Onko täällä joku joka uskaltaa hyödyntää automaattista satsinvaihtoa entä onko jollain erillistä kaappia mikä jäähdyttää. Miten porukoilla on toi tuorevilja varasto eli paljonko saa odottaa kuivausta.

Kolmisenkymmentä satsia. Antti nimellistilavuus 13 m3. Hakkeella 80 kW ja öljyä 17 kg/h. Öljyä tähän mennessä n. 4000 litraa. Haketta muutama kymmenen mottia.

Nettikoneen 40 m3 mepukuivuri kuulostais mukavalta. Sais laittaa yöksi kuivumaan mitä päivässä puitu.

Kolmisenkymmentä satsia. Antti nimellistilavuus 13 m3. Hakkeella 80 kW ja öljyä 17 kg/h. Öljyä tähän mennessä n. 4000 litraa. Haketta muutama kymmenen mottia.

Nettikoneen 40 m3 mepukuivuri kuulostais mukavalta. Sais laittaa yöksi kuivumaan mitä päivässä puitu.

Niin kuulostas.
Pienelläkin puimurilla pui tukkoon pienet kuivurit tämmösenä syksynä. Ja oikeastaan mimmosena syksynä vaan. Kyllä tuo kuivaamo on rajottimena. Lähinnä tällä kysymyksellä juuri sitä metsästin että miten kuivurit on mitoitettu puitavaan pinta-alaan ja vielä tarkemmin kuutiohin. Kyllä Rapsilla joo onnistuu ihan eri malliin puinnin ja kuivauksen suhde. Siinä kasvissa on vaan omat murheensa ja osaamisensa. Nyt oli kaikki viljalla , ohra ja vehnä.

Pauttiarallaa 20kpl 140hehdon tuutillista meni läpi 1995 mallisesta Antista. Ei kaikki täysiä olleet.

Onneks on noita viherhärdelleitä ja säiliksiä ni helpotti tämmötteenä syksynä tilannetta eikä pukannu soijaa kelien takia....

Jokaisella viljamiehellä pitää olla säiliksellä jonkin verran joka vuosi. Täytyyhän sitä mahdollisen tarkastajan paikalle tullen pystyä osoittamaan, että osa kuivapaskasta/ lietteestä/ apupaskasta on levitetty säiliörehunurmelle, vaikka oikeasti viljalohkot ovat saaneetkin tuplamäärän ravinnetta sallittuun nähden. Näin se menee, hiukan halpaa salpietaria huiskaistaan levittimellä säilikselle ettei se ihan vaaleana paljasta totuutta tarkastajalle.

 Sitten kehutaan kymppitonnin sadoilla netissä, vaikka luvanvaraisella lannoitustasolla viisikin tonnia olisi SASsimaisena vuonna enemmän kuin tarpeeksi.

 Maaperänäytteet otetaan sitten pientareilta,,, juu, ei näytä olevan fosforit ollenkaan koholla. Tutkijat ihmettelee, miksei vesistöjen rehevöitymiselle näy ollenkaan loppua, vaikka maajussit sitoutuvat ymppien ehtoihin. Mut mitä väliä, kunhan veronmaksajat vaan edelleen suostuvat maksamaan pienen kansanosan pelleilyn ja vedätyksen.

 Kaikki hyvin siihen asti, kunnes tarkastajat velvoitetaan ottamaan pistokokein maaperän viljavuusnäytteet tilavalvontakäyntien yhteydessä. Sekin aika tulee vielä.

 Se, kuka ottaa isoimmat herneet tästä kirjoituksesta sieraimeen, se tuntee kovimman piston sydämessään. Sillä se koira älähtää, johon kalikka koviten kolahtaa.

Lainaus käyttäjältä: Trivia - 01.10.17 - klo:20:11

Kolmisenkymmentä satsia. Antti nimellistilavuus 13 m3. Hakkeella 80 kW ja öljyä 17 kg/h. Öljyä tähän mennessä n. 4000 litraa. Haketta muutama kymmenen mottia.

