Salon keskustan tuntumassa yhteensä noin 5 mm kahtena päivänä. Maa on kyllä erinomaisen kuivaa. Hiukan idempänä 7-10 mm; Kiskon ja Karjalohjan rajalta itään Mustiolle asti vettä oli tullut Paljon. Lohjan keskustasta Karjaalle päin oli satanut hyvin, 20-30 mm. Toisaalta Muijalassa vain 5 mm.

-SS-

No rypsi kuulemma levittäytyy pitkin peltoa, vaikka sinne tänne muutama taimi vain nousisi. Meikäläisellä oli 2021 monimuoto omatekemää maisemakukkaseosta, elevaattorimontusta ämpäröin reilusti rypsiä mukaan; nyt äskön kun äestin sitä, niin rypsi oli oikein tiheässä ja alkamassa kukintaa. Silloin 2021 vuonna pelto oli valkoisella mulloksella syksyyn asti. Peltokanankaalia jos olisi ollut, niin ymmärtäisin.

Sama viime kuivana kesänä kylvetty maisema, alsikeapila oli auringonkukkakräkien keskellä tosi tiheää, samoin rypsejä oli kasvamassa jo. Useampana vuotena olen havainnut jääntirypsejä ja etenkin jääntirapseja keväällä suurin määrin kevätsängissä, joko seuraavana keväänä tai kahden kyntökierroksen jälkeen, pitäisikö kokeilla pintaanlevittämistä sängelle aivan myöhään syksyllä ? Tai keväthangille ?

Ei tarvitsisi enää kylvää toukokuussa, ja kasvuaste menisi aikaisemmaksi kirppojen invaasioon nähden.

Rypsille kyllä paras ilma on tämmänen kuiva tuulinen helle; kirpathan oikein kirittävät kolmitonnarin kasvua.

-SS-

15 mm riittää juhannukseen, eli tyytyväinen  voi olla, jos noinkin runsaasti satoi.

5 mm ei ehkä riitä, mutta maanviljely on myös sattumasta kiinni, harvoin pilvet katsovat alas päin, ettå missä on osaavan ammattilaisen pelto, tuohon pudotan virkistävän sateen, ja pienviljelijän pellon jätän kuivaksi, taksia ajaa kumminkin.

-SS-

Salaojainvestointi lienee edelleen erittäin kannattava, mahdollisesti myös ilman avustuksia. 5500 €/ha merkitsee nykyhinnoin noin  23 tonnia 220€ leipävehnää. Eli saatu lisäsatokin tuo investoinnin maksuun jopa 8-12 vuodessa ?
(Esim. Paakkala, Otto, Mustiala 2018)

15% pinta-alan lisäys (16 m sarat / 3 m leveät avo-ojat) lisäksi tuo esimerkiksi 13000 hehtaarihintaisen pellon virtuaalista kauppatuloa melkein 2000 €.

Mikä oikeastaan on salaojitusavustusten ajatus ollut, kun kyse on selvää rahaa tuottavasta investoinnista. Näin ollen maatalouden kokonaistuotantoon salaojituksella on selvä lisäävä vaikutus. Vielä salaojittamattomat 0,7 miljoonaa hehtaaria toisivat salaojitettuna lisäpinta-alaa sen 15%, eli 100000 hehtaaria. Joskus raivausten vastustamisen aikana tuollainen lisäpinta-ala olisi tuonut kiivasta keskustelua.

-SS-

Eilen tuli hiukan vajaat 3 milliä lisää. Noin 7 mm ehkä kahden päivän saldo Salossa. Multa on kostunut noin 4 cm syvyyteen, alempaa tulee kivikovaa valkoista kuivaa tiiltä. Liian matalaan jääneet jyvät kyllä nyt lähtevät kasvuun, mutta pääseekö juuri sen vaalean kuivan kerroksen läpi sinne 20 cm:iin. Ehkä halkeamasta ?

Eilenkin illalla oli tullut kunnolla sadetta välillä Kisko - Mustio. Tienpientareiden sepelin kasoista päätellen vettä oli tullut erittäin runsaasti. Metsät ja pellot olivat paksun sumun peitossa, ukkosvaurioitakin kuuluu tulleen.

