suinkin mahdollista ja sitä haihtumissuojan tekemistä on jatkettava lohkolta toiselle ensisijaisesti, vaikka tekisikin mieli jo kylvölle. Toisekseen pitäisi katsoa, että se jyvä menee oikeasti mustaan kiinni ja mieluiten vähän rajasta syvemmälle. Täälläkin on nyt sitä ilmiötä, että jyvät on roiskittu pölypussiin ja nyt keksitty, että jyräämisellä tässä vaiheessa voidaan pelastaa tilanne.
Se on myönnettävä, että aika vaikee tilanne jos on kynnettyä ja rakenneongelmainen maa, joka liettynyt ja kynnös hajonnut ja sitten pinnasta kuivunut kropsiksi. Niihin monttuihin ja kokkareisiin hyvä kylvös, siten ettei jyvät jää irti. Itellä kyllä loppu konstit...:)
-
Kävin kattelemassa Loimaan suunnan viljelykset lävitse. Näyttää tosiaan olevan oraita vähän joka lähtöön. Taustoista kun ei tiedä, niin paha antaa tuomioita. Silti painottaisin ammattitaidon merkitystä. Pellolle on mentävä tasuroimaan heti kun suinkin mahdollista ja sitä haihtumissuojan tekemistä on jatkettava lohkolta toiselle ensisijaisesti, vaikka tekisikin mieli jo kylvölle. Toisekseen pitäisi katsoa, että se jyvä menee oikeasti mustaan kiinni ja mieluiten vähän rajasta syvemmälle. Täälläkin on nyt sitä ilmiötä, että jyvät on roiskittu pölypussiin ja nyt keksitty, että jyräämisellä tässä vaiheessa voidaan pelastaa tilanne.
Se on myönnettävä, että aika vaikee tilanne jos on kynnettyä ja rakenneongelmainen maa, joka liettynyt ja kynnös hajonnut ja sitten pinnasta kuivunut kropsiksi. Niihin monttuihin ja kokkareisiin hyvä kylvös, siten ettei jyvät jää irti. Itellä kyllä loppu konstit...:)
Et varmaan kierrellyt koko seutukuntaa, näyttää että 60-70% on menny munille syystä tai toisesta....
Se jyrääminen, no, on varmaan hyvä jos se jyvä on jo siellä koosteessa, mut jos se on siinä kuivassa tilassa tai matalaan kylvettynä saanut juurensa alkuun ni mun vähäisellä mutukokemuksella, osa jyvistä vetää herneen nenään ja heittää lusikan nurkkaan.
-
Kävin kattelemassa Loimaan suunnan viljelykset lävitse. Näyttää tosiaan olevan oraita vähän joka lähtöön. Taustoista kun ei tiedä, niin paha antaa tuomioita. Silti painottaisin ammattitaidon merkitystä. Pellolle on mentävä tasuroimaan heti kun suinkin mahdollista ja sitä haihtumissuojan tekemistä on jatkettava lohkolta toiselle ensisijaisesti, vaikka tekisikin mieli jo kylvölle. Toisekseen pitäisi katsoa, että se jyvä menee oikeasti mustaan kiinni ja mieluiten vähän rajasta syvemmälle. Täälläkin on nyt sitä ilmiötä, että jyvät on roiskittu pölypussiin ja nyt keksitty, että jyräämisellä tässä vaiheessa voidaan pelastaa tilanne.
Se on myönnettävä, että aika vaikee tilanne jos on kynnettyä ja rakenneongelmainen maa, joka liettynyt ja kynnös hajonnut ja sitten pinnasta kuivunut kropsiksi. Niihin monttuihin ja kokkareisiin hyvä kylvös, siten ettei jyvät jää irti. Itellä kyllä loppu konstit...:)
Et varmaan kierrellyt koko seutukuntaa, näyttää että 60-70% on menny munille syystä tai toisesta....
Se jyrääminen, no, on varmaan hyvä jos se jyvä on jo siellä koosteessa, mut jos se on siinä kuivassa tilassa tai matalaan kylvettynä saanut juurensa alkuun ni mun vähäisellä mutukokemuksella, osa jyvistä vetää herneen nenään ja heittää lusikan nurkkaan.
Koitin olla vähän diplomaattinen...
Samoilla linjoilla jyräyksen suhteen. Täytyisi tehdä heti kylvön perään. Nyt on viikko, kaksi mennyt kylvöistä ja lähdetään jyräilemään, kun mitään ei tapahdu. En usko, että on mitään apua.
Veeämmä kylväjää oli liikkeellä jonkun matkaa, suorakylvömiehille hyvä vuosi, tässä vaiheessa.
-
Veeämmä kylväjää oli liikkeellä jonkun matkaa, suorakylvömiehille hyvä vuosi, tässä vaiheessa.
Ei onnistu kaikilla suorakylväjilläkään, päivässä parissa puhalsi kiekkojen tekemän uran kautta kuivaksi koko vaon. Yleensä varmaan olisi onnistunut näin mutta ei ollut missään pellollani nyt sitä paksua olkimassaa kun rypsin ja kuminan jäljiltä kaikki kylvetyt.
Muutaman hehtaarin kävin varpajyrä-äkeellä pinnasta raapimassa kokeeksi paremman kaluston puutteessa viimeisestä kylvöksestä kun totesin aikaisempien kuivahtaneen ja näyttää että kosteus olisi pysynyt paremmin siinä.
-
Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?
Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.
-
Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?
Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.
Mää mitään tiedä mutta miksi tosiaan muokata sitä maata lylvön jälkeen?
Ainoo mihen voisin noit jälkipiikkejä sovitella on vm masiinan keski kohta eli pyörästön keski väli.
Johon jää palko mut juu muuto ok
-
Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?
Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.
Mää mitään tiedä mutta miksi tosiaan muokata sitä maata lylvön jälkeen?
Ainoo mihen voisin noit jälkipiikkejä sovitella on vm masiinan keski kohta eli pyörästön keski väli.
Johon jää palko mut juu muuto ok
Eikö tuon haran tarkoitus ole säästää kosteutta.Pyöräyttää kuivan pintaan ja vähentää haihduntaa.
Mitä muuten tuo liettyminen on?Liittyykö se jotenkin karjanlantaan? ;D
-
Jos on kylvänyt siemenet kosteaan niinkuin tapana on niin ei kauheeta hätää vielä. Vapun sateet toivat maahan kosteutta. Luonnollisesti versominen on näissä keleissä huonoa mutta jo kylväessään viljelijä joka katsoi kalenteria ja sääennustetta nosti siemenmäärää sen vuoksi. Parin viikon päästä kun sataa niin ei ehdi pahemmin kärsiä kuin ekana kylvetyt wolmarit.
-
Jos on kylvänyt siemenet kosteaan niinkuin tapana on niin ei kauheeta hätää vielä. Vapun sateet toivat maahan kosteutta. Luonnollisesti versominen on näissä keleissä huonoa mutta jo kylväessään viljelijä joka katsoi kalenteria ja sääennustetta nosti siemenmäärää sen vuoksi. Parin viikon päästä kun sataa niin ei ehdi pahemmin kärsiä kuin ekana kylvetyt wolmarit.
Sanoit, että kun 2 viikon päästä sataa niin mitään hätää ei ole , mun mielestä se on liian myöhäistä, sillä jos kuiva ja helteinen sää jatkuu vielä 2 viikkoa eteenpäin niin peruuttamattomia satotappioita tapahtuu ainakin poutivilla savimailla satotappiot ovat kymmeniä prosentteja normisadosta ja kaiken lisäksi tulee sekulia tavaraa kun jälki-idäntä (täällä monilla orastuminen epätasaista) ja jälkiversonta voimakasta. Kävin eilen illalla katsomassa naapurin huonosti itänyttä ohrapeltoa (50% orastunut), että missä vika,niin selvisi että kylvänyt liian pintaan kuivaan maahan, ei idä kuin vasta sateista se loppupuolikas
-
Veeämmä kylväjää oli liikkeellä jonkun matkaa, suorakylvömiehille hyvä vuosi, tässä vaiheessa.
Ei onnistu kaikilla suorakylväjilläkään, päivässä parissa puhalsi kiekkojen tekemän uran kautta kuivaksi koko vaon. Yleensä varmaan olisi onnistunut näin mutta ei ollut missään pellollani nyt sitä paksua olkimassaa kun rypsin ja kuminan jäljiltä kaikki kylvetyt.
Jyräys kylvön jälkeen painaa kylvövaot kiinni?
-
Tänä vuonna äestysmiehen ammattitaito punnittiin. Ainakin laahakoneella kylvettäessä. Ensin kylvetyt on nätisti oraalla, viikko aikaa kylvetty kaura hiukan pilkistää.
-
Kyllä kaikilla tahtoo maalajista ja rinteistä riippuen olla harvoja paikkoja. Ohra ei suostunut tulemaan pintaan vaikka oli kostea maa ja melko syväänkin kylvetty.
Jyrsinkylvö ja kevätkyntö oli kyllä ylivoimainen orastumisessa, mutta vesi loppuu löysästä kynnöksestä aivan nainä päivinä.
Meeri kauran kylvöä keväällä sängestä muokattuun, kultivointi ja pari kertaa ajo Suomi tehoäkeellä melko syvään, noin 6 cm. Kaura on itänyt epätasaisesti, osassa jyviä on millin juuren pää mutta ei vielä kasvua.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518D_kevytmuok.jpg)
Sitten kokeeksi pari sarkaa pelkästään kevätkynnön tasausäkeen pintaan suoraan. Jouset laahavannaskoneessa 100% kireys. Melko epätäydellinen koe, ei jatkoon, mutta kuitenkin paremmin kuin kevytmuokattuun.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518A_tasuri.jpg)
Kevätkyntö kertaalleenkin ajettuna tiheäpiikkisellä S-piikkiäkeellä noin 4 cm varmisti kyllä nopean orastumisen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518B_1_x_tehoaes.jpg)
Toinen äestyskerta ei tehnyt orastumiseen juuri mitään muutosta, mutta tallaus tiukempaan vähensi kylvökoneen pyörän painumaa:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518C_2_x_tehoaes.jpg)
Licamero-kevätvehnä orastui syyskynnettyyn ja jyrsittyyn melko tasaisesti, 400 kg kylvömääräkin tietty näkyy:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Licamero_260518A_syyskynto.jpg)
Hiukan olen ajanut liika leveästi ja muutenkin syöttö alkaa melko myöhään kun vähän kovaa ajaen päästää koneen alas, kylvetty kevätkyntöön, jyrsimellä jauhettu, tämä Licamero on samana päivänä kylvetty kuin ylempänä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Licamero_260518B_kevatkynto.jpg)
Arvasin, että melko harvaksi jäi DK7130 kevätrapsi, 70 kpl oli tavoite, 53 näyttäisi olevan neliöllä. No ainakin näytin osaavani kylvää myös harvaa öljykasvia. Kultivoitu keväällä, äestys Suomi tehoäkeellä ja Tume 3600 minipiikkiäkeellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/DK_7130_CL_260518A.jpg)
Maa on aivan kosteaa vielä pyyhkäistessä:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/DK_7130_CL_260518B.jpg)
Ohra ei orastunut, en edes halunnut mennä kävelemään sinne. Ei kaukana ole, että äestelen sen muutaman kerran ja sitten sateen jälkeen vielä, ja laitan näöksi apilaa ja hernettä. Ja kylvän sitten kunnolla heinäkuussa sen syysrapsin.
-SS-
-
Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?
Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.
Kyllähän se loogiselta kuulostaa, että niitten harjojen kautta haihtumispinta-ala on suurempi. Äestyssyvyys ratkaisee, jos peittomaata on kunnolla siemenen päällä, niin harjoista ei liene haittaa. Ongelma tulee sitten kovemmissa töyryissä, kun sitä peittomaata on se sentti ja sitä mennään kylvön päälle raappimaan. Sekoittaa jollain tapaa siemeniäkin, veikkaan.
2013 kylvin heinänsiementä rapidilla viljan kylvön jälkeen. Silloin nostin jälkiäkeen ylös, kun päättelin, että jyräyksen voisi jättää tekemättä, kun jyräpyörä hoitaa tiivistyksen. En pysty sanomaan toimiko käytännössä noin, muttei siitä harauksen poisjättämisestä tuntunut haittaakaan olevan.
Todellä vähän, jos lainkaan näkee pelkän jyräpyörästön jälkiä hinattavien kasvustoissa. Kyllä se jälkihara on niin voimakkaasti lyönyt itsensä läpi.
-
Kyllä kaikilla tahtoo maalajista ja rinteistä riippuen olla harvoja paikkoja. Ohra ei suostunut tulemaan pintaan vaikka oli kostea maa ja melko syväänkin kylvetty.
Jyrsinkylvö ja kevätkyntö oli kyllä ylivoimainen orastumisessa, mutta vesi loppuu löysästä kynnöksestä aivan nainä päivinä.
Meeri kauran kylvöä keväällä sängestä muokattuun, kultivointi ja pari kertaa ajo Suomi tehoäkeellä melko syvään, noin 6 cm. Kaura on itänyt epätasaisesti, osassa jyviä on millin juuren pää mutta ei vielä kasvua.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518D_kevytmuok.jpg)
Sitten kokeeksi pari sarkaa pelkästään kevätkynnön tasausäkeen pintaan suoraan. Jouset laahavannaskoneessa 100% kireys. Melko epätäydellinen koe, ei jatkoon, mutta kuitenkin paremmin kuin kevytmuokattuun.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518A_tasuri.jpg)
Kevätkyntö kertaalleenkin ajettuna tiheäpiikkisellä S-piikkiäkeellä noin 4 cm varmisti kyllä nopean orastumisen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518B_1_x_tehoaes.jpg)
Toinen äestyskerta ei tehnyt orastumiseen juuri mitään muutosta, mutta tallaus tiukempaan vähensi kylvökoneen pyörän painumaa:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Meeri_260518C_2_x_tehoaes.jpg)
Licamero-kevätvehnä orastui syyskynnettyyn ja jyrsittyyn melko tasaisesti, 400 kg kylvömääräkin tietty näkyy:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Licamero_260518A_syyskynto.jpg)
Hiukan olen ajanut liika leveästi ja muutenkin syöttö alkaa melko myöhään kun vähän kovaa ajaen päästää koneen alas, kylvetty kevätkyntöön, jyrsimellä jauhettu, tämä Licamero on samana päivänä kylvetty kuin ylempänä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Licamero_260518B_kevatkynto.jpg)
Arvasin, että melko harvaksi jäi DK7130 kevätrapsi, 70 kpl oli tavoite, 53 näyttäisi olevan neliöllä. No ainakin näytin osaavani kylvää myös harvaa öljykasvia. Kultivoitu keväällä, äestys Suomi tehoäkeellä ja Tume 3600 minipiikkiäkeellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/DK_7130_CL_260518A.jpg)
Maa on aivan kosteaa vielä pyyhkäistessä:
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/DK_7130_CL_260518B.jpg)
Ohra ei orastunut, en edes halunnut mennä kävelemään sinne. Ei kaukana ole, että äestelen sen muutaman kerran ja sitten sateen jälkeen vielä, ja laitan näöksi apilaa ja hernettä. Ja kylvän sitten kunnolla heinäkuussa sen syysrapsin.
-SS-
,
Onpa kuppaasen näköset oraat.Oksalla jo pensoo ohrat, ja kaura kohta puitavissa
-
On tietenkin kuppaset tosiaan, 24. sateeton päivä alkaa, päiväsaikainen ilman suhteellinen kosteus alle 30% 16 päivää peräjälkeen, minimi oli 13% yhdeksäntenä päivänä. Yhdeksän hellepäivää, 19 yli 20 asteen päivää vapun jälkeen. Tuuli keskimäärin 6 m/s, hellekylvöpäivinä 9. - 11.5. tuuli oli 11 m/s !
Jos jälkiviisaasti olisi tiennyt, ettei ukkoskuuron ukkoskuuroa sitten näkynytkään, olisin antanut kylvön vaikka viipyä, ja jyrsinyt tasojyrsimellä enempi tuhkaksi kunkin palstan multaa. Hidastahan se on, juurikaan yli 7 km/h ei päässyt. Tuossa Saloon mennessä on tämmöinen myöhäisempi pelto vedetty aivan jauhoksi jyrsimellä, saa nähdä, tuleeko se itu sieltä tasaisemmin.
Itämättömät kaurat olivat vielä kiinni sormellakin tuntuvasti kosteassa maassa. Ehkä kuiva ilma jyvän yläpuolella estää itämistä. Jyrääminen ei olisi auttanut, ajelin lenkkejä pyöränvälijyrän kanssa, ei mitään eroa.
-SS-
-
Ittellä ainakin päisteissä on selvästi paremmat oraat kuin muualla. Päisteessä siis on kääntyilty takapyörä tinttarilla kylvön jälkeen. "normi" vuonna nuo päisteet tahtoo olla lintattu ihan pilalle, nyt ei. Ehkä olis ollut parempi pitää kylvökone muutenkin painavampana koko ajan, mutta tuotakin välttelen normi vuonna. Mites sitten nämä tr-kuviolla olevat takapyörä koneet? Joskus joku kehunut ukkoskuuron tultua kehiin, että tumen autonrengas jyräyksestä ei nousisi mitään. Nyt kattonut noita tr kuvioituja ... se kait polkee keskikohdan parhaiten. Tasainen autonrengas taas polkee molemmat siemenrivit kait yhtä hyvin kuin sen niiden välinkin. Tiedä sitten onko eroa. Mutta moni on näyttänyt jyräävän takapyörä koneen jälkeen tänä keväänä.
-
Komeat on äsässän oraat. Ja kosteutta savella vielä hyvin tallella! Kävin eka kertaa kylvön jälkeen rypsipellossa, kylväessä oli täydelliset olosuhteet. Kuitenkin jokainen pinnan tuntumaan jäänyt siemen on jäänyt itämättä. Noin parista sentistä ovat ponnistaneet itäneet ylös. Vieskalaisella kylvötarkkuus ei tosiaankaan mitään rakettitiedettä pehmeillä ja muokatuilla mailla, kun pelkkä vannaspaketti jo painaa liikaa, joten kylvösyvyys on mitä on. Kovemmissa päisteissä tms. voi jopa hallita kylvösyvyttä :)
Ohrapellossa kumma havainto, hiekkaisella harjanteella aukkoista orasta ja pölyä kaivaessa siemenet noin 3 sentin syvyydessäkin itämättä, vaikka olivat juuri siinä syvyydessä vielä nytkin tummemmassa maassa jossa hiukan kosteuttakin. Vieressä oli itäneitäkin juuri samassa syvyydessä mutta suurin osa oli kuin eilen kylvettyä. Kyseinen pelto kylvetty viime viikon keskiviikkona heti lietteen multauksen ja äestyksen jälkeen, syksyllä kevytmuokattua rypsimaata josta kapillaarinen veden nouseminekin maksimaalista tuolle karkealle hiekalle. Liian kuumaa karkealla hiekalla? Vai ainoastaan liian kuivaa? Mutta miksi vieressä samassa syvyydessä itänyt joku siemen ja 10 sentin päässä ei piipan piippaa... "Normaalit" maat itänyt ja voi ihan ok., mutta hiekkaharjanteet on toistaiseksi niin ja näin.
