Poltaako joku kauraa enää? Miten toimii? Mikä poltin pitäis olla? Säilyykö "naapurisopu", olen luenut jossain et se sekä haisee että tulee jotain happoa joka syövyttää peltikatot? Mitä pitäis ottaa huomioon et ei tulis niin kauheesti tuhkaa?

Kyllä polttaa vuodesta 06 on kauran kans tuhostettu,poltin on palokärki 50 kw,naapureista kukaan ei oo valittanu,mutta on totta että haju on aika imelän ällöttävä .
Kaurasta tulee käsittääkseni rikkiä ja olen huomannut että piippu ruostuu ulkoapäin yläpäästä puhki nopeasti koska savu kiertää ulkokuorta pitkin,piippu on sinkittyä ulkokuoreltaan ja haponkestävä sisältä.
Kattila syöpyy myös nopeasti, saattaa ottaa 10 vuotta lujaan ennenkuin on vesi pesäs.

Ihan mitä vain kauraa ei voi polttaa,jos on korkee tärkkelys niin muodostuu polttimeen kiveä pirusti,itsellä parhaiten on toiminut Belinda ja Fiia,mutta en oo niiden lisäks kokeillu kun aslakia ja sen poltosta ei tullu yhtään mitään.

Tuhka ei ole mielestäni mikään ongelma täytyy vain olla tuhkaruuvi joka vie tuhkan ulos.
Kaiken kaikkiaan kauran poltto on kyllä haastavempaa kuin pelletin,olen ite polttanu noin kymmenen tonnia pellettiä täs 4 vuoden aikana ja kyllä pysyy poltin hyvin puhtaana ja tuhkaa ei muodostu juuri lainkaan,mutta on se niin kallista että kyllä mieluummin rassaa poltinta vähän useammin kauran takia.

2 kautta takana se 170-60 grimmellä ja olen todella tyytyväinen koneeseen, on totta että kosteissa oloissa vaatii veturilta paljon omassa veturissa 200 hv eikä yhtään konia oo laiskana kun hydrauliveto alkaa tartteen voimaa. seulontateho on todella valtava,ei yhtään tukkeentumista koko aikana kuten usein kävi 75-40 kanssa.
Meilläpäin oli muutama vuosi sitten wuhlmaus kokeilussa mutta ainakaan silloin kone ei ollut valmis suomen oloihin ja jos ajattelee jälleen myyntiarvoa grimme on omaa luokkaansa.
Varaosia saa mielestäni hyvin ainakin huoltomiehen kautta skaftungista.
Joten suosittelen lämpimästi grimmeä ei varmasti hankinta kaduta jälestäpäin. 

Mulla kyseinen kone metsäajossa, teline tehty työntövarren tapinreikiin kiinnitettäväksi suhteellisen nätti laittaa paikalleen joskin vaatii 2 miestä,toinen nostaa ulkoa ja toinen vivuista sisältä.
Kuvia ei oo tähän hätään laittaa.

Jepjep. Oli meillä tsa 100 testissä. Alle 100 tuntia ajettu ja hajos pellolle, moottorissa joku vika. Jäipä seki ostamatta.

Eikös tää puma oo Itävallas tehty siinä on suuri ero kun vertaa Englantilaiseen,en tiedä mistä johtuu onko se työmoraali vai mikä kun vastaavat Enkku mallit on aina kuralla oli se sitte auto tai traktori,kokemusta löytyy kummastakin.
Meillä vaihtui Caset Deutzeihin kun 5000 sarjan teko loppui ja valmistus siirtyi Englantiin.

Lainaus käyttäjältä: potatofarmer - 28.10.08 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: superdexta - 27.10.08 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.10.08 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 26.10.08 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: erakko - 26.10.08 - klo:17:58

Luin myös tuossa vanhasta koneviestistä, jossa oli JD:n portaaton vs keppivaihteinen, että Jontikan Auto Quad plussa 50:n laatikolla kulkee noin 1950 kiekalla viittäkymppiä, kun säädöt on vain kohillaan. Vahvistaako kukaan? Agrimarketin sivuilla kyllä lukee, että eco-versio vain 40:n koneeseen.

