Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?
Osaatsie sannoo?
Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.
Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.
Jos en olisi puinut rukiita 4-6.9 niillä 24-27 kosteuksilla, niin kyllä ne olisi peltoon jääny, enkä olisi saanut tänään puinteja valmiiksi. Oikeastaan kaikki mahdolliset puintihetket käytetty hyväksi, lukuunottamatta tuota pakollista lepäilytaukoa.
Toi hybridiruis on melkoinen pommi. Kävin elokuussa pellonpiennartilaisuudessa ja sen talon rukiita puitiin vielä viime viikollakin. Iso jyväkoko tekee saman killerin kuin Skagen vehnissä, ei suostu valmistumaan. Homman kruunaa tunnollinen kasvunsääteiden käyttö. Aika paljon mietittävää rukiin viljelyyn tämän kesän kokemusten perusteella. Sitten vielä tämä torajyvähässäkkä. Uusimmassa KM:ssä juttua isännistä, jotka hommasi Kiinasta värilajittelijan. 100 tonnia torajyväistä ruista varastossa jne. Tota ongelmaa on ilmeisesti todella paljon, rajoittaa aika tehokkaasti rukiin viljelyä. Ainakin lajikevalintaa. Ite en näillä tiedoilla suostu enää ottaamaan hybridiä viljelyyn. Tulkoon vaikka 15 tonnia hehtaari, mutta riskit on aika kovat.
Sitten omassa viljelyssä kävi vähän hassusti, kun Skagen lykkäsi 5800kg ja Reetta 3100kg. Pikkuisen hankala perustella itellä tätä rukiinviljelyä.
Torajyvää oli itselläkin yli peruslaadun, mutta tänä vuonna sitä on kaikilla. Sanoisin näin, että kyllä ne yllättävästi kelpaakin teollisuudelle, kun valkenee tilanne, ettei sitä peruslaatuvaatimukset täyttävää ruista tullutkaan kuten odotettiin.
Oli lohduton tai ei... Pohjanmaalla oli ja on vieläkin yksi parhaista puintipäivistä tänä syksynä. Trafiikkia on ollut kylän raitilla koko päivän. Kuormia on mennyt ees taas ja puimattomat pellot hävis lähes olemattomiin. Lähinnä rypsiä/rapsia on jäljellä kuten itselläkin.
Yhteiskäytössä oleva Jaakko on nykyisellään 180hl ja yleensä erä on 150-160hl, koska kärryt on sitä kokoluokkaa. Tänä vuonna on mennyt läpi 6 erää ruista, 5 erää ohraa ja 3 erää kauraa reilussa viikossa. Puimatta vielä 4ha ohraa ja 10ha rypsiä. Reilut parikymmentä erää per vuosi varsinkin, jos ei ole rypsiä kierrossa.
2004 sain vehnään sellaisen kauhun, että en oo maahan sitä enää pistäny. Oli kyllä pahempi kuin tämä vuosi. Silloin nimittäin satoi, eikä tihruttanu.
Kovasti isännät puivat tänään, mä pidin pään kylmänä ja odotan sitä korkeapainetta.
Piti eilen yks 150 hehtoa aloittaa hybridiruista, että tulee koneet testattua ennen viikonlopun korkeapainetta. Kosteus jotain yli 30%, mutta helppoa puitavaahan tuo hybridi on. Ei paljon hehtaaria enempää tarvinnut puida, mutta mahtaa tuosta määrästä kadota reilusti kuivana.
Mukavasti sit tulee hydrauliruista. Tuosta kun vähentää 16% vettä pois ja jos hehtopaino n.80, niin hehtaarisato huitelee 9500kg paikkeilla 
Kuuteen tonniin vois olla ihan tyytyväinen, mut sen näkee sit, kun on kaikki kuivattuna. Jos vaikka ala olikin 1,3ha ja paino 75 sekä kosteus 35% (mittarissa loppuu asteikko 30:een), niin ollaan jo reilusti alle 7 tonnin...
6,5 hehtaarista kertyi märkää tavaraa noin 800hl. Lyhyitä puintipäiviä ollut, kun kuivaajasta menee vajaa kaks erää vuorokaudessa. Kuivausajat ollut noin 12 tuntia. Kyl se noin seitsemään tonniin menee hehtaarilta.
2004 sain vehnään sellaisen kauhun, että en oo maahan sitä enää pistäny. Oli kyllä pahempi kuin tämä vuosi. Silloin nimittäin satoi, eikä tihruttanu.
Kovasti isännät puivat tänään, mä pidin pään kylmänä ja odotan sitä korkeapainetta.
Piti eilen yks 150 hehtoa aloittaa hybridiruista, että tulee koneet testattua ennen viikonlopun korkeapainetta. Kosteus jotain yli 30%, mutta helppoa puitavaahan tuo hybridi on. Ei paljon hehtaaria enempää tarvinnut puida, mutta mahtaa tuosta määrästä kadota reilusti kuivana.
Mukavasti sit tulee hydrauliruista. Tuosta kun vähentää 16% vettä pois ja jos hehtopaino n.80, niin hehtaarisato huitelee 9500kg paikkeilla
Kuuteen tonniin vois olla ihan tyytyväinen, mut sen näkee sit, kun on kaikki kuivattuna. Jos vaikka ala olikin 1,3ha ja paino 75 sekä kosteus 35% (mittarissa loppuu asteikko 30:een), niin ollaan jo reilusti alle 7 tonnin...
