Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 31.10.12 - klo:10:29
-
Kertokaas mikä on mielestänne normaali lypsynopeus ja mikäon normaali huippu. Käytetään mittayksikkönä koko lehmän nopeutta eli nelinkertainen vetimen virtaus.
Omassa karjassa keskivirtaus oli 1,1 eli lehmässä sitten 4,4. kuitenkin hiehot oli jonkinverran hitaampia mikä aiheutti ihmettelyä. Huippuja en nyt sitten muista. Muttamitä pidätte siis hitaana, nopeana ja mikä on normaali.
-
Keskivirtaus 4,4 kg/min? :-X Meillä parhailta tulee tuo 4 kg/min. Keskiarvo on varmaankin vajaa 3 kiloa minuutissa. Heikoimmilta hiehon retaleilta tulee rapea 1 kg/minuutti. Onneksi eivät lypsä paljoa. :'( Tavoitteeni on, että yli 2 kg/min. Näistä ei ole faktuaalista käppyrää, mutta joskus tulee laskettua arvoja aseman mittareista. Noin 600 kg/tunti tulee tankkiin tavaraa. :-X Joku robottihyypiö sanoi joskus, että yli 2 kg/min pitäisi lehmästä maitoa tulla.
-
Mitenkähän tuo VMS todella sitten mittaa tuon virtauksen? Milkamastereilla mennään meillä. Alle 2kg/min keskivirtaus mielestäni heikko (nämä siis joko ilta tai aamulypsystä), 2,5 - 3 melko normaali mielestäni, yli 3 on jo nopea. Parhaimmilta tulee 6 kg/min. Koko karjalle en ole keskiarvoa viitsinyt laskea.
-
No tätähän onkin helppo vertailla. VMS mittaa omalla laillaan, Lely omallaan ja asemilla on merkkikohtaiset tavat mitata. Lavalin aseman ja robotin virtauslukujakaan ei voi vertailla.
-
Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.
Toimii lypsytavasta ja lypsykoneen merkistä riippumatta ja antaa vertailukelpoisen luvun. ;D Noita robottien ilmoittamia virtauksia on sitten ihan hyödytöntä vertailla, onhan tuo nähty jo...
-
Jos pääsee kolmeen litraan/minuutti niin asiat ovat hyvin. Tuollakaan lypsynopeudella lehmät eivät ehdi syömään kuin 60% houkutusrehuistaan -> kannattavuus paranee ;D
-
Niin siis tässä ei ole tarkoitus tosiaan vertailla eri roboja. Asia vaan lähti siitä kun jalostussuunnittelijaa kiinnosti asia ja ruvettiin tutkimaan tilastoja. Lopputulemana todettiin että hiehojen vedinkohtaiset keskiarvot huiteli 07 ja koko karjan 1,1. No sitten ruvettiin miettimään mitä ko luvut kertoo ja ne oli vedinkohtaiset. No tilastoja selaamalla löytyi myös koko lehmän graaffinen kuvaaja joka tuki tietoa eli hiehojen keskiarvot oli kolmen ja neljän välissä ja vanhempien päälle neljä aina 6-7 huippuihin ja kyseessä oli nimenomaan keskivirtaukset. No sitten kun mietittiin syitä niin totesin että kait se johtuu siitäkin koska hieho lypsää vähemmän maitoa. Tätä ei ko henkilö ainakaan ihan purematta nielly mutta asiaan ei nyt saatu mitään fiksua.
Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.
-
Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.
Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.
-
Meillä delavalin asema ja virtausnopeudet vaihtelee 1-6 litraan minuutissa. Huiput tulee vanhemmilta holsteineilta ja tiukat ay.t lähellä yhtä. Näitä on yritetty karsia pois. Mitään tilastoa ei oo keskiarvoista eikä muutenkaan. Näppituntuma on, että hiehoilla vaihteluväli 1-3 l/min. Ehkä hiehot enemmän jännittää lypsyä ja nisätkin ovat usein pienemmät. Siementäjälle sanon hitaaksi sellaisen jolle joutuu laittaa koneen ekaks ja se silti lypsää vielä viimeisenä ja nopeaks sen jolta aina kone lähtee pois ensimmäisten joukossa. muut on sitten normaaleja. Toki tuohon vaikuttaa maitomääräkin, mutta enempi taitaa olla mutu tuntumaa.
-
Maitomittarin kyljessä on tarra, jossa lukee 12 litraa/ minuutti. Joskus oli lypsyssä lehmä, jonka lypsynopeus pisti mittarin koetukselle.
-
Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.
Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.
Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan :o. Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.
-
Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan :o. Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.