Nettikoneen 40 m3 mepukuivuri kuulostais mukavalta. Sais laittaa yöksi kuivumaan mitä päivässä puitu.

Niin kuulostas.
Pienelläkin puimurilla pui tukkoon pienet kuivurit tämmösenä syksynä. Ja oikeastaan mimmosena syksynä vaan. Kyllä tuo kuivaamo on rajottimena. Lähinnä tällä kysymyksellä juuri sitä metsästin että miten kuivurit on mitoitettu puitavaan pinta-alaan ja vielä tarkemmin kuutiohin. Kyllä Rapsilla joo onnistuu ihan eri malliin puinnin ja kuivauksen suhde. Siinä kasvissa on vaan omat murheensa ja osaamisensa. Nyt oli kaikki viljalla , ohra ja vehnä.

Kuminaa oli eka satsi.. piti olla kaks tai kolme satsia, mutta tänä vuonna hehtaarisato vaan jäi sinne 300 kg/ha! Rypsit on vielä puimatta, niistä pitäisi kasvuston perusteella tulla jokunen lisää. Kuminan puinti muuten oli syyskuun eka. Ei ennen näin pitkää kautta ole kuivattukaan. Pitäisi olla tyytyväinen kun puimuriakin saa käyttää kaudessa yli kuukauden. Yksikkökustannukset alenee, vai miten se oli.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.09.17 - klo:21:36

Pauttiarallaa 20kpl 140hehdon tuutillista meni läpi 1995 mallisesta Antista. Ei kaikki täysiä olleet.

Onneks on noita viherhärdelleitä ja säiliksiä ni helpotti tämmötteenä syksynä tilannetta eikä pukannu soijaa kelien takia....

Jokaisella viljamiehellä pitää olla säiliksellä jonkin verran joka vuosi. Täytyyhän sitä mahdollisen tarkastajan paikalle tullen pystyä osoittamaan, että osa kuivapaskasta/ lietteestä/ apupaskasta on levitetty säiliörehunurmelle, vaikka oikeasti viljalohkot ovat saaneetkin tuplamäärän ravinnetta sallittuun nähden. Näin se menee, hiukan halpaa salpietaria huiskaistaan levittimellä säilikselle ettei se ihan vaaleana paljasta totuutta tarkastajalle.

 Sitten kehutaan kymppitonnin sadoilla netissä, vaikka luvanvaraisella lannoitustasolla viisikin tonnia olisi SASsimaisena vuonna enemmän kuin tarpeeksi.

 Maaperänäytteet otetaan sitten pientareilta,,, juu, ei näytä olevan fosforit ollenkaan koholla. Tutkijat ihmettelee, miksei vesistöjen rehevöitymiselle näy ollenkaan loppua, vaikka maajussit sitoutuvat ymppien ehtoihin. Mut mitä väliä, kunhan veronmaksajat vaan edelleen suostuvat maksamaan pienen kansanosan pelleilyn ja vedätyksen.

 Kaikki hyvin siihen asti, kunnes tarkastajat velvoitetaan ottamaan pistokokein maaperän viljavuusnäytteet tilavalvontakäyntien yhteydessä. Sekin aika tulee vielä.

 Se, kuka ottaa isoimmat herneet tästä kirjoituksesta sieraimeen, se tuntee kovimman piston sydämessään. Sillä se koira älähtää, johon kalikka koviten kolahtaa.

Tätä palstaa lukee sekä MMM että YM, kaikki siitä alemmas ja varmaan ylemmäskin. Kummasta sut on potkaistu pihalle?

Ei oo paljon järkeä ottaa näytteitä pientareelta. Ympinmukaisilla lannoitustasoilla saadaan kyllä kelvollisia satoja. Ainut mikä hiertää on fosforitasauksen kanssa räpeltäminen näillä enemmän ja vähemmän keppoisilla viljelysuunnitteluohjelmistoilla.