-
Onks joku tutkinu tämmösen kuivan vuoden sattuessa et mitä ne takatinttaripyöräkoneen perässä tulevat jälkiharan piikit tekevät kosteuden karkailulle?
Mää heitin ne heti tokana vuonna huitsin v1ttuun, sillä perusteella että kun tulee kaatosade kylvön päälle ni kaikki liettyy ja kovettuu. Ilman haraa taaseen se halkeema tulee poudan tullessa siihen kohtaan missä on siemenrivit. Toki vaihtelee varmaan merkkikohtasesti mut Tumen JC jossa on autonrengaskuvio renkaissa ni tekee juuri sen että kuorettuman halkeemista puskee orasta.
Mää mitään tiedä mutta miksi tosiaan muokata sitä maata lylvön jälkeen?
Ainoo mihen voisin noit jälkipiikkejä sovitella on vm masiinan keski kohta eli pyörästön keski väli.
Johon jää palko mut juu muuto ok
Mää mitään en tierä, mutta mun jyräkombis on "keppi" joka pyörän välissä. Luulisin, että sen tarkoitus on tasata pyörien väliin nousevaa maavallia matalammaksi. Muistan ensimmäisenä vuonna kylväneeni kyseisellä apparaatilla liian tarkasti. Joka koneen väissä kunnon maavalli, mutta silti tasaiset rivivälit. Syksyllä viljat oli laossa ja se "maapenkka" puimurin pöydällä. Seuraavana keväänä reunimmaisen kepukan sirtäminen kauemmaksi ja parhaaksi osoittautunut tuplakylvö. Varsinkin pehmeät multamaat pitää kylvää reunalta tuplaten. Uudemmissa kait on kunnon "harava" pyörästön jälkeen. Sen toimintaa ei mun tarte pähkäillä, mutta kehuja en ole kuullut - tosin lannoitteen täyttämisen ulottuvuuden takia ne haukut on lausuttu.
-
Kauheen näköisiä, jopa ns etrivin viljeljelijöillä, ne oraat. Näkee selvästi missä se olikosenyt viikko sitten torstaina, kun ukkosti, täällä ei vaan satanu. Ensimmäisistä kylvöjen virheistä äestin sitten syvemmälle ja ykkösellä jyrsinkylvöä. Ei ole tullu pintaan vielä, mutta en löytäny itämättömiä jyviä. Rypsin tasausäetin kolme kertaa, ja jyrsinkylvö. Vähän liian syvään ne meni, mytta itäny ne on. Josteeta pohjassa vielä ja lämpöä, kai ne jaksaa pintaan. Ei siitä tulis mitään jos ne olis rutikuivaan pintaan olis kylväny. Rypsit jyräsin. Muut olis pitäny jyrätä
-
Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.
Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.
-
Huonosti itäneet lohkot menee nyt paskan siemenen itämislevon piikkiin. Aikaiset kylvöt kylmään kosteaan maahan on ollut paras tulos. Myöhäiset kylvökset kun tehtiin lämpimään maahan, itämislepo ei murtunut. Esim. ne jotka teki normaalit kukkapurkki-idätykskokeen, ei saaneet kun 30-prosentin itävyyden. sitten kun idätyskoe tehtiin jääkaapin kautta, itävyys nousi noin 90-prosenttiin.
Hakekaa sertiMatilta katokorvaukset tänä vuonna ;D ;D
-
Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.
Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.
lähemmäs kolmekymppiä lämmintä näyttäs tulevan ja ei sada :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Huonosti itäneet lohkot menee nyt paskan siemenen itämislevon piikkiin. Aikaiset kylvöt kylmään kosteaan maahan on ollut paras tulos. Myöhäiset kylvökset kun tehtiin lämpimään maahan, itämislepo ei murtunut. Esim. ne jotka teki normaalit kukkapurkki-idätykskokeen, ei saaneet kun 30-prosentin itävyyden. sitten kun idätyskoe tehtiin jääkaapin kautta, itävyys nousi noin 90-prosenttiin.
Hakekaa sertiMatilta katokorvaukset tänä vuonna ;D ;D
Tyhmästä päästä kärsii koko ketju....
🤣🤣
-
Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.
Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.
lähemmäs kolmekymppiä lämmintä näyttäs tulevan ja ei sada :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Muuta tänne, täällä onnistuu, aina. 😎
-
Seutukunnalla päivitellään muutamaa tapausta uudehkon myöhäisen lajikkeen kevätvehnäaloja, jotka eivät koskaan itäneet kunnolla, siemenet pehmenivät peltoon ja ei tule kasvustoa. Mikä lie tuohonkin syynä? Ehtikö kasvu alkuun ja sitten kuivuus vei vai mikä? Syitä on etsitty kylvökoneista siemeneriin ja kaikesta sillä välillä.
-
Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.
Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.
lähemmäs kolmekymppiä lämmintä näyttäs tulevan ja ei sada :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Muuta tänne, täällä onnistuu, aina. 😎
Täällä pohjosempana ainakin ti jälkeen lupaa epävakaista ja tuota om sen verran paljon,että jonkinlainen muutos tulee.
-
Komeat on äsässän oraat. Ja kosteutta savella vielä hyvin tallella! Kävin eka kertaa kylvön jälkeen rypsipellossa, kylväessä oli täydelliset olosuhteet. Kuitenkin jokainen pinnan tuntumaan jäänyt siemen on jäänyt itämättä. Noin parista sentistä ovat ponnistaneet itäneet ylös. Vieskalaisella kylvötarkkuus ei tosiaankaan mitään rakettitiedettä pehmeillä ja muokatuilla mailla, kun pelkkä vannaspaketti jo painaa liikaa, joten kylvösyvyys on mitä on. Kovemmissa päisteissä tms. voi jopa hallita kylvösyvyttä :)
Ohrapellossa kumma havainto, hiekkaisella harjanteella aukkoista orasta ja pölyä kaivaessa siemenet noin 3 sentin syvyydessäkin itämättä, vaikka olivat juuri siinä syvyydessä vielä nytkin tummemmassa maassa jossa hiukan kosteuttakin. Vieressä oli itäneitäkin juuri samassa syvyydessä mutta suurin osa oli kuin eilen kylvettyä. Kyseinen pelto kylvetty viime viikon keskiviikkona heti lietteen multauksen ja äestyksen jälkeen, syksyllä kevytmuokattua rypsimaata josta kapillaarinen veden nouseminekin maksimaalista tuolle karkealle hiekalle. Liian kuumaa karkealla hiekalla? Vai ainoastaan liian kuivaa? Mutta miksi vieressä samassa syvyydessä itänyt joku siemen ja 10 sentin päässä ei piipan piippaa... "Normaalit" maat itänyt ja voi ihan ok., mutta hiekkaharjanteet on toistaiseksi niin ja näin.
Tuo ilmiö johtunee lämmöstä.Vettä kun saavat itävät loputkin ja loppupeleissä ehtivät puitavaksi loputkin,lämmön avulla.5vuotta sitten tuli nähtyä samainen ilmiö.Meni viikkoja ennen kuin loput itivät,mutta puintiaikaan ei enään ollut vihantaa.Aikainen lajike kyseessä.
-
Älkää pelätkö!,sanoi eräskin kurko aikoinaan. Kyl kohta vettä tulee ja tietyt sankarit nykäsee taas kasitonnareita😜
-
Kylvöt saatiin taputeltua loppuun toissa päivänä. Noin kymmenen päivää otti kylvöhommat aikaa vaikka oli vastoinkäyminenkin turbon hajottua. Ensimmäiset oraat on pinnalla. Hiekkaisilla kohdilla tuuli on piessyt pellon pinnan tasaiseksi kuin aavikko. Ei näy jyräkiekkojen jälkiä enää. Kosteutta on ollut maassa onneksi kostean syksyn jälkeen hyvin, mutta loppuu sekin aikanaan jos ei vettä tule. Kymmenen vuorokauden ennusteessa onneksi on vettä tarjolla, mutta se että toteutuuko ennuste on ihan toinen juttu. Nurmisatokin on leikkaantunut jonkin verran kuivuuden takia.
-
Vettä tilattu puolen viikon-loppuviikon ajalle.
Ukkosta tai tavallista, ihan sama, kunhan sataa.
lähemmäs kolmekymppiä lämmintä näyttäs tulevan ja ei sada :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Muuta tänne, täällä onnistuu, aina. 😎
Täällä pohjosempana ainakin ti jälkeen lupaa epävakaista ja tuota om sen verran paljon,että jonkinlainen muutos tulee.
Eilen illalla tännekkin uhkailtiin 2,2 mm sadetta tiistaiksi. No nyt oli jo tilanne normalisoitunut. Tosin perjantaille oli vielä 1,0mm mutta kadonnee kuin pieru saharaan ennen perjantaita. Sen jälkeen olikin jo valmiiksi ennusteissa sateetonta. Josko se accuweatherin ennuste 18.6 pitäis edes paikkaansa. "muutama pieni ukkoskuuro" .
-
Eilen illalla tännekkin uhkailtiin 2,2 mm sadetta tiistaiksi. No nyt oli jo tilanne normalisoitunut. Tosin perjantaille oli vielä 1,0mm mutta kadonnee kuin pieru saharaan ennen perjantaita. Sen jälkeen olikin jo valmiiksi ennusteissa sateetonta. Josko se accuweatherin ennuste 18.6 pitäis edes paikkaansa. "muutama pieni ukkoskuuro" .
Eilen tai toissapäivänä oli lähialueen täsmäsäässä "mahdollisia kuurosateita" to-pe. No eipä ole enää. Torstaina on ennusteen mukaan päivälämpö "vain" 20 astetta, muuten 25 tietämissä.
-
No, ne epätasaiset oraat on kylvetty vaikka 15.5. Ne jotka ei idännyt, kuivuu pois täs pashtavassa lämmössä, ja jos sataa vaikka juhannuksena ja jotain itää, se on kuitenkin 6 viikkoo jäljessä, ja kun pui, se on vähä soppaa, mutta kuivurissa esipuhdistaja ottaa ne kyllä pois ne jälki itänneet. Mitään normaaöia satoa ei vaan tule, se on varma jo.
-
Komeat on äsässän oraat. Ja kosteutta savella vielä hyvin tallella! Kävin eka kertaa kylvön jälkeen rypsipellossa, kylväessä oli täydelliset olosuhteet. Kuitenkin jokainen pinnan tuntumaan jäänyt siemen on jäänyt itämättä. Noin parista sentistä ovat ponnistaneet itäneet ylös. Vieskalaisella kylvötarkkuus ei tosiaankaan mitään rakettitiedettä pehmeillä ja muokatuilla mailla, kun pelkkä vannaspaketti jo painaa liikaa, joten kylvösyvyys on mitä on. Kovemmissa päisteissä tms. voi jopa hallita kylvösyvyttä :)
Ohrapellossa kumma havainto, hiekkaisella harjanteella aukkoista orasta ja pölyä kaivaessa siemenet noin 3 sentin syvyydessäkin itämättä, vaikka olivat juuri siinä syvyydessä vielä nytkin tummemmassa maassa jossa hiukan kosteuttakin. Vieressä oli itäneitäkin juuri samassa syvyydessä mutta suurin osa oli kuin eilen kylvettyä. Kyseinen pelto kylvetty viime viikon keskiviikkona heti lietteen multauksen ja äestyksen jälkeen, syksyllä kevytmuokattua rypsimaata josta kapillaarinen veden nouseminekin maksimaalista tuolle karkealle hiekalle. Liian kuumaa karkealla hiekalla? Vai ainoastaan liian kuivaa? Mutta miksi vieressä samassa syvyydessä itänyt joku siemen ja 10 sentin päässä ei piipan piippaa... "Normaalit" maat itänyt ja voi ihan ok., mutta hiekkaharjanteet on toistaiseksi niin ja näin.
Tuo ilmiö johtunee lämmöstä.Vettä kun saavat itävät loputkin ja loppupeleissä ehtivät puitavaksi loputkin,lämmön avulla.5vuotta sitten tuli nähtyä samainen ilmiö.Meni viikkoja ennen kuin loput itivät,mutta puintiaikaan ei enään ollut vihantaa.Aikainen lajike kyseessä.
Tuotanoin . Jos Samin kirjoituksen luin oikein ovat siemenet pehmenneet ja hajonneet . Ne voi varmaan vanhalla koneella paikkaus kylvää . Olisko kyseessä mikä kone millä kylvetty .
-
Itämislevon ongelmia epäilen minä. Peittausaineiden vaikutus myös voi olla tuollainen. Kevätvehnä iti löysässäkin maassa kunhan oli peitossa. Vertti ohra selvästi ei itänyt kostean kovan maan pinnassa. Kaurassa on kahta eri ikäistä, pitkiä oraita ja lopuissa millin kshden alkava juuri päässä.
Pitää tsekata tuo kaarle ohran palsta, se on ylivuotista.
-SS-
-
Ei kaarle ohra ole vielä pinnalla. Turvemaata kun on nurkassa, oli tullut hienosti pintaan. 60 jyvää sadasta ei ole itänyt savisemmassa kohdassa. Kylvöpohja oli viivasuora, olihan ajettu 4 kertaa ristiin 7 cm jaolla olevalla raskaalla varpajyrä-äkeellä. Kylvösyvyys 6 cm.
Itämättömät olivat ryppäinä, kostean kovan maan pinnassa, kynnellä sai helposti jyvän poikki. Eli kosteutta kyllä oli ollut. Ehkä tämä hellejakso häiritsee orastumista ? Tallatuissa kohdissa ei ole itänyt sitäkään vertaa. Olisiko vetänyt kosteuden helletuuleen ?
-SS-
-
Maa lämpesi liian lämpimäksi, aikaisten helteiden ja auringonpaisteen takia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/it%C3%A4%C3%A4-se-sittenkin-siemenen-it%C3%A4vyystietoon-voi-eviran-mukaan-luottaa-1.145446 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/it%C3%A4%C3%A4-se-sittenkin-siemenen-it%C3%A4vyystietoon-voi-eviran-mukaan-luottaa-1.145446)
Voimakaskin itämislepo murtuu hänen mukaansa viimeistään siinä vaiheessa, kun siemen joutuu tekemisiin maan viileyden ja sen pieneliöiden kanssa.
Heikosta itävyydestä on Köylijärven mukaan tullut Eviraan viime viikkoina runsaasti kyselyitä viljelijöiltä. Viljelijät ovat idättäneet siemeniä ilman kylmäkäsittelyä, ja itävyys on ollut odotettua selvästi heikompi.
-
Kuoppatesti antoi tulokseksi kostean rajan olevan liki 4-sentissä.
Kylvetty keväällä kevytmuokattuun kerääjäkasvin kera :)
-
Seutukunnalla päivitellään muutamaa tapausta uudehkon myöhäisen lajikkeen kevätvehnäaloja, jotka eivät koskaan itäneet kunnolla, siemenet pehmenivät peltoon ja ei tule kasvustoa. Mikä lie tuohonkin syynä? Ehtikö kasvu alkuun ja sitten kuivuus vei vai mikä? Syitä on etsitty kylvökoneista siemeneriin ja kaikesta sillä välillä.
Samaa ilmiötä täällä päin, myös peittauksen vaikutusta itävyyteen on pohdittu.
-
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
-
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
Mutta muistan nähneeni tutkimustuloksia, että jotkut peittausaineet viivyttävät orastumista, on saattanut olla ratkaiseva viivytys kuivassa tuulessa.
Edit: onhan Baytan nesteen ohjeessakin maininta 1-2 vrk orastumisen hidastumisesta.
-SS-
-
Juu oikeassa olet tuossa asiassa, että viivyttää kyllä ja ehkä näin kuivassa voi viivyttää enenmänkin.
-
1980-luvulla on tehty tutkimuksia itämislevon ja kasvu- ja puinti/varastointiolosuhteiden riippuvuudesta. Myös itämishetken lämpötilan nousu lienee yhteydessä tämislevon päättymisen suurempaan vaihteluun. Selvästikin tuo vaihtelu tulee mieleen kun samassa rivissä kaikki jyvät ovat kosteanviileässä maassa kiinni mutta vain muutama on puhjennut itämään.. Eviran materiaaleissa ohralla sanotaan olevan vahvempi itämislepo kuin vehnällä ja kauralla. Sitäkin havainnot tukevat, vehnä iti suorastaan hyvin.
-SS-
-
Minkälaisissa olosuhteissa te oikein olette kylväneet, kun orastumisessakin on ongelmia? Omat kyllä iti ja mielestäni taseisestikkin. Eiköhän se itämislepo nyt viime talven pakkasilla murrettu:) Vai säilyttääkö joku siemenetkin lämpimässä hallissa? No koneen laskuissa näyttää olevan oraissa harvuutta, joko hitaasta syötön alkamisesta tai sitten vaan siitä, että siemen ei ole mennyt tarpeeksi syvälle. Joku traktorin raide tai muu kuoppa kans sellaisia, että oras normaalia harvempaa. Mutta ongelma ei ole orastumisessa vaan siinä miten sen saa pysymään hengissä. Nuo pienet hiekka panturat kait jo menetetty, siellä alkaa maa paistaa oraiden läpi. Rapamaallakin todella hennot oraat, mutta en enää ihmettele yhtään. Kävin äestämässä syksyllä kynnettyä rapamaata riistapelloksi. Se oli samanlaista kuin vehnäjauhoja olis ajestänyt. Kait siitä joku 8cm olis heti saanut kerätä kuivikkeeksi.
-
Minkälaisissa olosuhteissa te oikein olette kylväneet, kun orastumisessakin on ongelmia? Omat kyllä iti ja mielestäni taseisestikkin. Eiköhän se itämislepo nyt viime talven pakkasilla murrettu:) Vai säilyttääkö joku siemenetkin lämpimässä hallissa? No koneen laskuissa näyttää olevan oraissa harvuutta, joko hitaasta syötön alkamisesta tai sitten vaan siitä, että siemen ei ole mennyt tarpeeksi syvälle. Joku traktorin raide tai muu kuoppa kans sellaisia, että oras normaalia harvempaa. Mutta ongelma ei ole orastumisessa vaan siinä miten sen saa pysymään hengissä. Nuo pienet hiekka panturat kait jo menetetty, siellä alkaa maa paistaa oraiden läpi. Rapamaallakin todella hennot oraat, mutta en enää ihmettele yhtään. Kävin äestämässä syksyllä kynnettyä rapamaata riistapelloksi. Se oli samanlaista kuin vehnäjauhoja olis ajestänyt. Kait siitä joku 8cm olis heti saanut kerätä kuivikkeeksi.
Ei murrettu. Se on ihan eri asia varastoida jyvä kuivana pakkasessa, kun idättää se kosteana viileässä.
-
Veeämmä kylväjää oli liikkeellä jonkun matkaa, suorakylvömiehille hyvä vuosi, tässä vaiheessa.
Ei onnistu kaikilla suorakylväjilläkään, päivässä parissa puhalsi kiekkojen tekemän uran kautta kuivaksi koko vaon. Yleensä varmaan olisi onnistunut näin mutta ei ollut missään pellollani nyt sitä paksua olkimassaa kun rypsin ja kuminan jäljiltä kaikki kylvetyt.
