Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.
Tuolta
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685
"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.
Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
Mielenkiintoinen kirja. Siinä puhuttiin myös madoista 😁
Keskustelua samasta aiheesta. Siis pintapaineista. Tämä pintapaineasia ei taida ikinä ratketa...
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?
Ei ehkä kannata edes. Oheistamani valvontaohjeen sanamuoto on lievästi sanottuna sekava.
On olemassa "piennar" ja on olemassa "piennar" , toisesta saa tukipinta-alan, toisesta ei.
Lisäksi ojan niskasta niskaan etäisyydellä on merkitystä, onko yli 3 m. Sarkaojassa
ratkaiseen viljelemättömästä viljelemättömään kokonaisleveys. "Viljelemätön piennar"
on määritelty tarkasti, mutta ei sitä toisenlaista "piennarta", joka oikeuttaa kasvulohkon alaan
lisättäväksi
Minä ainakin otan nyt jälleenkäyttöön lapsuuden traumat tuoneen kyntötavan: viimeinen viilu
leikataan ojan niskasta siten, että valo näkyy läpi vaon sivusta ojaan päin katsottaessa.
Siinä oli aina ojaan lipsahdus lähellä, jollei se toiseksi viimeinen kyntö osunut sentilleen oikein.
Mittailevat siinä sitten.
"Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla
enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella
tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen
on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava
pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos
lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.5 tarkoitettu viljelytekninen
päiste.
Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen,
monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta,
jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään."
-SS-
Kyl nyt on vaikeeta tekstiä. Mikä olen elänyt siinä luulossa, että valtaojaan metrin piennar ja muihin 60 cm.
Ei kai valtaojaan tarvitse 3 metrin piennarta jättää?
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Oli arviointilomake kädessä ja kysyi, onko tehty muistiinpanoja, sanoin et on tietokoneella, ja tuli katsomaan. Se Peltotuki "Toteutuneet" oli auki siinä tietokoneella, ja yhden palstan muistiinpanot nähtyään laittoi rastin kohtaan. Se minimisuunnitelma olikin jo pöydällä printattuna.
-SS-
Ok. Minä jo meinasin, että menee melkoiseksi stasi touhuksi jos etsivät ominpäiten koneelta jotain laitonta 😁
Peltovalvonnan riskimallista mainittiin raportissa:
Paljon kasvulohkoja peruslohkoihin verrattuna
Hukkakauran esiintyminen jollakin lohkolla
Pohjavesilohkojen osuus
Viherryttämisen kohdentamisalue
Merkitty jossakin vaiheessa tilapäisesti viljelemättömiä aloja
Ilmoitin ensimmäisten EU-tukihakujen yhteydessä valvonnan nyt havaitsemat lohkokoot.
Sittemmin hallinnon digikartat muuttivat pinta-aloja, ja sinnikkäästi pitäydyin
omissa mittauksissani. Kunnes maataloussihteeriltä tuli viesti, että jos vielä
muutat digipinta-aloja, niin valvonta on varma. No joo sitten.
Nyt sitten pinta-alat palautuivat vuoden 1996 lohkokortin mukaiseksi.
Mielenkiintoista on, yhdeltä palstalta digimittauksesta poistunut osa,
jäi valtiontien oikaisun taakse, niin se oli valvonnan havainnoissa:
Kaikkea maatalousmaata ei ole ilmoitettu
Että kaikkea sitä näkee, tutkimattomat ovat rajaojien paikat.
Muuten valvonta oli odotetun mukainen: Ratsasivat kasvinsuojeluainevaraston ja
kirjanpidon, lannoitevarastosta joka pussin. Tutkivat, oliko tietokoneella viljelykirjanpitoa,
oliko viljelysuunnitelma tehty. Mittasivat rullamitalla ojien leveydet.
-SS-
Siis kyttäskö ne sinun tietokoneen, että onko siellä "epävirallisia" muistiinpanoja? Näytitkö itse vai kyttäsikö ne omin avuin konettasi?
Verrato on tekstin mukaan hinnaltaan kilpailukykyinen. Sanokaan nyt asiantuntijat, että onko näin?
Eipä sitä kahta työtä rahan takia tarvitsisi ja oonkin miettiny joskus tuotakin, että vien joltain työpaikan. Mutta talvella tulis mökkihöperöksi, eikä osaa harrastaa oikein mitään muuta kuin työntekoa.
Mitä sää tuollaisia mietit. Jos tila on pieni ei sillä elä eli jäisit palkkatöihin. Ja jos tila on pieni, niin meinaatko että peltosi ostanut palkkaa jonkun niitä hoitamaan. Eturiviläinen vaan polkisi kovempaa ja huutaisi kriisiä 😆
Se on sitten eriasia jos peltoa on vaikka pari kolmesataa hehtaaria ja silti käy palkkatöissä. Mutta luultavasti silloin täytyy käyttää paljon urakoitsijoita tai renkejä eli tavallaan ei taaskaan veisi kenenkään työpaikkaa.
Eli älä murehdi 😁
En tullut ajatelleeksi tuota paripyörien tukkeutumis pointtia...
Eipä kai tässä muuta kiirettä ole kuin henkinen, kun tuntuu ettei sateet lopu koskaan niin menee hullummaksi vaan mitä kauemmin odottaa.
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Lyhyttä kesantoa ja ruista perään olis toinen ajatus.
Miten tuo kesannointi menee niinkuin tukien puolesta? Eikös siinä häviä tuet ja mahdollisen sadonkin?
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Isomöyhö: "Hän kiittelee itseään, että laittoi 150 hehtaaria saneerauskasvi öljyretikalle." :-)
Pienkouho: "Hän häpeää itseään ja pyytää kaikilta anteeksi, että laittoi 0,5 hehtaaria saneerauskasvi öljyretikalle." 
Just näin. Mutta tuossa jo edellä tuli selväksi että eturiviläinen on tuonkin eteen tehnyt niin kauhiasti toisin kuin pienviljelijä.
