Maatalouspolitiikka Suomessa on mennyt täysin hakoteille ja ellei mitään tehdä, olemme tuhon tiellä. Yrittäjyydeltä viedään motivaatio pois maksamalla maataloustuet omistamisen eikä tuotannon mukaan. Tuet valuvat tuotantopanosten hintaan.

Suuri syöpä on siis passiiviviljely, jonka päätuotantosuunta on kenties tukien nostaminen minimiehdot täyttäen. Peltoa ei siis kulkeudu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.

Samaan aikaan tuottajat on pantu riitelemään keskenään tuotantosuuntien ja tuotantoalueiden välillä. Viljelijöiden kannattaisi miettiä, onko se naapurin vika, jos toinen on edullisemmalla tuotantoalueella. Tukisaaliiseen vaikuttaa tuotantoalueen lisäksi tuotantosuunta sekä tuotannon intensiivisyys.
Viljanviljelijät syyttävät maidontuotantoa unohtaen samalla sen, että he itse todennäköisesti ovat entisiä maidontuottajia ollen kyvyttömiä tai haluttomia niinkin sitovaan työhön. Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.

Maatalouspolitiikan muutos on toiveajattelua, siihen on epäilemättä vaikea puuttua. Kannattaisi ehkä tuoda julkisuuteen nämä tosiasiat ja antaa julkisuuden hoitaa homma. Eu:n tukitiedot ovat julkisia, mutta kukaan ei vielä ole puhunut siitä, mitä tuottaja tuottaa tukien vastineeksi. Tehokkaalla maitotilalla tuotantotuen ja peltoalatukien tukisumma jaettuna tuotantomäärillä päästään alle 15 c/l, mutta esimerkiksi laajaperäisellä luomuviljatilalla saatetaan maksaa tukea jopa €/kg ja sadon laatu on mitä sattuu. Mainitut esimerkit eivät ole kiinni tuotantoalueista. Toisaalta näennäisviljely ei ole viljelijän vika, vaan järjestelmän. Jos järjestelmä ei sallisi näennäisviljelyä, kulkeutuisivat nämäkin pellot tehotuotantoon.

Kotieläintuotanto siis motivoi tuottamaan, mutta jos maidon tuotantotuki maksettaisiin peltoalaperusteisten tukien lailla, olisi jokainen mörskä täynnä lehmiä, joista 50 % olisi ummessa ja loput lypsävät, jos lypsävät. Jokainen ymmärtää, ettei tuollaisessa olisi järkeä, mutta peltopuolella se on ollut tosiasia koko eu-kauden.

On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.

Toki maitopuolella on kieroutumaa ab-alueen ja c-alueen kesken, mutta esimerkiksi sikapuolella mainittavaa eroa ei ole. Sikatilan, jonka peltopinta-ala on suhteessa tuotantoon, saadaan etelässä korkeampi tukisaalis vaikkapa verrattaessa tuotettua sianlihakiloa kohti.

maksetaan ,niin aina, korostan aina, seuraa lieveilmiöitä. Tuotannosta irroitetuissa tuissa lieveilmiönä on  tukien pääomittuminen pellon vuokra- ja myyntihintoihin, ja tuotantoon sidotuissa tuissa on taasen lieveilmiönä  herkkyys tuottaa liikaa kysyntään nähden, eli siis ylituotanto, joka taasen pudottaa tuottajahintoja,  ja toinen ikävä lieveilmiö, eli  tuki menee lopulta tuotteen ostajan hyväksi, kun he voivat maksaa alhaisempaa tuottajahintaa tietäen että tuottaja saa kuitenkin tukea tuottamilleen yksiköille.

Tosiasia, jota on turha kenenkään kiistää, on myös se, että maataloustuki on aina jossain määrin myös sosiaali- ja aluepoliittista tukea.

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 10.06.09 - klo:08:58

Mutta tämä "oma" lajini eli sikapuoli niin tuo että etelässä saataisiin korkeampi tukisaalis niin se ei kyllä ole totta. Nykyisellä tukierollakin c-alueella tukisaalis on korkeampi tuotettua lihakiloa kohti ja täällä joskus aikaa sitten kirjoitteli sellainen kaveri kuin JakkeJäyhä joka aika selkeästi osoitti että tukiero on jo nyt olemassa lihakiloa kohti peltohehtaaritkin huomioiden ja tukiero kasvaa olikos se lähes 20 senttiin per lihakilo vuoteen 2013 mennessä. Silloin ero on tosi suuri.

Pitipähän hakea arkistojen syövereistä esimerkkilaskelmani, jotka julkaisin 28.02 kuluvaa vuotta. Löytyvät, kunhan viitsitte etsiä. Tässäpä lainaus silloisesta esimerkistäni. Korostan, että kyseessä oli vertailu tietynkokoisella tilalla, eikä sitä suoraan voi johtaa käytäntöön. Kuvastaa kuitenkin sen, että kiistelyn pitäisi olla turhaa.
Tässäpä juttuni:
Täsmennetäänpäs hieman laskelmaa. Saatte toki olla eri mieltä ja onhan virheen mahdollisuuskin olemassa. Eiliseen laskelmaan lipsahti mukaan ympäristötuen kansallinen lisäosa, jota edellisellä ohjelmakaudella voitiin maksaa 92 % ympäristötuen perustuesta perustuen lisäksi. Sitä ei enää makseta.