Jyräys kylvön jälkeen painaa kylvövaot kiinni?
Kyllä kylvölannoittimeni ne kiinni painaa mutta nämä savikot kun kuivuvat niin kutistuminen avaa ne uudelleen kiekon jäljestä. Lähinnä yritin raapia irtotavaraa vaon päälle.
-
Ei murrettu. Se on ihan eri asia varastoida jyvä kuivana pakkasessa, kun idättää se kosteana viileässä.
Mutta idätetäänhän sitä koto oloissa jyviä kukkapurkissakin ja nekin saadaan itämään. Nythän kylvöaikana oli ne kukkapurkki olosuhteet, tosin kasteltua ei tullut mutta lämpö vastas lähes kukkapurkkia. Vai antaako kukkapurkki idätys huonomman tuloksen kuin virallinen sertilappu ? Eikös ne muuten murra sitä itämislepoa laboratoriossakin jyvän kylmä käsittelyllä? Siis kuivan jyvän? Vai olenko ihan hakoteillä - taas.
-
Ei murrettu. Se on ihan eri asia varastoida jyvä kuivana pakkasessa, kun idättää se kosteana viileässä.
Mutta idätetäänhän sitä koto oloissa jyviä kukkapurkissakin ja nekin saadaan itämään. Nythän kylvöaikana oli ne kukkapurkki olosuhteet, tosin kasteltua ei tullut mutta lämpö vastas lähes kukkapurkkia. Vai antaako kukkapurkki idätys huonomman tuloksen kuin virallinen sertilappu ? Eikös ne muuten murra sitä itämislepoa laboratoriossakin jyvän kylmä käsittelyllä? Siis kuivan jyvän? Vai olenko ihan hakoteillä - taas.
Ehkä hiukan hakoteillä. Itävyyskokeessa idättäminen aloitetaan aluksi alle 10 asteen lämmössä noin viikon ajan, ja sitten nostetaan +20:een 2-3 päiväksi. Tämä lämmönvaihtelu kosteana murtaa itämislepoa. Tuo simuloi kylmässä talvisessa maassa olevia siemeniä ja kevään lämpiämistä. Kevätrapsin puimurista lentäneet jyvät itivät tosi tehokkaasti sängissä. En uskaltanut jättää, möhöjuuren pelossa.
Idätyskokeessa saatetaan käyttää gibberilliinihormonia apuna. Syksyn olosuhteet saattavat aiheuttaa erityisen vahvan itämislevon. (Evira)
Kuivan viljan säilytyksellä ei liene juurikaan merkitystä itämislepoon. Ja vehnät olivat mulla tosiaan huoneenlämmössä koko talven, itivät OK, kaura oli ulkovarastossa, ohra tuli päivää ennen kylvöä pihaan, joten en tiedä säilytystapaa. Kaarle ohra oli kaksi vuotta huoneenlämmössä.
Ehkä tuon kevätkynnön ylivoimainen itäminen johtui siitä, että kynsin illalla, ja seuraavana aamuna tasasin, ja kylvin saman tien iltapäivällä. Maa oli kyntökerroksen pohjalta kylmää.
-SS-
-
Tässä on todennäköisesti ollut muokkarilla varustettu räpid. Ei sekään ole varmistus tasaisesta itämisestä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Kuivuus_2018A.jpg)
-SS-
-
Tässä on todennäköisesti ollut muokkarilla varustettu räpid. Ei sekään ole varmistus tasaisesta itämisestä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Kuivuus_2018A.jpg)
-SS-
V1ttu mitä paskaa...
Superkontroldiskisystem....vai mikä helvetin tankotanssipaketti se on... 🤣🤣🤣
-
Tässä on todennäköisesti ollut muokkarilla varustettu räpid. Ei sekään ole varmistus tasaisesta itämisestä.
-SS-
V1ttu mitä paskaa...
Superkontroldiskisystem....vai mikä helvetin tankotanssipaketti se on... 🤣🤣🤣
Normisti kuivana äestettyä kattelin tien vieressä tänään. Lohko ei ole oma. Ensimmäinen ja toinen äestys tehtiin havaintojeni mukaan eri suuntiin. Tai ainakin ensimmäinen tehtiin pyörimällä ja toinen pitkän sivun ja kylvön mukaisesti. Nyt orastumis vaiheessa tuntuis että ensimmäisen äestyksen traktorin painaumat on toisessa äestyksessä "täytetty" kuivalla maalla, joten niillä kohdin oras selvästi heikompaa kuin muualla. Vai mitkä "raiteet" siellä vois olla ? Vesivaot kyllä näytettiin täyttävän , mutta ei niillä kohdin näy piikin piikkiä. Kyllä mä janoisena olen sitä mieltä, että kosteus tai sen puute on rajoittava tekijä, ei lämpö.
Mutta vieläkin olen sitä mieltä, että ainakaan mun ei kannata yrittää ottaa tästä keväästä mitään opiksi. Sillä yleensä kylvöt pilaa kosteus -ei kuivuus ;)
-
Yks mikä vaikuttaa on tämä lannoite ja siemen samas niin lannan sulaminen viää kaiken kosteuden jyvän itämiseltä
-
Tässä on todennäköisesti ollut muokkarilla varustettu räpid. Ei sekään ole varmistus tasaisesta itämisestä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/Kuivuus_2018A.jpg)
-SS-
V1ttu mitä paskaa...
Superkontroldiskisystem....vai mikä helvetin tankotanssipaketti se on... 🤣🤣🤣
Onkohan tässä perusmuokkauksena ollut kyntö, joka on ollut erittäin epätasaista. Itelläkin heikkoja kyntösuorituksia, johtuen viime syksyn märkyydestä, mutta sain niitä kohtuullisen hyvin peitettyä, kun tiesin mitä on odotettavissa, jos tasuri ei ole ajoissa liikkeellä. Tasainen syysmuokkaus on tärkeä juttu. Monet uskoo vielä siihen "kyllä talvi tasaa" ilmiöön, mutta käytännössä ne samat kuopat ja epämääräisyydet, jotka jätit syksyllä taaksesi, löytyvät myös keväällä sieltä pellolta.
Kävin pitäjän toisella puolella juhlissa ja kattelin, että taitaa olla oikeasti paha vuosi. Siinä matkalla on yksi aina mallikelpoisista oraistaan tunnettu aukea. Nyt olikin yllättävän harvaa ja aukkoista. Ei ole edes vanhankansan laahavannasukotkaan onnistuneet näissä olosuhteissa.
-
Taisi kuitenkin olla sängellä tuo kevääseen asti. Puintikoneen suunta on varmaan ollut ylös alas, ja viime syksy jätti semmoisia metrin levyisten renkaiden matalia mutta tiukkoja raiteita.
Mutta nyt kun ajattelen, en sano mitään. Saatan ottaa enemmänkin kuvia kun tässä kuljeskelen Uudenmaan yli. Varsinkin Nummi-Pusulan minuuttisavilla on pahoja töyräänsivuja, aivan valkoisena vielä. Ja pysynevät pari viikkoa ainakin semmoisina.
-SS-
-
Pelto täytyisi olla aika tasainen, muuten ei hyvä juttu. Itelläkin tuo sänki oli sellainen, että ajourien kohdat olivat tiiviitä ja ilman kasvustoa selvästi kuivempia syvempään kuin välit. Piti alunperin kylvää suoraan lautasmuokkaajalla avattuun, mutta se oli niin epätasaista, että oli pakko äestää se kertaalleen vinosuuntaan. Se kyllä tasasi melko mukavasti. Odotin, että olisi paras touko tulossa, kun kosteutta piti olla reilusti. Yllättäen siellä onkin käynyt niin, että murut olivat sitten turhan karkeita ja pohjamaa on alkanut kuivaa. Nyt on juurilla kiire kosteuden perässä.
Iso virhe tapahtui kautta linjan, kun en laittanut isua heti jyrän kanssa liikkeelle. Olisi ehtinyt käymään ison osan pelloista läpi. Ne mahdolliset ukkoskuurot tuudittivat siihen, että vettä olisi tulossa hetken päästä. Perusmoka, kevään sateet häipyy useinmiten jonnekin....
-
Niinpä, jyrätyt pellot näyttää paremmilta.
Mutta kun piti ne sateet alkaa.
Ja ohra hukkuu kesällä jos tulee paljon sateita.
No tämä vuosi on vaan poikkeus, tuskin ensi keväänä tarvii murehtia ettei sada vaan missä välissä saa touot tehtyä kun sataa.
-
Siis nuo oraathan on todella komeita ja tasaisia,mitä täällä kattellu.Aamulla konttailin kevätkynnetyillä viikkositte kylvetyillä:3cm kuivaa pinnas ja optimikosteus alla.
-
Tämä kuivuuskeskustelu ei koske Pohjanmaata.
-SS-
-
Tämä kuivuuskeskustelu ei koske Pohjanmaata.
-SS-
Miksei? Hikevillä mailla näyttää hyvältä, mutta savilla huonolta.
-
Tämä kuivuuskeskustelu ei koske Pohjanmaata.
-SS-
Miksei? Hikevillä mailla näyttää hyvältä, mutta savilla huonolta.
Kosteampi maa, enemmän talvista lunta, savimaiden osuus vähäisempi, ei mäkiä ja rinteitä.
-SS-
-
Tämä kuivuuskeskustelu ei koske Pohjanmaata.
-SS-
Miksei? Hikevillä mailla näyttää hyvältä, mutta savilla huonolta.
Kosteampi maa, enemmän talvista lunta, savimaiden osuus vähäisempi, ei mäkiä ja rinteitä.
-SS-
Kyllä täälläkin on kuivia alueita. Mäkisavikot ja turvemaat on pohjaa myöti kuivuneet. Vappuna ylitursunneet valtaojat alkaa olla tyhjiä.
-
Oikeesti kunnon katovuosi tekisi taas vain terskaa ;D
Hyvältä näyttää ;D
-
En nyt ihan heti alkaisi vieläkään puhumaan katovuodesta. Paljon on ollu siitä kiinni että koska, millä, miten ja mihin syvyyteen ja siemen määrään on jyvää maahan laitellu.
Aika näyttää kuinka osittain kaljuille ja jarruraitasille pelloille käy.
Kumpi parempi, se että itämättömät itää sitten kun sade tulee vai se että helteestä johtuvan versoontumisen poissaolo loistaa. Meinaan vihreetä sinne jää sitten joka tapauksessa kun on ekat tähkylät valmiita puitavaks.
Monella näyttää käyvän niin että saa molempia....
E:
Evira ja siemenmafia selittää,
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon
Perinnöllisyys ja kylvötekniikka?
🤣🤣🤣🤣
-
Mulla alkoi oraitten väri jo tummenemaan, ilmeisesti peittausella ravinneympätyt siemenet saavuttivat jo myös lannoiterivin :)
-
Tämä kuivuuskeskustelu ei koske Pohjanmaata.
-SS-
Miksei? Hikevillä mailla näyttää hyvältä, mutta savilla huonolta.
Kosteampi maa, enemmän talvista lunta, savimaiden osuus vähäisempi, ei mäkiä ja rinteitä.
-SS-
Oli sitä lunta tosiaan joku 15 cm viime talvena. Mäkiä ja rinteitä myös löytyy, joskin suurin osa pelloista tasaisella maalla.
-
Mulla alkoi oraitten väri jo tummenemaan, ilmeisesti peittausella ravinneympätyt siemenet saavuttivat jo myös lannoiterivin :)
Ota ne aurinkokakkulat pois päästä...
-
Mulla alkoi oraitten väri jo tummenemaan, ilmeisesti peittausella ravinneympätyt siemenet saavuttivat jo myös lannoiterivin :)
Pääasiallinen viljojen lannoite kuiva naudan paska ja startti typpi. Oikein kuivan kesän pelastajat. Ehkä se paska sitten puintiaikaan alkaa antaan sitä "vihreyttään".
-
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
Ennemminkin orastuvuutta.
-
Miksi Evirassa huijataan idätyskokeissa, käyttämällä taikapölynä gibberelliinihappoa itävyyden parantamiseksi?
Nyt viljelijät kärsii tästäkin huijauksesta.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon)
-
Miksi Evirassa huijataan idätyskokeissa, käyttämällä taikapölynä gibberelliinihappoa itävyyden parantamiseksi?
Nyt viljelijät kärsii tästäkin huijauksesta.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon)
Koska ohrapelto on vieläkin kuivan savilaastinharmaa, eipä siinä mitään menetä, semoista kokeilua, että laitan loput siemenet lattialle ja kastelen kastelukannulla märäksi, kunnes siement turpoavat ja työntävät itua ulos. Sitten laitan karistaja-akselilla varustetulla Jukolla vastakynnettyyn ja äestettyyn maahan. Saas nähdä, onnistuisiko saada edes orasta. Vertti kyllä kerkiää mut rapsit jää kyllä laittamati. Jos löytyisi muualta sopiva rapsipelto.
-SS-
-
Miksi Evirassa huijataan idätyskokeissa, käyttämällä taikapölynä gibberelliinihappoa itävyyden parantamiseksi?
Nyt viljelijät kärsii tästäkin huijauksesta.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon)
Koska ohrapelto on vieläkin kuivan savilaastinharmaa, eipä siinä mitään menetä, semoista kokeilua, että laitan loput siemenet lattialle ja kastelen kastelukannulla märäksi, kunnes siement turpoavat ja työntävät itua ulos. Sitten laitan karistaja-akselilla varustetulla Jukolla vastakynnettyyn ja äestettyyn maahan. Saas nähdä, onnistuisiko saada edes orasta. Vertti kyllä kerkiää mut rapsit jää kyllä laittamati. Jos löytyisi muualta sopiva rapsipelto.
-SS-
Niinhän ne perunatkin laitetaan maahan valmiiksi idätettyinä, smaa voi kokeilla viljoillakin. Toisaalta, jo pelkkä vedellä kasteltu siemen, ilman idätystä, voi kuivassa itää paremmin kuin kuiva jyvä.
-
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
Ennemminkin orastuvuutta.
Mitä eroa on itämisellä ja orastumisella?
Täytyyhän sen hyvän itää ennenkin se työntyy vihreänä maan pintaan.
-
Kyllähän se peittaus itävyyttä parantaa.
Ennemminkin orastuvuutta.
Mitä eroa on itämisellä ja orastumisella?
Täytyyhän sen hyvän itää ennenkin se työntyy vihreänä maan pintaan.
Ettäkö mitä eroa on itämisellä ja orastumisella?
No mitä eroa on sikiöllä ja syntyneellä???
-
Juu tiedän kyllä.
Mutta puhuttiin siitä että peittaus auttaa paremmin orastumiseen kuin itämiseen.
-
Juu tiedän kyllä.
Mutta puhuttiin siitä että peittaus auttaa paremmin orastumiseen kuin itämiseen.
Peittaaminen on homoa.
-
Ei ole ohra itänyt. Kaura sen sijaan on tullut pintaan niistäkin paikoista, joista pelkäsin, ettei tule ollenkaan. On hailakampaa kyllä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Meeri_kultivoitu_01062018A.jpg)
Kuva: Kultivoitu on tullut hitaimmin. Väri on haalea ja muutenkin nuutunutta. Meeri kaura.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Meeri_kevatkynto1_01062018A.jpg)
Kuva: Tässä näkyy kaurassa raja, oikeassa reunassa on kaksi kertaa äestetty kevätkyntö, ja vasemmassa reunassa kerran äestetty.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Meeri_kevatkynto2_01062018A.jpg)
Kuva: Meeri kasvaa kaikista hienoimmin hiesuisessa kevätkynnössä, Tume minipiikkiäkeellä hinkattuna hinkkahinkka.
Värierot johtuvat kellonajasta, alkoi olla liika pimeää tuossa keskimmäisessä. Samsung laittaa väriä vähä miten sattuu.
-SS-
-
Miksi Evirassa huijataan idätyskokeissa, käyttämällä taikapölynä gibberelliinihappoa itävyyden parantamiseksi?
Nyt viljelijät kärsii tästäkin huijauksesta.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/05/31/viime-kesan-poikkeusolot-heijastuvat-nyt-siementen-itamislepoon)
Koska ohrapelto on vieläkin kuivan savilaastinharmaa, eipä siinä mitään menetä, semoista kokeilua, että laitan loput siemenet lattialle ja kastelen kastelukannulla märäksi, kunnes siement turpoavat ja työntävät itua ulos. Sitten laitan karistaja-akselilla varustetulla Jukolla vastakynnettyyn ja äestettyyn maahan. Saas nähdä, onnistuisiko saada edes orasta. Vertti kyllä kerkiää mut rapsit jää kyllä laittamati. Jos löytyisi muualta sopiva rapsipelto.
-SS-
Niinhän ne perunatkin laitetaan maahan valmiiksi idätettyinä, smaa voi kokeilla viljoillakin. Toisaalta, jo pelkkä vedellä kasteltu siemen, ilman idätystä, voi kuivassa itää paremmin kuin kuiva jyvä.
Savon mualla viime viikolla raiheinänurmen suojav. siemen (kvehnä) sai 35m3/ha lietettä niskaansa. Tasausäestyksen jälkeen kylvin huiskalla vehnän siemenet, sitten liete päälle ja melkein heti perästä muokkasin piiloon. Seuraavana päivänä rikkaäeskylvimellä raiheinän kylvö ja lopuksi jyräys.. on kuulemma ihan ok oras...
-
Kuivalantaa ja kevät kyntö ja kylvetty ohra kaura seos. Uskomattoman hyvän näköisesti on lähtenyt kasvamaan👍
-
Calimero on ainoa vilja, johon nyt voi uskoa. Mutta mitä panoksia tämmäseen rikkaruohottomaan, taudittomaan ultrakuivaan rinteeseen voisi laittaa ? Moddus Evoa juuristoa vahvistamaan ?
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/Calimero_03062018A.jpg)
Kuva: Calimero jyrsinkylvettyyn, kylvömäärä 420 kg/ha
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/Calimero_03062018B.jpg)
Kuva: Calimero näyttäisi olevan muutamaa mataran alkua lukuunottamatta vielä rikaton.
Huomaa jyrsimellä eri suuntaan ajetut jäljet (jyrsin-Fordissa ei paripyöriä, kun ei hotsittanut)
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/Calimero_03062018C.jpg)
Tässä jotain 30x30 m ala kuperimmassa auringon paahtamassa plinisavikohdassa.
Olisi tarnu jysrimellä ajaa vielä toinen kerta, usein olen ajanut kaksi kertaa kylvökoneella,
sekin on parantanut orastiheyksiä tietty. Kokkareesta huomaa, että "jauhoa" ei ole vielä riittävästi.
Oletus oli kuitenkin 100 mm rankkasadekuuro heti kylvöjen päälle, että tuli vedettyä väärä kortti.
-SS-
-
Kattoin tuota -SS:n keskimmäistä kuvaa, että mistä se valittaa. Mutta olihan tuo siemenmääräkin ihan mukava. Onko se sama juttu kuin yks tuttu sanoi perunan viljelystään , että aina sieltä on seuraavan kesän siemenperunat saatu - ei muuta.
