Jos apulantaa pitää kylvää peltoon siksi, että saa vain maksettua sen itsensä ja lisääntyneen energian kuivatukseen ym lisäkuluja, niin jotakin turhaa tuossa kuviossa piilee, työtäkin.  Näin pelkistettynä.

  Taasko alkaa se ikuinen juupas eipäs.    Aika poistua minun naapurin metsään pelastamaan kasvavaa metsää vedenpaisumukselta.  Jätän taas pitkäaikaisia jälkiä itsestäni metsäojien muodossa, siis lähes täydellistä työtä.

Joo ja hectaareja oli 59, jotain. Kuka muistaa pilkulleen joka perseenalan. Siis peltoa. Mettästä en puhu, ettei kukaan masennu. Omia. Tai Jonnumiehen omia 

Lainaus käyttäjältä: landehande - 08.11.12 - klo:08:26

Jos apulantaa pitää kylvää peltoon siksi, että saa vain maksettua sen itsensä ja lisääntyneen energian kuivatukseen ym lisäkuluja, niin jotakin turhaa tuossa kuviossa piilee, työtäkin.  Näin pelkistettynä.

  Taasko alkaa se ikuinen juupas eipäs.    Aika poistua minun naapurin metsään pelastamaan kasvavaa metsää vedenpaisumukselta.  Jätän taas pitkäaikaisia jälkiä itsestäni metsäojien muodossa, siis lähes täydellistä työtä.

Se on nääs sillai et edelleen uskonto syrjäyttää käytännön ja todellisuuden. Antaa pönden paahtaa ja tuhlata fossiilisia.......

"Omaa" peltoa n. 53ha, ei vuokramaita. Metsää 34ha ja vesialuetta 4ha.
Lisäksi erinäköisiä yhteistyö ja rahtityö kuvioita.

Lainaus käyttäjältä: nilihaara - 08.11.12 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: landehande - 08.11.12 - klo:08:26

Jos apulantaa pitää kylvää peltoon siksi, että saa vain maksettua sen itsensä ja lisääntyneen energian kuivatukseen ym lisäkuluja, niin jotakin turhaa tuossa kuviossa piilee, työtäkin.  Näin pelkistettynä.

  Taasko alkaa se ikuinen juupas eipäs.    Aika poistua minun naapurin metsään pelastamaan kasvavaa metsää vedenpaisumukselta.  Jätän taas pitkäaikaisia jälkiä itsestäni metsäojien muodossa, siis lähes täydellistä työtä.

Se on nääs sillai et edelleen uskonto syrjäyttää käytännön ja todellisuuden. Antaa pönden paahtaa ja tuhlata fossiilisia.......

eiks uskovaisten omaisuus ollu yhteistä 70/100 tai 3/7 vai 500/1400 kuka noit laskee..

Näitä hehtaareita on tietty kiva esitellä. Mut olis mielenkiintosempaa nähdä ja kuulla minkälaisia satoja niistä hehtaareista saadaan. Kuva kertoo enemäm kun tuhat sanaa. Jos on 10ha lohko josta irtoo vaikka ohraa vuodesta toiseen 6000-7000kg per hehtaari, voi joku saada samanlaisesta kuppasesta, happamasta ja vesivikasesta pläntista 3000kg per hehtaari. Jotta päästäs samaan kilomäärän kun 6000kg lohko, tarvitaan peltoa 20ha.

Se mikä hehtaarimäärä riittää kullekin taloudellisesti, on tila ja/tai henkilökohtanen juttu. Miksi ahnehtia huonon satopotentiaalin omaavaa peltoa jos vois olemassa olevia palasia kunnostaa tuottamaan huippusatoja? 

Jos apulantaa pitää kylvää peltoon siksi, että saa vain maksettua sen itsensä ja lisääntyneen energian kuivatukseen ym lisäkuluja, niin jotakin turhaa tuossa kuviossa piilee, työtäkin.  Näin pelkistettynä.

Kun apulantaviljelijä muuttaa käyttämänsä lannoitteiden ja muut apulantaviljelyn aiheuttamat kulungit kulujen aiheuttamiksi tarvittaviksi lisähehtaareiksi tarvitaan niitä biologisia lisähehtaareja jossakin tuottamaan nuo tuotantopanokset. Tai sitten käytetään fossiilisia polttoaineita kuten lannoiteteollisuus ym nykyisin.  Bio-palmuöljyntuotanto esim on varsin peltoalaa ja ilmastoa ''kuluttavaa'' toimintaa.