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 01.10.17 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.09.17 - klo:21:36

Pauttiarallaa 20kpl 140hehdon tuutillista meni läpi 1995 mallisesta Antista. Ei kaikki täysiä olleet.

Onneks on noita viherhärdelleitä ja säiliksiä ni helpotti tämmötteenä syksynä tilannetta eikä pukannu soijaa kelien takia....

Jokaisella viljamiehellä pitää olla säiliksellä jonkin verran joka vuosi. Täytyyhän sitä mahdollisen tarkastajan paikalle tullen pystyä osoittamaan, että osa kuivapaskasta/ lietteestä/ apupaskasta on levitetty säiliörehunurmelle, vaikka oikeasti viljalohkot ovat saaneetkin tuplamäärän ravinnetta sallittuun nähden. Näin se menee, hiukan halpaa salpietaria huiskaistaan levittimellä säilikselle ettei se ihan vaaleana paljasta totuutta tarkastajalle.

 Sitten kehutaan kymppitonnin sadoilla netissä, vaikka luvanvaraisella lannoitustasolla viisikin tonnia olisi SASsimaisena vuonna enemmän kuin tarpeeksi.

 Maaperänäytteet otetaan sitten pientareilta,,, juu, ei näytä olevan fosforit ollenkaan koholla. Tutkijat ihmettelee, miksei vesistöjen rehevöitymiselle näy ollenkaan loppua, vaikka maajussit sitoutuvat ymppien ehtoihin. Mut mitä väliä, kunhan veronmaksajat vaan edelleen suostuvat maksamaan pienen kansanosan pelleilyn ja vedätyksen.

 Kaikki hyvin siihen asti, kunnes tarkastajat velvoitetaan ottamaan pistokokein maaperän viljavuusnäytteet tilavalvontakäyntien yhteydessä. Sekin aika tulee vielä.

 Se, kuka ottaa isoimmat herneet tästä kirjoituksesta sieraimeen, se tuntee kovimman piston sydämessään. Sillä se koira älähtää, johon kalikka koviten kolahtaa.

Tätä palstaa lukee sekä MMM että YM, kaikki siitä alemmas ja varmaan ylemmäskin. Kummasta sut on potkaistu pihalle?

Ei oo paljon järkeä ottaa näytteitä pientareelta. Ympinmukaisilla lannoitustasoilla saadaan kyllä kelvollisia satoja. Ainut mikä hiertää on fosforitasauksen kanssa räpeltäminen näillä enemmän ja vähemmän keppoisilla viljelysuunnitteluohjelmistoilla.

Ja sää luulet, ettei virkamiehet tajua tätä ilman mun kirjoitusta?  ; ))

Lainaus käyttäjältä: Trivia - 01.10.17 - klo:21:55

Lainaus käyttäjältä: Puuha-Pete - 01.10.17 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.09.17 - klo:21:36

Pauttiarallaa 20kpl 140hehdon tuutillista meni läpi 1995 mallisesta Antista. Ei kaikki täysiä olleet.

Onneks on noita viherhärdelleitä ja säiliksiä ni helpotti tämmötteenä syksynä tilannetta eikä pukannu soijaa kelien takia....

Jokaisella viljamiehellä pitää olla säiliksellä jonkin verran joka vuosi. Täytyyhän sitä mahdollisen tarkastajan paikalle tullen pystyä osoittamaan, että osa kuivapaskasta/ lietteestä/ apupaskasta on levitetty säiliörehunurmelle, vaikka oikeasti viljalohkot ovat saaneetkin tuplamäärän ravinnetta sallittuun nähden. Näin se menee, hiukan halpaa salpietaria huiskaistaan levittimellä säilikselle ettei se ihan vaaleana paljasta totuutta tarkastajalle.