-
Kattoin tuota -SS:n keskimmäistä kuvaa, että mistä se valittaa. Mutta olihan tuo siemenmääräkin ihan mukava. Onko se sama juttu kuin yks tuttu sanoi perunan viljelystään , että aina sieltä on seuraavan kesän siemenperunat saatu - ei muuta.
Sanoin kylläkin, että onkin ainoa kylvös, johon voin uskoa, että saapuu jonkin näköiseen maaliin. Mutta ruiskutusaika alkaa mennä ohi, kohta korsiintumaan alkaa, ja silleen. Eli tappaako ruiskulla tuon oraan vai vahvistaa ?
-SS-
-
Loput heinät ja puolet riistapelloista kylvin tänään jyrällä suoraan kynnökseen, saa nähdä mitä tulee, toivottavasti sataa vettä viikolla. Nyt vielä loput riistapellot pitäisi kyntää ja kylvää sitten suoraan siihen tulevalla viikolla.
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
Arvaus, että tuo viimeinen. Oletan, että olet savialueelta. Jos itse olisin tienyt niin sängelle olisin jättänyt kaikki mitä vaan olisi pystynyt. Sänkikylvöksiä kun kävin katsomassa niin siinä missä jyvät on 5 sentin syvyydessä niin siinä samassa syvyydessä on kosteus ja hyvin on tummaa orasta.
Kattoin tuota -SS:n keskimmäistä kuvaa, että mistä se valittaa. Mutta olihan tuo siemenmääräkin ihan mukava. Onko se sama juttu kuin yks tuttu sanoi perunan viljelystään , että aina sieltä on seuraavan kesän siemenperunat saatu - ei muuta.
Sanoin kylläkin, että onkin ainoa kylvös, johon voin uskoa, että saapuu jonkin näköiseen maaliin. Mutta ruiskutusaika alkaa mennä ohi, kohta korsiintumaan alkaa, ja silleen. Eli tappaako ruiskulla tuon oraan vai vahvistaa ?
-SS-
Eikö niitä ole sellaisia aineita joita voi ajaa lippulehdelle asti. Itse on tullut suosittua niitä viime aikoina, kun monesti on tullut sänget vedettyä glyfolla niin vilja orasvaiheessa siellä ei ole vielä mitään ruiskutettavaa vaan rikat alkavat vasta tulemaan korrenkasvun alussa. Osittain varmaan johtuvat kohtuu kuivista alkukesistä. Samalla saa tehoja valvattiin ja ohdakkeeseen ne kun kuitenkin tulevat sinne aina myöhemmin. Eipä niistä ole riesaa ollutkaan toisin kuin eräillä viljelijöillä jotka ovat ajaneet rikat hyvissä ajoin. En sitten tiedä mitä vaikutuksia tuolla on satoihin.
Tämä menee jo kasvinsuojelun puolelle, mutta itselle tuli tuossa ajatus talvella, kun suunnittelin tätä tulevaa kasvukautta, että kuinka mahtaisi toimia yhden ruiskutuksen taktiikka. Eli rikkatorjunta siirrettäisiin myöhemmäksi korrenkasvun alkuun ja samalla annettaisiin kasvunsääde sekä tautitorjunta. Tautiaineissa kun on noita pitkävaikutteisia sdhi aineita niin saisiko niillä tuollaisella käsittelyllä riittävän pitkän suojan?
-
Ohralla venyttäisin tautiaineen lippulehtivaiheeseen. Sit vaan pitäs ajaa omana vetona.
-
Seuratkaapa vaan farmitin ja bernerin tiedottamista. Näytetään, miten paljon viime kesänä sato.lisääntyi ruiskuttamalla. Sitten kerrotaan salaisuus, että jopa 1% sadonlisän saa, jos ruiskuttaa täysin sateettomana vuotena.
-SS-
-
Ei hirveätä kiirettä ole kyllä tautiaineiden kanssa... ei ne sienetkään ilman vettä elä...
...tätä tahtia jos jatkuu turha vaiva niitä sinne ajaa ollenkaan.
-
Ei kannatakkaan, jos ei vettä ala satamaan
-
Ei kannatakkaan, jos ei vettä ala satamaan
En aio enää ruiskuttaa kun rikat viljoilta ja rypsistä jäämäviljat ja koppakuoriaiset.
Ei ole vettäkään mitä ruiskuun laittaisi.
-
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/Rapid_03062018A.jpg)
Kuva: Punakeltaisellakin on jäänyt kuumat rinteet viipymään.
-SS-
-
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/Rapid_03062018A.jpg)
Kuva: Punakeltaisellakin on jäänyt kuumat rinteet viipymään.
-SS-
Mitähän punakeltaista merkkiä mahdatmeinata?
Ku ainaki västäräkki vm ja runkkari on ko väreis🤔
Tosin vm kait vihreä paremmin nykyään.
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
Mä tapaan ajaa aina rypsin sängen keväällä kerran lapiorullallla ja joustopiikillä päälle. Selvästi paremmat oraat tuli kuin aikaisemmin kylvettyyn syyskynnettyyn saveen.
-
Näitä uusia viljelymenetelmiä tarvitaan, koska talviaikainen kasvipeitteisyys näyttää tulevalla ohjelmakaudella lisääntyvän. Tänä vuonna myös kokeilussa seuraavanlainen viljely: Ohran sängen jätin syksyllä talvipeitteiseksi ja keväällä glyfosaattiruiskutus ja rypsin kylvö. Vettä kaipaisi sekin "kasvusto" . Mitenkähän tarkastajat suhtautuu tälläisenä vuotena ,joita on kerran sadassa vuodessa kuivuuden takia. Tilanteeseen jossa on ilmoitettu joku kasvi, ja kuivuuden takia kylvös jää itämättä ?
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
Ja ensivuonna kun kylvät kaikki maasi tämänvuoden testisi parhaan tuloksen mukaan, menee kaikki ensivuoden viljelyksetkin poskelleen. Tuskin samanlaista vuotta tulee muutamaan kymmeneen vuoteen ;D
-
Ohralla venyttäisin tautiaineen lippulehtivaiheeseen. Sit vaan pitäs ajaa omana vetona.
Ja vehnällä tähkälle. No sitä meinasin, että pitkävaikutteinen tautiaine ja myöhäinen rikkatorjunta niin onnistuisiko yhdistää. Että pääsisi siitä 2 ruiskutuskerrasta.
Ei hirveätä kiirettä ole kyllä tautiaineiden kanssa... ei ne sienetkään ilman vettä elä...
...tätä tahtia jos jatkuu turha vaiva niitä sinne ajaa ollenkaan.
Joo en aikonutkaan ajaa kunhan asiaa tuolloin talvella ajattelin. Nyt voi tosiaan olla, että rikat vaan ja sitten ei muuta.
-
Kyllää täälläpäin oli eilenkin useampi hinattava ruisku pellolla. Oraat
kasvaa nopiaan ja tulee pianaikaa kiirus rikkojen kanssa. Öljykasvitkin
on kehittyneet nopeasti. Eikä ole sade kiusannut ruiskutuksia.
Noottaa, hyvä tuloo
-
Kyllää täälläpäin oli eilenkin useampi hinattava ruisku pellolla. Oraat
kasvaa nopiaan ja tulee pianaikaa kiirus rikkojen kanssa. Öljykasvitkin
on kehittyneet nopeasti. Eikä ole sade kiusannut ruiskutuksia.
Noottaa, hyvä tuloo
Kiire ois jo eka ruiskutuksilla, mutta ei tuolla myrskyssä aja kukaan. Ja kyllä tuo 6 asteen lämpötilakin jotain vaikuttaa, jääköhän tänään jo kymppi rikkomatta. Ei ainakaan Ariane ässää kannata ruikkia :)
-
Eilen kävelin pelloilla ja pikkuhiljaa alkaa rikatkin taimettua. Jos viikonloppuun oottas ja alkais hiveniä ja rikka aineita ajamaan.
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
Ja ensivuonna kun kylvät kaikki maasi tämänvuoden testisi parhaan tuloksen mukaan, menee kaikki ensivuoden viljelyksetkin poskelleen. Tuskin samanlaista vuotta tulee muutamaan kymmeneen vuoteen ;D
Tänä keväänä suorakylväen tullut parhaat oraat, mutta märkänä keväänä toivoton menetelmä. Pitää olla valmius monenlaiseen kylvömenetelmään.
-
Mielenkiintoinen kokeilu on mulla menossa noin 14 hehtaarin lohkolla jossa on esikasvina rypsi, noin yksi kolmasosa on kynnetty syksyllä ja äestetty kerran varpajyrä äkeellä, sitten noin yks kolmas osa on syksyllä jätetty sängelle ja nyt keväällä kerta ajolla lautasmuokkaimella ja noin kolmasosa jätin syksyllä sängelle ja kerta ajo varpajyrä äkeellä. Selvitän samalla mikä on kuivan vuoden paras muokkausmenetelmä. Tämän vuoden kasvina on ohra.
Ja ensivuonna kun kylvät kaikki maasi tämänvuoden testisi parhaan tuloksen mukaan, menee kaikki ensivuoden viljelyksetkin poskelleen. Tuskin samanlaista vuotta tulee muutamaan kymmeneen vuoteen ;D
Tänä keväänä suorakylväen tullut parhaat oraat, mutta märkänä keväänä toivoton menetelmä. Pitää olla valmius monenlaiseen kylvömenetelmään.
Totta. Vielä helpompaa jos ennustaja. Ei ole vielä sellaista kevättä tullut yli 15 vuoteen, että suorakylvöt olisi jääneet tekemättä. Kaikkein pahin on jos tähän orasvaiheeseen lykkää yli 20mm vettä kerralla. Silloin varsinkin ohra on heikkojuurisena ongelmissa, kaura sietää enemmän ja vehnä parhaiten. Jos itse ei olisi tullut siirryttyä luomuun niin pyrkisin siihen, että ohrapellot olisi kynnettyjä tai ainakin hyvin kultivoituja ja kaurapellot kultivoituja ja vehnät voisi sitten ajaa suorakylväen. Lietteen ajot vain sotkevat tämän systeemin kun syksyisinkin on pakko altaita tyhjentää.
-
Ne jolla on kasvanut oraita, eikö tää kylmyys nyt saa ne pensoamaan? TääläpäinTM surkeimat oraat on vm suoraan kylvetyt. Just se, joko liian aikaisin, vako sulkeutunu, sitten savi halkeili ja vako aukes. Tai kiekkovanna halkaisut toispuoleisesti viilun pois, silleen että viilu siirtynyt pois ja vako on ennemin kuoppa
-
Olin kokeilemassa uudelleenkylvöä. Kosteaa löytyy noin 6,5 cm syvyydessä. Kaksi kertaa tasojyrsimellä sai melko hyvin tuhkaksi sen kuivan mullan siinä. Saas nähdä, auttaako jäähtyvä maaperä itämistä. Jos laittaisi kaiken mitä löytyy 500 kg/ha siementä, osa iti ensimmäiselläkin kerralla, suurin osa ei.
Tarkastelin yhtä isompaa peltoa, joka on kylvetty kaksi päivää aikaisemmin, mitä itse aloin hinkkaamaan. Kiekkovantailla varustettu takapyöräkylvölannoitin on tehnyt kirkkaan keltaisia uria oraisiin, varsinkin kaarroksissa, olisiko kiekko vaivannut semmoisen tiiviin palkin siihen kiekon alle ? Samoin vinosti ajettu tasausäestys melko kosteaan maahan, paripyörien keltaiset neljä vanaa kerrallaan näyttivät siltä, että juuristo kärsii hapenko puutteesta ? Muuten kylän parhaat oraat. Syyskynnettyyn, mites muutenkaan. Aika kallista hommaa ainakin meikäläiselle tuli siitä 54 euron kasvipeitteestä, näin jälkiviisasteltuna.
Sanoisin, että oraitansa kehuvat voivat samalla onnitella itseään erittäin pehmeistä ja orgaanista materiaalia sisältävistä peltolohkoista. Sellaista turvepehkua voi kylvää veteen tai puolenvuoden kuivuuden päälle ihan samalla kalustolla. Aina itää.
-SS-
-
Olin kokeilemassa uudelleenkylvöä. Kosteaa löytyy noin 6,5 cm syvyydessä. Kaksi kertaa tasojyrsimellä sai melko hyvin tuhkaksi sen kuivan mullan siinä. Saas nähdä, auttaako jäähtyvä maaperä itämistä. Jos laittaisi kaiken mitä löytyy 500 kg/ha siementä, osa iti ensimmäiselläkin kerralla, suurin osa ei.
Tarkastelin yhtä isompaa peltoa, joka on kylvetty kaksi päivää aikaisemmin, mitä itse aloin hinkkaamaan. Kiekkovantailla varustettu takapyöräkylvölannoitin on tehnyt kirkkaan keltaisia uria oraisiin, varsinkin kaarroksissa, olisiko kiekko vaivannut semmoisen tiiviin palkin siihen kiekon alle ? Samoin vinosti ajettu tasausäestys melko kosteaan maahan, paripyörien keltaiset neljä vanaa kerrallaan näyttivät siltä, että juuristo kärsii hapenko puutteesta ? Muuten kylän parhaat oraat. Syyskynnettyyn, mites muutenkaan. Aika kallista hommaa ainakin meikäläiselle tuli siitä 54 euron kasvipeitteestä, näin jälkiviisasteltuna.
Sanoisin, että oraitansa kehuvat voivat samalla onnitella itseään erittäin pehmeistä ja orgaanista materiaalia sisältävistä peltolohkoista. Sellaista turvepehkua voi kylvää veteen tai puolenvuoden kuivuuden päälle ihan samalla kalustolla. Aina itää.
-SS-
Jos kehtaisin ni vois laittaa noista paikallisten "kukkamultaeksperttien" "aina kasvaa" kylvöistä kuvia.
Ne kukkamullat näyttää keväisiltä säilörehunurmilta, mut annas olla jos on joku savinen kohta, mitä siinä kasvaa? V1ttu, ei mitään. 🤣
Tämmöselle kasitonnarikallelle näyttää muutaman Tumen apulantavantaan kärjen lyhyys lyövän näpeille aika rajusti, vetää keltaseks ku ei oo sulanu, notta. 🤣
Toisaalta, hinkahinka-hiirenkorva-äitienpäivänä laahavantaalla ja hors-draco-kylvökset saa kyllä omat jarruraidat näyttämään kasvuohjelmakirjan kuvilta.😂😂
En vieläkään olis kuivuudesta pahoillani mutta ehkä sitä vettä saisi jo tulla...
-
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
-
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
Jos sillä tarkastajalla on yhtään järkeä ni se katsoo ainakin maahan josta kaivat jyvät näkyviin, jos se ei itse kaiva niitä esille. Ei kai missään ole sanottu, että pitäisi itää jos on kuivaa niin on kuivaa. Ihmettelen kylläkin, että eikö sieltä kosteutta löydy vai onko kylväjä jättänyt jyvät siihen kuivaan kerrokseen? Tuossa kerääjäkasvissa taisi ainoastaan olla poikkeuksena se, että kasvuston pitää olla itänyt siis sen kerääjäkasvin. Tuskin sitä avokesantoakaan katsotaan hyvällä. Tai ainakin sille pitää olla perustelu. Rikkaisuus kelpasi perusteluksi, mutta kelpaako itämättömyys?
-
Parissa päivässä alkanu vetää keltaseksi. Ne missä oraat yleensäkin on. Tulee osittainen kato saviseudulle, koska merkittävää sadetta ei ole näköpiirissä.
Oon raakasti myöntänyt että viime vuodet on ollu hyviä, varsinkin 2017. Silti sitä kitisijää riitti viime vuonnakin vaikka päättömät kasvustot. Maailmanloppu tuli kunnei saanutkaan elokuussa kaikkia laariin. Kyl mun mielestä tää kuivuus on paljo veemäisempää. Pääsi vaan se totuus varsinais-suomen keväistä jo unohtuun.
Ekat kevätviljat kovilla. Luotan että herne ja rapsi vielä paikkaa myöhemmin. Syysviljat kysymysmerkki tuleeko tähkään mitään.
-
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
Täydentävissä ehdoissa lukee että avo- ja sänkikesantoja ei saa lannoittaa. Jos ilmoittaisi kesannoksi niin minä en ainakaan saisi unta.
-
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
Täydentävissä ehdoissa lukee että avo- ja sänkikesantoja ei saa lannoittaa. Jos ilmoittaisi kesannoksi niin minä en ainakaan saisi unta.
Miten se Weaselin unenlaatuun vaikuttaa, jos Ruisjotainjne. ilmoittaa lannoitetun pellon kesannoksi?
Noottaa, soppiiko eppäillä?
-
Miten se Weaselin unenlaatuun vaikuttaa, jos Ruisjotainjne. ilmoittaa lannoitetun pellon kesannoksi?
Noottaa, soppiiko eppäillä?
Aina sopii epäillä.
Niin se yhden n-kirjaimen puuttuminen vaan lisää lauseen tulkitsemisen mahdollisuuksia, meinaan on itselläkin peltoja jotka kesannolta näyttää mutta en ajatellut niitä niin ilmoittaa.
-
Tapasin eilen erään varsinaissuomalaisen keskustan kansanedustajan ja MTK:n johtohenkilön jotka molemmat pitivät käsittämättöminä jos tarkastajat puuttuvat kuivuuden vaivaamiin ja jopa erittäin huonosti orastuneisiin (alle 50%) peltolohkojen tukiin millään tavalla, tänään juttelin myös maataloussihteeri kanssa joka sanoi että Mavilta on tulossa linjaus kuivuuden aiheuttamien orastumisvaikeuksien vaikutuksiin tukiehtojen täyttymisen puitteissa eli jos on alle 50% peltoalasta orastunut miten tarkastuksissa suhtaudutaan näihin erittäin huonosti orastuneisiin peltolohkoihin.Itse olen nähnyt ko. peltolohkoja meilläpäin kymmenittäin.
-
Tapasin eilen erään varsinaissuomalaisen keskustan kansanedustajan ja MTK:n johtohenkilön jotka molemmat pitivät käsittämättöminä jos tarkastajat puuttuvat kuivuuden vaivaamiin ja jopa erittäin huonosti orastuneisiin (alle 50%) peltolohkojen tukiin millään tavalla, tänään juttelin myös maataloussihteeri kanssa joka sanoi että Mavilta on tulossa linjaus kuivuuden aiheuttamien orastumisvaikeuksien vaikutuksiin tukiehtojen täyttymisen puitteissa eli jos on alle 50% peltoalasta orastunut miten tarkastuksissa suhtaudutaan näihin erittäin huonosti orastuneisiin peltolohkoihin.Itse olen nähnyt ko. peltolohkoja meilläpäin kymmenittäin.
Jos pellosta löytyy selvästi kylvetyt siemenet, ei tarkastuksessa ole nokan koputtamista. Kun ei sada, niin ei sada, mitään hyötyä ei ole lisätä siemeniä yhtä kuivaan peltoon ku beduiinin sandaali. Ei auta vaikka on 600kg siemeniä hehtaarille jos kosteus on kadonnut.
