Nuo likviittiongelmat tulevat siksi, että panokset laitetaan uuteen navettaan, mutta eläinpääomaan ei riitä merkkejä eikä mahdollisesti peltojen kunnostukseen. Jos rehuntekokoneet vaihdetaan urakoitsijaan, katoaa rahaa nopeasti muuttuviin kustannuksiin. Se on tuo mänitsmentti, jota kysytään, kun pistetään 30 lehmän parsinavetan nurkalle kahden robon miljoonapytinki.
Eikö omatoimitäpinöinnin takia ostetut koneen aiheuta kuluja ?. Vai eikö tarvi laskea kun on saanut agriboonusta / blop blop palloja halvalla liikkeen rahoituksella .Mutta silti kaikkihan on maksettava eikös juu
[/quote]
Tottakai koneet aiheuttavat kustannuksia, olivat omia tai toisten, niin pääoma kuin kiinteitäkin. Kokemuksesta tiedän, että investoinnin jälkeiset vuodet ovat raskaita ennen kaikkea käyttöpääoman riittävyyden kanssa. Tuotannon ylösajossa ei kassavirtaa tahdo syntyä likvin lukujen mukaan. Se miten kassan rahat saa riittämään niin tuotantopanosten hankintaan kuin lainahoitokuluhin on tietysti jokaisen tilan omakohtainen ratkaisu. Jossakin tilanteessa voi olla järkevä yrittää tuottaa palveluja myös omin avuin.
Investoineiden tilojen kannattavuudesta jaksetaan taittaa peistä. Joskus olisi hyvä pohtia, miten vaikkapa 60 tai 120 lehmän robonavetan rakentanut hoitaa maksuliikennettään vuosina 0-3 investoinnin jälkeen.
Kannattavuus syntyy viiveellä, nousukiito voi ottaa viisi vuotta tai enemmän, mutta noutaja voi tulla, jos maitotili ja tuet eivät riitä edes muuttuuviin kustannuksiin. Eikö?