Biologisessa viljelyssä nuo hehtaarit ja uusiutuvat lannoitteet tuotetaan pääsääntöisesti sisäkiertoisena omalla tilalla typensitojakasvien avulla tai lähiympäristössä. Lisäksi lannoitusalaa on mahdollista käyttää märehtijöiden ruokinnassa. Koneiden kuluttama polttoaine  kuitenkin pääsääntöisesti käytännön syistä ostetaan.  Kokonaisravinne- ja rahatalous on siis varsin tehokasta.

Tässä pelkistettyä hieman laajempi selitys mihin näitä hehtaareja tarvitaan. Siis sisäiseen ravinteiden tuottamiseen ja kiertoon.
Esimerkkiä voisi jatkaa saman kaavan mukaan  oman pellon tuotteilla  lämmitettävästä kuivurista. Hehtaareja tarvitaan energian saamiseksi.

Se mikä hehtaarimäärä riittää kullekin taloudellisesti, on tila ja/tai henkilökohtanen juttu. Miksi ahnehtia huonon satopotentiaalin omaavaa peltoa jos vois olemassa olevia palasia kunnostaa tuottamaan huippusatoja?

Oikeassa olet.
Nykyinen tukipolitiikka vaan ohjaa viljelemään suuria aloja suurien satojen sijaan.

Toiset tuottaa tasavarmoja neljän tonnin hehtaarisatoja 20ha alalta, mutta on myös niitä, jotka tuottavat vuodesta toiseen 7000kg/ha 700ha alalta.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 08.11.12 - klo:08:26

Jos apulantaa pitää kylvää peltoon siksi, että saa vain maksettua sen itsensä ja lisääntyneen energian kuivatukseen ym lisäkuluja, niin jotakin turhaa tuossa kuviossa piilee, työtäkin.  Näin pelkistettynä.

Kun apulantaviljelijä muuttaa käyttämänsä lannoitteiden ja muut apulantaviljelyn aiheuttamat kulungit kulujen aiheuttamiksi tarvittaviksi lisähehtaareiksi tarvitaan niitä biologisia lisähehtaareja jossakin tuottamaan nuo tuotantopanokset. Tai sitten käytetään fossiilisia polttoaineita kuten lannoiteteollisuus ym nykyisin.  Bio-palmuöljyntuotanto esim on varsin peltoalaa ja ilmastoa ''kuluttavaa'' toimintaa.

Biologisessa viljelyssä nuo hehtaarit ja uusiutuvat lannoitteet tuotetaan pääsääntöisesti sisäkiertoisena omalla tilalla typensitojakasvien avulla tai lähiympäristössä. Lisäksi lannoitusalaa on mahdollista käyttää märehtijöiden ruokinnassa. Koneiden kuluttama polttoaine  kuitenkin pääsääntöisesti käytännön syistä ostetaan.  Kokonaisravinne- ja rahatalous on siis varsin tehokasta.

Tässä pelkistettyä hieman laajempi selitys mihin näitä hehtaareja tarvitaan. Siis sisäiseen ravinteiden tuottamiseen ja kiertoon.
Esimerkkiä voisi jatkaa saman kaavan mukaan  oman pellon tuotteilla  lämmitettävästä kuivurista. Hehtaareja tarvitaan energian saamiseksi.

Ei voi todeta muuta kun että: ***** mutta mies on sekasin ja tyhmä...........

Meidän farmilla on peltoa vuokramaineen reilut 50 ha ja metsäpohjaa suurin piirtein saman verran. Puustosta tosin ei paljoa ole iloa vielä hetkeen kun ei päätehakkuuta ole pitkiin aikoihin tulossa. Metsätalous muutenkin vähän sellainen juttu että sillä ei ole tarkoitus rahoittaa tilan erinäisiä kuluja. Peltoa tarkoitus hankkia lisää kun eläinmääräkin on kasvussa. Tälläkin pinta-alalla pärjätään, mutta lisä ei olisi haitaksi. Tila on mun mielestä silloin sopivan kokoinen kun pystyy kohtuullisella työmäärällä hoitamaan velkansa ja saa vielä palkkaakin. Ei sillä pinta-alalla ole välttämättä mitään tekemistä viivan alle jäävän tuloksen kanssa

Aikaisempaan keskusteluun viitaten... Viljasta tuli keskiarvona noin 4000 kg/ha ja nurmesta 8000 ry/ha. Ja viljaa meni paljon peltoon kun kelit oli haasteelliset. Joillakin pelloilla oli viljasato ennätyksellisen hyvä, kun taas eloperäisillä mailla aikaiset ohrat kuoli taudeista pystyyn

