Kertokaapa appeentekijät, miksi väännätte apemyllyjä. Paljonko appeenteko vie aikaa päivittäin? Alenevatko rehukulut? Missä kokoluokassa ape alkaa olla järkevä valinta?

Itse pohdin tuota joskus, ja en tiedä vähenevätkö rehukulut, mutta lehmälle appeen uskon olevan niin paljon parempi ratkaisu, että sillä seuraavaan navettaan tulee ape. Kioskitkaan eivät ole ilmaiset. Appeen teon aikaan vaikuttaa paljon se millaisissa tiloissa appeen tekee ja miten nopeasti apemyllyn saa täyteen. Nuoren karjan ruokinnan ja umpilehmien ruokinnan saa appeella helpommin järjestettyä semmoiseksi, kuin mikä sen kuuluu ollakkin paljon paljon helpommin, kun erillisruokinnalla.

Olen seurannut seosrehuruokintaan siirtyjiä 13 vuoden aikana. Monesti tulee yllätyksenä, että seosrehuruokinnassa 1+1 =3. Eli rehukomponenttien kokonaissyönti kasvaa, kun ne sekoittaa appeeksi.

Seosrehuruokinnan edullisuus riippuu alueesta ja hintasuhdanteista. Nyt syksyllä seosrehuruokinta paransi kilpailukykyään, kun rehutehtaat pihtasivat rehujen hinnanlaskua.

Seosrehussa on helppo tasoittaa esim. säilörehuerien laatuvaihteluita käyttämällä eriä yhtäaikaa. Muutama vuosi sitten oli pulaa karkearehuista, silloin käytettiin olkea isoja määriä kuitutarpeen täydennyksenä. Eli ape antaa joustoa ruokintaan.

Appeen tekeminen työllistää päivittäin, siksi ymmärrän myös niitä, jotka siirtyvät kioskiruokintaan. Esim täysrehuruokinta on tietyntyyppistä helppoa toimintojen ulkoistamista.

Olemme pohtineet appeeseen siirtymistä, mutta karjan koko on ollut sen verran pieni, että säilörehu, vilja ja 1/2-tiiviste -ruokinta on ollut mielekäs ratkaisu.
 Apekomponentit vaativat kaiketi omat, katetut varastot, jotta rehunteko käy sutjakkaasti.

 Kioskit sinänsä eivät ole hirvittävän kallis investointi, sillä yhdeksän vuotta vanhassa pihatossamme ovat alkuperäiset kioskit toiminnassa edelleen, siis varmatoimisia.

 Appeessa kiinnostaa sen työllistävyys.  Nykyisessä mallissa rehun käsittelyyn kuluu aikaa 2 x15 minuuttia. Tekeekö appeen samassa ajassa?

 Sen verran olen navetoita kiertänyt, että käsitän, että 500 lehmästä ylöspäin rehustus appeena on järkevää. Vähän toistasataa äpyliä on pienenlainen karja, johon kannattaisi palkata apemestari.

Olemme pohtineet appeeseen siirtymistä, mutta karjan koko on ollut sen verran pieni, että säilörehu, vilja ja 1/2-tiiviste -ruokinta on ollut mielekäs ratkaisu.
 Apekomponentit vaativat kaiketi omat, katetut varastot, jotta rehunteko käy sutjakkaasti.

 Kioskit sinänsä eivät ole hirvittävän kallis investointi, sillä yhdeksän vuotta vanhassa pihatossamme ovat alkuperäiset kioskit toiminnassa edelleen, siis varmatoimisia.

 Appeessa kiinnostaa sen työllistävyys.  Nykyisessä mallissa rehun käsittelyyn kuluu aikaa 2 x15 minuuttia. Tekeekö appeen samassa ajassa?

 Sen verran olen navetoita kiertänyt, että käsitän, että 500 lehmästä ylöspäin rehustus appeena on järkevää. Vähän toistasataa äpyliä on pienenlainen karja, johon kannattaisi palkata apemestari.

Ja minä laitoin apevaunun heti kun sain tilan haltuuni, eikä lypsäviä ollu kuin 15. Oli se makeeta kun talvi pakkasilla yksi vaunullinen riitti melekeen neljäksi päiväksi. Nyttemmin se on sitte valmiina tähän uuten pihattooni. Onneksi ei tullut aikoinaan rehusukkuloita hommattua. Tämä aperuokinta taitaakin olla kehittyvien tilojen tapa ruokkia. 