 Sitten kehutaan kymppitonnin sadoilla netissä, vaikka luvanvaraisella lannoitustasolla viisikin tonnia olisi SASsimaisena vuonna enemmän kuin tarpeeksi.

 Maaperänäytteet otetaan sitten pientareilta,,, juu, ei näytä olevan fosforit ollenkaan koholla. Tutkijat ihmettelee, miksei vesistöjen rehevöitymiselle näy ollenkaan loppua, vaikka maajussit sitoutuvat ymppien ehtoihin. Mut mitä väliä, kunhan veronmaksajat vaan edelleen suostuvat maksamaan pienen kansanosan pelleilyn ja vedätyksen.

 Kaikki hyvin siihen asti, kunnes tarkastajat velvoitetaan ottamaan pistokokein maaperän viljavuusnäytteet tilavalvontakäyntien yhteydessä. Sekin aika tulee vielä.

 Se, kuka ottaa isoimmat herneet tästä kirjoituksesta sieraimeen, se tuntee kovimman piston sydämessään. Sillä se koira älähtää, johon kalikka koviten kolahtaa.

Tätä palstaa lukee sekä MMM että YM, kaikki siitä alemmas ja varmaan ylemmäskin. Kummasta sut on potkaistu pihalle?

Ei oo paljon järkeä ottaa näytteitä pientareelta. Ympinmukaisilla lannoitustasoilla saadaan kyllä kelvollisia satoja. Ainut mikä hiertää on fosforitasauksen kanssa räpeltäminen näillä enemmän ja vähemmän keppoisilla viljelysuunnitteluohjelmistoilla.

Ja sää luulet, ettei virkamiehet tajua tätä ilman mun kirjoitusta?  ; ))

Luulen että joku tolvana olis lähteny provoamaan sun provoa.

Mul ei ole mitään sitä vastaan, et tarkastajat ottais ite maaperänäyttet, kunhan siitä ei tule erillislaskua viljelijälle.

 Säännöt pitää olla samat kaikille, jotka ymppiin sitoutuu. Se olisi myös meidän viljelijöiden yhteinen etu.

 Esim. monella vahvakortisella ohralla  kaksi erillistä korrenvahvistusruiskutusta kasvukauden aikana on a) ammattitaidotonta panikointia b) laskutaidottoman hölmön ajantappoa eli täysin tarpeetonta, mikäli maksimilannoitustasoa ei ylitetä. Eri asia tietysti on, kun lannoitetaan reilusti yli ympin ehtojen, silloin kaikki mahdolliset konstit laon minimoimiseksi pitääkin tehdä. Ja kyllä ne tekeekin.

Eikös suurimmat eläintilat jäänet ton ympin ulkopuolele just noiden lannoitusrajojen takia, ja tais siin jäädä paljon muitakin  velvoitteita pois.

Mielenkiintoisia näkemyksiä maanäytteistä.

Mää otan niitä kasvinkasvatuksen vuoksi enkä suinkaan sen takia että viljelen tai jonkun tarkastajan takia.

Hatustako sinne maahan laitetaan kalkkia ja vitamiineja? Jos tykkää kairata metsästä tai ojasta maanäytteet niin ei siinä mitään, sama vaiva ku ottas pellolta ja maksaa ihan saman kalkitussuosituksineen ja hivenpaketilla.

Suomen keskisadot 3600kg, ei ihme....

Mielenkiintoisia näkemyksiä maanäytteistä.

Mää otan niitä kasvinkasvatuksen vuoksi enkä suinkaan sen takia että viljelen tai jonkun tarkastajan takia.

Hatustako sinne maahan laitetaan kalkkia ja vitamiineja? Jos tykkää kairata metsästä tai ojasta maanäytteet niin ei siinä mitään, sama vaiva ku ottas pellolta ja maksaa ihan saman kalkitussuosituksineen ja hivenpaketilla.

Suomen keskisadot 3600kg, ei ihme....

