Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Koeman - 18.03.16 - klo:17:22
-
Uudessa KM:ssä oli juttua Lely Vectorista. Isännät kehuivat kuinka 130 lehmän ruokkiminen sujuu 1/2-1 tunnissa per päivä. Minä ruokin 170 lehmää 1/2 tunnissa apevaunulla. Tietenkin Vectori työntää rehua lähemmäs ja jakaa sitä useita kertoja päivässä, mutta ei tuo ainakaan työmäärää vähennä. Ja kuinka se voisikaan; säilörehut pitää kantaa siilosta etukuormaajalla/kurottajalla rehulatoon. Saman määrän nosteleminen apevaunuun sujuu selvästi nopeammin. Kaikki siilot eivät voi olla aivan rehuladon nurkalla. Matkaa kertyy väkisinkin. Kun rehut on kärryssä jakoon ei saa yli 10 minuuttia menemään millään. Muutenkin aika erikoinen juttu, työntekijä hoitaa navetan, hiehot kasvaa muualla ja kaksi isäntää tekee mitä?
Appeen teon ja jaon automatisointi alkaa mielestä olla järkevää vasta sitten kun jakovaunu hakee säilörehun laakasiilosta. Trioletillä on kai ainakin prototyyppi tällaisesta. Niin kauan, kun säilörehu pitää hakea automaattiruokkijalle, ei ole apevaunun voittanutta. Vai mitä mieltä olette?
-
Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.
30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.
Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.
Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.
edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.
-
Justa luin tuon saman jutun. Mä en ottaisi mistään hinnasta noin monimutkaista ruokintasysteemiä, jos olisikin lypsylehmiä. Mulla menee n. puoli minuuttia per päivä (emo)lehmää kohti ruokinnassa. Riippuu tietysti hiukan minkälaisia paaleja sattuu ja onko rehuauman avausta. Käytössä on kuuden kuution säiliöllä oleva paalisilppuri. Ajelen kerralla kolmen päivän eväät ja välipäivinä auraan rehut tarvittaessa lähemmäs. Auraamiseen ei mene montaa minuttia, jos on muutenkin traktorilla liikkeellä. Samalla näkee, onko kaikki lehmät kunnossa, kun lähtevät liikkeelle makuualueelta. Vasikat alkavat juosta kilpaa, kun patja vapautuu, joten samalla näkee niitenkin kunnon.
Joku aika sitten kaverini kanssa oli näistä täyttöpöytä-systeemeistä puhetta, kun kaveri oli remonttihommissa. Mainoslehdissä ei paljoa näitä remppajuttuja lasketa, kun kehutaan automaatti-järjestelmien hyvyyttä. En ole enää kartalla nykylypsylehmien ruokinnasta, mutta jotenkin tuntuisi, että yksinkertainen olisi siinäkin hommassa kaunista. Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
-
Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
Managementtii ;D
Kyllä automaatio on vaan parasta. Jokainen säästetty työntekijä on iso kasa voitettuja euroja. Tietenkin ne koneet hajoaa joskus, mutta kun ajatellaan laajemmin, niin ne säästävät paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin kuluttavat.
Tosin vectori on ihan perseestä.
-
Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.
Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.
-
Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.
30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.
Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.
Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.
edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.
Ei appeen teko mikään nopeuskilpailu ole, mutta minä en ainakaan tiedä, kuinka saisin sen lypsättävämmäksi/edullisemmaksi käyttämällä siihen esim. 1/2 tuntia enemmän. Jos tietäisin, käyttäisin.
Tekniikkaa ja automaatiota kannattaan ehdottomasti hyödyntää, jos ne oikeasti vähäntevät työaikaa tai työn rasittavuutta. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyään markkinoilla olevat ratkaisut eivät sitä tee. Eikä oikein voikkaa tehdä, niin kauan kuin säilörehu pitää hakea siilosta jollain ihmisen ajamalla laitteella. Kaikista markkinoilla olevista laitteista Lelyn Vector on kaikista surkein yritys. Mielummin vaikka Pellon täyttöpöydät ja mattoruokkija.Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.
Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.
Mulla ei kulu yhtään jos en laske mukaan apevaunun täyttöä ja appeen jakoa pöydälle.
-
Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. ::) Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. ::)
-
Toisilla on fetissi että ape pitää jakaa monta kertaa päivässä. Siihen automatiikka toimii hyvin.
Itse en usko että se on välttämätöntä tai edes olennaista. Maailman korkeimpia tuotoksia saavutetaan yhdellä jakokerralla myös tosi lämpimissä maissa.
30min / 170 lehmää on joka tapauksessa aika hyvin. Jos ape on lisäksi niin hyvää kuin se vain voi olla niin voi onnitella itseään.
Jos pidempään ja paremmin tehdyllä appeella (syitä miksi aikaa menisi enemmän voi olla monta erilaista, esim enemmän komponentteja appeeseen, muutetut sekoitusajat) saisi kilon enemmän maitoa per lehmä, ja appeen tekoaika tuplaantuisi, se tarkoittaisi (C-alueella) että saisi vajaa 80 euroa enemmän rahaa puolen tunnin työllä. Ja jos saisi puoli kiloa emmän maitoa, se tarkoittaisi vajaa 40 euroa enemmän rahaa eli vajaa 80 € tuntipalkkaa sille ajalle.
Mutta luultavasti teet ja jaat optimaalisen appeen jo siinä puolessa tunnissa kun homman osaat.
edit: Ja itse kysymykseen selkeämpi vastaus: Koko karjan navetassa kustannustehokas automatiikka (eli ei ainakaan vector, sen sijaan mattoruokkija tai joku kiskovaunusysteemi) voi olla ihan ok. Yleensä apevaunu on parempi vaihtoehto.
Ei appeen teko mikään nopeuskilpailu ole, mutta minä en ainakaan tiedä, kuinka saisin sen lypsättävämmäksi/edullisemmaksi käyttämällä siihen esim. 1/2 tuntia enemmän. Jos tietäisin, käyttäisin.
Tekniikkaa ja automaatiota kannattaan ehdottomasti hyödyntää, jos ne oikeasti vähäntevät työaikaa tai työn rasittavuutta. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyään markkinoilla olevat ratkaisut eivät sitä tee. Eikä oikein voikkaa tehdä, niin kauan kuin säilörehu pitää hakea siilosta jollain ihmisen ajamalla laitteella. Kaikista markkinoilla olevista laitteista Lelyn Vector on kaikista surkein yritys. Mielummin vaikka Pellon täyttöpöydät ja mattoruokkija.Sähkökäyttönen mylly esim. säästi itsensä KM vertailussa.
Eräällä maitotilalla isäntä sano että menee 15 minuuttia ruokintaan päivässä hällä ja sekin veden laskuun apemyllyyn kun liian kuivaa rehua. Siihen ei tiytysti ollut laskettu paalien nostoa apemyllyyn mukaan.
Mulla ei kulu yhtään jos en laske mukaan apevaunun täyttöä ja appeen jakoa pöydälle.
eikös siinä pitäs laskea se mitä automatisoidaan? voidaanhan appeen tekoon laskea kaikki pellon muokauksesta ja kynnöstä lähtien vaikka urakoitsia tekis ne.
-
Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja.
-
Aivan. Tiedän muuten monta paikkaa missä rehuaumat/laakasiilot on esim. puolen kilometrin päässä navetasta ja ne haetaan ensin traktorin kärryllä sieltä ja kipataan välisiiloon ja siitä taas lipataan täyttöpöydälle. Apekärryn kanssa sen rehun vois ajaa suoraan ruokintapöydälle.
-
Korjaan vielä hiukan lausuntojani siltä osin, etten todellakaan ole tekniikkaa vastaa, mutta lähinnä ihmettelen, kuinka kritiikittömästi sitä hankitaan.