Yhtä kiinnostavaa kuin käytössä olevat hehtaarit on minkä kokoisia aloja  työkoneillamme viljellään. Esim meikän ja kollegan omistuksessa olevilla nurmityökaluilla ja kylvölaitteilla viljellään ja korjataan rehusatoja ja niitetään laitumia yhteensä kahdellasataayhdeksälläkymmenelläyhdellä hehtaarilla.  Toisen kollegan kanssa korjataan hänen puimurillaan viljasatoja ja kuivataan meikän kuivurissa neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen hehtaarin satoja. Voipi jonkun kolmannen kuivatuksiakin ehtiä vielä tehdä lisäksi tälläisinä hätävuosina kuin nytkin neljällekymmenelle hehtaarille. Lisäksi on vielä useita muita yhteisiä eläinten käsittelylaitteita, kesantosilppureita kaksi kappaletta, maanmuokkaus ja -siirto-, kaivuulaitteita, joita käytetään yhteisinä monien hehtaarien ja tiekilometrien ja pihojen kunnostuksissa. Urakoitsijaa käytetään tarvittaessa tekemään konetyötä, jota itse ei kannata tehdä. Ja jos joku nyt on kiinnostunut eläinten hoidosta, niin ammattikeritsijä saa meiltä palkkansa reilun viidensadan eläimen keritsemisestä, jotka myös jäävät poikimaan kevääksi uutta satoa tai maleksimaan tehtyänsä syystyöt.  Ympäristölupa on kuudellesadallekuudellekymmenelle emolle, jotka mahtuvat sääntöjen mukaisesti olemassaoleviin sisätiloihin. Tarkoitus on täyttää eläinmäärä kun rehua tuntuu luomu pukkaavan yllinkyllin vielä kylän hevosillekkin (toista tusinaa) jaettavaksi. Työvoimaa maatilan puolella keskimäärin 1,5 hlöä läpi vuoden. Ja lomaa pidetään aina kun vähänkin huvittaa!

Kun tätä asiaa noin kauniisti osasit kysyä, niin vastattavahan tähän on. Omilla koneilla viljellään omia peltoja. Ei urakoida, eikä tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Äärimmäisen pakon edessä voidaan ottaa urakoitsija hommiin, mutta ensisijaisesti pyritään kaikki työt tekemään itse. Työvoimaa on 1hlö + kelan vapaaehtoisjoukot (omasta halustaan).

Yhtä kiinnostavaa kuin käytössä olevat hehtaarit on minkä kokoisia aloja  työkoneillamme viljellään. Esim meikän ja kollegan omistuksessa olevilla nurmityökaluilla ja kylvölaitteilla viljellään ja korjataan rehusatoja ja niitetään laitumia yhteensä kahdellasataayhdeksälläkymmenelläyhdellä hehtaarilla.  Toisen kollegan kanssa korjataan hänen puimurillaan viljasatoja ja kuivataan meikän kuivurissa neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen hehtaarin satoja. Voipi jonkun kolmannen kuivatuksiakin ehtiä vielä tehdä lisäksi tälläisinä hätävuosina kuin nytkin neljällekymmenelle hehtaarille. Lisäksi on vielä useita muita yhteisiä eläinten käsittelylaitteita, kesantosilppureita kaksi kappaletta, maanmuokkaus ja -siirto-, kaivuulaitteita, joita käytetään yhteisinä monien hehtaarien ja tiekilometrien ja pihojen kunnostuksissa. Urakoitsijaa käytetään tarvittaessa tekemään konetyötä, jota itse ei kannata tehdä. Ja jos joku nyt on kiinnostunut eläinten hoidosta, niin ammattikeritsijä saa meiltä palkkansa reilun viidensadan eläimen keritsemisestä, jotka myös jäävät poikimaan kevääksi uutta satoa tai maleksimaan tehtyänsä syystyöt.  Ympäristölupa on kuudellesadallekuudellekymmenelle emolle, jotka mahtuvat sääntöjen mukaisesti olemassaoleviin sisätiloihin. Tarkoitus on täyttää eläinmäärä kun rehua tuntuu luomu pukkaavan yllinkyllin vielä kylän hevosillekkin (toista tusinaa) jaettavaksi. Työvoimaa maatilan puolella keskimäärin 1,5 hlöä läpi vuoden. Ja lomaa pidetään aina kun vähänkin huvittaa!

