Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 29.01.24 - klo:08:46
-
miten ihmeessä hietamoreeni vaihtuu turvemaaksi? tuossa tuli ilmi naapurin kanssa yks lohko jokan on vain aidalla erotettuna toisistaan ja siihen onkin löytynyt turvemaa status.. itellä ainakii on viljavuusnäytteen tulosteessa htmr ja multava... no ei siitä ole kuin vajaa sata metriä niin jopa löytyy mutamaata, mutta se mettää.. ja löytyyhän tuolta muutaman satan metrin päästä ihan oikeaa turvettakin mutta ei sillä mitään "oikeaa" statusta.. vain pelkkä vanha lammenpohja.. ei viljelyssä kun ei kanna enää koneita..
-
Nuo maanäytteet taitavat olla yksi iso vitsi. Viimeksi muuttui hiesusavi hiesumoreeniksi ja tumma multamaa olikin hietamoreenia... Aika monta kertaa ovat maalajit vaihtuneet esim. viimeisen 20 vuoden aikana.
-
Nuo maanäytteet taitavat olla yksi iso vitsi. Viimeksi muuttui hiesusavi hiesumoreeniksi ja tumma multamaa olikin hietamoreenia... Aika monta kertaa ovat maalajit vaihtuneet esim. viimeisen 20 vuoden aikana.
Luokittelu tapahtuu käsittääkseni aistinvaraisesti, joten kun luokittelija on eri 5 vuoden välein, niin vaihtuu maalajikin.
-
Nuo maanäytteet taitavat olla yksi iso vitsi. Viimeksi muuttui hiesusavi hiesumoreeniksi ja tumma multamaa olikin hietamoreenia... Aika monta kertaa ovat maalajit vaihtuneet esim. viimeisen 20 vuoden aikana.
Luokittelu tapahtuu käsittääkseni aistinvaraisesti, joten kun luokittelija on eri 5 vuoden välein, niin vaihtuu maalajikin.
Niissä kaavakkeissahan kysytään esim, mikä oli edellisen kokeen multavuus?
Mulla ainakin mitä siihen laittanu niin tullu aina sama. Ja siis näin toimien saanu multavuuksia muutettua huonompaan luokkaan, ennen kun sillä oli vielä merkitystä lannoitukseen.
-
Kannattaa valittaa analyysin tehneelle firmalle. Hankaloittaa viljelyä, jos saat sille lohkollesi turvamaastatuksen. Tietysti pyytävät uusintanäytteen, mutta se analyysi pitäisi saada ilmatteeksi, jos ovat tehneet virheen.
-
Nuo maanäytteet taitavat olla yksi iso vitsi. Viimeksi muuttui hiesusavi hiesumoreeniksi ja tumma multamaa olikin hietamoreenia... Aika monta kertaa ovat maalajit vaihtuneet esim. viimeisen 20 vuoden aikana.
Luokittelu tapahtuu käsittääkseni aistinvaraisesti, joten kun luokittelija on eri 5 vuoden välein, niin vaihtuu maalajikin.
Kyllä, maalajin määritys tapahtuu aistinvaraisesti, mutta pitäisikö maalajin silti muuttua joka kerta, kun analysoija vaihtuu? Vastaus on, että ei pitäisi. Ja kai tuohon aistinvaraiseen määrittelyynkin kuuluu esim. savisuuden arviointi vedellä muotoilemalla?
-
no huh. pitääpä alkaa metästämään entisen viljelijän tuloksia moisesta pellosta.. tai jos uutta näytettä etinkin jostain toiselta...... kiva kun tuollaset tulloo puskista esille..
-
Fosforiarvot heittelevät samalta kävelyreitiltä otetuissa näytteissä.