-SS-

Kyllä siellä jo saunakukkaa on. Ajattelin ensin Broadwayta, mutta se saattaa vioittaa. Kinvara on hellävarainen, ja jonkin verran puree saunakukkaankin. Saa ruiskuttaa korrenkasvuunkin asti. Luoho olkoon rauhassa.

Juttelin Perniön suunnan viljanviljelijän kanssa, typpiliuos lisäravintein on tämmäsenä aikana olennainen menetelmä, raetta eivät meinanneetkaan pistää. Raetta laitetaan sitten kun on isompi sade tiedossa heinäkuun puolella, silloin rae kyllä kosteassa maassa hajoaa ja tuottaa sen valkuaisen.

-SS-

Ilman kosteus on suurempi kuin viikko sitten, onneksi, kerkiää paremmin viimeiset vedet nousta pohjamaasta. Hellekesä tehnee hyvää rypsille, jos vaan kirpat saa torjutuksi. Ohrapelloissa on lounaispuolen nurkissa valkoinen laaja osa, kuin olisi pakkanen pannut. Kyseessä on juurikin tuo kirppa, jolla ei vielä ole rypsiä syötäväksi.

Kuivuus ja sateisuus on näin kesällä paikoittaista, toivottavasti syksyllä saamme tasaisen ja tasa-arvoisen ja mukavan 300
mm sadekauden, että syyskylvöt orastuvat, tai edes pääsee kyntämään. Viime kesänä katkoin överumin vantaan ja maapuolen, sen verran tutinaa ja ryskettä oli sen savilouheen kääntäminen. Tai sitten mölbrö tarvike on heikko. Syysviljaa pitänee edelleen yrittää lisätä, kyllä tämmöiset kelit vaan ovat kevätviljoille vaikeita, jos ei ole kattilanpohjaa säätökaivoineen sattunut saamaan hallintaansa. Semmoisessa pellossa kasvaa hyvin, vaikka koko kesän sademäärä olisi 0 mm.

-SS-

Salossa tuli mallikkaasti 3,9 mm. Kuusjoelle päin saattoi tulla paljonkin enemmän. Tämä 3,9 mm tuli tihkuttamalla, jolloin en usko, että mitään kuorettumia pääsee tulemaan.

Ei sentään ihan sateeton toukokuu tullut. Syysviljat tummunevat muutamassa päivässä, nekin jotka on lannoitettu myöhään.

Kyllä tätä voi arvostaa, joka milli on tarpeen.

-SS-

Sadelotossa on toisilla tuuria toisilla ei,  ei ole tullut vielä edes "4 oikein" eli edes muutamaa  milliä vettä.

Ei tuo oikein lotolta näytä, tämä on rannikon ominaisuus, että kirkas taivas näkyy kylmän meren päällä, kuuropilvet pysyttelevät ykköstien pohjoispuolella. Kiikalassakin oli satanut yli 20 mm. Sadealue on pysytellyt paikallaan Kiikalasta Espoon pohjoisosiin asti. Kyllä nyt kylvökset virkistyvät.

-SS-

SS saa vettä melko varmaan, ja tarpeeks… ainakin jos ukkostutkaa on uskominen.

Juu Lohjan kaupunkialueella vesi tulvii. 28 mm Porlassa.

Salon länsipuolella isoja pilviä, täällä itäpuolella vain pientä ripsuttelua. Joka puolella kolisee ukkonen kyllä. Ns. kuiva ukkonen.

-SS-

Sadekuuropilvi näkyi 30-50 km päässä. Aamulla oli kostean oloista. Sänkimaat alkavat olla niin kovia,  että kultivaattorin piikki tekee vain kiiltävää raapua valkoiseen savilevyn pintaan.

Tältä osin sama jättää  loput kylvöt tuonnemmaksi, samaan aikaan kumminkin saavat vapun kylvöt ja kesäkuun puolivälin kylvöt itämiseen vettä. Mielenkiintoista on, että ensimmäisenä kylvetyn kevätvehnän siemen on tumman ja kostean pohjamaan päällä, kuivana, ei aikomustakaan itää. Olisi pitänyt muokata vieläkin syvempään ? Maa oli kylmää ? Peittaus estää itämistä ? Samalla asetuksella kylvetty ongelmahiesu on tasaisella oraalla. Ja laiskasti lapiorullaäkeen turpeisiin ripoteltu vilja on myös itänyt.

