RS4

Aika näppärästi saa hommat tehtyä yksinkin. Tiedä sitten miten toimii jäisinä.
1 traktori, yhdistelmäpaalain, hyvä piha, etukuormaaja ja muoville kontti.
Tuohon vielä etukarhottaja, paalikärry ja urakoitsija niittämään niin tekee rehut parille sadalle elukalle 150k€:n konekannalla ja yhdellä kuskilla irroittamatta paalainta ollenkaan kiireaikana.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 19.03.16 - klo:10:07

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [

Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.

Kuinka hyvin tuollainen paalileikkuri saa verkot pois paalista. Sula paali ei varmaan iso probleema, ellei ole paalattu verkkoa paalin sisään, mutta entä pakkaskeleillä. Nyt on kuivikepaaleissa eräs paalausmies paalannut vähintään puoli kierrosta verkoa paalin sisään. Että on mukavaa. 

Lainaus käyttäjältä: Lavalde - 19.03.16 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 19.03.16 - klo:10:07

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [

Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.

Kuinka hyvin tuollainen paalileikkuri saa verkot pois paalista. Sula paali ei varmaan iso probleema, ellei ole paalattu verkkoa paalin sisään, mutta entä pakkaskeleillä. Nyt on kuivikepaaleissa eräs paalausmies paalannut vähintään puoli kierrosta verkoa paalin sisään. Että on mukavaa. 

Juu ei irtoa jos paalin sisällä verkko. Sulista lähtee ok, mutta jäisenä saa olla tarkkana. Kyllä tuon kans oppii kikkailemaan kun tarpeeksi halkoo 😀. Mutta seuraavan kerran paalainta vaihdettaessa muovisidonta ehdoton.

Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista  tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. 

Miks lypsäville pitää olla kaksi eri seosta?

Noissa automaateissa on se hyvä puoli että sählääminen minimoituu. Se menee se kilomäärä ja se aika mikä asetetaan

RS4

Aika näppärästi saa hommat tehtyä yksinkin. Tiedä sitten miten toimii jäisinä.
1 traktori, yhdistelmäpaalain, hyvä piha, etukuormaaja ja muoville kontti.
Tuohon vielä etukarhottaja, paalikärry ja urakoitsija niittämään niin tekee rehut parille sadalle elukalle 150k€:n konekannalla ja yhdellä kuskilla irroittamatta paalainta ollenkaan kiireaikana.

Miten tuommonen navetta toimis Pohjois-Suomessa?

Noissa automaateissa on se hyvä puoli että sählääminen minimoituu. Se menee se kilomäärä ja se aika mikä asetetaan

Ainakin voi uskoa noin, kun valvontakin minimoituu.

Miten tuommonen navetta toimis Pohjois-Suomessa?

Tuo on vain ruokintapaikka. Ruokitaanhan täälläkin ulkoseinän puolelta monessa navetassa, verhoa nostamalla.
Ei sinänsä, onhan pakkasessa haasteita, mutta siitä ei makseta tulevaisuudessa erikseen.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 19.03.16 - klo:09:26

Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista  tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. 

Miks lypsäville pitää olla kaksi eri seosta?

Siis lypsykarjalle, ei lypsäville. Eli toinen seos umpilehmille sekä hiehoille ja toinen lypsäville. Yleensä kaikki eläimet  kuitenkin ruokitaan.

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Tilakohtaisia ratkaisuita. Apevaunu on melko helppo saada apuun toiselta tilalta. Ainakin, jos vertaa johonkin automaattiseen kiskomattosekoitinhässäkkään. Itsellä, kun kuljetin koki apevaunussa exoduksen, niin muutaman päivän sai appeet edelleen sekoitettua vaunulla, mutta jakelu visiirikiuluun tapahtui paalisilppurilla.

Lainaus käyttäjältä: jusu - 20.03.16 - klo:10:26

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Tilakohtaisia ratkaisuita. Apevaunu on melko helppo saada apuun toiselta tilalta. Ainakin, jos vertaa johonkin automaattiseen kiskomattosekoitinhässäkkään. Itsellä, kun kuljetin koki apevaunussa exoduksen, niin muutaman päivän sai appeet edelleen sekoitettua vaunulla, mutta jakelu visiirikiuluun tapahtui paalisilppurilla.

mutta varatoimenpire sekin ja toimii vaikka teettääkin enemmän töitä..

tuntuu että näitä ei vain oo aiva jokapaikas otettu huomioho..

täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?

nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa

Hyvällä huollolla ja sillä että noihin ei laiteta väärää tavaraa (= autonrenkaita, rotvallinreunakiviä, rehupiikkejä, kokonaisia kauhoja, puolikkaita jääpaaleja) noi toimivat aika kauniisti vaikka 10 vuotta.

Myös sillä säilörehun silpun pituudella on tässä iso merkitys...

Sit kun ei laita täyttöpöytää ollenkaan vaan laittaa kiinteän sekoittimen niin on suurin murhe jo ohitettu. Tai laittaa hybridivaunun, jonka voi ajaa pois korjauksen ajaksi... kerran 10 vuodessa siis...

Mut toisilla toimii kaikki ja toisilla ei mikään. Se varasuunnitelmakin on osalla rikki kun sitä tarvittaisiin.

Mut toisilla toimii kaikki ja toisilla ei mikään. Se varasuunnitelmakin on osalla rikki kun sitä tarvittaisiin.

Vaikka aggregaatti joka hajosi ensiyrittämällä kun pari vuotta sitten oli useamman päivän sähkökatko. Monta vuotta ollut hallissa, muttei kertaakaan käytetty. Tilalle ostettua sentään olen koekäyttänyt joku vuoden välein. Kesällä tuli ihan oikea katko ja pyörimään taas, muttei nostanut herzejä yhtään. Sähkömies paikalle totemaan että vaan mittari oli rikki, taas mentiin.

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?