2010 13,00
2015 8,50
2019 6,60
2023 26,00
2023 uusintanäyte 6,60
-SS-
-
Oli käynyt juuri kylän koira paskomassa näytteen kohdalle🤣
-
Oli käynyt juuri kylän koira paskomassa näytteen kohdalle🤣
8)Kaks vuotta sitten otetuissa näytteissä muuttu maalajit todella paljon,aiemmin ei.Tuevemaita tuli paljon enemmän kuin oli ollut.Vissiin eurofinssille on tullu töihin henkilö,joka haluaa lopettaa viljelyn Suomesta.Pitäsköhän seuraavat näytteet ottaa tuosta moreenista,saavatko tuonkin muuttumaaan turpeeksi.
-
Onhan noita muitakin labroja... itse käytän Seilabia tai Hortilabia.
-
Onhan noita muitakin labroja... itse käytän Seilabia tai Hortilabia.
Meillä näytteet on viety tai lähetetty Perniöön vissiin Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukseen ja nykyään Seilabin Salon toimipisteeseen koska on lähellä. Vähän aikaa sitten tuli uudet tulokset. Maalajit tai multavuus eivät ollet käytännössä muuttuneet. Se mikä yllätti oli pH:n pysyminen myös käytännössä samana vaikka lännoitteet ovat kemiallisia ja kalkkia tai muita mömmöjä ei ole levitetty. Fosforiluokat olivat pudonneet melkein joka näyteessä mikä vähän yllätti koska lannoitteissa fosforia on ollut sen verran että se olisi ensimmäisenä rajoittanut kylvölannoitusta. Se on vielä kunnolla tarkaselematta onkä myös fosforipitoisuudet pudonneet vai oliko pitoisuus edellissä näytteissä lähellä luokkien rajaa.
-
Niin kuin niin moni muukin järjestelmä yhteiskunnassa, tämäkin systeemi on järjetön.
Käytännössä yksi näyte per 5 hehtaaria. Näytteen maalajista voi tulla mitä tahansa. Silloin koko 5 ha on tätä maalajia. Mitä siitä seuraa?
No siitä seuraa se, että jos et noudata tämän arvonnan ravinnearvoja ja laitat lannoitetta liikaa, menetät rahasi ja sut lopulta tapetaan. Tämähän on se tarkoitus, mikä viljavuusnäytteillä on.
Käytännössä näytteen tulkinnasta seuraa se, että joudut kasvukauden aikana antamaan varmuuden vuoksi kaikki vitamiinit ja hivenaineet ja mittaamaan kasvin osista ravinnetarpeita ja puutteita sekä korjaamaan niitä lisälannoituksella. No, noissa nyt ei mitään erikoista ole. Mutta jos tarkoituksena on esim. muuttaa kationinvaihtokykyä tai kasvattaa kationinvaihtokapasiteettia, yksi näyte per 5 ha on naurettavaa. Ja jos maalaji ja multavuus määritellään miten sattuu, voi aktiiviset pellon perusparannustoimenpiteet mennä täysin päin helvettiä. Tai ainakin siten, että maahan ajetaan turhaan ravinteita, jotka eivät siellä pysy tai kasvit eivät niitä tarvitse niin paljoa.
Hallinnollisesti sen ymmärtää, että johonkin on raja vedettävä ja joka neliöltä ei voi näytettä vaatia. Mutta se aiheuttaa koko ketjussa sen, että luodaan viralliset näytteet, jotta tukiehdot täyttyvät. Tarvitseeko sellaisia näytteitä oikeasti ottaa viiden vuoden välein? Ei tarvitse. Sitten saa lisähinnalla kalliita tarkempia näytteitä, joita jokainen sitten voi ottaa jokaiselta neliöltä, jos haluaa.
-
btw, onko näytteen laitto kuin hyää kun otin jo 2022 rasiat täyteen ja huomasin et katoin väärää lappusta.. joten kait tänä vuonna nuo vois laittaa jonnekii... parit näytteet kait joutuu kaivaan lumen alta kun ei nuo vielä itellä silloin...
-
btw, onko näytteen laitto kuin hyää kun otin jo 2022 rasiat täyteen ja huomasin et katoin väärää lappusta.. joten kait tänä vuonna nuo vois laittaa jonnekii... parit näytteet kait joutuu kaivaan lumen alta kun ei nuo vielä itellä silloin...