Ens yönä, jos tää tuuli heikkenee, ruiskuttamaan rikkoja eka kylvetyiltä. Hivenet pääasiassa noissa, mangaania pitää saada kasvustoihin kiireesti. Edullista mutta onko turhaa, jos jättää ajamatta, sitten ainakin mangaanin puute iskee!!
-
Tapasin eilen erään varsinaissuomalaisen keskustan kansanedustajan ja MTK:n johtohenkilön jotka molemmat pitivät käsittämättöminä jos tarkastajat puuttuvat kuivuuden vaivaamiin ja jopa erittäin huonosti orastuneisiin (alle 50%) peltolohkojen tukiin millään tavalla, tänään juttelin myös maataloussihteeri kanssa joka sanoi että Mavilta on tulossa linjaus kuivuuden aiheuttamien orastumisvaikeuksien vaikutuksiin tukiehtojen täyttymisen puitteissa eli jos on alle 50% peltoalasta orastunut miten tarkastuksissa suhtaudutaan näihin erittäin huonosti orastuneisiin peltolohkoihin.Itse olen nähnyt ko. peltolohkoja meilläpäin kymmenittäin.
Jos pellosta löytyy selvästi kylvetyt siemenet, ei tarkastuksessa ole nokan koputtamista. Kun ei sada, niin ei sada, mitään hyötyä ei ole lisätä siemeniä yhtä kuivaan peltoon ku beduiinin sandaali. Ei auta vaikka on 600kg siemeniä hehtaarille jos kosteus on kadonnut.
Ens yönä, jos tää tuuli heikkenee, ruiskuttamaan rikkoja eka kylvetyiltä. Hivenet pääasiassa noissa, mangaania pitää saada kasvustoihin kiireesti. Edullista mutta onko turhaa, jos jättää ajamatta, sitten ainakin mangaanin puute iskee!!
Ei ne kertaalleen kylvetyt siemenet ole sieltä pellosta hävinneet mihinkään, sanoo Mavi mitä hyvänsä. Ensimmäinen kunnon sade, kun tulee, niin kasvu roihahtaa liikkeelle ja voi sitä sekulin määrää. Aamulla potkin itämättömiä rypsejä ja siellä ne tomussa lepäilee, kyllä ne mun mielestäni lähtee heti liikkeelle, kun sateet tulevat, viimeistään sitten elokuussa.
-
Olin kokeilemassa uudelleenkylvöä. Kosteaa löytyy noin 6,5 cm syvyydessä. Kaksi kertaa tasojyrsimellä sai melko hyvin tuhkaksi sen kuivan mullan siinä. Saas nähdä, auttaako jäähtyvä maaperä itämistä. Jos laittaisi kaiken mitä löytyy 500 kg/ha siementä, osa iti ensimmäiselläkin kerralla, suurin osa ei.
Tarkastelin yhtä isompaa peltoa, joka on kylvetty kaksi päivää aikaisemmin, mitä itse aloin hinkkaamaan. Kiekkovantailla varustettu takapyöräkylvölannoitin on tehnyt kirkkaan keltaisia uria oraisiin, varsinkin kaarroksissa, olisiko kiekko vaivannut semmoisen tiiviin palkin siihen kiekon alle ? Samoin vinosti ajettu tasausäestys melko kosteaan maahan, paripyörien keltaiset neljä vanaa kerrallaan näyttivät siltä, että juuristo kärsii hapenko puutteesta ? Muuten kylän parhaat oraat. Syyskynnettyyn, mites muutenkaan. Aika kallista hommaa ainakin meikäläiselle tuli siitä 54 euron kasvipeitteestä, näin jälkiviisasteltuna.
Sanoisin, että oraitansa kehuvat voivat samalla onnitella itseään erittäin pehmeistä ja orgaanista materiaalia sisältävistä peltolohkoista. Sellaista turvepehkua voi kylvää veteen tai puolenvuoden kuivuuden päälle ihan samalla kalustolla. Aina itää.
-SS-
Jos kehtaisin ni vois laittaa noista paikallisten "kukkamultaeksperttien" "aina kasvaa" kylvöistä kuvia.
Ne kukkamullat näyttää keväisiltä säilörehunurmilta, mut annas olla jos on joku savinen kohta, mitä siinä kasvaa? V1ttu, ei mitään. 🤣
Tämmöselle kasitonnarikallelle näyttää muutaman Tumen apulantavantaan kärjen lyhyys lyövän näpeille aika rajusti, vetää keltaseks ku ei oo sulanu, notta. 🤣
Toisaalta, hinkahinka-hiirenkorva-äitienpäivänä laahavantaalla ja hors-draco-kylvökset saa kyllä omat jarruraidat näyttämään kasvuohjelmakirjan kuvilta.😂😂
En vieläkään olis kuivuudesta pahoillani mutta ehkä sitä vettä saisi jo tulla...
Tämä vuosi näyttää karulla tavalla monen äijän todellisen ammattitaidon tai sen puutteen. Eilen kattelin yhden tarkkana pidetyn isännän oraita. Kymmeniä hehtaareita harvaa piippaa, lohkolta toiselle. Hyvin näkee, että äes on mennyt koko ajan samoilla säädöillä, kylvinkone on mennyt samoilla säädöillä ja yhtään ei ole käyty katsomassa, mihin ne jyvät menee tai jää.
Semmoinen vaikutelma tulee, että moni äijä luottaa viljelyksensä niihin sateisiin.
-
Parissa päivässä alkanu vetää keltaseksi. Ne missä oraat yleensäkin on. Tulee osittainen kato saviseudulle, koska merkittävää sadetta ei ole näköpiirissä.
Oon raakasti myöntänyt että viime vuodet on ollu hyviä, varsinkin 2017. Silti sitä kitisijää riitti viime vuonnakin vaikka päättömät kasvustot. Maailmanloppu tuli kunnei saanutkaan elokuussa kaikkia laariin. Kyl mun mielestä tää kuivuus on paljo veemäisempää. Pääsi vaan se totuus varsinais-suomen keväistä jo unohtuun.
Ekat kevätviljat kovilla. Luotan että herne ja rapsi vielä paikkaa myöhemmin. Syysviljat kysymysmerkki tuleeko tähkään mitään.
On ollut keltaista jo viikon. En tiedä olisiko parempi, että toi Alvari nuukahtaisi tuonne lopullisesti. Vattaa jo vääntää ajatuskin jostain 50kg/hlp kauppakelvottomasta ohrasta. Mitä semmosilla tekee?
Samaa mieltä, että sateiden kanssa aina pärjää. Monelle maailmanloppu, kun kuivuri jauhaa, mutta mitäs sitten. Sen jäljiltä on jotain myytävää. Kyllä tämä kuivuus on paljon suurempi harmi. Hyvistäkin oraista katoaa puhti, eikä jyviä tule paljon.
-
Tämä vuosi näyttää karulla tavalla monen äijän todellisen ammattitaidon tai sen puutteen. Eilen kattelin yhden tarkkana pidetyn isännän oraita. Kymmeniä hehtaareita harvaa piippaa, lohkolta toiselle. Hyvin näkee, että äes on mennyt koko ajan samoilla säädöillä, kylvinkone on mennyt samoilla säädöillä ja yhtään ei ole käyty katsomassa, mihin ne jyvät menee tai jää.
Semmoinen vaikutelma tulee, että moni äijä luottaa viljelyksensä niihin sateisiin.
Harva maanviljelijä on ennustaja, joka tietää jo vappuna ettei sada koko kesänä :D
-
Tämä vuosi näyttää karulla tavalla monen äijän todellisen ammattitaidon tai sen puutteen. Eilen kattelin yhden tarkkana pidetyn isännän oraita. Kymmeniä hehtaareita harvaa piippaa, lohkolta toiselle. Hyvin näkee, että äes on mennyt koko ajan samoilla säädöillä, kylvinkone on mennyt samoilla säädöillä ja yhtään ei ole käyty katsomassa, mihin ne jyvät menee tai jää.
Semmoinen vaikutelma tulee, että moni äijä luottaa viljelyksensä niihin sateisiin.
Olet hieman kohtuuton syyllistäjä nyt. Maalajit vaihtelevat saman lohkonkin sisällä. Täällä on kuiva kevät tai kuorettuva kevät se oletus muutenkin. Itse vaihtelin rajoitetuilla ja liian kevyillä koneillani kylvösyvyyttä ja äestystä, silti tyypillinen itämätön paikka on kuumaan aurinkoon päin, tuulelle alttiina. Mettänreunoissa ei ole mitään ongelmaa ollut, no toisina keväinä lumiriekaleet siellä vielä, kun muualla kylvetään.
Varsinkin rapsin sain siihen tiheyteen mitä hainkin. Ehkäpä juuri lämpö idätti rapsin, mutta hyydytti ohran ? Miksi samoilla asetuksilla vehnä tuli tuuheaksi kuin entisen luomuviljelijän parta, mutta ohra ei ojan toisella puolella ole itänyt vieläkään ?
Yksi asia, jota ei oikein pystynyt ennustamaan, on se, että mäkeä alas tulemalla Tumen jälki ei itänyt jyrkimmässä kohdassa, mutta ylöspäin ajamalla tuli hyvät rivit. Traktori (2700 kg) alkoi sutia ylämäen tiukimmassa kohdassa, olisiko pyörien jauhaminen sitten pienentänyt muruja, vähentynyt nopeus painanut vantaita tiukemmin, tai jotakin muuta. Yleensä pellon kuitenkin joutuu ajamaan kahteen suuntaan, mitäpä olisi osannut muuttaa. Enkä muutenkaan osaa vielä Tumea ihan käyttää, toinenko kesä vasta. Jukolla tuli useammin noita pyöränjäljissä kuivaan jääviä ja keskellä konetta liian syvälle jääneitä. Tumessa voi lenkkejä lyhentää pyöränjälkien kohdalla niistä ketjuista, ja onkin lyhennetty.
Kyllä minä ainakin kävin kymmeniä kertoja polvillani kaivamassa multaan semmoista pystyporrasta, josta sitten kaivoin jyvä kerrallaan esille kuin arkeolooki, ja olin tyytyväinen kun savi ei ollut aivan tuhkaa (mielessä oli ennustetut rankkasateet vajaan viikon päähän), ja jyvärivi oli kiinni kovassa ja silloin vielä tumman kosteassa maassa.
Eikö näillä raskailla peräpyörä-suorakylvimillä vannasyksiköitten omat kannatuspyörät kylvä juuri samaan ja haluttuun syvyyteen, riippumatta siitä, onko äestetty vai tasattu vai suoraan kylvettävä ? miten sitä nyt sitten yhtäkkiä pitää säätää joka siivulla parikin kertaa jostakin nappulasta ?
Eri maalajit olen yrittänyt kompensoida pyörimällä äkeellä ne muistamani kuivat paikat ylimääräisiä kertoja, hiukan piikkisyvyyttä lisäten. Ei vaan tänä keväänä auttanut. Vaakatasojyrsin kyllä on asiallinen kone kuivaan, mutta kaksi kertaa piti ajaa, jotta tulos oli hyvä, näkyi muutaman siivun päällekkäin ajossa, sekin pihkura hyvin tehden olisi vienyt tupla ajan. Kyllä jos jotakin ihan pientä palstaa jyrsisi kakkosvaihteella viikon, niin pinta ja kylvöpohjakin olisi kuin himmeän kiiltävä pöytätaso. Ja oraat trimmatun hienot.
Jälkiviisaana minulla oli laite olemassa, mutta en kerinnyt. Kyllä se yhdistyspuomi kylvimen ja jyrsimen välillä on seuraava investointi. Mietinnässä on, miten pikkutraktorin nokka pysyy maassa, kun se Tumekin on semmoinen aisapainoinen vähän, jos apulantaa on säiliössä. Sama täytyy miettiä ja opetella, miten sen lohkon reunojen ympärikiertäminen onnistuu kun se jyrsin ei maassa myllättäessä kyllä käänny yhtään.
-SS-
-
Sanotaan niin, että muidenkin kylvöksiä on tullut tongittua. Ymmärrän olosuhteiden vaihtelut, koska ne ovat omillakin lohkoilla näkyvissä. Mutta jos lopputulos on lohkolta toiselle, töyrystä notkoon samanlaista, niin luulisi, että jossainpäin on edes vahingossa osunut kosteaankin.
-
Ei kai joka lohkoon säätä tarvitte mut vallitsevien ja tulevien kelien mukaan sitä kylvösyvyyttä täytyy säätää.
Mää aloitin 3 sentistä ja lopetin 7 senttiin, enkä mää kylvökoneen syvyyssäätöön koske vaan äkeen, sillä mää säädän kylvösyvyyden. Takatinttarista on vantaat niin alhaalla ja tiukalla kun saa.
Vähintään 10 vuotta kylväny siihen 3 senttiin, nyt oli pakko syventää loppua kohden kun kosteus vaan karkasi ja sateita ei ollu luvassa.
Jos olis pohjatonta muhevaa kukkamultaa ni sitten tarvis varmaan siihen kylvökoneenkin syvyyssäätöön koskea, mut kun ei ole ni äkeellä se pohja sitten on tehtävä laahavantaalle. Tosin eipä mun hankmolla mitään kiiltävää millin tarkkaa pöytää tehdä mut kuitenkin.
-
Kyllä se novacombi kylvää juuri siihen syvyyteen kun on säädetty, jos painatus on kohdallaan. Ja säätö tehdään äestys syvyyden alapuolelle noin 1-2cm. Mutta kun äestä et saa menemään millään niin tarkasti. Ja jos äesmies ei ole ollut hereillä maalajin vaihtuessa, ja äes onkin kyntänyt vaikka 7cm jyvät jää äestys pohjan yläpuolelle. Laahavannaskoneessa jos vaan jousissa riittää voima se menee sinne pohjalle.
-
Ei kai joka lohkoon säätä tarvitte mut vallitsevien ja tulevien kelien mukaan sitä kylvösyvyyttä täytyy säätää.
Mää aloitin 3 sentistä ja lopetin 7 senttiin, enkä mää kylvökoneen syvyyssäätöön koske vaan äkeen, sillä mää säädän kylvösyvyyden. Takatinttarista on vantaat niin alhaalla ja tiukalla kun saa.
Vähintään 10 vuotta kylväny siihen 3 senttiin, nyt oli pakko syventää loppua kohden kun kosteus vaan karkasi ja sateita ei ollu luvassa.
Jos olis pohjatonta muhevaa kukkamultaa ni sitten tarvis varmaan siihen kylvökoneenkin syvyyssäätöön koskea, mut kun ei ole ni äkeellä se pohja sitten on tehtävä laahavantaalle. Tosin eipä mun hankmolla mitään kiiltävää millin tarkkaa pöytää tehdä mut kuitenkin.
Laahavannas nyt on aika selkeä juttu, mutta tänä vuonna yhdeksi ongelmaksi koitui liiallinen äestäminen->maat kuivui pidellessä.
-
Sanotaan niin, että muidenkin kylvöksiä on tullut tongittua. Ymmärrän olosuhteiden vaihtelut, koska ne ovat omillakin lohkoilla näkyvissä. Mutta jos lopputulos on lohkolta toiselle, töyrystä notkoon samanlaista, niin luulisi, että jossainpäin on edes vahingossa osunut kosteaankin.
No toi on just sitä kun kukkamultakylvöt loistaa taas ja lohkojen saviset osat on ihan kaljuja, ei oo tarvinnu muuta ku roskia sinnepäin ni aina kasvaa, paitsi nyt ne savipaikat, kas se idättävä sade puuttuu.....
Toinen ääripää oli se pölyksi äestäminen, V1ttu mitä touhua, 27 lämmintä, tuulee ja jokuset hinkaa hinkaamistaan, no eipä oo kuivuri pullonkaulana syksyllä....
-
Ei kai joka lohkoon säätä tarvitte mut vallitsevien ja tulevien kelien mukaan sitä kylvösyvyyttä täytyy säätää.
Mää aloitin 3 sentistä ja lopetin 7 senttiin, enkä mää kylvökoneen syvyyssäätöön koske vaan äkeen, sillä mää säädän kylvösyvyyden. Takatinttarista on vantaat niin alhaalla ja tiukalla kun saa.
Vähintään 10 vuotta kylväny siihen 3 senttiin, nyt oli pakko syventää loppua kohden kun kosteus vaan karkasi ja sateita ei ollu luvassa.
Jos olis pohjatonta muhevaa kukkamultaa ni sitten tarvis varmaan siihen kylvökoneenkin syvyyssäätöön koskea, mut kun ei ole ni äkeellä se pohja sitten on tehtävä laahavantaalle. Tosin eipä mun hankmolla mitään kiiltävää millin tarkkaa pöytää tehdä mut kuitenkin.
Laahavannas nyt on aika selkeä juttu, mutta tänä vuonna yhdeksi ongelmaksi koitui liiallinen äestäminen->maat kuivui pidellessä.
Ja ei se jyrsintäkään täällä onnea tuonu....
-
Sanotaan niin, että muidenkin kylvöksiä on tullut tongittua. Ymmärrän olosuhteiden vaihtelut, koska ne ovat omillakin lohkoilla näkyvissä. Mutta jos lopputulos on lohkolta toiselle, töyrystä notkoon samanlaista, niin luulisi, että jossainpäin on edes vahingossa osunut kosteaankin.
No toi on just sitä kun kukkamultakylvöt loistaa taas ja lohkojen saviset osat on ihan kaljuja, ei oo tarvinnu muuta ku roskia sinnepäin ni aina kasvaa, paitsi nyt ne savipaikat, kas se idättävä sade puuttuu.....
Toinen ääripää oli se pölyksi äestäminen, V1ttu mitä touhua, 27 lämmintä, tuulee ja jokuset hinkaa hinkaamistaan, no eipä oo kuivuri pullonkaulana syksyllä....
Toistamme itseämme, joten meillä ei taida olla oikeasti mitään uutta sanottavaa aiheeseen.
Vaietkaamme.
-
Sanotaan niin, että muidenkin kylvöksiä on tullut tongittua. Ymmärrän olosuhteiden vaihtelut, koska ne ovat omillakin lohkoilla näkyvissä. Mutta jos lopputulos on lohkolta toiselle, töyrystä notkoon samanlaista, niin luulisi, että jossainpäin on edes vahingossa osunut kosteaankin.
No toi on just sitä kun kukkamultakylvöt loistaa taas ja lohkojen saviset osat on ihan kaljuja, ei oo tarvinnu muuta ku roskia sinnepäin ni aina kasvaa, paitsi nyt ne savipaikat, kas se idättävä sade puuttuu.....
Toinen ääripää oli se pölyksi äestäminen, V1ttu mitä touhua, 27 lämmintä, tuulee ja jokuset hinkaa hinkaamistaan, no eipä oo kuivuri pullonkaulana syksyllä....
Toistamme itseämme, joten meillä ei taida olla oikeasti mitään uutta sanottavaa aiheeseen.
Vaietkaamme.
🤣🤣
-
Ei kai joka lohkoon säätä tarvitte mut vallitsevien ja tulevien kelien mukaan sitä kylvösyvyyttä täytyy säätää.
Mää aloitin 3 sentistä ja lopetin 7 senttiin, enkä mää kylvökoneen syvyyssäätöön koske vaan äkeen, sillä mää säädän kylvösyvyyden. Takatinttarista on vantaat niin alhaalla ja tiukalla kun saa.