Mulla menee 50 lypsylehmän ruokintaan ja rehunirroituksiin parikymmentäminuuttia päivässä. Vartti menee appeenteossa ja viisiminuuttia laitteiden valvontatyössä. Raaka-aineiden suhteen ape on joustava. Laitan talvella kolmea säilörehua appeeseen: 1.sato, 2. sato ja juurikkaannaatti. Jos olis kioskit tarvittaisiin rehuille siilot ja lehmille transponderit.

Lypsylehmien appeen tekemiseen ja jakamiseen menee päivittäin noin puolisen tuntia, hiehojen ja umpilehmien vihantarehu-olkiseokseen noin vartti joka toinen päivä. Talvisin teen appeen iltapäivällä ja aamuisin riittää sen työntäminen lähemmäksi lehmiä avantilla. Kesäisin teen appeen jo aamulla, niin ei tartte sen takia hosua askareille. Säilörehut ovat laakasiiloissa ja väkirehut kanalamallin ulkorehusiiloissa, joista rehu otetaan ruuvikuljettimella apevaunuun. Olki on kanttipaaleissa.

Mulla menee 50 lypsylehmän ruokintaan ja rehunirroituksiin parikymmentäminuuttia päivässä. Vartti menee appeenteossa ja viisiminuuttia laitteiden valvontatyössä. Raaka-aineiden suhteen ape on joustava. Laitan talvella kolmea säilörehua appeeseen: 1.sato, 2. sato ja juurikkaannaatti. Jos olis kioskit tarvittaisiin rehuille siilot ja lehmille transponderit.

 Pondereita kaiketi tarvitaan, jos on automaattilypsy.vai ?

Pondereita kaiketi tarvitaan, jos on automaattilypsy.vai ?

Samoin kuin lypsyaseman tunnistuksessa.

Itte kyllä laittaisin appeen lisäksi ne kioskit! Sieltä sais antaa lisiä korkeatuottoisille. Kymppi kaks kioskeihin tulee ihan varmasti tuotoksissa takaisin ja umpeen menevät ei liho liikaa.

Itte kyllä laittaisin appeen lisäksi ne kioskit! Sieltä sais antaa lisiä korkeatuottoisille. Kymppi kaks kioskeihin tulee ihan varmasti tuotoksissa takaisin ja umpeen menevät ei liho liikaa.

Noita systeemejä olen nähnyt useita ja toimivat mielestäni hyvin . Pelkkä ape on hyväratkaisu myös , ei ruokinta pöydälle juurikaan mitään jää syömättä .

Itte kyllä laittaisin appeen lisäksi ne kioskit! Sieltä sais antaa lisiä korkeatuottoisille. Kymppi kaks kioskeihin tulee ihan varmasti tuotoksissa takaisin ja umpeen menevät ei liho liikaa.

onko sinulla ape vai vaan se perinteinen huhu?

Itte kyllä laittaisin appeen lisäksi ne kioskit! Sieltä sais antaa lisiä korkeatuottoisille. Kymppi kaks kioskeihin tulee ihan varmasti tuotoksissa takaisin ja umpeen menevät ei liho liikaa.

Riippuu tuotostavoitteesta. Yli 12000 tarvitaan varmaankin kioskit mutta 10-11000 pärjää hyvin ilmankin. Kioskilta annettava rehu on sitten vielä yleensä kalliimpaakin.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 27.01.09 - klo:22:25

Itte kyllä laittaisin appeen lisäksi ne kioskit! Sieltä sais antaa lisiä korkeatuottoisille. Kymppi kaks kioskeihin tulee ihan varmasti tuotoksissa takaisin ja umpeen menevät ei liho liikaa.

onko sinulla ape vai vaan se perinteinen huhu?

Mikä huhu?
Ei ole edes lypsylehmiä vaan emoja ja karja liian pieni aperuokintaan (vain 130-200 päätä), lisäksi ruokinnassa vain heinää ja viljaa.
Väliin on mielessä käynyt poikineiden ruokinnassa sellainen, että jauhais pari märkää rehupaalia, viljat ja kivennäiset sekasi eteen kerran päivässä ja sitten kuivempaa vapaasti kehistä lisäksi. Tulis viljat ja kivennäiset kaikille tasapuolisesti. Kivennäiset tuppaa usein jäädä antamatta, ku ei viitti ja päsmärit rohmuaa viljaa enempi ku hitaat syömärit, usein ne pienemmät.

Käytettyjä apevaunuja saa hyvin alle 10 t eurolla, Joten ei ol kovin kallis investointi ruokintaan. Sopi hyvin myös vanhan parsinavetan ruokintaan, kun jako välivarastosta eteen päin tehtiin avantilla.