Millä tavoin lannoituskäytäntö muuttuu, kun saat uudet näytteet?
-
ei muutu yhtään millään tavoin. etelleen sama määrä kuin jo vuosia.. mut aattelin et jossain vaiheessa rysselinrosvot vaatii kait nuo näytteet.
-
Juurikin näin.
-
Niin kuin niin moni muukin järjestelmä yhteiskunnassa, tämäkin systeemi on järjetön.
Käytännössä yksi näyte per 5 hehtaaria. Näytteen maalajista voi tulla mitä tahansa. Silloin koko 5 ha on tätä maalajia. Mitä siitä seuraa?
Jos omaa etua ajattelee niin se yksi näyte kannattaa kyllä oikeaoppisesti koostaa riittävän monesta osanäytteestä koko alalta otettuna. Silloin siitä tulee sentään keskimäärin edustava vaikka sillä ei tarkkaan joka nurkkaa voikaan määrittää.
Toisaalta tuo keskimääräinen ajattelu on siinä mielessä järkevää että käytännön viljelyssä ei lannoitusta, kasvilajia tms kuitenkaan maalajin tai viljavuuden muuttuessa säädetä 10 aarin välein, vaan suurin piirtein kylvökoneellinen / suursäkillinen / ruis*****nen lienee pienin 'kvantisointiyksikkö'. Lähinnä lannoitteen kilomäärää voi silloin tällöin säätää paikkakohtaisesti lohkon sisällä ellei ole hirmu hienoja systeemejä.
Jos sen näytten ottaa tarkoituksella kokonaan aina sieltä yhdestä lannoittamattomasta kulmasta, suojakaistalta tai sähkötolpan juurelta niin se on sitten aika lailla oma valinta :-)
Kokonaan toinen ongelma on se jos analyysin tuloskin on arpomista. Siinä tulee sitten suuria virheitä ja isolle alalle.
-
Näytetouhu on vähän ristiriitainen. Parempi olisi, jos näyte pitäisi ottaa joka hehtaarilta, niin tulos olisi tarkempi, jos analysointi kestää päivänvalon. Tai sitten käyttää premium-analyysia, jos siitä saa lisäarvoa.
Ristiriita on siinä, että hallinto tarvitsee analyysin siksi, että typpeä ja fosforia ei laiteta liikaa itämereen. Viljelijä tarvitsee näyteaanalyysin siksi, että hän näkisi pH:n, maalajin, multavuuden, fosforin ja kationitasapainon, jotta voisi kasvattaa ison sadon ja sitä kautta estää ylimääräisten ravinteiden karkaamisen. Lähtökohta on ollut aivan väärä ja hallinnon vuoksi otetusta näytteestä on tullut normi. Sen vuoksi edelleen kuuluu paljon puhuttavan siitä, että kuinka monta sataa kiloa apulantaa laitetaan hehtaarille. Ihan kun vaan olisi olemassa yksi lannoite.
-
Eipä noita tarvitse kovin miettiä; fosfaattien alentaminen on onnistunut, niissä pelloissa, joissa sitä ei muutenkaan ollut paljon. Sitten nuo uskomattomat 60-100 mg/l fosforihohteiset pellot, ei riitä yhden sukupolven työ niiden alentamiseen. Sitä superfosfaattia laitettiin paperisäkki paikkaansa, kuin kalkkia.
Analysointilaitoksen vaihtuminen nosti fosforeita näissä ongelmapelloissa noin 10 yksiköllä. Silti kasvusto kärsii fosforin puutteesta kylminä sateisina keväinä. Kaipa sitä pitää starttifosforia ruveta luovasti dokumentoiden laittamaan.