Vähintään 10 vuotta kylväny siihen 3 senttiin, nyt oli pakko syventää loppua kohden kun kosteus vaan karkasi ja sateita ei ollu luvassa.
Jos olis pohjatonta muhevaa kukkamultaa ni sitten tarvis varmaan siihen kylvökoneenkin syvyyssäätöön koskea, mut kun ei ole ni äkeellä se pohja sitten on tehtävä laahavantaalle. Tosin eipä mun hankmolla mitään kiiltävää millin tarkkaa pöytää tehdä mut kuitenkin.
No eipä sun dronelohkot nyt mitään Pusulan minuuttisavitöyräitä lähelläkään ole, olisko sentti kilometrille kaatoa ? Siinä suhteessa on helppo olla viisas, jos 7 cm:stä tulee kivasti ylös. Monena kuivana keväänä kun syvennettiin äestystä, niin ohrat jäivät puolelta koneen leveyttä maahan sisään, muutaman kirkkaankeltainen haitari pääsi multamurun alta pintaan. Tänä keväänä kun ei oikein ollut sitä "sopivan kylvösyvyyden ikkunaa" missään mitassa. Yksi iso tekijä oli kylvöjen jälkeen ykköstien pohjoispuolella ja Perniön eteläosissa vaeltanut kuuropilvi. Se 5-8 mm tai joppa 15 mm rankkasadekuuro auttoi herättämään ne uinuvat viljanjyvät, eikä jemmarin äärimmäinen taito ja karisma, väitän.
Maanviljelys siltikin on myös onnenkauppaa.
-SS-
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Joo äestää voi myös yöllä. Selvästi enempi äestys on tuonut nyt paremmat oraat. Sama on rypsitutkimuksessa Mietoisissa havaittu kuivanmaan jokaisen lisä-äestyskierroksen tuovan 10% lisää rypsinoraita. Ja minipiikkiäes erittäin tiheällä piikkijaolla antoi parhaat kasvustot.
Sokerijuurikas-alueilla on vuosikymmeniä osattu nämä kuivat keväät, ensin tasattiin huhtikuun alulla, sitten joutospiikillä pari kertaa ristiin. Sitten sijoituslannoitus. Sitten ladat ottavana Salo äkeellä se ajettiin täydellisen suoraksi se kylvöpohja, 3-5 kertaa ristiin. Lisäksi kylvimen vannas oli semmoinen vetovannas tukijalalla, meni tarkkuus-syvyyteen ja tarkkuuskylvettiinkin. Nykyisin vaakatasojyrsin on ottanut saloäkeen paikan.
-SS-
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Jaa,mut kun ens vuonna sataa koko toukokuun, ja kylvöt päästään aloittamaan vasta kesäkuun 10. päivä.
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
Siitä otetaan sitten taas opiksi seuraavaksi vuodeksi ;D
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
Siitä otetaan sitten taas opiksi seuraavaksi vuodeksi ;D
Etelä-Ruotsissa on kuivia keväitä enemmän kuin Lounais-Suomessa konsanaan. Siellä tapana on äestää kunnolla, mutta sitten välttämättömän kuorettuman tullessa ajetaan Rexius jyrällä, veitsillä varustetut crossboardit ja mahdopllisest pysty-S-ppikit eivät pilaa oraita.
Näyttää siltä, että tänä vuonna sängen kevätkyntö/lautasmuokkaus Carrierilla ja RexiusTwin-muokkaus antoivat Räpidille parhaat eväät tuottaa hyvät oraat. Kyseisen koneketjun - kun se yhdistetään syksyllä käytettävään Topdowniin, saanee jollakin alkaen 200000 eurolla, plus Fendt 1050-vetäjä siihen ehkä 300000 ?
-SS-
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
Siitä otetaan sitten taas opiksi seuraavaksi vuodeksi ;D
Etelä-Ruotsissa on kuivia keväitä enemmän kuin Lounais-Suomessa konsanaan. Siellä tapana on äestää kunnolla, mutta sitten välttämättömän kuorettuman tullessa ajetaan Rexius jyrällä, veitsillä varustetut crossboardit ja mahdopllisest pysty-S-ppikit eivät pilaa oraita.
Näyttää siltä, että tänä vuonna sängen kevätkyntö/lautasmuokkaus Carrierilla ja RexiusTwin-muokkaus antoivat Räpidille parhaat eväät tuottaa hyvät oraat. Kyseisen koneketjun - kun se yhdistetään syksyllä käytettävään Topdowniin, saanee jollakin alkaen 200000 eurolla, plus Fendt 1050-vetäjä siihen ehkä 300000 ?
-SS-
Ei sais ilkeillä mut....
150000e traktori ja 80000euron pakasta vedetty kylvökone sekä huolellisesti esimuokattu pelto vaan näyttää aika surulliselta kaikkine kaljuine paikkoineen sekä jarruraitoineen. 😂😂🤣🤣
Ei aina rahallakaan saa oraita aikaseksi vaikka alemman takariviluokan museoromuille saakin, samoissa olosuhteissa ja vierekkäisillä lohkoilla samalla kellonlyömällä...
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
Siitä otetaan sitten taas opiksi seuraavaksi vuodeksi ;D
Etelä-Ruotsissa on kuivia keväitä enemmän kuin Lounais-Suomessa konsanaan. Siellä tapana on äestää kunnolla, mutta sitten välttämättömän kuorettuman tullessa ajetaan Rexius jyrällä, veitsillä varustetut crossboardit ja mahdopllisest pysty-S-ppikit eivät pilaa oraita.
Näyttää siltä, että tänä vuonna sängen kevätkyntö/lautasmuokkaus Carrierilla ja RexiusTwin-muokkaus antoivat Räpidille parhaat eväät tuottaa hyvät oraat. Kyseisen koneketjun - kun se yhdistetään syksyllä käytettävään Topdowniin, saanee jollakin alkaen 200000 eurolla, plus Fendt 1050-vetäjä siihen ehkä 300000 ?
-SS-
Ei sais ilkeillä mut....
150000e traktori ja 80000euron pakasta vedetty kylvökone sekä huolellisesti esimuokattu pelto vaan näyttää aika surulliselta kaikkine kaljuine paikkoineen sekä jarruraitoineen. 😂😂🤣🤣
Ei aina rahallakaan saa oraita aikaseksi vaikka alemman takariviluokan museoromuille saakin, samoissa olosuhteissa ja vierekkäisillä lohkoilla samalla kellonlyömällä...
...Tuskin kukaan on harmissaan...
-
Ensi vuonna kaikki ottaa sitten opiksi tämän kevään virheistä ja jauhaa pellonpinnat tomuksi ja asettelee siemenet 10-senttiä syvään.
Ja valittaa kun pellot on liettynyt kallioksi viikkojen sateen jäljiltä😂😂😂
Siitä otetaan sitten taas opiksi seuraavaksi vuodeksi ;D
Etelä-Ruotsissa on kuivia keväitä enemmän kuin Lounais-Suomessa konsanaan. Siellä tapana on äestää kunnolla, mutta sitten välttämättömän kuorettuman tullessa ajetaan Rexius jyrällä, veitsillä varustetut crossboardit ja mahdopllisest pysty-S-ppikit eivät pilaa oraita.
Näyttää siltä, että tänä vuonna sängen kevätkyntö/lautasmuokkaus Carrierilla ja RexiusTwin-muokkaus antoivat Räpidille parhaat eväät tuottaa hyvät oraat. Kyseisen koneketjun - kun se yhdistetään syksyllä käytettävään Topdowniin, saanee jollakin alkaen 200000 eurolla, plus Fendt 1050-vetäjä siihen ehkä 300000 ?
-SS-
Ei sais ilkeillä mut....
150000e traktori ja 80000euron pakasta vedetty kylvökone sekä huolellisesti esimuokattu pelto vaan näyttää aika surulliselta kaikkine kaljuine paikkoineen sekä jarruraitoineen. 😂😂🤣🤣
Ei aina rahallakaan saa oraita aikaseksi vaikka alemman takariviluokan museoromuille saakin, samoissa olosuhteissa ja vierekkäisillä lohkoilla samalla kellonlyömällä...
Äestetty tarpeeksi, pinnasta ja räpitillä haudattu tän kylän tasaisimmat oraat.
-
Äestetty tarpeeksi, pinnasta ja räpitillä haudattu tän kylän tasaisimmat oraat.
Joo jos räpitillä puolet vantaista ei kylvänyt ihan hyvin, on niitä rivejä kumminkin enempi kuin jollakin harvakylvölaitteella tehtynä ?
Ja tämä oli tahallinen provokaatio...että tulisi keskustelua, että milläpäs merkillä ne parhaat oraat kylvettiinkään...?
-SS-
-
Äestetty tarpeeksi, pinnasta ja räpitillä haudattu tän kylän tasaisimmat oraat.
Joo jos räpitillä puolet vantaista ei kylvänyt ihan hyvin, on niitä rivejä kumminkin enempi kuin jollakin harvakylvölaitteella tehtynä ?
Ja tämä oli tahallinen provokaatio...että tulisi keskustelua, että milläpäs merkillä ne parhaat oraat kylvettiinkään...?
-SS-
Räpitillä nimenomaan voi tehdä virheitä, se kun kylvää tasasyvyyteen ja kuinka paljon laatikoissa on tavaraa vaikutaa myös. Kun se kuningas laahavannas ei ihan riitänyt tänä vuonna, vaikka oli äestetty huolella.
-
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n01s09a.pdf
Tässä on kovin tyytyväinen suorakylväjä. Mielenkiintoista on, että jo kymmenen vuotta sitten kastelivat kylvösiemenen ennen kylvöä !
Tuttua on vaatimus poistaa olki ennen syysviljan suorakylvöä, ja olkien polttamisen edullisuus mutta myös tulen karkaamisen riskit.
Ja suorakylvö tekee maan niin läpäiseväksi, että kuulemma salaojakaivoista lähtevät putket ahdistivat, kun keruuojat työnsivät ne täyteen.
-SS-
-
Laahavantaalla pitää ajaa hiljaa, sit vasta sillä saa jälkeä...
Noh, jyrsin välissä jarruttaa menoa nottei koohellus ees onnistuis
Ihan ok oraat tuli, mutta nyt on vesi täysin loppu monin paikoin.
Kieltämättä joskus ihmetyttää miten siinä ojan toispuolla liki miltsin konearsenaalin jäljiltä pellossa on tupsu siellä, toinen tuolla
-
Äestetty tarpeeksi, pinnasta ja räpitillä haudattu tän kylän tasaisimmat oraat.
Joo jos räpitillä puolet vantaista ei kylvänyt ihan hyvin, on niitä rivejä kumminkin enempi kuin jollakin harvakylvölaitteella tehtynä ?
Ja tämä oli tahallinen provokaatio...että tulisi keskustelua, että milläpäs merkillä ne parhaat oraat kylvettiinkään...?
-SS-
Mun vaakakupissa on siellä paremmalla puolella ainakin kylän oraiden perusteella top kolmosessa,
1. Tume Draco
2. Horsch
3. Rapid
😎😎
-
Eri maalajit olen yrittänyt kompensoida pyörimällä äkeellä ne muistamani kuivat paikat ylimääräisiä kertoja, hiukan piikkisyvyyttä lisäten. Ei vaan tänä keväänä auttanut. Vaakatasojyrsin kyllä on asiallinen kone kuivaan, mutta kaksi kertaa piti ajaa, jotta tulos oli hyvä, näkyi muutaman siivun päällekkäin ajossa, sekin pihkura hyvin tehden olisi vienyt tupla ajan. Kyllä jos jotakin ihan pientä palstaa jyrsisi kakkosvaihteella viikon, niin pinta ja kylvöpohjakin olisi kuin himmeän kiiltävä pöytätaso. Ja oraat trimmatun hienot.
Jälkiviisaana minulla oli laite olemassa, mutta en kerinnyt. Kyllä se yhdistyspuomi kylvimen ja jyrsimen välillä on seuraava investointi. Mietinnässä on, miten pikkutraktorin nokka pysyy maassa, kun se Tumekin on semmoinen aisapainoinen vähän, jos apulantaa on säiliössä. Sama täytyy miettiä ja opetella, miten sen lohkon reunojen ympärikiertäminen onnistuu kun se jyrsin ei maassa myllättäessä kyllä käänny yhtään.
-SS-
Kyllä vaakatasojyrsin oli tänä vuonna paras kone monessa kohdassa. Kevätkyntöjä sillä oli hyvä hienontaa, vaikkei sekään joka kohdassa aivan tarpeeksi hienoa tehnytkään. Osan sängistä ajoin suoraan vaakatasojyrsimellä ja kun osa viime kesän kerääjäkasveista jäi jyrsimen jäljiltä vielä kiinni, piti hanhenjalkaäkeellä leikata juuret poikki. Vähän jäi voikukkaa muutamin kohdin kasvamaan. Hyvin onnistui. Maschioko sinulla on jyrsimenä. Ainakin DM minulla pyörii niin lujaa tarvittaessa, että toista ajokertaa ei yleensä tarvita. Ja ajonopeuttakin voi pitää siedettävästi. Ajon sänkeä 5 cm syvyyteen 6300 Valmetilla 7-9 km/h. Kovemmilla alueilla 4m kone puudutti kyllä aika paljon, mutta olin kyllä tyytyväinen.
Jyrsin ei tule olemaan meillä päämuokkain, mutta ajattelin kokeilla sitä jatkossa nurmen rikkomiseen keskikesän kesannolla, jos olisi kultivaattoria parempi. Kultivaattorilla pitää ajaa useampaan kertaan, jotta heinäpaakut hajoavat. Samoin, jos siirtyisi enemmän kevätsänkimuokkauksiin, niin saisi kerääjäkasvit ja rikat paremmin kuriin jos jyrsisi ensin.
Jyrsinkylvö jää toistaiseksi vähemmälle. Tein itselleni mieluisamman kylvökoneen, mutta leveys on kapeampi kuin jyrsin. Alkoi myös ärsyttää 4m sivupyöräkoneen raahaaminen aina poikittaain eri lohkoille. Jos tuolla 4m koneella vielä kylvän, mennee jyrsin kyllä taas väliin.
Kulmat jyrsinkylvöyhdistelmällä saa ihan tarkkaan. Ensin etupyörät ojan reunalle. Sitten jyrsin suoraan kulmaan kylvökoneeseen nähden, ja ojan reunasta liikkeelle. Jos haluaa ihan tarkka olla, prruuttaa vielä kylvökoneen aloittamaan suoraan ojan reunasta, mutta ei siellä kummallista pyöristystä pellon kulmaan käänyt, vaikka kylvöä jatkoi suoraan jyrsimen käännön jälkeen.
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n01s09a.pdf
Tässä on kovin tyytyväinen suorakylväjä. Mielenkiintoista on, että jo kymmenen vuotta sitten kastelivat kylvösiemenen ennen kylvöä !
Tuttua on vaatimus poistaa olki ennen syysviljan suorakylvöä, ja olkien polttamisen edullisuus mutta myös tulen karkaamisen riskit.
Ja suorakylvö tekee maan niin läpäiseväksi, että kuulemma salaojakaivoista lähtevät putket ahdistivat, kun keruuojat työnsivät ne täyteen.
-SS-
Suorakylvöön uskoin minäkin aiemmin. Luomuun siirryttyä kuitenkin huomasin, että maat olivat kuohkeita 10 cm pinnalta, mutta kivikovia siitä alaspäin. Kemiallisesti viljeltäessä merkitys oli pienempi, kun pääosa ravinteista saatiin siemenen vierestä. Luomussa vilja joutuu hakemaan ravinteet kauempaa. Sadevuodet olivat meillä monin paikoin varsin huonoja. Hiuemaa ei tunnu olevan parasta suorakylvöön. Meidän maat eivät muuttuneet n. 10 vuoden suorakylvöaikana erityisen läpäiseviksi. No madonreikiä kyllä oli aika hyvin, mutta vesi poistui silti hitaahkosti.
Luomusuorakylvökin on pohdinnassa, mutta se ei voi olla aitosuorakylvöä. Maailmalla sitä jonkin verran harjoitetaan.
Siemenen kostutus kiinnostaa, ja laite sellaisen toteuttamiseksi on pohdinnassa.
Meillä Kymenlaakson pohjoisosissa parhaat ja ehkä huonoimmat oraat on kylvetty Rapidilla. Kuitenkin onnistumisia ja epäonnistumisia on kaikilla laitteilla. Taitaa syy onnistumiseen tai epäonnistumiseen olla jossain muualla kuin koneen merkissä.
-
Joo äestää voi myös yöllä. Selvästi enempi äestys on tuonut nyt paremmat oraat. Sama on rypsitutkimuksessa Mietoisissa havaittu kuivanmaan jokaisen lisä-äestyskierroksen tuovan 10% lisää rypsinoraita. Ja minipiikkiäes erittäin tiheällä piikkijaolla antoi parhaat kasvustot.
Juu, ohrapellossakin näki selvän eron syksyisestä kultivoinnista kahteen kertaan äkeellä vedetyn ja päisteessä jälkeenpäin vielä kolmanteen kertaan ajetun välillä.
Olosuhteiden pakosta kun ei muutakaan sänkeen sopivaa muokkausvälinettä ollut piti vehnäpeltoa ajaa tasojyrsimellä auki, siitä näytti puskeneen ihan normivuoden oraat paria muutama aarin kuivaa nurkkaa lukuunottamatta, ja jyrsin pilkkkoi pahnaa sen verran että tumen laahavannaskoneen kanssa pääsi läpi (vieläkin näkee jukon haravasta painajaisia) ja sai kylvettyä omin voimin. Kertaalleen ajoin ja 3.5 metrin jyrsimellä sai pidettyä jotain 3.5 km/h nopeutta, tai alkoi tukkimaan kun kosteammissa paikoissa keräsi tavaraa haineväjyrään.
Vaikka tuo ohra jäi vähän harvaksi, ihan tyytyväinen saa olla että on kuitenkin orastunut suht tasaisesti koko alalta. Jossain aikaisemmassa kommentissa ihmettelin että mitähän ajatusta on niiden kanssa jotka vielä toukokuun 20 päivän jälkeen olivat kynnöksellä, nyt näyttää että on kylvökoneella ajeltu edestakaisin ja muutama lohko vielä jyrälläkin, ja jostain satunnaisesta läikästä pientä piikkiä rivimuodostelmassa voi päätellä että jotain viljakasvia mahdollisesti on yritetty kylvää. Muuten täysin tasaista harmaata.
Mielenkiintoista kyllä niin pitkästä kuivuudesta huolimatta vesi lorisee edelleen salaojan purkuputkesta.