Lähtötietoina käytin Vna 64/2008:ssa mainittuja tukitasoja. C1-alueen eläinyksikkötuki sioille on 288 € ja C2-alueelle 250 €. Tukiyksikkökertoimet C1-alueella on 0.73 ja C2-alueella 0.85. AB-alueilla tukitaso on alempi, mutta siellä ei tunneta tukiyksikkökerrointa. Siat siis saa tukea AB-alueilla 176 €/ey.
Yhden eläinyksikön muodostaa 13 lihasikaa, joten AB-alueilla yksi lihasika saa tukea 176/13 = 13.54 €. C1-alueella tuki on 288/13*0.73 = 16.17 € ja C2-alueella 250/13*0.85 = 16,34 €.

Eilinen laskelmani oli siis virheellinen ymp. lisäosan suhteen, muuten pitänee paikkaansa. C-alueella ei ole pakkoa valita yhtään ymp. lisätoimenpidettä, mutta voi enimmillään valita kaksi lisätoimenpidettä, joista tosin kumpaakaan ei kenties kannata valita. AB-alueilla on pakko valita vähintään yksi, mutta neljäkin on mahdollista. Laskelmani perustui siihen, että C-alueella valitaan ravinnetaseet-toimenpide ja AB-alueilla peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja ravinnetaseet. Lisäksi AB-alueille maksetaan kotieläintilan hehtaaritukea asetuksen 303/2008 mukaisesti enintään 30 €/ha

Tässäpä laskelmaa:
   
          tilatuki   Lfa      ymp      lfa-lisä   kansall     sika
A   234,27   150   107+45+18   97,3   30   13,54
B   186,04   200   107+45+18   97,3   30   13,54
C1   186,04   200   107+18          97,3      16,17
C2   145,03   210   107+18         102,3   35   16,34

A-alueen peltoalaperusteinen tukisumma hehtaaria kohden on siis 681.57 €, B-alueella 683.34 €, C1-alueella 590.52 € ja C2-alueella 617.33 €.

Nyt jos kerrotaan summat pinta-alalla ja jaetaan sikamäärällä, päästään todelliseen tulokseen: A: (40 *  681,57 + 1200*13,54)/1200 = 36.26 €
                  B: (40 * 683.34 + 1200*13,54)/1200 =   36.32 €
                  C1: (40*590,52 + 1200 *16.17)/1200 = 35,85€
                  C2: (40*617.33 + 1200 *16,34)/1200= 36,91€

Yhteenvetona voi todeta, ettei tuosta kannattaisi tehdä kovinkaan suurta numeroa. Etelässä tuki maksetaan kuitenkin  enemmän passiivisesti ja pohjoisessa palkitaan itse tuotanto. Jokainen voi tahollaan miettiä, kumpi on mielekkäämpää. Etelässä passiivisuus palkitaan, pohjoisessa ahkeruus.

Suuri syöpä on siis passiiviviljely, jonka päätuotantosuunta on kenties tukien nostaminen minimiehdot täyttäen. Peltoa ei siis kulkeudu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.

Peltoa  siis kulkeutuu sitä tarvitseville ja samalla pellon hinta ja vuokrataso nousee. Järjetön yhtälö.

***Noin se menee.

Protkoille?

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 10.06.09 - klo:09:18

On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.

Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.06.09 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 10.06.09 - klo:09:18

On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.

Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia 

Ei siiihen tarvita muuta muutosta, kuin se, että vljelijä saa viljellä kaikkia hallussaan olevia peltoja samoilla ehdoilla, jolloin pellon vuokra asettuu sen todellisen tuoton tasolle ja jos joku kaupunkilainen haluaa itse viljellä peltojaan niin siitä vaan.
Budjetissa varattu tukisumma sitten jaettaisiin viljelyksessä olevien peltohehtaarien kesken, aluksi varmasti tuet tippuisi mutta kun harrastelijat poistuisi alalta, niin aika nopeasti ne palautuisi entisiksi tai ainakin lähelle sitä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.06.09 - klo:13:07

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 10.06.09 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 10.06.09 - klo:09:18

On varmaan osa kepulaisiakin, mutta suurin osa on sosialidemokraatteja, jotka pitävät peltojaan hallussa ja kulkevat töissä kaupungissa.

Keksiskö joku jonkunlaisen pakkovuokraussysteemin... vai onks se sosialismia 

Ei siiihen tarvita muuta muutosta, kuin se, että vljelijä saa viljellä kaikkia hallussaan olevia peltoja samoilla ehdoilla, jolloin pellon vuokra asettuu sen todellisen tuoton tasolle ja jos joku kaupunkilainen haluaa itse viljellä peltojaan niin siitä vaan.
Budjetissa varattu tukisumma sitten jaettaisiin viljelyksessä olevien peltohehtaarien kesken, aluksi varmasti tuet tippuisi mutta kun harrastelijat poistuisi alalta, niin aika nopeasti ne palautuisi entisiksi tai ainakin lähelle sitä.

 Aika paljon on peltoja joita ei luovuteta toisille kuin pakkolunastuksessa. Suomi ei vielä tietääkseni ole sosialisoinut maaomaisuutta. Aika lähellä se aika näyttää olevan kylläkin.