Uudessa KM:ssä oli juttua Lely Vectorista. Isännät kehuivat kuinka 130 lehmän ruokkiminen sujuu 1/2-1 tunnissa per päivä. Minä ruokin 170 lehmää 1/2 tunnissa apevaunulla. Tietenkin Vectori työntää rehua lähemmäs ja jakaa sitä useita kertoja päivässä, mutta ei tuo ainakaan työmäärää vähennä. Ja kuinka se voisikaan; säilörehut pitää kantaa siilosta etukuormaajalla/kurottajalla rehulatoon. Saman määrän nosteleminen apevaunuun sujuu selvästi nopeammin. Kaikki siilot eivät voi olla aivan rehuladon nurkalla. Matkaa kertyy väkisinkin. Kun rehut on kärryssä jakoon ei saa yli 10 minuuttia menemään millään. Muutenkin aika erikoinen juttu, työntekijä hoitaa navetan, hiehot kasvaa muualla ja kaksi isäntää tekee mitä? 
 Appeen teon ja jaon automatisointi alkaa mielestä olla järkevää vasta sitten kun jakovaunu hakee säilörehun laakasiilosta. Trioletillä on kai ainakin prototyyppi tällaisesta. Niin kauan, kun säilörehu pitää hakea automaattiruokkijalle, ei ole apevaunun voittanutta. Vai mitä mieltä olette?

Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.

30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.

Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.

Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.


edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.

Justa luin tuon saman jutun. Mä en ottaisi mistään hinnasta noin monimutkaista ruokintasysteemiä, jos olisikin lypsylehmiä. Mulla menee n. puoli minuuttia per päivä (emo)lehmää kohti ruokinnassa. Riippuu tietysti hiukan minkälaisia paaleja sattuu ja onko rehuauman avausta. Käytössä on kuuden kuution säiliöllä oleva paalisilppuri. Ajelen kerralla kolmen päivän eväät ja välipäivinä auraan rehut tarvittaessa lähemmäs. Auraamiseen ei mene montaa minuttia, jos on muutenkin traktorilla liikkeellä. Samalla näkee, onko kaikki lehmät kunnossa, kun lähtevät liikkeelle makuualueelta. Vasikat alkavat juosta kilpaa, kun patja vapautuu, joten samalla näkee niitenkin kunnon.

Joku aika sitten kaverini kanssa oli näistä täyttöpöytä-systeemeistä puhetta, kun kaveri oli remonttihommissa. Mainoslehdissä ei paljoa näitä remppajuttuja lasketa, kun kehutaan automaatti-järjestelmien hyvyyttä. En ole enää kartalla nykylypsylehmien ruokinnasta, mutta jotenkin tuntuisi, että yksinkertainen olisi siinäkin hommassa kaunista. Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Managementtii

Kyllä automaatio on vaan parasta. Jokainen säästetty työntekijä on iso kasa voitettuja euroja. Tietenkin ne koneet hajoaa joskus, mutta kun ajatellaan laajemmin, niin ne säästävät paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin kuluttavat.
Tosin vectori on ihan perseestä.

Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.

Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.

Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.

30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.

Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.

Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.


edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.

Ei appeen teko mikään nopeuskilpailu ole, mutta minä en ainakaan tiedä, kuinka saisin sen lypsättävämmäksi/edullisemmaksi käyttämällä siihen esim. 1/2 tuntia enemmän. Jos tietäisin, käyttäisin.
  Tekniikkaa ja automaatiota kannattaan ehdottomasti hyödyntää, jos ne oikeasti vähäntevät työaikaa tai työn rasittavuutta. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyään markkinoilla olevat ratkaisut eivät sitä tee. Eikä oikein voikkaa tehdä, niin kauan kuin säilörehu pitää hakea siilosta jollain ihmisen ajamalla laitteella. Kaikista markkinoilla olevista laitteista Lelyn Vector on kaikista surkein yritys. Mielummin vaikka Pellon täyttöpöydät ja mattoruokkija.

Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.

Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.

Mulla ei kulu yhtään jos en laske mukaan apevaunun täyttöä ja appeen jakoa pöydälle.

Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista  tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 18.03.16 - klo:17:39

Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.

30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.

Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.

Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.


edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.

Ei appeen teko mikään nopeuskilpailu ole, mutta minä en ainakaan tiedä, kuinka saisin sen lypsättävämmäksi/edullisemmaksi käyttämällä siihen esim. 1/2 tuntia enemmän. Jos tietäisin, käyttäisin.
  Tekniikkaa ja automaatiota kannattaan ehdottomasti hyödyntää, jos ne oikeasti vähäntevät työaikaa tai työn rasittavuutta. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyään markkinoilla olevat ratkaisut eivät sitä tee. Eikä oikein voikkaa tehdä, niin kauan kuin säilörehu pitää hakea siilosta jollain ihmisen ajamalla laitteella. Kaikista markkinoilla olevista laitteista Lelyn Vector on kaikista surkein yritys. Mielummin vaikka Pellon täyttöpöydät ja mattoruokkija.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.03.16 - klo:06:26

Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.

Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.

Mulla ei kulu yhtään jos en laske mukaan apevaunun täyttöä ja appeen jakoa pöydälle.

eikös siinä pitäs laskea se mitä automatisoidaan? voidaanhan appeen tekoon laskea kaikki pellon muokauksesta ja kynnöstä lähtien vaikka urakoitsia tekis ne.

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja.   

Aivan. Tiedän muuten monta paikkaa missä rehuaumat/laakasiilot on esim. puolen kilometrin päässä navetasta ja ne haetaan ensin traktorin kärryllä sieltä ja kipataan välisiiloon ja siitä taas lipataan täyttöpöydälle. Apekärryn kanssa sen rehun vois ajaa suoraan ruokintapöydälle.

Korjaan vielä hiukan lausuntojani siltä osin, etten todellakaan ole tekniikkaa vastaa, mutta lähinnä ihmettelen, kuinka kritiikittömästi sitä hankitaan.

Koemanilla tehostamista oli tuo kaukosäätimellä toimiva ovien avaus. Ei varmaan ihan hirveä investointi, mutt nostaa tehokkuutta ja lisää työturvallisuutta, kun vähentää portaissa kapuamista. Monella tilalla varmaan puuhapete-tyyppinen navetan siivousapu olisi tehokasta ja varsnkin olkapäitä säästävää tehostamista kohtuuhinnalla verrattuna just tuohon vektor-rehunjakosysteemiin. Rehunjako voidaan järjestää koneellisesti paljon edullisemminkin ja tehokkaastikin, kuten Koeman osoittaa. Lisäksi näissä kriittisissä toiminnoissa olisi syytä miettiä myös mahdollisen konerikon aikainen korvaava järjestelmä.

Tuo matka siilolta mahdolliselle täyttöpöydälle tai paalien siirto pihamaalla voi merkitä yllättävän paljon työajassa vuositasolla. Esimerkiksi minuutti per paali turhaa vuodessa tekee tuhannella paalilla tekee 16.7 h vuodessa turhaa eli reipas kaksi virkamiestyöpäivää täysin turhaan. Minuutti menee aika helposti. Muutenkin kannattaisi joskus selvittää niitä omia työaikoja toisen henkilön mittaamana. Meillä tehtiin erään hankkeen tiimoilta joitakin vuosia sitten "kellokalle" mittauksia ruokintaan ja kuivitukseen käytetystä ajasta. Mittauksissa jaetaan kokonaisaika moniin eri osiin, mutta kokonaisaika lähtee siitä, kun on työvaatteet päällä valmiina lähtemään ja loppuu siihen, kun ollaan valmiit lyömään rukkaset naulaan. Eli vartissa ei ihmeitä kerkiä, hyvä jos on ehtinyt traktorit käynnistää. Silmät kyllä avautuu, vaikka itsekin mittaisi noita aikoja, mutta kirjaaminen hiukan häiritsee työntekoa. Ja toisaalta kellokallen kanssa pitää tehdä työt normaalivauhtia, muuten vaan huijaa itseään, jos yrittää kiirehtiä normaalia nopeammin.

Työaikoja mittaamalla löytyy ne kohteet, joissa menee eniten aikaa, jolloin voi laskea, millaisia tehostamistoimia on järkevä tehdä. Lisäksi pitää arvioida työ fyysinen kuormittavuus ja mahdolliset turvallisuusnäkökulmat ja tehtävä näiden perusteella valinta, mihin investoidaan.

Se on sitten eriasia milloin kanntaa apehommat automatioida ja miten.  Kannataa miettiä että laittaako hinattavan apevaunun ja täyttöpöydät mitkä täytetään apevaunulla. Tai sitten varsastot pitää tosiaan suunitella siten ettei puolta päivää mene lastaamiseen. No sama koskee myös sitä apevaunuakin vaikka sitä hinataan paikasta toiseen 2 traktoria pitää olla hollilla koko ajan jos ei ole ajettava tai jopa itse lastaava.

Säilörehu pitää säilöä torniin niin saadaan täysautomaattinen aperuokintajärjestelmä. Tornin korkeampi hankintahinta laakasiiloon verrattuna tulee takaisin näissä automaattiratkaisuissa. Vector ilman sitä siltanosturiaparaattia, säilörehu ja murskevilja tornista sekä kivennäiset/rypsit spiraalilla vois olla optimaalinen systeemi isoissa karjoissa. Torneja muuten täytetään sitten kahta yhtäaikaa.

Säilörehu pitää säilöä torniin niin saadaan täysautomaattinen aperuokintajärjestelmä. Tornin korkeampi hankintahinta laakasiiloon verrattuna tulee takaisin näissä automaattiratkaisuissa. Vector ilman sitä siltanosturiaparaattia, säilörehu ja murskevilja tornista sekä kivennäiset/rypsit spiraalilla vois olla optimaalinen systeemi isoissa karjoissa. Torneja muuten täytetään sitten kahta yhtäaikaa.

Ei korkean paikan kammoisille!

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [

Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.