-
Kyl niitä näkee ettei peräänsä ole voitu paljon kattella. Kylvin 20.päivän paikkeilla ja jälkeen vielä 50ha ohraa ja iha hyvät oraat niihin tuli. Ei huiput mutta kohtuullisen tasaiset. Kyl siellä kosteutta oli mutta niinku SKN sanoi se pitää äkeellä (tai ihan sama millä muokkarilla kunhan löytyy) hakea. Toki rapidilla oli vannas ala-asennossa melko mukava painaa jyvät sinne kosteeseen. Laahavannas vaatii oman taitonsa. Maalajit vaihtelee mullakin eikä syvyyttä koko ajan säädetä. Koneesta noustaan alas siinä vaikeemmassa kohtaa. Kyl ne hyvät sit sieltä tulee jos pahin paikkakin kosteessa. Ihan sama mikä kone on ja mikä muokkaustyyli mutta siemen on saatava maahan josta se välittömästi aloittaa itämisprosessin.
-
Hyvin onnistu kun äjesti neljään senttiin ja kylvi kiekkovantailla viiteen.
-
Oikeesti kunnon katovuosi tekisi taas vain terskaa ;D
Hyvältä näyttää ;D
Ainavain paremmalta näyttää, mutta se pahin kato taitaakin tulla tähän, eikä muuallepäin :-\
-
Kumina kylvetty tänään. Kyntö ja samaan syssyyn muokkaus kaksi kertaa tasojyrsimellä. Sitten 2 km/h hidaskylvö Jukottimella. Oli niin siliää multaa, että siemenet löytyivät helposti jyräpyörän urasta.
Jos ei koko kesää kuivuutta näy, saattaa tuo itääkin. Jos olisi arvannut, että näin heikkoa on, niin olisi laittanut vaikka enempikin. No nyt on TOS siementä hakusessa tuolta palstalta. Viimeiset vuodet 2021 saakka voisi ajatella vaikka kokotilan kuminaa. Jos tulee puitavaa, kai siittä eroon pääsee kippaamalla mettään.
-SS-
-
Kumina kylvetty tänään. Kyntö ja samaan syssyyn muokkaus kaksi kertaa tasojyrsimellä. Sitten 2 km/h hidaskylvö Jukottimella. Oli niin siliää multaa, että siemenet löytyivät helposti jyräpyörän urasta.
Jos ei koko kesää kuivuutta näy, saattaa tuo itääkin. Jos olisi arvannut, että näin heikkoa on, niin olisi laittanut vaikka enempikin. No nyt on TOS siementä hakusessa tuolta palstalta. Viimeiset vuodet 2021 saakka voisi ajatella vaikka kokotilan kuminaa. Jos tulee puitavaa, kai siittä eroon pääsee kippaamalla mettään.
-SS-
Nyt se toteutuu rypsin jälkeen kumina vuodatus ,kiva seurata tätä ketjua!
-
Kumina kylvetty tänään. Kyntö ja samaan syssyyn muokkaus kaksi kertaa tasojyrsimellä. Sitten 2 km/h hidaskylvö Jukottimella. Oli niin siliää multaa, että siemenet löytyivät helposti jyräpyörän urasta.
Jos ei koko kesää kuivuutta näy, saattaa tuo itääkin. Jos olisi arvannut, että näin heikkoa on, niin olisi laittanut vaikka enempikin. No nyt on TOS siementä hakusessa tuolta palstalta. Viimeiset vuodet 2021 saakka voisi ajatella vaikka kokotilan kuminaa. Jos tulee puitavaa, kai siittä eroon pääsee kippaamalla mettään.
-SS-
Nyt se toteutuu rypsin jälkeen kumina vuodatus ,kiva seurata tätä ketjua!
Niin tämä on lähinnä "tukikuminaa" tahi vaihtoehtoisesti vaihdan viherkesannoksi, jos rupeavat kysymään sopimuksia. Siemen on saksalaista sertifioitua (myös Demeter) kuminansiementä. Ei tässä 50 km säteellä paljon kuminapeltoja ole näkynyt kukassa. Rapsit ovat kyllä niin voipuneita kuivuuteen, että voi olla, etteä viime vuosi jäi viimeiseksi öljykasvivuodeksi, tämänvuotiset rapsipellot ovat vielä mullanvalkoiset, 32 pv kylvöstä.
-SS-
-
Kumina kylvetty tänään. Kyntö ja samaan syssyyn muokkaus kaksi kertaa tasojyrsimellä. Sitten 2 km/h hidaskylvö Jukottimella. Oli niin siliää multaa, että siemenet löytyivät helposti jyräpyörän urasta.
Jos ei koko kesää kuivuutta näy, saattaa tuo itääkin. Jos olisi arvannut, että näin heikkoa on, niin olisi laittanut vaikka enempikin. No nyt on TOS siementä hakusessa tuolta palstalta. Viimeiset vuodet 2021 saakka voisi ajatella vaikka kokotilan kuminaa. Jos tulee puitavaa, kai siittä eroon pääsee kippaamalla mettään.
-SS-
Nyt se toteutuu rypsin jälkeen kumina vuodatus ,kiva seurata tätä ketjua!
Kiva että -SS- rahat riittää tuohon puuhasteluun, ja että hän voi...
Hepulla on kaikki mahdolliset maankuokkaimet minipiikkiäkeestä jyrsimeen. Kylvökoneita Jukosta ja Tumeen. Muutama kasvisuojeluruisku. Lämmin- ja kylmäilmakuivaajat. Kasvinsuojeluruiskutuksia tehdään joka lajille kolmesta kymmeneen kertaa/kausi, kaikki mahdollinen. Kasvinsuojeluaineita varastoituna kaikki mitä on myynnissä, vanhimpien rekisteröinti vanhenee ja ongelmajätelaitos kutsuu. Joka lohkolla kasvaa eri lajiketta, lajiakin on toista kymmentä. Uusintakylvöjä tehdään pariin kertaa. Kuivuus vie vuosiittaiun sadot, mutta silti homma pyörii ja kaveri on positiivinen... Asenne on kohillaan ;D
-
laitas ny ss- miäs jurttiii pitkäst aikaa pitkävartiseen jurttikuakkaanki uusia teriä saatavana...
-
saas nährä voi jäärä tulevan syssyn sokerithehras kausi lyhkäseks..
-
Kumina kylvetty tänään. Kyntö ja samaan syssyyn muokkaus kaksi kertaa tasojyrsimellä. Sitten 2 km/h hidaskylvö Jukottimella. Oli niin siliää multaa, että siemenet löytyivät helposti jyräpyörän urasta.
Jos ei koko kesää kuivuutta näy, saattaa tuo itääkin. Jos olisi arvannut, että näin heikkoa on, niin olisi laittanut vaikka enempikin. No nyt on TOS siementä hakusessa tuolta palstalta. Viimeiset vuodet 2021 saakka voisi ajatella vaikka kokotilan kuminaa. Jos tulee puitavaa, kai siittä eroon pääsee kippaamalla mettään.
-SS-
Nyt se toteutuu rypsin jälkeen kumina vuodatus ,kiva seurata tätä ketjua!
Kiva että -SS- rahat riittää tuohon puuhasteluun, ja että hän voi...
Hepulla on kaikki mahdolliset maankuokkaimet minipiikkiäkeestä jyrsimeen. Kylvökoneita Jukosta ja Tumeen. Muutama kasvisuojeluruisku. Lämmin- ja kylmäilmakuivaajat. Kasvinsuojeluruiskutuksia tehdään joka lajille kolmesta kymmeneen kertaa/kausi, kaikki mahdollinen. Kasvinsuojeluaineita varastoituna kaikki mitä on myynnissä, vanhimpien rekisteröinti vanhenee ja ongelmajätelaitos kutsuu. Joka lohkolla kasvaa eri lajiketta, lajiakin on toista kymmentä. Uusintakylvöjä tehdään pariin kertaa. Kuivuus vie vuosiittaiun sadot, mutta silti homma pyörii ja kaveri on positiivinen... Asenne on kohillaan ;D
Se on kiva seurata ss ja skn, harmi kun jotkut ilonpilaajat tuhosi, et ei skn enää laita kuvia tänne. Ite harkitsen jospa kylväis syysrapsia rukiin jälkeen kun sitä todnäköisesti puidaan heinäkuussa.
-
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
Jos sillä tarkastajalla on yhtään järkeä ni se katsoo ainakin maahan josta kaivat jyvät näkyviin, jos se ei itse kaiva niitä esille. Ei kai missään ole sanottu, että pitäisi itää jos on kuivaa niin on kuivaa. Ihmettelen kylläkin, että eikö sieltä kosteutta löydy vai onko kylväjä jättänyt jyvät siihen kuivaan kerrokseen? Tuossa kerääjäkasvissa taisi ainoastaan olla poikkeuksena se, että kasvuston pitää olla itänyt siis sen kerääjäkasvin. Tuskin sitä avokesantoakaan katsotaan hyvällä. Tai ainakin sille pitää olla perustelu. Rikkaisuus kelpasi perusteluksi, mutta kelpaako itämättömyys?
Mavilta tuli tiedote että avokesantoa ei tarvitse ilmoittaa, jos kylvöt eivät ole orastunut kuivuuden takia. Nyt saa nukkua yönsä rauhassa..ja sama koskee myös kerääjäkasvia..viljat ovat orastuneet mielestäni kohtuullisesti. Huippusadot menetetty, mutta jotain on odotettavissa, jos sitä kostetta tulis tuolta ylhäältä. Kevät rypsin osalta olen todella huolissani..juurikaan mitään ei näy kun ajaa autolla ohitse. Eikä se paljon parane jos sinne menee lähemmin tarkastelee.. Tuleehan siellä käytyä kirppatutkimuksissa..eihän nekään pikkuveijarit tuolla kuivuudessa pärjää.
-
Early Onward tarhahernettä kylvetty 175 kg/ha, pienin asetus lannoitepuolelta mitä sai menemään. Samalla kerääjäkasvia italianraiheinää 20 kg/ha ja valkoapilaa 30 kg/ha, siemenvantaista. Luulis riittävän.
Kaipa tuio nyut sitten orastuu, koska käänsin nurmen syvältä kosteaa pintaan ja jyrsin välittömästi. Oli kyl melkoisen kovaa, erehdyin lähtemään sinne 11 km päähän 4-siipisellä auralla ja hiukan niukoilla etupainoilla. Kakkosvaihteella joutui menemään pahimmat paikat ja kannatuspyörällä estämään auran sukeltamista, nostovoima ei riittänyt vetämään auraa ylös turpeesta, ja jos riittikin niin etupyörät kohti taivasta. Rumempaa kyntöä en ole saanut aikaiseksi ehkä 40 vuoteen. Mut kyllä jyrsin korjasi.
-SS-
-
mimmone jyrsin joku piiitkipiikin hollantinen mut ei kyl norni kverne mitäään huanoo kynnyst tasaa näin o
-
mimmone jyrsin joku piiitkipiikin hollantinen mut ei kyl norni kverne mitäään huanoo kynnyst tasaa näin o
Meillä Maschio. Terien takana on tasauspalkki, jolla saadaan säädettyä koneen mukana kulkevaa maamäärää. Kyntövaot umpeen kerta-ajolla. Tasaa tosi hyvin. Jos palkki on ylhäällä, tasausteho on selvästi huonompi. Sama palkki tehostaa myös kokkareiden hienontumista, kun se estää niiden pääsyn pois teriltä liian nopeasti. Toimii miltei työsyvyydestä riippumatta.
-
Mitähän tässä olisi viisainta tehdä. Nyt on epävakaista luvassa vajaat pari päivää, mutta jos ei loput (suurin osa) rypseistä lähde näillä tipoilla liikkeelle, niin mikä olisi vaihtoehto. Onko järkeä esim. siinä, että odottelee heinäkuulle tai siihen asti, että saisi jotain tulemaan pinnalle ja sitten vetäisi sen glyfolla sileeksi ja myöhemmässä vaiheessa lautasmuokkaajalla ympäri ja kylväisi siihen syysrypsin. Tällä tavalla tulisi ne fosforit talteen, mitä ei enää voi lisätä tänä, eikä ensi vuonna. Eihän tuollaisessa kasvuston lopetuksessa kai ole muuta esteitä tai huomioitavaa, kuin se, että jos ei satoa korjata, niin fosforia ei saa laittaa. Tässähän ei nyt vielä ole välitön kiire, mutta jos tulee mieleen jotain kylvöjen muutoksia, niin pitäisi kohta ilmoittaa. Sinänsä tälle kesää ei liene järkevää yrittää enää yhtään mitään valmiiksi. Kaikki hömppäheinäratkaisutkin jäänee armotta itämättä.
-
^viljelyn monipuolistamisehdoista täytynee pitää kiinni?
-
mimmone jyrsin joku piiitkipiikin hollantinen mut ei kyl norni kverne mitäään huanoo kynnyst tasaa näin o
Meillä Maschio. Terien takana on tasauspalkki, jolla saadaan säädettyä koneen mukana kulkevaa maamäärää. Kyntövaot umpeen kerta-ajolla. Tasaa tosi hyvin. Jos palkki on ylhäällä, tasausteho on selvästi huonompi. Sama palkki tehostaa myös kokkareiden hienontumista, kun se estää niiden pääsyn pois teriltä liian nopeasti. Toimii miltei työsyvyydestä riippumatta.
Joo tuo minun DC2500 on vm. 1998. Siinä on kyseinen tasauspalkki, sen korkeutta voi säätää semmoisella kierrekammella. En ole oikein siihen vielä tutustunut, mutta se kyllä pitää sitä multaa siellä terissä aika hyvin. Jyrsijässä on hyvä tuo kylvöpohjan tasaisuus, matalallakin ajosyvyydellä. Haineväjyrä painaa jämäkän multapinnan, ei mene pikkusiemen liika syvään. Syysvehnälläkin aika lohduttoman kuiva kynnös iti yllättävästi, äkeellä ei olisi saanut oikein multaa aikaiseksi.
Paino tuossa tuntuu olevan hiukan iso, 300 kg etupainoa pitää olla, että on tiellä mukava ajaa, sitten taas takavetoisen etupyörä sukeltaa tuoreen kynnöksenviilujen väliin.
-SS-
-
Mitähän tässä olisi viisainta tehdä. Nyt on epävakaista luvassa vajaat pari päivää, mutta jos ei loput (suurin osa) rypseistä lähde näillä tipoilla liikkeelle, niin mikä olisi vaihtoehto. Onko järkeä esim. siinä, että odottelee heinäkuulle tai siihen asti, että saisi jotain tulemaan pinnalle ja sitten vetäisi sen glyfolla sileeksi ja myöhemmässä vaiheessa lautasmuokkaajalla ympäri ja kylväisi siihen syysrypsin. Tällä tavalla tulisi ne fosforit talteen, mitä ei enää voi lisätä tänä, eikä ensi vuonna. Eihän tuollaisessa kasvuston lopetuksessa kai ole muuta esteitä tai huomioitavaa, kuin se, että jos ei satoa korjata, niin fosforia ei saa laittaa. Tässähän ei nyt vielä ole välitön kiire, mutta jos tulee mieleen jotain kylvöjen muutoksia, niin pitäisi kohta ilmoittaa. Sinänsä tälle kesää ei liene järkevää yrittää enää yhtään mitään valmiiksi. Kaikki hömppäheinäratkaisutkin jäänee armotta itämättä.
Kyllä Kylmis se rypsi aina kerkiää. Juhannuksesta kun orastuu niin kukkii jo heinäkuun lopulla. Puinti sitten syyskuulla.
-SS-
-
Accuweather näyttääkin tästä päivästä eteenpäin pelkkää auringonpaistetta.. tosin Juhannuksena sataa.. ei liene kellekkään yllätys.
Hyvin osasi Accuweather ennustaa silloin toukokuun alussa.. jospa Juhannuksena sataisi.. toivomme.
-
Päivällä laittelin ohria kylvimeen, tuhannen siemenen paino 32,6...eihän nuo ois rehuksi kellekään kelvanneet...
Kuminoita on kylvetty, 11.5...fenix rules, problem solved...
-
Noniin. Kumina on tullut pinnalle. Hyvin tuli pintaan kun kynti illalla, äesti yöllä ja kylvi aamukasteelle, pari viikkoa sitten. Nyt sitten 25 mm sademäärä tuli sopivasti, niin alkaa hyvin kasvaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2306/Kumina_230618A.jpg)
Kuva: K25-kumina.
-SS-
-
Viimeiset kylvöt odottaa perjantaina.. 5,3 ha riistapeltoa, huolellisesti glyfotettu niin pitää odottaa. Ei varmaan valvojatäti sano mitään jos lauantai on viimeinen kylvöpäivä..
-
Tänään jo aloittelin ruismaan tekoa murskaamalla sänkikesantoja (lue torjumalla pahoja rikkakasvipeltoja niitämällä). Sit ne saa kasvaa juolavehnänsä ja 20.7 glyfosaattiruiskutus..sit 10.8 kyntö ja 15.8 kylvö. Sopivasti ennen puinteja. Tuohon aikaan kun kylvää riittää Livadolle 65 kg/ ha. Osa ruismaista perustan ohran sängen jälkeen lautasmuokkaimella..silloin noin 20.8 kylvetyille Livadoille laitan noin 80 kg/ha siementä. Sit vaan odotellaan rukiin avaushintoja 200 e/ton.
-
Tänään jo aloittelin ruismaan tekoa murskaamalla sänkikesantoja (lue torjumalla pahoja rikkakasvipeltoja niitämällä). Sit ne saa kasvaa juolavehnänsä ja 20.7 glyfosaattiruiskutus..sit 10.8 kyntö ja 15.8 kylvö. Sopivasti ennen puinteja. Tuohon aikaan kun kylvää riittää Livadolle 65 kg/ ha. Osa ruismaista perustan ohran sängen jälkeen lautasmuokkaimella..silloin noin 20.8 kylvetyille Livadoille laitan noin 80 kg/ha siementä. Sit vaan odotellaan rukiin avaushintoja 200 e/ton.
Kesantoja kun ole,niin ajattelin että jos suorakylväisi ruista, ja paljon. Ohran jälkeen, ja ehkä jopa kevätvehnänkin jälkeen, eiköhän nuo jo nyt tähkälle tulevat kevätvehnien varjot saa puitua elokuun loppuun mennessä. Niin huonot on kasvustot, ettei olkikaan tule haittaamaan yhtään, niin vähän sitä olkisilppua nyt tulee.
-
Tänään jo aloittelin ruismaan tekoa murskaamalla sänkikesantoja (lue torjumalla pahoja rikkakasvipeltoja niitämällä). Sit ne saa kasvaa juolavehnänsä ja 20.7 glyfosaattiruiskutus..sit 10.8 kyntö ja 15.8 kylvö. Sopivasti ennen puinteja. Tuohon aikaan kun kylvää riittää Livadolle 65 kg/ ha. Osa ruismaista perustan ohran sängen jälkeen lautasmuokkaimella..silloin noin 20.8 kylvetyille Livadoille laitan noin 80 kg/ha siementä. Sit vaan odotellaan rukiin avaushintoja 200 e/ton.
Kesantoja kun ole,niin ajattelin että jos suorakylväisi ruista, ja paljon. Ohran jälkeen, ja ehkä jopa kevätvehnänkin jälkeen, eiköhän nuo jo nyt tähkälle tulevat kevätvehnien varjot saa puitua elokuun loppuun mennessä. Niin huonot on kasvustot, ettei olkikaan tule haittaamaan yhtään, niin vähän sitä olkisilppua nyt tulee.
