Melicalta saa kivennäisen sekaan muutkin aineet. Kokonaisuutena ei maksa hirveitä ja sitten saa kaikki yhdestä suursäkistä.

Mitenkähän tulee mäkeä ylöspäin?

Viljelyolot huononee pohjoista kohti mutta peltotuet pysyvät suhtkoht vakioina. Eläintuotannon olosuhteet pysyvät suhtkoht vakioina etelästä pohjoiseen mutta tuet nousevat jyrkästi.

Mun savusaunasta ei kukaan tiedä rakennusvuotta. Suku on tullut tilalle vuonna 1874 ja sauna on vanhempi. Runsas 10 vuotta aikaa alkoi katto kytemään ja se jouduttiin repimään auki. 1950-luvulla saunassa oli kuulemma olkikatto.

Löytyisikö tähän pääongelmaan ratkaisua: Miten saataisiin myös Etelän ääni kuulumaan MTK:ssa?

Jos saatais lopultakin se kissa pöydälle. Maidontuottajasta tuntuu, että C-alueen tuottajat on sen riittävän monasti jo siitä lakaisseet lattialle. Nyt ovat 1-mahaiset tulossa samaan junaan ja heillä vielä riittää energiaa taistella tuulimyllyjä vastaan. Jos ei Etelän tuottajia aleta MTK:ssa ottamaan tosissaan on meidän tosiaan valitettavasti perustettava uusi etujärjestö.

Kiistan aihe on kotieläintuet eivätkä peltotuet.

Pääosin tässä kiistellään kotieläintuista. Pellon hintaan ei kotieläintuet täälläpäin kuitenkaan pahemmin vaikuta.
Edesmenneessä kunnassa oli vuonna 2006 213 tuenhakijaa. Maitotiloja oli 12, muita nautatiloja 6, sikatiloja 18, lampaita oli 10 tilalla ja kanoja kuudella.

Noista korotetuista investointituista jaksavat vaahdota joka jutussa. 3 Vuotta niitä ehdittiin Etelään maksaa enenkuin ne tasattiin. Tässä ollaan nyt sentään 14 vuotta jo oltu EU:ssa eli 11 vuotta on investointituet ollu samat.

             Pesäluukku seinän läpi ulkopuolelle. Ei tarvitse säryttää silmiä tankatessa.
             

Varmin tapa tehdä palava savusauna. Luukun pitää olla sisäpuolella jotta ilmansaanti on hieman rajoitetumpaa ja puita lisätessä tulee varmasti sauna tarkastettua myös sisäpuolelta.
Kivet pitää sillointällöin latoa uudelleen. Kivet rapautuvat ja kivikasasta tulee harva. Kipinä tulee tälläisestä harvasta kivetyksestä läpi.
Nimimerkillä kokemusta on  (Ei mennyt kuin katto ja pikkuveli oli syyllinen)

Täälläpäin ei oo käsittääkseni pellon hinnat ja vuokrat nousseet vaikka nuo tukioikeudet tulivatkin. Vuostuhannen vaihteessa pelto maksoi 60 000 mk/ ha ja vuokra oli 2500 -3000.

Mut paripyörillä olis pysyny pystyssä. 

No kai sieltä joku alue löytyy, jonka voi raivata ja jonka saa jollain järkevällä hintaa haltuunsa.
Nyt tarvitaan luovia ratkaisuja ...

Osa viimeisen sadan vuoden luovuudestakin olisi saanut jättää käyttämättä.  20 a peruslohkoja keskellä metsää.

Oletko laskenut, että paljonko raivion tekeminen maksaa ja onko mahdollista tehdä uusia peltoja, meinaan kai niihin joskus vielä joitain tukia saa järjestettyä, tai ostettua. ( esim. jokin perinnebiotooppityyppinen ratkaisu )

Ensin ajetaan metri ruokamultaa kallioiden ja karikoiden päälle, mutta mistä se ruokamulta otetaan? 
Ihan oikeasti, ei täälläpäin ole enää uutta pelloksi kelpaavaa maata. Kaikki kallionkolotkin on jo raivattu 1800-luvulla.

Lainaus käyttäjältä: Puppugeneraattori - 12.01.09 - klo:11:35

Te kaikki tässäkin ketjussa lässyttävät, hankkisitte elämän, sen sijaan että miettisitte peltojen hintoja.  Ja kalliita peltoja ostaessanne hirtätte itsenne loppuiäksenne velkavankeuteen, ei todellakaan käy kateeksi.

sitähän minäkin yritän täs kertoa

Mitä meidän täällä etelässä sitten pitäisi tehdä? Eläintenpito ajetaan kannattamottomaksi ja peltoakaan ei saisi lisätä.
Meille on hankittu lisäpeltoa -70 ja -80 luvuilla saikakauden kalliilla hinnalla. Ei sillä alkuperäisellä 32 hehtaarilla tänäpäivänä paljoa juhlittais