Adamille ja Aimolle:
Ette ehkä ole lukeneet VTV:n raporttia tarkasti. Siellähän nimenomaan kritisoidaan työpanoksen ja pääomapanoksen hinnoittelua kannattavuuskirjanpidossa. Ja ratkaisuksi ongelmaan esitetään mallia, johon nimenomaan vaikuttaa ratkaisevasti juuri nuo arvionvaraiset erät. Minun järjelläni noita ei koskaan pystytä arvioimaan objektiivisen tarkasti (pitäisi ottaa kellokortit ja kilpailutus käyttöön myös oman työn ja kiinteistön osalta). Siksi on mielestäni parasta tyytyä sellaiseen liiketulokseen, johon ei tarvitse tehdä arvioita, eli maataloustuloon. Se, käsittääkö yrittäjä tuon tulon korvaukseksi työpanoksestaan vai omasta pääomapanoksesta, on sitten jokaisen itsensä harkittava erikseen. Kannattavuuskerroin on vain yksi yritys tuon jaon tekemiseksi.
Itse olen kirjanpitotilallinen. Ja kyllä itse teen arvion työmäärästäni päivittäin exel-taulukkoon. Luulempa, että suurin osa kollegoista menettelee samalla tavalla. Maatalouskeskusten laskelmien perusteista en olisi aivan niin varma.
Mihin tarvitset omaa työaikaseurantaa? Itse tein sitä aikanaan selvittääkseni itselleni mihin se aika oikein menee.
Maataloustulo on aika ongelmallinen, kun silloin voit syödä seiniä tietämättä asiasta tuon taivaallista. Mutta kun maksat itsellesi sen 2-3 tonnia kuukausipalkkaa, tiedät missä menee pääoman tuoton ja oman palkan raja.
Tuskin maatalousyrityksen kannattaa alkaa pääoman tuottoa maksimoimaan, mutta olisi se suotavaa pitää enimmäkseen plussalla. Pääoman hinnoittelu taas laskelmissa on pakollista, koska vieras pääoma vaatii aina korkonsa. Omaa pääomaa ei ainakaan tulosanalyysissä hinnoitella, asetetaan vain tavoite. Oman palkan laskeminen tuntien kautta taas on todella naurettavaa.