Pitää paikkansa. Autoquadilla mennään 51km/h 2000rpm:lla. Tuo "eco-vaihteisto" tietääkseni on ihan sama loota, mutta kierroksia vaan on rajotettu niin, ettei pääse yli 40km/h. Kusetusta lisämaksusta

Ja tämä sama ollut Deutsillakin ainakin pari mallisarjaa eli kymmenkunta vuotta,sitä ei tosin ole aktiivisesti mainostettu,kuten ei montaa muutakaan itsestään selvyyttä Neljänkympin laatikko tarkoittaa viidenkympin laatikkoa josta kahdella suurimmalla pikavaihteella leikattu kierroksia pois. Menee neljääkymppiä pienillä kierroksilla suurimmalla vaihteella.
 Tuon ohittaminen onnistunee mutta sitten ei ole etuakselilla jarruja eikä jousitusta ellei niitä nimenomaan ole tilannut. Käsittääkseni samassa paketissa tulee aina tuo viidenkympin nopeus eli rajoitin poistettu.

Miten mulla mielikuva että Teutsisa ois vain ylimmällä pikavaihteella tuo kierr. alentamis rajotin? Kun tuntu että 6-vaihteella ja toiseksi ylimmällä pikavaihteella meni täysillä kierr. melekeen samaa kun saman vaihteen ylimmällä pikav. alennetulla kierr. nopeuvella. Oon kanssa kuullu että sen rajottimen voi ohittaa mutta sillon saattaa alakaa vaihteiston ohjelmointi sekoilla. Tiiä häntä sitten.
Onhan niisä Teutseisa tojella ominaisuuksia siihen perushintaan nähen ehkä enämpi kun muisa merkeisä joihin toki lisähintaan saa kanssa samat. Valtrakin mainostaa nyt sitä hytrauliikka-assistenttia joka ois hyvä kuormaaja käytössä. No Teutsisa seki ollu kuulemma jo aikoja Profiline-malleisa.

Ei mee täysillä kierroksilla toiseksi suurimmallakaan 4 kymppiä,mulla on 130 malli joka oli alunperin 4 kympin versio mut päivitettiin myöhemmin 5 kympin versioksi ja kulkee nyt 55 2300rpm,ei oo vaihteiston kans ollu mitään ongelmia.Ainoa iso ongelma oli tehon puute joka korjaantui lastulla ja alkoi vauhti maistua.

ainakin 120 ja 135 kyllä ottaa täydet kiekat toiseksi suurimmalla pikavaihteella ja 2200 kierrosta 50km/h ja M620 ottaa 2000 52km/h

Niin ottaa meikäläisenki 135 mutta se oli jo uudesta asti 5 kympin kone .

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.10.08 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 26.10.08 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: erakko - 26.10.08 - klo:17:58

Luin myös tuossa vanhasta koneviestistä, jossa oli JD:n portaaton vs keppivaihteinen, että Jontikan Auto Quad plussa 50:n laatikolla kulkee noin 1950 kiekalla viittäkymppiä, kun säädöt on vain kohillaan. Vahvistaako kukaan? Agrimarketin sivuilla kyllä lukee, että eco-versio vain 40:n koneeseen.