Koemanilla tehostamista oli tuo kaukosäätimellä toimiva ovien avaus. Ei varmaan ihan hirveä investointi, mutt nostaa tehokkuutta ja lisää työturvallisuutta, kun vähentää portaissa kapuamista. Monella tilalla varmaan puuhapete-tyyppinen navetan siivousapu olisi tehokasta ja varsnkin olkapäitä säästävää tehostamista kohtuuhinnalla verrattuna just tuohon vektor-rehunjakosysteemiin. Rehunjako voidaan järjestää koneellisesti paljon edullisemminkin ja tehokkaastikin, kuten Koeman osoittaa. Lisäksi näissä kriittisissä toiminnoissa olisi syytä miettiä myös mahdollisen konerikon aikainen korvaava järjestelmä.
Tuo matka siilolta mahdolliselle täyttöpöydälle tai paalien siirto pihamaalla voi merkitä yllättävän paljon työajassa vuositasolla. Esimerkiksi minuutti per paali turhaa vuodessa tekee tuhannella paalilla tekee 16.7 h vuodessa turhaa eli reipas kaksi virkamiestyöpäivää täysin turhaan. Minuutti menee aika helposti. Muutenkin kannattaisi joskus selvittää niitä omia työaikoja toisen henkilön mittaamana. Meillä tehtiin erään hankkeen tiimoilta joitakin vuosia sitten "kellokalle" mittauksia ruokintaan ja kuivitukseen käytetystä ajasta. Mittauksissa jaetaan kokonaisaika moniin eri osiin, mutta kokonaisaika lähtee siitä, kun on työvaatteet päällä valmiina lähtemään ja loppuu siihen, kun ollaan valmiit lyömään rukkaset naulaan. Eli vartissa ei ihmeitä kerkiä, hyvä jos on ehtinyt traktorit käynnistää. Silmät kyllä avautuu, vaikka itsekin mittaisi noita aikoja, mutta kirjaaminen hiukan häiritsee työntekoa. Ja toisaalta kellokallen kanssa pitää tehdä työt normaalivauhtia, muuten vaan huijaa itseään, jos yrittää kiirehtiä normaalia nopeammin.
Työaikoja mittaamalla löytyy ne kohteet, joissa menee eniten aikaa, jolloin voi laskea, millaisia tehostamistoimia on järkevä tehdä. Lisäksi pitää arvioida työ fyysinen kuormittavuus ja mahdolliset turvallisuusnäkökulmat ja tehtävä näiden perusteella valinta, mihin investoidaan.
-
Se on sitten eriasia milloin kanntaa apehommat automatioida ja miten. Kannataa miettiä että laittaako hinattavan apevaunun ja täyttöpöydät mitkä täytetään apevaunulla. Tai sitten varsastot pitää tosiaan suunitella siten ettei puolta päivää mene lastaamiseen. No sama koskee myös sitä apevaunuakin vaikka sitä hinataan paikasta toiseen 2 traktoria pitää olla hollilla koko ajan jos ei ole ajettava tai jopa itse lastaava.
-
Säilörehu pitää säilöä torniin niin saadaan täysautomaattinen aperuokintajärjestelmä. Tornin korkeampi hankintahinta laakasiiloon verrattuna tulee takaisin näissä automaattiratkaisuissa. Vector ilman sitä siltanosturiaparaattia, säilörehu ja murskevilja tornista sekä kivennäiset/rypsit spiraalilla vois olla optimaalinen systeemi isoissa karjoissa. Torneja muuten täytetään sitten kahta yhtäaikaa.
-
Säilörehu pitää säilöä torniin niin saadaan täysautomaattinen aperuokintajärjestelmä. Tornin korkeampi hankintahinta laakasiiloon verrattuna tulee takaisin näissä automaattiratkaisuissa. Vector ilman sitä siltanosturiaparaattia, säilörehu ja murskevilja tornista sekä kivennäiset/rypsit spiraalilla vois olla optimaalinen systeemi isoissa karjoissa. Torneja muuten täytetään sitten kahta yhtäaikaa.
Ei korkean paikan kammoisille!
-
Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [
Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.
-
RS4 (https://www.youtube.com/watch?v=03OGLs8qbqw)
Aika näppärästi saa hommat tehtyä yksinkin. Tiedä sitten miten toimii jäisinä.
