Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista  tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. 

Miksi niitä ovia pitää koko ajan olla avaamassa ja sulkemassa? Tai jopa miksi ne ovet pitää olla olemassa?

Vaikka mulla lämmin navetta eikä vesikupeissa mitään lämmityksiä, ruokintapöytien ovia täytyy vuodessa ehkä kaksi kuukautta pitää pakkasten takia kiinni.

montako vuotta mahtaa tuollainen vektorin sekoitin kestää ennenkuin kuluu puhki? tonneja menee kuitenkin aika paljon ja ruuvi näissä sähkövatkaimissa pyörii aika hiljaa vrt. normi vaunut joilloin sekoitus tunteja tulee paljon enemmän ja aina kun rehu on liikkeessä se kuluttaa rautaa... ja täytyy tällaisessa systeemissä tykätä lattian siivoamisesta nimittäin rehukeittiön... voi sitä tietenkin aina nostaa uutta rehua vanhan päälle. Yleensäkin näissä "automaattisissa" apesysteemeissä mielestäni on erikoista, että uutta apetta jaetaan vanhan päälle. toki nämä automaatit huolehtivat, että aina määrävälein pöytä on nuoltu tyhjäksi, jonkin häiriön sattuessa. Varmaan joillekin kuitenkin tarpeellisia nämä sähkövempaimet, myyjät ainakin osaavat puhua halvan sähköenergin puolesta. ihte luotan kuitenkin hinattavaan ratkaisuun jossa ei ole mitään turhaa ylimääräistä välivaihetta. Ajettava itse lastaava olisi mahtava, mutta turhan kalliita.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 18.03.16 - klo:20:53

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?

8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Vielä jos varajärjestelmä onkin mietitty, mutta joskus voi joutua laakerin tai muun osan irrottamaan kaasupillillä tai hitsailemaan ja rälläköimään, joten ne olisi turvallisempi tehdä ulkona navetasta. Hinattavan koneen saa helpommin vietyä pajalle, mutta navetassa tehtävät korjaukset ovat jo mahdollisen tulityön takia haasteellisempia ja ison riskin sisältäviä. Yksi seppä manaili erään tilan täyttöpöydän olevan erittäin ahtaassa tilassa korjauksia ajatellen, ei ole kuulemma herkkuhommaa.

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 20.03.16 - klo:18:07

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 18.03.16 - klo:20:53

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?

8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.

Esim. Meidäntilalla on navettatöiden lisäksi yllättävästi muutakin hommaa.Jopa navetan ulkopuolella.
Ja pitää muistaa että karhutkin nukkuu talviunta...

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 21.03.16 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....

Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri

Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??

Lainaus käyttäjältä: +200 - 21.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 21.03.16 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....

Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri

Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??

Tuo auran vaijeri kestää parivuotta kerrallaan.Varastos on aina jotain noita yleisesti meneviä osia.Laakereita ei nykylaitteista ole menny.Josko kostea navettailma voitelee....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.03.16 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: +200 - 21.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 21.03.16 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....

Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri

Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??

Tuo auran vaijeri kestää parivuotta kerrallaan.Varastos on aina jotain noita yleisesti meneviä osia.Laakereita ei nykylaitteista ole menny.Josko kostea navettailma voitelee....

Joku merkki on sellainen, että noita menee rasvasi tai ei

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

juu niimmä muistelinki jotta sulla oli joinki nuon.. olikos se vain yhyrellä sivulla?

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 20.03.16 - klo:18:07

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 18.03.16 - klo:20:53

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?

8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.

Älä jaa kuukaudelle, vaan vuodelle. Navetan rutiineihin pitää varata 356 päivälle joku, mutta vuodessa on noin 255 työpäivää (pyhät ja viikonloput pois). Siitä kesäloma 30 päivää ja talven 6 päivää pois, niin jää 214. Neljä sairaslomapäivää niin saa kivan pyöreän luvun - tietenkin huomioitava että vain yrittäjällä sairaslomia voi kuvitella olevan neljä, palkallisilla pitää pyöristää 200. Eli kahdella henkilöllä saisi tehtyä 400 päivää, joten 44 päivää vuodessa sellaista että molemmat paikalla samaan aikaan.

Itse koitan huolehtia että joka viikko on päivä jolloin kaksi työntekijää paikalla samaan aikaan koko päivän. Usein siinäkään ei ehdi tehdä kaikkea missä kaksi käsiparia kerralla tarpeen. Tietenkin mitä paremmin suunniteltu navetta, sitä vähemmän sellaisia työvaiheita. Ehkä tuplapäivä kahtena viikkona kolmesta riittäisi.

Mutta isompi on siirtymä työvuorosta toiseen. Saako kaiken tiedon siirrettyä oikein eteenpäin muistilapuilla, robotin lehmätauluilla, valkotauluilla yms.? Pysyykö yhtenäinen näkemys kuinka paljon on tarpeeksi rehua, miten paljon ontuva lehmä pitää kipulääkitä, millaiselle vasikalle antaa ripulisuolaa ja millaiselle lääkitystä, onko repijäpöydän kolinaääni normaalia jne. ilman asioiden tekemistä välillä yhdessä? Miten ja milloin sovitaan muutoksia työtapoihin, miten varmistetaan että kaikki ymmärtävät mitä on so***** ja tekevät niin jatkossakin?

Ja tietenkin kaikkien, tai ainakin kahden kolmesta, pitää tehdä muutakin kuin navetan päivittäisiä ja viikottaisia töitä.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 21.03.16 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.

juu niimmä muistelinki jotta sulla oli joinki nuon.. olikos se vain yhyrellä sivulla?

Juu. Näin on.

Minkähän hintainen tuollainen Vectori on. Taitaa vaatia rinnalle täyttöpöytää ym. toimiakseen

Minkähän hintainen tuollainen Vectori on. Taitaa vaatia rinnalle täyttöpöytää ym. toimiakseen

Suomessa vajaa 150 000 kai. Ei tarvitse täyttöpöytää, siltanosturi ja halli/katos riittää.  Ja väkirehusiilot spiraalilla tietty