VMS mittaa muistaakseni virtauksen alkamisesta ko. neljänneksessä, ei siis kiinnityksestä. Pitää muistaa kysyä huoltomieheltä :P
-
Keskiarvoksi sain 1,73 kg./min. kun viime talvena yhestä lypsystä mittalypsyn yhteydessä kellotin. Laskettu siitä ajasta kun lypsimet on kiinni lehmässä. Vaihteluväli 0,75-3,18.
-
Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.
Eikös se mene niin, jotta jos ko. eläimen lypsy alkaa vituttamaan, niin on hidas, jos eläintä ei muista niin se on normaali, jos lypsimet tippuu niin nopea 8)
-
Kivennäisongelmat vaikuttavat lihaksiin... jollainen on vaikkapa vetimen päässä :) Yksi oire tästä on parsiin valuminen, ehkä sitten ääripäässä tiukkuus lypsyssä. Ja kaikkihan tietävät miten magnesiumvaje vaikuttaa naudoissa :D
Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan :) En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti :o Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.
Se että mikä sen vakioidun alipaineen siellä lypsytapahtumassa toteuttaa lienee sivuseikka. Jos se paine on vaan oikea, jota se ei siis suinkaan välttämättä ole.
-
meillä yks ensikko, hyvä semmonen, on kohtuu nopea. parhaimmillaan 22kg hiukan päälle 3min.. :o milkmasterin näytöstä katsottua tietoa. ei etes vuoda parteen, paitsi jos pyyhkii tisut liian aikasin. sitte se ruutaa joka vetimestä solkenaan.. :D
-
Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?
-
Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?
Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä
-
Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?
Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä
Semmosia kokemuksia mullakin on 8)
-
Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?
Luultavasti hyvä esileikki nopeuttaa itse lypsyä
Semmosia kokemuksia mullakin on 8)
;D
-
Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan :) En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti :o Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.
Käsittääkseni Lelyn tyhjälypsyaika ilmoittaa juuri tuon.
-
Stressitilanteessa oksitosiini ei vaikuta -> lehmä pidättää maitoaan :) En tiedä ilmoittavatko robotit ajan joka kuluu lypsinten kiinnittämisen ja maidon virtauksen välillä, mutta se olisi kiinnostavaa. Oikeasti :o Oletettavasti se on suoraan verrannollinen stressin määrään ja voi olla hyvinkin yksilöllinen.
Lelyn tyhjälypsyaika ilmoittaa juuri tuon.
Hienoa. Sitten vaan tänne lukuja eri tiloilta :D Mä oletan että karjoilla joilla tuo tyhjälypsyaika on pitkä on muitakin ongelmia... solutusta ja huonoa kiertoa 8) Mutta mikä on perimmäinen syy... sen selvittäminen onkin jo hankalampaa.
-
Tyhjälypsyajassa on melkoisia lehmäkohtaisia eroja, mutta koko karjan keskiarvo on pysynyt koko reilun neljä robottilypsyvuotta muutaman sekunnin sisällä.
-
Tyhjälypsyajassa on melkoisia lehmäkohtaisia eroja, mutta koko karjan keskiarvo on pysynyt koko reilun neljä robottilypsyvuotta muutaman sekunnin sisällä.
Testaa huviksesi ovatko nuo hitaat "säikkyjä tai kosketusherkkiä".
-
Ja sekin vaikuttaa mikä on esikäsittelyn teho ja väli lypsinten kiinnittämiseen. Liian aikaisin tai myöhään kiinnittämällä alkuun tulee maitoa todella hitaasti. Parsinavetassa tuota pystyy säätämään lehmäkohtaisesti mutta pihatossa se onkin vaikeampaa. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia siitä kun samoja lehmiä lypsetään eri roboteilla että onko virtausnopeuteen kuin iso vaikutus esikäsittelyn toteutustavalla ja ajalla mikä siihen käytetään. Eli piteneekö kokonaislypsyaika välttämättä vaikka pesu ja suihkeiden otto tehtäisiin kunnolla?
Kyl parsinavetassa tuon vakioiminen on mahdotonta ja lehmäkohtainen säätäminen aivan järjetöntä.
Lypsyasemalla helppoa: 60 sekuntia ensikosketuksesta kiinnitykseen. Kun valmistelee lehmät neljän ryhmissä, tuohon pääsee helposti pl. erittäin pskaiset tapaukset. Esikäsittelyajaksi riittää vajaa 10 sekuntia, kunhan ottaa esisuihkeet. Jos suihkeet jättää ottamatta, jää ensimmäisen 2 minuutin osuus maitomäärästä huomattavasti alemmas ja lypsyaikaan tulee helposti 3-40, jopa minuutin pidennys.
Näin siis meillä.