Pitää paikkansa. Autoquadilla mennään 51km/h 2000rpm:lla. Tuo "eco-vaihteisto" tietääkseni on ihan sama loota, mutta kierroksia vaan on rajotettu niin, ettei pääse yli 40km/h. Kusetusta lisämaksusta

Ja tämä sama ollut Deutsillakin ainakin pari mallisarjaa eli kymmenkunta vuotta,sitä ei tosin ole aktiivisesti mainostettu,kuten ei montaa muutakaan itsestään selvyyttä Neljänkympin laatikko tarkoittaa viidenkympin laatikkoa josta kahdella suurimmalla pikavaihteella leikattu kierroksia pois. Menee neljääkymppiä pienillä kierroksilla suurimmalla vaihteella.
 Tuon ohittaminen onnistunee mutta sitten ei ole etuakselilla jarruja eikä jousitusta ellei niitä nimenomaan ole tilannut. Käsittääkseni samassa paketissa tulee aina tuo viidenkympin nopeus eli rajoitin poistettu.

Miten mulla mielikuva että Teutsisa ois vain ylimmällä pikavaihteella tuo kierr. alentamis rajotin? Kun tuntu että 6-vaihteella ja toiseksi ylimmällä pikavaihteella meni täysillä kierr. melekeen samaa kun saman vaihteen ylimmällä pikav. alennetulla kierr. nopeuvella. Oon kanssa kuullu että sen rajottimen voi ohittaa mutta sillon saattaa alakaa vaihteiston ohjelmointi sekoilla. Tiiä häntä sitten.
Onhan niisä Teutseisa tojella ominaisuuksia siihen perushintaan nähen ehkä enämpi kun muisa merkeisä joihin toki lisähintaan saa kanssa samat. Valtrakin mainostaa nyt sitä hytrauliikka-assistenttia joka ois hyvä kuormaaja käytössä. No Teutsisa seki ollu kuulemma jo aikoja Profiline-malleisa.

Ei mee täysillä kierroksilla toiseksi suurimmallakaan 4 kymppiä,mulla on 130 malli joka oli alunperin 4 kympin versio mut päivitettiin myöhemmin 5 kympin versioksi ja kulkee nyt 55 2300rpm,ei oo vaihteiston kans ollu mitään ongelmia.Ainoa iso ongelma oli tehon puute joka korjaantui lastulla ja alkoi vauhti maistua.

Mulla on 16 tonnin vaunu , muuten kärry on hyvä mutta lavan pohja on todella pehmeä,kestää kyllä maata mutta ei isoja kiviä .
Myyjä sanoi että hardoxiin on turha rahaa tuhlata,itte kyllä tuhlaisin jos nyt kärryjä ostaisin.

Onko kellään kokemusta pystyykö kyseisen hökötyksen jollain konstilla kytkemään traktorin 7 napaiseen työkone pistokkeeseen,ei millään viittis niitä anturihässäköitä ruveta viritteleen.

D-F:stä ainaki löytyy.

Mulla oli ittellä 6400 vm 95 ja nyt on 6400 vm 97,kone on lähinnä metsäajossa talvisin ja siellä korostuu ongelma joka on ollu kummaski konees, tasauspyörästön lukko ei pidä raksuttaa vain tiukan paikan tullen .
Tässä nykyises konees on sentään lukko etuakselilla pärjää jollain lailla,mistä tämä lukon pitämättömyys johtuu onko se vika vai ominaisuus.
Talossa myös pari deutzia jotka todella ovat nelivetoja mutta niillä ei asiaa metsään.

Lainaus käyttäjältä: Jurttijussi - 26.02.08 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.02.08 - klo:21:39

Lainaus käyttäjältä: RockBull - 26.02.08 - klo:20:31

Aha. Ei poikasille?

Tosi on,eipä poikaset saa ovea kiinni. Näyttääpä moni istuvan tyytyväisenä apukuskin penkillä vaikka ovea saakaan kiinni,huomaa että sehän vielä osittain auki. Ovi pitää vain saattaa kiinni asti,paiskaamalla ei mee lukkoon vaikka kuinka riuhtoo. Vttaa joskus kun ei meinaa millään "tarttua" lukkoon,takalasia raottamalla menee keveästi

Hallintalaitteissa huomannut mitään erikoista sijoittelua lukuunottamatta virtalukon sijaintia saappimaisesti oikealla sivulla eikä ohjauspyörän alla.

