Yaralla meneillään kovemman luokan lobbaus. Ohimennen uutisjutussa mainittiin, että haluavat kipsin ympäristötukeen eli siitä halutaan varmaankin pakollinen toimenpide ja rahastusautomaatti.

Suurin ympäristöteko viljeliältä on jättä k ja s ryhmän kaupiaiden lannat ostamatta. Ostaa vaikka tigoteamin tai cemagron lannoitetta, niin ravinteet irtoavat paremmin kasvin käyttöön.
 

 

Paikallinen K-kauppias myy myös Beloria.

Paikallinen K-kauppias myy myös Beloria.

Se oli maatilan pellervon mukaan vielä huonompaa lannoitetta kuin Yaran lanta fosforin osalta. Belorin lannan fosforista 50% oli vesiliukoista ja loput lievalla hapolla liukiavaa.

Ei oo tällävuosituhannella ostettu kiloakaan lannoitefosforia.

Ei oo tällävuosituhannella ostettu kiloakaan lannoitefosforia.

No oli siinä samassa lehdessä vertailu typpilannoistakin. Suomensalpietari suli muistaakseni kaikkein heikoiten.

Viimeisenä apulanta vuotena ajoin cemagron typpilantaa pellolle, se suli parhaimillaan jo levittimeen kun näkikin vettä. Mutta poudalla ja jos säkit oli kuivia niin ei mitään ongelmaa.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.09.10 - klo:07:45

Niin  Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.

No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.

Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.

 Menikös se näin, että siitä vesiliukoisesta meinaa tulla vaikealiukoista jo vähän ennenkuin kasvit ehtii sen nappaamaan sekä vaikealiukoinen ei näy viljavuusnäytteessä vaan varastofosvori analyysissä. Apilan juuristo erittää niitä mietoja happoja...

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 03.09.10 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.09.10 - klo:07:45

Niin  Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.

No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.

Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.

 Menikös se näin, että siitä vesiliukoisesta meinaa tulla vaikealiukoista jo vähän ennenkuin kasvit ehtii sen nappaamaan sekä vaikealiukoinen ei näy viljavuusnäytteessä vaan varastofosvori analyysissä. Apilan juuristo erittää niitä mietoja happoja...

Britit suosittelee käyttämään vesiliukoista fosforia

Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!
Se kasa vaan pitää saada pois sieltä siilinjärveltä, ja pian, tai joku keksii että se on kyseisen yhtiön sieltä ympäristöseikkojen vuoksi hävitettävä, ja silloin se ei ole halpaa lystiä!
Mafia tätä suomen maataloutta vie juur sinne minne pisnesmiehet haluaa, vastuuta ei ota ketään

Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!
Se kasa vaan pitää saada pois sieltä siilinjärveltä, ja pian, tai joku keksii että se on kyseisen yhtiön sieltä ympäristöseikkojen vuoksi hävitettävä, ja silloin se ei ole halpaa lystiä!
Mafia tätä suomen maataloutta vie juur sinne minne pisnesmiehet haluaa, vastuuta ei ota ketään

AIVAN samaa lueskelin tänään. MTK herran pellollakin koekenttä, joten kipsillä monta puolestapuhujaa.

90 luvun alkupuolella käytiin Uudenkaupungin lannoitetehtaalla. Kertoivat silloin kovasti etsivänsä jätekipsille käyttökohdetta.   

90 luvun alkupuolella käytiin Uudenkaupungin lannoitetehtaalla. Kertoivat silloin kovasti etsivänsä jätekipsille käyttökohdetta.   

Arvatkaa miksi gyproc-levy on halpaa rakennusainetta?!
Voisko joku tutkia senkin, että onko siinä uusi asbestin kaltainen "hyvä" rakennusmateriaali?

Eikös yaran apupaskat perustu just siihen, että ravinteet imeytetään siihen kipsijauheeseen ja siitä tehdään
rakeita?      Toisin kuin ns."itälannoitteet".    Niissä sideaineina käytetään kalkkia!    Ei ole ainakaan
maaperää happamoittavaa vaikutusta...   

Oli joo, hyvä kirjoitus kun mukana oli teoreettistakin pohdintaa pelkän raivoamisen sijaan. Vaikka kaikki esiin nostetut kysymykset eivät olisikaan kohtalokkaita niin selvittämisen arvoisia ne ainakin ovat.

Lepsämänejoella sitä kokeiltiin jo pari vuotta sitten.

http://miljomassan.novia.fi/extra/forelasningar2010/pietola.pdf

Vaikutuksia mittaillut kaveri sanoi että sivulla 7 olevat vedet näyttivät luonnossa vielä selkeämmän eron. Kipsatulla puolella vesi oli kirkasta ja käsittelemättömällä pellolla kuraa. Välissä oli vain vähäinen rajaoja.

Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!

Ja tämä perustuu mihin? Siihen että kipsi on saman näköistä kuin sementti?

Sementin reaktioita:

http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=47

Kipsin toiominta maassa:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts118.pdf

Yhteistä niissä on kalsium, joka on kasvinravinne. Jännä juttu että sementin raaka-aineena mainitaan savi ja kvartsi jota hiekka/kivet/kalliotkin on suurelta osin. Tuossa kerrotaan että polton jälkeen sementissä on kalsiumsilikaatteja eli kalsiumin, piin ja hapen muodostamaa kennomaista kamaa. Jos kipsiä levitetään niin kovalla puhdilla että lämmöt nousee 1400 asteeseen, saattaa peltoon muodostua sementtiä ja kantavuusongelmat loppu si sihen.

No joo, kyllä minukin mielestäni silloin kun Yara alkaa kampanjoida jotain, pitää poistaa varmistin, laittaa lompakko pois näkyviltä ja yrittää röntgenkatseella nähdä mitä on kaiken takana.