Ostajat ennakoivat valtaisan rukiinkylvöalan ja avaavat pelin 100e/tn hinnoilla. Jos syksy on suotuisa niin saattaa tulla ennätykset syyskylvöaloissa...
-
Joo kyllä syysvehnä on se varmempi naru vetää. Jos viljelee syysviljoja vain niikö viherkesannon tapaan, on ruis ihan ok, saa tuotantopalkkion maanparannuskasville. Pelkällä siemenellä ja expressillä tulee se pari tonnia viljaakin jos kiinnostaa elokuun alussa puida se pois. Ruista käytetään amerikoissa viherrehuna ja katekasvina.
Muualla maapallolla kuin Suomessa rukiin hinta useimmiten on alempi kuin syysvehnän. Vehnän aina saa kaupaksi satamahintaan vertautuvasti, rukiilla on tuurissa, onko Puolan ruis 60 euroa vai sata euroa. Proruis ei ole uskottava projekti enää.
-SS-
-
zebra virittelee jonkunsortin ihmetoipumista - no joo, ei se jyväluku enää muuksi muutu, mutta muuten pelto alkaa näyttää edes sinnepäin viljapellolta, satoennuste alkaa jo kakkosella, parraissa paikoissa päästään kolmosella alkavaan nummeroon
tipplet odotuttaa... hiukan näyttäis siltä, et sitä pirun versoo alkaa pukkaan...
Ja sit tietenkin ne 'itämislepojyvät' on tuloillaan pintaan, omissa niitä ollee alle 5 pinnaa, joten niistä sinällään ei ole hirveesti stressattavaa.
-
Rgt Planetissa 20 jyvää siistissä rivissä, laskeskelin tuossa että noin 4000 kg/ha sato olisi tulossa..se on kylvetty toukokuun 7 päivä käyttämään kevät kosteuden itämiseen. Kylvömäärä tossilla n. 250 kg/ ha, oma idätyskoe oli 95 % ja itse lajiteltua siementä. Y-1 laitoin noin 270 kg/ha. Aika maltillisilla ämneillä mennään. Puida meinasin 25. elokuuta. Ja ensimmäinen mallasohra kuorma lähtee 21.9. Ja rahat tilillä 22.10 :)
-
Rgt Planetissa 20 jyvää siistissä rivissä, laskeskelin tuossa että noin 4000 kg/ha sato olisi tulossa..se on kylvetty toukokuun 7 päivä käyttämään kevät kosteuden itämiseen. Kylvömäärä tossilla n. 250 kg/ ha, oma idätyskoe oli 95 % ja itse lajiteltua siementä. Y-1 laitoin noin 270 kg/ha. Aika maltillisilla ämneillä mennään. Puida meinasin 25. elokuuta. Ja ensimmäinen mallasohra kuorma lähtee 21.9. Ja rahat tilillä 22.10 :)
Täällä savilla ei tuollaisella apulannan määrällä kyllä tälläisenä vuotena saa 4 tonnia eli ilmeisesti kyseessä jokin typpeä luovuttava maalaji?
-
Ite laitoin planetille 400kg Y-20:stä en oo vielä laskenu jyviä. Justiin tulossa tähkälle. Kasvustot näyttää vielä ihan OK:lle vaikka täällä noi juhannussateet jäi 6milliin. Lyhyitä tosin ovat, onneks tuli jyrättyä. Mietin vain että jääkö jyvät pieniksi vaikka muuten kelpaisi maltaaksi. Jos nyt alkaa tuhnuttaa pari milliä joka kolmas päivä (niin kuin on luvattu) niin tarvii varmaan ajaa tautiaineet tähkälle jottei homehdu.
-
Joo kyllä syysvehnä on se varmempi naru vetää. Jos viljelee syysviljoja vain niikö viherkesannon tapaan, on ruis ihan ok, saa tuotantopalkkion maanparannuskasville. Pelkällä siemenellä ja expressillä tulee se pari tonnia viljaakin jos kiinnostaa elokuun alussa puida se pois. Ruista käytetään amerikoissa viherrehuna ja katekasvina.
Muualla maapallolla kuin Suomessa rukiin hinta useimmiten on alempi kuin syysvehnän. Vehnän aina saa kaupaksi satamahintaan vertautuvasti, rukiilla on tuurissa, onko Puolan ruis 60 euroa vai sata euroa. Proruis ei ole uskottava projekti enää.
-SS-
No nyt Raisio tarjoo RuisPlus - sopimusta, että siis saisi myllyvehnän hintaan verrattuna 15 euroa lisää. Huomasikohan kukaan, että vielä hetki sitten sai samanlaisen takuuhinnan, 20 euroa lisää, että 5 euroa on houkutuksesta nipistetty vaivihkaa pois.
https://www.farmit.net/ruis/2018/06/28/rukiin-monet-sopimusmallit
En aio rukiiseen panostaa mitään, mitä nyt olemassa olevat siemenet ripottelen heikoimmalle perävuokrapellolle.
-SS-
-
Tiistaina (26.6) tuli kylvettyä vimeinen lohko. Syyspoikivat oli sillä "säilytyksessä" aiemmin, joten jäi muitten hommien takia viimeiseksi. Tänä keväänä on onneksi ollut hyvät kelit tehdä pellonkunnostuksia, jotka viime syksyltä jäivät odottelemaan aikoja parempia.
-
Propiooni säilöntä on aika pop tänäkin vuonna, suurin osa kaurasta röyhyllä ja loput iti nyt :D
-
Ruista, Reettaa ainakin 8hehtaaria laitan kun noita jämäpussukoita ajelehtii ladon nurkissa 2016 kylvöistä jääneitä. Ikikesantoja ym sänkikesantoa rukiille. Jos keliä on. Sitä kun ei voi ennustaa
-
Ruista, Reettaa ainakin 8hehtaaria laitan kun noita jämäpussukoita ajelehtii ladon nurkissa 2016 kylvöistä jääneitä. Ikikesantoja ym sänkikesantoa rukiille. Jos keliä on. Sitä kun ei voi ennustaa
Säätä voi ennustaa aina ja keliä sitten talvella. Ja ennustetaankin. Paikkansapitävyys on sitten
kokonaan eriasia, eikä siitä sääpellelle makseta. Noottaa, kalavehes
-
Ihmeesti on luontoäiti korjannut kasvustoja, kun ne niin huonolta näytti, streif ohrat ja kevätvehnät näyttää ok, monitahoinen toria hieman harvaa ja pukannut sivuverson, saa nähdä mitä tulee. Rapsit parantunut päivä päivältä
-
Ihmeesti on luontoäiti korjannut kasvustoja, kun ne niin huonolta näytti, streif ohrat ja kevätvehnät näyttää ok, monitahoinen toria hieman harvaa ja pukannut sivuverson, saa nähdä mitä tulee. Rapsit parantunut päivä päivältä
Joo juhannusviikolla alkaneen sadekauden jälkeen tapahtunut paljon. Pellot eivät ole enää niin harvan näköisiä. Kehitysasteet menneet vauhdilla läpi, ja ekat työntävät jo tähkää pihalle. Kaikkein surkeimmat viljat löytyy kyntöpelloilta ainakin itseltä, se kynnös vain kuivui liikaa ja nyt on laikukas. Jälki idäntää näyttää olevan, onneksi on rehuohraa, että jos oikein pahalta näyttää niin saattaa olla, että sieltä löytyy juolaa syksyllä...
Luomukauraa nyt oli myös kyntöpellolla ja se jäi myös harvaksi sielläkin ekat röyhyt on ulkona. Tossi iti tuossakin paremmin ja tasaisemmin, toki maalajikin hieman vaihtuu. Mutta kyllä sertisiemen oli sellaista paskaa, että morjens. Isä sanoi ettei ikinä ole tuollaista paskaa kylvänyt. Ei oikein hyvää mainosta tilasiemenelle ja eräälle suurelle pakkaajalle joka vastikään jossakin lehdessä esitteli uutta kuivuri siilokokonaisuutta. Ei voi oikein varmuudella syyttää, kun peltokin oli mikä oli, mutta hieman outoa kun oma tossi vieressä iti ok.
Kevätvehnät oli suoraan kylvetty ja parhaimman näköiset ehdottomasti. Alkavaa tautiakin näkyy kiitos suorakylvön ja yksipuolisen viljelykierron. Tautiaineita kun oli osa varastossa niin hankin tuossa lisää ja ajattelin ajaa kaikki läpi vehnät sen vuoksi, että tautia näkyi ja ohrat taas sen vuoksi, että on monitahoista. Tiedä sitten onko järkevää, mutta päätös on kuitenkin tehty, että ajetaan. Ohrat ajoin jo eilen ja nyt odotellaan, että vehnä alkaisi näyttämään sitä tähkää niin sitten voisi ajella ne.
Ihan sellaiseen normaaliin satoon on vielä eväät, jos ei tuota luomukaura sertiä oteta huomioon. Ei mikään häikäisevä mikä viime vuonna oli odotettavissa jonka kyllä sitten sade vei.
-
Rypsi tosi vahvan oloinen ja lehdet miltei kun rapsissa. Aloitelee kukintaa. vois varmaan antaa jotain lehtiravintoa sille nyt kun sadekausi on ja syytä varmaan olis pahkahometta torjua. Vanha kunnon zebra vehnä oli hintelän oloinen, mutta väri on nyt oikea ja lehdet leveitä kun se sai vettä. Ei ole työntänyt ulos tähkää, en osaa sanoo miten pitkät ne on. N. puolet vehnästä ok, puolet harvahko. Ohrat ehkä yks ha vois tulla 3tha, loput ihan surkeita. Ruis hyödynsi kans sateista, oli lippulehdet vihreitä vielä ja jyvät täyttyi, ei mitään kasitonnaria kuitenkaan. Lähistön kasvustot on edeleen osalla ihan okn näköistä, osa ei vaan tuu mitään.
-
Oli harvinainen vuosi kun itsellä ei ollut kynnettyä lainkaan, olen tyytyväinen siipiterä kultivaattoriin, maakunnassa kynnetyt selvästi huonoimpia tänä vuonna, tosin viime vuonna ne oli parhaita. Saapa tosiaan nähdä mitä tuosta toria ohrasta tulee, kirjavaa jokatapauksessa, onko glyfo tänä vuonna ainut oikea ratkaisu
-
Isoilla ammattimaisilla tiloilla tuo glyfosaattiruiskutus
on ollut rutiinitoimenpide jo vuosia. Noottaa, kööllää
-
Ei tarvi sitten elintarvike käyttöön mitään kaupatakkaan👍
-
Nyt kun on vettä tullut niin kyllä nuo viljat ihan kohtuu hyviltä näyttää. Tähkät on kyllä lyhyitä mutta niitä on paljon. Varsinkin ohrassa. Planetissa on jyviä 16 ja 20 välillä joka ei ole paljon mutta versoja on 2 ja 5 välillä joka juuressa niin pitäishän sieltä nyt jotain tulla. Täytynee vielä tautiaineet ruutata tähkälle kun kelit meni näin kuumiksi ja kosteiksi. Vehnän kanssa tuleekin sitten ongelmia. Tähkät niissäkin lyhyitä, versoja paljon mutta hitto kun on ihan eripituisia toisin kuin ohrissa. Tulee tosi sekulia puitavaa. Kauroissa on tosi hyviä lohkoja ja sitten on tosi huonoja, lähinnä harvoja ja sekaisia. Jännö kun ne hyvät lohkot sai säädettä ja on ihan normaali pituisia ja huonommat ei saaneet säädettä ja nyt osa on röyhyllä 30 senttisenä ja osa vielä pensoo.
-
Parhaille ohrille meinaan ajaa taudit viikko tähkälletulon jälkeen. Näin viivästytetään pääverson ränsistymistä ja sivuversotkin ehtivät valmistua.
-
Meeri kaura on lyhyttä, noin 30 cm, kylvömäärä oli vähän yläkanttiin, mutta onneksi useimmat siemenet itivät.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/Meeri_06072018C.jpg)
Kuva: Meeri - kaura 06.07.2018
Rikkaruohot ovat sadekuurojen ansiosta nyt vasta tuleet sirkkalehdelle. Kannatti kasvattaa siemenrikkakasveja syysrapsissa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/Meeri_06072018A.jpg)
Licamero kevätvehnä on kituliasta, mutta orastiheyskin oli noin 700 kpl/m2, pientä tähkää on nyt sitten vieri vieressä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/Licamero_06072018A.jpg)
Ohraa ei kiinnosta kuvata, Kaarlea käyn ehkä katsomassa, se oli juhannussadekuuron aikaan vasta vaaksan korkuista
-SS-
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
Eipä viellä kannata sanoa ettei onnistunut, sieltä se viellä keväällä nousee. Säilörehunurmen voit päättää ja kylvää milloin vain. Lhp voit lopettaa 15.7 jos kylvät uuden kasvin. Muutoin 1.9. Viherlannoitusnurmen voi lopettaa 1.9 ja muokata 1.10.
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
Eipä viellä kannata sanoa ettei onnistunut, sieltä se viellä keväällä nousee. Säilörehunurmen voit päättää ja kylvää milloin vain. Lhp voit lopettaa 15.7 jos kylvät uuden kasvin. Muutoin 1.9. Viherlannoitusnurmen voi lopettaa 1.9 ja muokata 1.10.
Pitkään oli paljaan näkönen VLN mutta nyt siellä on jo tasaseen apilaa.. Juolat ohdakkeet ja saunakukat yms. rikat kävin murskalla tasottamassa.. apilat jäi sopivasti leikkurin alapuolelle..
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
Eipä viellä kannata sanoa ettei onnistunut, sieltä se viellä keväällä nousee. Säilörehunurmen voit päättää ja kylvää milloin vain. Lhp voit lopettaa 15.7 jos kylvät uuden kasvin. Muutoin 1.9. Viherlannoitusnurmen voi lopettaa 1.9 ja muokata 1.10.
Pitkään oli paljaan näkönen VLN mutta nyt siellä on jo tasaseen apilaa.. Juolat ohdakkeet ja saunakukat yms. rikat kävin murskalla tasottamassa.. apilat jäi sopivasti leikkurin alapuolelle..
Nurmi nousee aina, ei kannata hätäillä. 2014 oli syyskuussa apilanurmi vaivaiset 3cm pitkää puinnin jälkeen, mietin että näinköhän selviää talvesta.. Ja hupsista keikkaa 2015 10200kg kuiva -ainetta hehtaarilta :D
-
Joo tämä on juhannuksen jälkeen rutikuivaan heinämaahan kynnökseen välittömästi kylvetty Early Onward herne. Kerääjäkasviksi valkoapilaa ehkä 15 kg, ja italian raiheinää parikymmentä. Ihmeesti apila iti ja nousi riviksi, mutta italoheinää on vain siellä täällä yksittäisiä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1007/Early_onward_10072018A.jpg)
Kuva: Early Onward herne
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1007/Early_onward_10072018B.jpg)
Kuva: Nyt on kerääjäkasvi peittäväksi tulossa.
-SS-
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
Eipä viellä kannata sanoa ettei onnistunut, sieltä se viellä keväällä nousee. Säilörehunurmen voit päättää ja kylvää milloin vain. Lhp voit lopettaa 15.7 jos kylvät uuden kasvin. Muutoin 1.9. Viherlannoitusnurmen voi lopettaa 1.9 ja muokata 1.10.
Pitkään oli paljaan näkönen VLN mutta nyt siellä on jo tasaseen apilaa.. Juolat ohdakkeet ja saunakukat yms. rikat kävin murskalla tasottamassa.. apilat jäi sopivasti leikkurin alapuolelle..
Nurmi nousee aina, ei kannata hätäillä. 2014 oli syyskuussa apilanurmi vaivaiset 3cm pitkää puinnin jälkeen, mietin että näinköhän selviää talvesta.. Ja hupsista keikkaa 2015 10200kg kuiva -ainetta hehtaarilta :D
Pistetään vielä paremmaksi,viime keväänä kylvetty heinä suojaviljan alle,kasvoi hyvin viime vuonna,tänä vuonna ei juuri ollenkaan ennen kuin nyt vasta.
-
Ei onnistunut nurmen perustaminen tänä vuonna minulla. Suunnitelmiin siis muutos, millä päivämäärällä tuon kitukasvuisen heinämaan saa lopettaa?
Eipä viellä kannata sanoa ettei onnistunut, sieltä se viellä keväällä nousee. Säilörehunurmen voit päättää ja kylvää milloin vain. Lhp voit lopettaa 15.7 jos kylvät uuden kasvin. Muutoin 1.9. Viherlannoitusnurmen voi lopettaa 1.9 ja muokata 1.10.
Pitkään oli paljaan näkönen VLN mutta nyt siellä on jo tasaseen apilaa.. Juolat ohdakkeet ja saunakukat yms. rikat kävin murskalla tasottamassa.. apilat jäi sopivasti leikkurin alapuolelle..
Nurmi nousee aina, ei kannata hätäillä. 2014 oli syyskuussa apilanurmi vaivaiset 3cm pitkää puinnin jälkeen, mietin että näinköhän selviää talvesta.. Ja hupsista keikkaa 2015 10200kg kuiva -ainetta hehtaarilta :D
Pistetään vielä paremmaksi,viime keväänä kylvetty heinä suojaviljan alle,kasvoi hyvin viime vuonna,tänä vuonna ei juuri ollenkaan ennen kuin nyt vasta.
Täysin sama tilanne meillä.
-
Licamero kevätvehnä on maitojyvällä. Puinti aika suurella todennäköisyydellä elokuulla.
Olen kuitenkin toiveikas, yli 5 mm sade kosteutti maata ja sumuiset yöt helpottavat
helteen kiusaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Calimero_22072018A.jpg)
Kuva: Licamero kevätvehnä. Kuva sarkojen hikevistä alapäistä, mäenrinne on kuihtunut heikoksi
Vertti ohra on heikompaa kuin Joensuun Kartanon Kasvuohjelmaruuduilla. Jälkeen itäneitä ei oikein ole ilmaantunut. Kypsynee kuivuuteen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Vertti_22072018A.jpg)
Kuva: Vertti-ohra ja jauhosavikkaa
Meeri kaura on jo muuttumassa valkoiseksi. Jos ei olisi ex-rapsipelto, tuohon saisi syysrapsin.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Meeri_22072018A.jpg)
Kuva: Meeri - kaura vaalenee jo.
-SS-
-
Yhdes ohralohkos puskee viimevuotiset kevätvehnät läpi.... :(
-
Nyt noin 2 viikon päästä edellisestä katsauksesta viljat alkavat kypsyä; Meeri kaura alkaa saada kullanruskeaa sävyä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0308/Meeri_03082018A.jpg)
Kuva: Meeri kaura 3.8.2018
Ohrista Vertti alkaa jo tummua ja aikaisimmin tähkälle tulleista on niskat jo kaksinkerroin. Kaarle-ohra sen sijaan tuntuu kestävän kuivuutta savimaalla ihan hyvin. Paikka on joenranta, ainoa ns. kuivatusalueen pelto.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0308/Kaarle_03082018A.jpg)
Kuva: Kaarle - ohran tähkässä on kokoa, eikä jyvänaihekaan ihan ohut ole. 3.8.2018
-SS-