Keskisadot eivät kerro kuin koko Suomen sadon jaettuna ilmoitetuilla kyseisen viljalajin hehtaareilla. Todellisuudessa kokonaissato tuotetaan pienemmällä osalla hehtaareista, melkoisesti korkeammilla keskisadoilla, heikoimmat palstat eivät parane oikeastaan millään viljelytoimenpiteillä: on metsän varjostusta, heikkoja maalajeja, kuivatusongelmia, ym. Mutta heikoimmat palstat tuovat siihen keskiarvoon sitä jakajaosuutta, mutta eivät osallistu sadon tuottamiseen.

-SS-

Mielenkiintoisia näkemyksiä maanäytteistä.

Mää otan niitä kasvinkasvatuksen vuoksi enkä suinkaan sen takia että viljelen tai jonkun tarkastajan takia.

Hatustako sinne maahan laitetaan kalkkia ja vitamiineja? Jos tykkää kairata metsästä tai ojasta maanäytteet niin ei siinä mitään, sama vaiva ku ottas pellolta ja maksaa ihan saman kalkitussuosituksineen ja hivenpaketilla.

Suomen keskisadot 3600kg, ei ihme....

Niinkuin kirjoitinkin, se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Tää alkaa olla jo liiankin helppoa.🙂

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.10.17 - klo:10:35

Mielenkiintoisia näkemyksiä maanäytteistä.

Mää otan niitä kasvinkasvatuksen vuoksi enkä suinkaan sen takia että viljelen tai jonkun tarkastajan takia.

Hatustako sinne maahan laitetaan kalkkia ja vitamiineja? Jos tykkää kairata metsästä tai ojasta maanäytteet niin ei siinä mitään, sama vaiva ku ottas pellolta ja maksaa ihan saman kalkitussuosituksineen ja hivenpaketilla.

Suomen keskisadot 3600kg, ei ihme....

Keskisadot eivät kerro kuin koko Suomen sadon jaettuna ilmoitetuilla kyseisen viljalajin hehtaareilla. Todellisuudessa kokonaissato tuotetaan pienemmällä osalla hehtaareista, melkoisesti korkeammilla keskisadoilla, heikoimmat palstat eivät parane oikeastaan millään viljelytoimenpiteillä: on metsän varjostusta, heikkoja maalajeja, kuivatusongelmia, ym. Mutta heikoimmat palstat tuovat siihen keskiarvoon sitä jakajaosuutta, mutta eivät osallistu sadon tuottamiseen.

-SS-

Sami vaan ei ymmärrä keskisadoista mitään.

Mielenkiintoisia näkemyksiä maanäytteistä.

Mää otan niitä kasvinkasvatuksen vuoksi enkä suinkaan sen takia että viljelen tai jonkun tarkastajan takia.

Hatustako sinne maahan laitetaan kalkkia ja vitamiineja? Jos tykkää kairata metsästä tai ojasta maanäytteet niin ei siinä mitään, sama vaiva ku ottas pellolta ja maksaa ihan saman kalkitussuosituksineen ja hivenpaketilla.

Suomen keskisadot 3600kg, ei ihme....

Maanäytteitä otettiin enemmänkin ennen ympäristötukea juuri viljelyn vuoksi. Lohkon eri maalajeilta otettiin oma näytteensä ja kasvulohko lannoitettiin niiden keskiarvon mukaan. Kalkituksia ja muita maanparannuksia kohdennettiin tarpeenmukaisesti eri lohkonosiin. Fosforit ovat monilla lohkoilla kiikunkaakun hyvän ja korkean välillä. Jos ottaa enemmän näytteitä kuin näyte/ 5 ha jää lohkosta alueta, joihin ei saa käyttää karjanlantaa. Jos ottaa minimimäärän saa jokapaikkaan ajaa.
En ymmärrä, miten ämpärissä tehty keskiarvo on ympäristölle parempi kuin useamman näytteen keskiarvosta laskettu.