Toisaalta, olisinko koskaan vuoden 2007 jälkeen saanut kevätviljaa itämään tuossa. Maa taitaa olla jotenkin suolaantunutta tai myrkyllistä, on niin arveluttavan korkeat viljavuudet ja ei multaa ollenkaan, savea vaan. Syysvilja kasvaa kyllä. Hybridiohra ei kerran itänyt kunnolla, jyvät olivat kovan pohjamaan päällä, kuivuneet juuret päässä, rypistyneenä kuivaan tuhkaan. Jyrsimellä oli tehty mahdollisimman tasainen kylvöalusta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Petri - 20.05.24 - klo:22:32

Jos hakee parasta pellon kasvukunnolle  niin vilja-virnaseos

Miksi vilja- virnaseos on parasta pellon kasvukunnolle?

Virna 50-60 kg/ha seoksiin, 2,2 €/ kg, se se on parasta, nämä maanparannussiemenet kuuluvat luomuun, jolla on ehkä pakko  panostaa viherlannoitukseen ja maanparannukseen, maksoi mitä maksoi.

Tavan viljelijä saa kuohkean maaperän edullisemminkin 150 kg ruista, 0,208 €/kg, pari pussukkaa TOS rypsiä, 0,40 €/kg, kylvömäärä 5 kg /ha.  Voihan tuohon laittaa hiukan puna-apilaakin, mutta se alkaa jo maksaa. Pintalevitys onnistuu mainitsemallani seoksella, virnan siemen varmaan pitäisi saada kalleutensa takia peittoonkin. Virnan ongelma on kärhellinen takku, jota se kasvustoon tuottaa. Vaikka murskasin kasvuston mahdollisimman matalaan, kyntö oli käytännössä mahdotonta, kuin rastasverkkoa olisi maanpinnassa ollut levällään. Lisäksi ketutti silloiselta Eviralta tullut ilmoitus, että ostamani sertifioitu ruisvirna sisälsi hukkakauran siementä. Ruis ja rypsi on helppo omaehtoisesti lisätä ja ylläpitää.

Ruis on syväjuurisempi ja nopeakasvuisempi kuin monet heinät. Ruis pitää rikat kurissa. Rypsi kasvaa ihan hyvin kesän, ruis on siinä vaiheessa vielä semmoista rehevää ruohoa.

-SS-

Varsinais-Suomessa ainakin kirppoja ollut. Omien ohrien lehdestä n.1/4 syöty.. Erikoista kyllä kun yrittää etsiä niitä kirppoja niin ei löydy, yö/päivä niin ei vaikutusta. Olisivatko saaneet jo tarpeeksi ja siirtyneet odottamaan rypsimaahan jos sieltä jotain tulee pintaan?

En oikein näe noiden ruiskuttamisessa oikein mieltä, kun kuitenkin maassa vielä kosteutta ja lämpöä on niin tuo oraiden kasvu on niin voimakasta, ettei pysy ötökät perässä.  Kylillä eräs isäntä on muutaman päivän jo ajanu decistä oraille. Taitaa mennä vaan työ/aineet hukkaan kun ei kirppoja näy enää.

Yöllä kirpat ovat kokkareiden alla piilossa. Päivällä ne  tajuavat jo lähestyvän varjon ja jalan töminän ja juoksevat ja lentävät pois leppeän kuuman merituulen mukana. Kyllä, ne osaavat lentää. Päivällä ruiskutus tehoaa, koska ne pöllyävät kuin semmoisena maasta ylöspäin ruiskuavana tihkusateena ruiskun sumun kohdalla.

Viime keväänä kirpat harvensivat isoja ohrapeltoja, että eivät ikinä toipuneet helteiden ja kuivan tullessa. Rypsissä ne syövät jopa teevadin kokoiset lehdet täysin riekaleiksi. Ei se syönti sellaisenaan, mutta kasvi tavallaan "vuotaa kuiviin" haavoistaan.

-SS-

Rehuohra -95 €

Toivotaan, että menee -100 € :n yli. Onko nyt sitten jossakin todella alhaisen hinnan tuontiohraa olemassa. Vai purkavatko vielä 2022 ylihintaisia varastoja ?

-SS-

Katsotaan nyt, saisiko VM:n tai Tumenova kombin. Kumpikin varmaan hyvä.

-SS-