1 traktori, yhdistelmäpaalain, hyvä piha, etukuormaaja ja muoville kontti.
Tuohon vielä etukarhottaja, paalikärry ja urakoitsija niittämään niin tekee rehut parille sadalle elukalle 150k€:n konekannalla ja yhdellä kuskilla irroittamatta paalainta ollenkaan kiireaikana.
-
Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [
Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.
Kuinka hyvin tuollainen paalileikkuri saa verkot pois paalista. Sula paali ei varmaan iso probleema, ellei ole paalattu verkkoa paalin sisään, mutta entä pakkaskeleillä. Nyt on kuivikepaaleissa eräs paalausmies paalannut vähintään puoli kierrosta verkoa paalin sisään. Että on mukavaa. :o
-
Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [
Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.
Kuinka hyvin tuollainen paalileikkuri saa verkot pois paalista. Sula paali ei varmaan iso probleema, ellei ole paalattu verkkoa paalin sisään, mutta entä pakkaskeleillä. Nyt on kuivikepaaleissa eräs paalausmies paalannut vähintään puoli kierrosta verkoa paalin sisään. Että on mukavaa. :o
Juu ei irtoa jos paalin sisällä verkko. Sulista lähtee ok, mutta jäisenä saa olla tarkkana. Kyllä tuon kans oppii kikkailemaan kun tarpeeksi halkoo 😀. Mutta seuraavan kerran paalainta vaihdettaessa muovisidonta ehdoton.
-
Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. ::) Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. ::)
Miks lypsäville pitää olla kaksi eri seosta?
-
Noissa automaateissa on se hyvä puoli että sählääminen minimoituu. Se menee se kilomäärä ja se aika mikä asetetaan
-
RS4 (https://www.youtube.com/watch?v=03OGLs8qbqw)
Aika näppärästi saa hommat tehtyä yksinkin. Tiedä sitten miten toimii jäisinä.
1 traktori, yhdistelmäpaalain, hyvä piha, etukuormaaja ja muoville kontti.
Tuohon vielä etukarhottaja, paalikärry ja urakoitsija niittämään niin tekee rehut parille sadalle elukalle 150k€:n konekannalla ja yhdellä kuskilla irroittamatta paalainta ollenkaan kiireaikana.
Miten tuommonen navetta toimis Pohjois-Suomessa?
-
Noissa automaateissa on se hyvä puoli että sählääminen minimoituu. Se menee se kilomäärä ja se aika mikä asetetaan
Ainakin voi uskoa noin, kun valvontakin minimoituu. :-X
-
Miten tuommonen navetta toimis Pohjois-Suomessa?
Tuo on vain ruokintapaikka. Ruokitaanhan täälläkin ulkoseinän puolelta monessa navetassa, verhoa nostamalla.
Ei sinänsä, onhan pakkasessa haasteita, mutta siitä ei makseta tulevaisuudessa erikseen.
-
Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. ::) Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. ::)
Miks lypsäville pitää olla kaksi eri seosta?
Siis lypsykarjalle, ei lypsäville. Eli toinen seos umpilehmille sekä hiehoille ja toinen lypsäville. Yleensä kaikki eläimet kuitenkin ruokitaan.
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Tilakohtaisia ratkaisuita. Apevaunu on melko helppo saada apuun toiselta tilalta. Ainakin, jos vertaa johonkin automaattiseen kiskomattosekoitinhässäkkään. Itsellä, kun kuljetin koki apevaunussa exoduksen, niin muutaman päivän sai appeet edelleen sekoitettua vaunulla, mutta jakelu visiirikiuluun tapahtui paalisilppurilla. :'(
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Tilakohtaisia ratkaisuita. Apevaunu on melko helppo saada apuun toiselta tilalta. Ainakin, jos vertaa johonkin automaattiseen kiskomattosekoitinhässäkkään. Itsellä, kun kuljetin koki apevaunussa exoduksen, niin muutaman päivän sai appeet edelleen sekoitettua vaunulla, mutta jakelu visiirikiuluun tapahtui paalisilppurilla. :'(
mutta varatoimenpire sekin ja toimii vaikka teettääkin enemmän töitä..
tuntuu että näitä ei vain oo aiva jokapaikas otettu huomioho..
