Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe 141-aiheen avaan  (Luettu 38790 kertaa)

Tapani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.

korven ukko

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta

Tapani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta
Sanoppa suoraa, jos olisit c1 alueen sikayrittäjä, niin olisitko nostanut  tuotantoasi, jos sinulla olisi ollut siihen mahdollisuus ?

Veeti

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta
Sanoppa suoraa, jos olisit c1 alueen sikayrittäjä, niin olisitko nostanut  tuotantoasi, jos sinulla olisi ollut siihen mahdollisuus ?

JOS SINULLA OLISI MAHDOLLISUUS!!!!!!!!!!!!!!!

Siinäpä se. Miksi Pohjoisen tuen ehtoja ei ole noudatettu?

korven ukko

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.

Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta

korven ukko

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.

Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...

Tapani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.

Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: 141-aiheen avaan
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".

Jumalan valittu kansa, jotka yksin saavat harjoittaa kotieläintaloutta..

korven ukko

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa

katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.

Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.

Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.

Viimeksi muokattu: 16.11.09 - klo:10:19 kirjoittanut korven ukko

emo-heikki

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.

Kun sinun juttuja lukee ja miettii tätä järjenjuoksua, niin lopputulema on kyllä valitettavasti, ettei Suomen maataloudella taida mahdollisuuksia olla, millään tukitasolla selviytyä jatkossa kovin pitkään ????

rööri-roope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1335
Vs: 141-aiheen avaan

Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi

***** Sic! Ja miten tämä "sivistys" ilmenee? Sitenkö että syyllistät ja haukut ihmisiä jotka eivät juurikaan ole vaikuttaneet tukiasioiden tilaan?


ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella.

**** Sen sijaan tuijotatte menneisyyteen ja haikailette aikoja joihin ei ole paluuta.

 Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo.

***** Molemmat ovat kovasti surkastumaan päin. ;D

 Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.

***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
In vino veritas

Veeti

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan



***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin

emo-heikki

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan



***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin


Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ????

rööri-roope

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1335
Vs: 141-aiheen avaan

*

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin

**** Tuo ei ole vastaus kysymykseeni.
In vino veritas

Veeti

  • Vieras
Vs: 141-aiheen avaan



***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.

MTK  junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa  AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän  tukea  näitten jälkeenkin


Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ????

EU:n meille määräämät AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki (maksetaan edelleenkin C-alueella ks. tukihakemuslomake) v. 1997  , viljan CAP-alasta 200 000 ha pois vuodesta 2000, viljan kuivatustuki hävitettiin tilatuen sisään kaikille jaettavaksi v. 2005, viljan LFA-korotus piti olla 50 e/ha, MTK vaati, että pudotettava 14 euroon v. 2003 jne jne