Taitaa olla toi oven sulkeutuminen kaikissa nykyaikaisissa ylipaineohjaamoissa samanlaista. Mites Valtra ovet menee kiinni helposti samoin pöly sisään?

viime talven teutsimalleissa joissaki jäi iso rako oven ylälaitaan niihin piti vaihtaa uuet ovet.

Oliskahan puolalaisille tullu valuvirhe 

Lainaus käyttäjältä: articla - 24.02.08 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: mike - 24.02.08 - klo:19:42

Lainaus käyttäjältä: articla - 24.02.08 - klo:09:40

No vain sehän kuulostaa Fergu hyvältä peliltä.
Vielä vähän töitä muotoilijalla jotta kuskikin alkaisi näkemään lähietäisyydellekin. Taitaa olla 10 metrin ympyrä kuskin silmistä aika katveista? Ainakin mulla tuli sen 5 minuutin tutustumisen aikana semmonen käsitys että jotain ulokkeita siittä Dynasta voisi vähän pienentää. Voi olla että johtuu siitä kun tottunu Deutzin näkymiin, jotka ei vissiin oo huonoimmasta päästä.

  Vergun mies suuntaa aina katseensa kauas,ei vahtaa saappaanvarsiin ja ojanpohjiin niin kuin deutsin mies.

Aivan oikein. Avarakatseisuus on hyve. Muutenkin kuin MF:n hytistä katseltuna.
Ne on muuten loppujen lopuksi hyvät ne Massikan lepattavat ohutmuoviset takalokarit. Niissä on automaattinen kuran poisto kun itekseen silleen kivasti väppäsevät ajellessa.

kyllähän se hyvä näkyväisyys poistu teutseistaki kun laittoivat toimivan jäähytin kennoston

Mitä vikaa siinä luiskanokkasen kennostos on mulla ainakaan 135:es mitään ongelmia lämpöjen kans oo ollu.
130 vm 06 näkyväisyys eteen lähes yhtä hyvä vaikka on ns. "toimiva" kennosto.

Keskiviikkona oli naapurissa dynamometri kylässä, TM 120 antoi yli 200 hevosta tapista, luulisi sillä Kronoksenkin liikkuvan.

Joo ja pitää huoltomiehen liikkeellä.

1.5bar jälkeen vois cooleria tarvia. tai ainakin näin valmetissa. 1.7bar ahdoilla ei ainakaan edellinen 8400 ollu moksiskaan.
--------

tosi pieneltä vaikuttaa natikan ahdot. kyllä se 1bar olis lähempänä "normaalia". näin valmetti miehen silmin. mutta miten se ahdin herää? pistä käsikaasu 1500r/min ja lähimpään mäkeen kokeilemaan jarrulla mihin ahdot nousee.
---------

vaaleanvihreä saksalainen nostaa ahdot noin kiloon, mutta vasta 2000r/min jälkeen. 1500 paikkeilla on noin 0.6bar. ei tahdo hakekärry liikkua, haistaa mäen jo edellisessä mutkassa :-)

[/quote

Minkä mallinen vaaleenvihree,mulla omas vihrees nousee 1,5 kiloon alueella 1500-2000 rpm 2000 tonnin jälkeen putoaa noin 1 baariin ja vetoja piisaa isommallekin kuormalle.

miten pitkälle kestäisi "lastuttaa"ettei tulisi voiman siirto ongelmia

Sellanen 30-40 heppaa sietää hyvinkin,itte tuli laitettua turhankin ronskisti 135:een +60hv ja 130:iin 50 hv
Tehoja on varsinki 135:es niin palio että hirvittää sen voimansiirron kans, pitää ajella vähä sitä mukaa ettei ny aiva joka koni oo töis koko aikaa .
Koneet oli dynamossa lastutuksen aikana,joten tulos oli varma eikä mitään mutu tuntumaa.