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Hyvällä huollolla ja sillä että noihin ei laiteta väärää tavaraa (= autonrenkaita, rotvallinreunakiviä, rehupiikkejä, kokonaisia kauhoja, puolikkaita jääpaaleja) noi toimivat aika kauniisti vaikka 10 vuotta.
Myös sillä säilörehun silpun pituudella on tässä iso merkitys...
Sit kun ei laita täyttöpöytää ollenkaan vaan laittaa kiinteän sekoittimen niin on suurin murhe jo ohitettu. Tai laittaa hybridivaunun, jonka voi ajaa pois korjauksen ajaksi... kerran 10 vuodessa siis...
Mut toisilla toimii kaikki ja toisilla ei mikään. Se varasuunnitelmakin on osalla rikki kun sitä tarvittaisiin.
-
Mut toisilla toimii kaikki ja toisilla ei mikään. Se varasuunnitelmakin on osalla rikki kun sitä tarvittaisiin.
Vaikka aggregaatti joka hajosi ensiyrittämällä kun pari vuotta sitten oli useamman päivän sähkökatko. Monta vuotta ollut hallissa, muttei kertaakaan käytetty. Tilalle ostettua sentään olen koekäyttänyt joku vuoden välein. Kesällä tuli ihan oikea katko ja pyörimään taas, muttei nostanut herzejä yhtään. Sähkömies paikalle totemaan että vaan mittari oli rikki, taas mentiin.
-
Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?
-
Olis kyllä jännä tietää miten tuo tekeminen on Koemanilla järjestetty.. ::) Lypsykarjalle seoksia pitää tehdä vähintään kahta. Puoleen tuntiin pitää avata ovet, ajaa vehkeet siilolle, lastata liki 20 kuutiota säilörehua (Isolla pyöräkuormaimella varmaan onnistuukin), väkirehua toista tonnia, kivennäisten annostelu ym, itse sekoitus, navetan ovien avaaminen, vanhan rehun lykkiminen pois edestä, kärryn tyhjääminen, ovien sulkeminen, vehkeiden ajo sisälle, ovien sulkeminen. On nuo toki mahdollista puoleen tuntiin mutta ei siinä kyllä paaleja kärsi ruveta nylkemään tai kauhoja vaihtamaan. ::)
Miksi niitä ovia pitää koko ajan olla avaamassa ja sulkemassa? Tai jopa miksi ne ovet pitää olla olemassa?
Vaikka mulla lämmin navetta eikä vesikupeissa mitään lämmityksiä, ruokintapöytien ovia täytyy vuodessa ehkä kaksi kuukautta pitää pakkasten takia kiinni.
-
montako vuotta mahtaa tuollainen vektorin sekoitin kestää ennenkuin kuluu puhki? tonneja menee kuitenkin aika paljon ja ruuvi näissä sähkövatkaimissa pyörii aika hiljaa vrt. normi vaunut joilloin sekoitus tunteja tulee paljon enemmän ja aina kun rehu on liikkeessä se kuluttaa rautaa... ja täytyy tällaisessa systeemissä tykätä lattian siivoamisesta nimittäin rehukeittiön... voi sitä tietenkin aina nostaa uutta rehua vanhan päälle. Yleensäkin näissä "automaattisissa" apesysteemeissä mielestäni on erikoista, että uutta apetta jaetaan vanhan päälle. toki nämä automaatit huolehtivat, että aina määrävälein pöytä on nuoltu tyhjäksi, jonkin häiriön sattuessa. Varmaan joillekin kuitenkin tarpeellisia nämä sähkövempaimet, myyjät ainakin osaavat puhua halvan sähköenergin puolesta. ihte luotan kuitenkin hinattavaan ratkaisuun jossa ei ole mitään turhaa ylimääräistä välivaihetta. Ajettava itse lastaava olisi mahtava, mutta turhan kalliita.
-
Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?