   Tule vaan landehande kattomaan paljonko koneilla tehdään hehtaareja. Uusilla koneilla pitää tehdä enemmän ja halvemmilla vähemmän. Tiedä kannattaako sulla muutaman kymmenen viljahehtaarin takia ääntä pitää kun meillä taas nurmi on ulkoistettu kokonaan, vain viljaan tarvittavat koneet löytyy.
  Kannattavin vaihtoehtohan on että maksimit hömpällä ja rehuheinäosuus pystyyn sitä tarvitsevalle, pärjäät 90 hp:n takapotkulla ja kesantomurskaimella 150 ha.  Viherlannoituksen uusimiseen riittää kun lisäät 4-siipiset sarkaaurat ja tasurin. Siinä se eikä tarvii koko naapuruston töitä luetella.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 07.11.12 - klo:23:51

Yhtä kiinnostavaa kuin käytössä olevat hehtaarit on minkä kokoisia aloja  työkoneillamme viljellään. Esim meikän ja kollegan omistuksessa olevilla nurmityökaluilla ja kylvölaitteilla viljellään ja korjataan rehusatoja ja niitetään laitumia yhteensä kahdellasataayhdeksälläkymmenelläyhdellä hehtaarilla.  Toisen kollegan kanssa korjataan hänen puimurillaan viljasatoja ja kuivataan meikän kuivurissa neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen hehtaarin satoja. Voipi jonkun kolmannen kuivatuksiakin ehtiä vielä tehdä lisäksi tälläisinä hätävuosina kuin nytkin neljällekymmenelle hehtaarille. Lisäksi on vielä useita muita yhteisiä eläinten käsittelylaitteita, kesantosilppureita kaksi kappaletta, maanmuokkaus ja -siirto-, kaivuulaitteita, joita käytetään yhteisinä monien hehtaarien ja tiekilometrien ja pihojen kunnostuksissa. Urakoitsijaa käytetään tarvittaessa tekemään konetyötä, jota itse ei kannata tehdä. Ja jos joku nyt on kiinnostunut eläinten hoidosta, niin ammattikeritsijä saa meiltä palkkansa reilun viidensadan eläimen keritsemisestä, jotka myös jäävät poikimaan kevääksi uutta satoa tai maleksimaan tehtyänsä syystyöt.  Ympäristölupa on kuudellesadallekuudellekymmenelle emolle, jotka mahtuvat sääntöjen mukaisesti olemassaoleviin sisätiloihin. Tarkoitus on täyttää eläinmäärä kun rehua tuntuu luomu pukkaavan yllinkyllin vielä kylän hevosillekkin (toista tusinaa) jaettavaksi. Työvoimaa maatilan puolella keskimäärin 1,5 hlöä läpi vuoden. Ja lomaa pidetään aina kun vähänkin huvittaa!

   Tule vaan landehande kattomaan paljonko koneilla tehdään hehtaareja. Uusilla koneilla pitää tehdä enemmän ja halvemmilla vähemmän. Tiedä kannattaako sulla muutaman kymmenen viljahehtaarin takia ääntä pitää kun meillä taas nurmi on ulkoistettu kokonaan, vain viljaan tarvittavat koneet löytyy.
  Kannattavin vaihtoehtohan on että maksimit hömpällä ja rehuheinäosuus pystyyn sitä tarvitsevalle, pärjäät 90 hp:n takapotkulla ja kesantomurskaimella 150 ha.  Viherlannoituksen uusimiseen riittää kun lisäät 4-siipiset sarkaaurat ja tasurin. Siinä se eikä tarvii koko naapuruston töitä luetella.

Pöndellä viiraa ja luomujen oma jumala Luomullah Juolah Valvatillahmee sanelee säännöt.........

45ha omaa ja 19 vuokrattua. 66ha metsää.
Sitten hiukan rahtia n.85% tuloista.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 07.11.12 - klo:23:24

Mä oon vähän yllättynyt kun suurimmat huutelijat ei sitten kerro omia lukuja, toinen mikä yllättää on se että monien olen kuvitellut viljelevän huomattavasti isompia aloja.

Eikös olekin ihmeellistä?? Kai sitä rapitilla voi 15ha alaa kylvää jos toiset kylvää paskan ruskeella simultalla 150ha..........

 aattelin vaan että mitä suuremmalla suulla huutaa (lue:vidduilee kolleegoilleen) sitä suurempi tila.

 Mutta taitaa olla niin, että tosiviljelijät keskittyvät enemmän työntekoon eikä suunpieksäntään netissä tuhansien viestien verran.