-SS-
-
Jos sen näytten ottaa tarkoituksella kokonaan aina sieltä yhdestä lannoittamattomasta kulmasta, suojakaistalta tai sähkötolpan juurelta niin se on sitten aika lailla oma valinta :-)
Juu kyllä-kyllä. Olen näytteenotossa aika pedanttinen, vuonna 1995 aloitin samaa reittiä menemään, samoissa paikoissa pora maahan, kuudes kierros menossa; itseä kiinnostaa juuri ravinnetasojen kehitys, mutta selvästi näkyy, että mittaustulosten tarkkuus ei ole mitään 1. desimaalia, samoin kuin esimerkiksi viljan ennakkonäytteen pikakosteusmittauksen tarkkuus ei välttämättä ole 0,1% - yksikköä. Mittaustekniikkaan erikoistumattomat ihmiset ihailevat suurta määrää numeroita digitaalimittarissa, vaikka mittauksessa tapahtuvat vaihtelut saattavat heittää jo ensimmäisessä numerossa.
-SS-
-
Satomaailmanennätyksiä tehnyt brittiviljelijä Tim Lamyman ei täsmäviljelyä harrasta, koska hänellä on luontaisesti niin hyvät, eli kalkkikivipitoiset maat, että täsmäviljelyllä ei hän saisi mitään lisäarvoa viljelyynsä...eli täsmäviljely onkin kärjistäen sanottuna luontaisesti huonojen viljelysmaiden omistajien puuhastelua. Ja totta onkin että jos ottaa maanäytteet joka hehtaarilta, ja säätelee lannoitusta jatkuvasti joka hehtaarille erikseen, alkaa se olla jo sen luokan näpertelyä, että siinä täsmäviljelyn periaate kääntyy jo itseään vastaan.
-
Lisäksi täsmäviljely muuttuisi haastavammaksi, jos parhaimmin kasvavaan kohtaan ei saisi ylittää nitraattidirektiivin rajoja. Nyt lannoitustasonormit ovat lohkokohtaiset.
Jos yarasensoria käytwtään lisälannoitukseen, sinne missä on kovin kasvu ja suurin tarve, muuttaa se pellon viljavuutta edelleen epätasaisemmaksi, mutta kokonaissato pystytään maksimoimaan.
Voihan sensorilla ohjata lannoitusta myös heikoimmille paikoille, mutta niissä kohdissa lannoituksen hyötysuhde heikkenee, siksipä ne ovat heikoimpia kohtia.
-SS-
-
Täsmäviljely nyt oikeastaan on sitä lisätypen jakamista kasvukaudella. Onhan siinä se, että sadosta saataisiin tasainen, jos nyt sensoria tai muuta viherrysmittaustapaa käyttää. Onko se taloudellisesti kannattavaa, se on eri asia. Onhan tuossa sadon tasaisuudessa se hyöty, että laatu on tasainen ja kelpaa ehkä paremmin myyntiin. Mutta sitä ei kyllä aina saa lisätypellä korjattua, vaan pitäisi ottaa kasvustonäyte ja sen mukaan laittaa lisäravinteita esim. ruis*****lla. Rakentuuko siitä sitten kenellekään mitään hyötyä, se on eri juttu taas?
Suurin hyöty viljavuusnäytteissä on tuo ravinnetasojen seuranta ja multavuuden kehitys. Multavuus pitäisi kyllä saada mahdollisimman tarkasti, jotta sen paikkakohtaisesta seuraamisesta olisi hyötyä. Siten ravinnetasojakin voisi yrittää tasailla lohkokohtaisesti. Juurikkaassa oli joskus ihan tapana, että otettiin yksi näyte hehtaarilta. Sekään ei välttämättä aiheuttanut täsmäviljelyä, vaan lohkokohtaista tai jossain tapauksessa paikkakohtaista kationilisäystä tasaisesti koko levitysalueelle.
-
Multavuus pitäisi kyllä saada mahdollisimman tarkasti, jotta sen paikkakohtaisesta seuraamisesta olisi hyötyä. le.
Käsittääkseni multavuuden saisi tarkemmin ja ilman näppituntumamenetelmää kun näytteen tuhkaisi mutta se maksaisi enemmän. Korjatkoot joku joka oikeasti tietää.
-
Eurofinssillä multavuuden määritys hehkutushäviönä maksaa 11,09€