8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Vielä jos varajärjestelmä onkin mietitty, mutta joskus voi joutua laakerin tai muun osan irrottamaan kaasupillillä tai hitsailemaan ja rälläköimään, joten ne olisi turvallisempi tehdä ulkona navetasta. Hinattavan koneen saa helpommin vietyä pajalle, mutta navetassa tehtävät korjaukset ovat jo mahdollisen tulityön takia haasteellisempia ja ison riskin sisältäviä. Yksi seppä manaili erään tilan täyttöpöydän olevan erittäin ahtaassa tilassa korjauksia ajatellen, ei ole kuulemma herkkuhommaa.
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....
-
Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?
8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.
Esim. Meidäntilalla on navettatöiden lisäksi yllättävästi muutakin hommaa.Jopa navetan ulkopuolella.
Ja pitää muistaa että karhutkin nukkuu talviunta...
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....
Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri ???
Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....
Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri ???
Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??
Tuo auran vaijeri kestää parivuotta kerrallaan.Varastos on aina jotain noita yleisesti meneviä osia.Laakereita ei nykylaitteista ole menny.Josko kostea navettailma voitelee....
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
Yli 3 tuntia havaitsemiseta ylittävää vikaa ei mattoruokkijahässäkäs ole 5vuoden aikana ollu.
Toki navetan päädys on betonilaatta josta avantilla sais ruokintapöydälle tavaran,mutta ei ole vielä koskaan tarvinnu....
Näin se tuppaa olemaan. Ilmeisesti ainoa rikkoontunut osa on ollut se harjan vaijeri ???
Pitkänä miehenä olet myös ylettynyt rasvaanaan kuljettimen laakerit, joten nekään eivät ole hajonneet??
Tuo auran vaijeri kestää parivuotta kerrallaan.Varastos on aina jotain noita yleisesti meneviä osia.Laakereita ei nykylaitteista ole menny.Josko kostea navettailma voitelee....
Joku merkki on sellainen, että noita menee rasvasi tai ei
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
juu niimmä muistelinki jotta sulla oli joinki nuon.. olikos se vain yhyrellä sivulla?
-
Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?
Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?
8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.
Älä jaa kuukaudelle, vaan vuodelle. Navetan rutiineihin pitää varata 356 päivälle joku, mutta vuodessa on noin 255 työpäivää (pyhät ja viikonloput pois). Siitä kesäloma 30 päivää ja talven 6 päivää pois, niin jää 214. Neljä sairaslomapäivää niin saa kivan pyöreän luvun - tietenkin huomioitava että vain yrittäjällä sairaslomia voi kuvitella olevan neljä, palkallisilla pitää pyöristää 200. Eli kahdella henkilöllä saisi tehtyä 400 päivää, joten 44 päivää vuodessa sellaista että molemmat paikalla samaan aikaan.
Itse koitan huolehtia että joka viikko on päivä jolloin kaksi työntekijää paikalla samaan aikaan koko päivän. Usein siinäkään ei ehdi tehdä kaikkea missä kaksi käsiparia kerralla tarpeen. Tietenkin mitä paremmin suunniteltu navetta, sitä vähemmän sellaisia työvaiheita. Ehkä tuplapäivä kahtena viikkona kolmesta riittäisi.
Mutta isompi on siirtymä työvuorosta toiseen. Saako kaiken tiedon siirrettyä oikein eteenpäin muistilapuilla, robotin lehmätauluilla, valkotauluilla yms.? Pysyykö yhtenäinen näkemys kuinka paljon on tarpeeksi rehua, miten paljon ontuva lehmä pitää kipulääkitä, millaiselle vasikalle antaa ripulisuolaa ja millaiselle lääkitystä, onko repijäpöydän kolinaääni normaalia jne. ilman asioiden tekemistä välillä yhdessä? Miten ja milloin sovitaan muutoksia työtapoihin, miten varmistetaan että kaikki ymmärtävät mitä on so***** ja tekevät niin jatkossakin?
Ja tietenkin kaikkien, tai ainakin kahden kolmesta, pitää tehdä muutakin kuin navetan päivittäisiä ja viikottaisia töitä.