-
Meillä käytettiin lypsyasemalla hyvin yksinkertaista systeemiä, utare pyyhittiin ja kone heti kiinni, ilman sen kummempia odotteluja. Nopealypsyisillä lehmillä ihan hyvin toimiva systeemi.
Johoran kysymykseen siitä millaisilla lehmillä on pisimmät tyhjälypsyajat on helpoin vastaus: Hidaslypsyisillä. Siis noin pääsääntöisesti, ei mielestäni ole niinkään luonnekysymys.
-
Entäs jos ihan manuaalisesti mittailis, aika alkaa siitä kun viimenenkin lypsin on kiinni ja loppuu siihen kun lypsy loppuu. Mittarista sitten maitomäärä ja pieni laskutoimitus.
Lavalin asema mittaa noin. Siis tykytyksen käynnistyksestä irroitukseen.
Kuten tekee myös milkmaster. Aika hurjia lukuja vms1:llä tuntuu olevan :o. Ja kyllä ensikot ovat aina hitaampia, mutta nopeutuvat vanhemmiten.
Taitaa samaa innovaatiota käyttää kaikki lypsylaitevalmistajat? Kello käynnistyy, kun lypsynapista painetaan ja sammuu koneen irtoamiseen...jopa strangkossakin. :-X
-
Kysymys vaan kuuluu että miten arvioitte hiehojen lypsynopeutta kun siementäjät esim sitä kysyy.
Eikös se mene niin, jotta jos ko. eläimen lypsy alkaa vituttamaan, niin on hidas, jos eläintä ei muista niin se on normaali, jos lypsimet tippuu niin nopea 8)
Tämä on hyvä määritelmä,paitsi että liian ylinopeakin voi alkaa v.....
-
Meillä käytettiin lypsyasemalla hyvin yksinkertaista systeemiä, utare pyyhittiin ja kone heti kiinni, ilman sen kummempia odotteluja. Nopealypsyisillä lehmillä ihan hyvin toimiva systeemi.
Johoran kysymykseen siitä millaisilla lehmillä on pisimmät tyhjälypsyajat on helpoin vastaus: Hidaslypsyisillä. Siis noin pääsääntöisesti, ei mielestäni ole niinkään luonnekysymys.
Joo... Mutta kumpi on oire ja kumpi on sairaus. Johtuuko tuo hidaslypsyisyys siitä että alkuvalmistelu tai stressitekijät estävät oksitosiinin erittymisen vaiko aiheuttaako hidaslypsyisyys sen, että alussa on vaan tyhjälypsyä.
Lehmissä on tietysti eroja... Minulla lypsykokemukset ovat hyvin rajallisia. Sen olen kyllä huomannut, että säikyt ja pelokkaat lehmät pidättävät maitoa tahallaan ja maitoa myös jää utareeseen enemmän lypsyn päätyttyä. Lypsin kiskoo maidon ulos väkisin ja lehmä pitää lihaksillaan maidosta kiinni. Kunnes alipaine voittaa ja joskus tuo lihas sitten käännähtää "kukkaseksi verimen päähän".
Mutta geeneissä on eroja.. On tietysti hitaita ja nopeita lehmiä. Kuka on lypsänyt käsin on varmaan huomannut senkin, että toisilla elukoilla se reikä on vaan suurempi kuin toisilla :D
-
Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.
-
Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.
Vemssissäkö niin tyhmästi menee?
-
Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.
Vemssissäkö niin tyhmästi menee?
En tiedä tyhmästä mutta menee...
-
Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.
Vemssissäkö niin tyhmästi menee?
Mä tiedän yhden merkin jossa esikäsittely on sitä,kun nännin vieres pesu/käsittelykuppi suhisee :o ::)
-
Asiaan liittyen voi kysyä että onko nimimerkin mainostaman robotin insinööri tienny mistään mitään kun on laittanut esikäsittelyn järjestyksen eri lailla kuin kiinnityksen. Toki voi olla että vetimillä ei sinäänsä ole eroa kunhan utaretta kolhitaan jonkinaikaa ennen lypsyä. Toki maiddon tiputus alkaa jo ennen koppiakin koska ääritapauksissa maiddonvalutus alkaa jo ennen roboa tai asemaa kun lehmä tietää pääsevänsä lypsylle.
Vemssissäkö niin tyhmästi menee?
Mä tiedän yhden merkin jossa esikäsittely on sitä,kun nännin vieres pesu/käsittelykuppi suhisee :o ::)
Minäpä taas tiedän yhden merkin jossa semmoista kuppia ei ole ollenkaan. Se on sellainen joka aloittaa lypsyn heti suihkeen oton jälkeen ja johon pitää ostaa järettömän hintaista pesuainetta esikäsittelyhärpäkkeiden pesuun :P