-
täs miettiny aina että kuinkas apetouhuus hoiretahan tuo koneiren korvaus ku non hajalla? lähinnä että mikä on suunnitelma apevaunun, täyttöpöyrän, myllyn tai spiraalien hajotes? tarikko ja kottarit ei kumminkaa houkuttele? pääseekö ruokintapöyrälle muulla kolehella?
nimim rehumatin kumi puhki mutta avantilla saa jaettua sen aikaa 8)
Leveä ruokintapöytä on aina varmin ratkaisu ja sellaisella toteutettiin meidänkin navetta. Yleensä apevaunusta hajoaa ensimmäisenä kuljetin joten en ottanut sellaistakaan kun ei ole tarvetta. On se varmasti mielenkiintoista kun tehdään täyttöpöydällä+kiinteä sekoitin ja mattoruokkija. Siinä on jo kolme mahdollisuutta mennä pieleen... Pienkuormaaja hyvä olla varalla, mutta on se appeen jako mielenkiintoista kun pitää johonkin pihalle tehdä läjään apetta ja siitä lippoa sisälle.
juu niimmä muistelinki jotta sulla oli joinki nuon.. olikos se vain yhyrellä sivulla?
Juu. Näin on.
-
Minkähän hintainen tuollainen Vectori on. Taitaa vaatia rinnalle täyttöpöytää ym. toimiakseen
-
Minkähän hintainen tuollainen Vectori on. Taitaa vaatia rinnalle täyttöpöytää ym. toimiakseen
Suomessa vajaa 150 000 kai. Ei tarvitse täyttöpöytää, siltanosturi ja halli/katos riittää. ;D Ja väkirehusiilot spiraalilla tietty
-
Minkähän hintainen tuollainen Vectori on. Taitaa vaatia rinnalle täyttöpöytää ym. toimiakseen
Suomessa vajaa 150 000 kai. Ei tarvitse täyttöpöytää, siltanosturi ja halli/katos riittää. ;D Ja väkirehusiilot spiraalilla tietty
Paljonko siinä on suomilisää?
-
Vector on kyllä semmoinen insinörtin päiväuni jota en huolis missään nimessä... Ennenkin varmaan maininnut asiasta täällä palstalla, mutta yksi lomittaja manasi sen alimpaan helvettiin. keskellä yötä oli pitänyt käydä hakemassa rehua "keittiöön" kun ei osannut ottaa sitä samaa rehua läjästä joka oli ihan vieressä. Automaatio on ihanaa silloin kun se toimii. Sitten kun se ei toimi niin v-käyrä on korkealla...
-
Vector on kyllä semmoinen insinörtin päiväuni jota en huolis missään nimessä... Ennenkin varmaan maininnut asiasta täällä palstalla, mutta yksi lomittaja manasi sen alimpaan helvettiin. keskellä yötä oli pitänyt käydä hakemassa rehua "keittiöön" kun ei osannut ottaa sitä samaa rehua läjästä joka oli ihan vieressä. Automaatio on ihanaa silloin kun se toimii. Sitten kun se ei toimi niin v-käyrä on korkealla...
Robotti ei tajua käsitettä "ihan vieressä". Johan turvamääräyksetkin vaativat sen, että automaatit toimivat "millin tarkkuudella" eikä koneella saa olla mitään oikeuksia päätellä itse että mitähän seuraavaksi tehtäisiin.
Se on konekauppiaskin kusessa jos kone päättelisi itse jakaa pelkkää viljaa lehmille saadakseen jonkin kuiva-ainemäärän täyteen. Sit maksettaisiin ne 120 lehmää Honkajoelle ja ostettaisiin 120 hiehoa tilalle. Ja maksettaisiin keskeytyksestä vielä 240 000€ :D
-
Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja.
Hyvin tuon olet organisoinut ketjusi,noin se pitää ollakkin,mutta tingi kuitenkin vähän ylöspäin tuosta ajasta.Alkavat toiset muuten katehtia sinua.Se voi käydä maidon hinnan päälle kun noin vähällä pääset.