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.
Onko sulla se pitkä ylätuki? Nämä on alkujaan kolmisiipiset niin on vain se lyhyt.
Molemmat tuet on alkuperäisenä. Niitä tukiahan varmaan löytyy noilta, jotka purkaa vanhoja auroja lisäsiiviksi...
2004 sain vehnään sellaisen kauhun, että en oo maahan sitä enää pistäny. Oli kyllä pahempi kuin tämä vuosi. Silloin nimittäin satoi, eikä tihruttanu.
Kovasti isännät puivat tänään, mä pidin pään kylmänä ja odotan sitä korkeapainetta.
Piti eilen yks 150 hehtoa aloittaa hybridiruista, että tulee koneet testattua ennen viikonlopun korkeapainetta. Kosteus jotain yli 30%, mutta helppoa puitavaahan tuo hybridi on. Ei paljon hehtaaria enempää tarvinnut puida, mutta mahtaa tuosta määrästä kadota reilusti kuivana.
Onko kenelläkään tosiaan 5-siipisiä sarka-auroja. Tuohon kverneland a sarjaan sais johtuu edullisesti pultattua yhden siiven lisää.
Mä laitoin pari vuotta sitten viidennen siiven just 16" A3:een. Toki veturi oli vaihtunut jo ennemmin 100 heppasesta 130:een. Nyt tuntuu, että vois laittaa vaikka kuudennen, mutta liekö Kvernelandin runko kestää... Viime vuonna kynnin melkein neliön muotoisen seitsemän hehtaarin lohkon ohran sängen rukiille neljässä tunnissa. Ei toki ollut savea vaan hietamaa ja vauhti noin 11km/h.
Ylistarossa on puitu jo. Aina vaan pohjoisemmaksi siirtyy katoalue.
https://youtu.be/qGIDQkbTwqo
-SS-
Notta Ylistaros kylvetään pari viikkoa ennen larvoja.
Eiköhän 95% tähän mennessä puiduista ole aikaisia monitahoisia ohria tällä seudulla. Itsellä kun ei sopinut suunnitelmiin tälle vuodelle, niin puinnit alkaa lähiaikoina hybridirukiilla. Sen jälkeen kakstahoista ja onneksi on suurin osa rypsiä
Kokeilin ajaa puimurin pellolle ja otin säiliöstä näytteen. Livadolla meni kosteusmittarin viisari tappiin. Asteikko loppuu 29:ään. Muuten kyllä vaikuttaa valmiilta, mutta poutapäiviä kaipais.
Ylistarossa on puitu jo. Aina vaan pohjoisemmaksi siirtyy katoalue.
https://youtu.be/qGIDQkbTwqo
-SS-
Notta Ylistaros kylvetään pari viikkoa ennen larvoja.
Eiköhän 95% tähän mennessä puiduista ole aikaisia monitahoisia ohria tällä seudulla. Itsellä kun ei sopinut suunnitelmiin tälle vuodelle, niin puinnit alkaa lähiaikoina hybridirukiilla. Sen jälkeen kakstahoista ja onneksi on suurin osa rypsiä
Tänään kokeilin kans välyksen. Noin sentin luokkaa. -91 MF23 on kyseessä ja tunteja reilu 1600. Tokkopa tuota kannattaa alkaa murehtimaan muuta kuin seurata aika ajoin.
Mulla on kahta ohra lajiketta. Toriaa ja Einaria. Einariin korrensääde näkyy vaikuttavan paljon enemmän samalla annoksella. Eilen kävin katselemassa Einaria ja piti oikein ihmetellä että miten tämä on näin älyttömän lyhyttä. Haukipaikoissa mittaa 20 cm enemmän. Ja tehty vain yksi käsittely lippulehdelle.
millä sääteellä ajettu
Sonis.
missä kasvu vaiheessa ja kuinka paljon
onko sonis ihan sama aine kun moddus m
Lippulehdelle meni 0,3L
ok
saman määrän laitoin moddus m lippu lehden alku vaiheessa
ei minkään laista vaikutusta aukustissa
vertailu haukiakin jäi
Moddus/Sonis toimii kyllä hyvin, kunhan ajaa aamulla ja aurinko paistaa. Illalla ja yöllä ei kannata, silloin ei tehoa kunnolla, kun tarvitsee auringon valoa. Itse olen alkanut ajamaan niin, että moddusta 0,1-0,2 rikkaruistuksen yhteydessä ja lippulehdelle yleensä jotain toista ainetta, esim. ceronea. On pysynyt monitahoisetkin pääsääntöisesti pystyssä.
Toinen vuosi rukiin viljelyssä menossa. Viime vuonna harjoittelin Evololla. Tasainen kasvusto, ei talvituhoja juurikaan yhtä notkoa lukuunottamatta, 6t keskisato. Nyt on Livadoa. Yllättävän pienillä talvituhoilla selvisi, vaikka keväällä uutisia myöten manattiin pelloilla olevia jääkansia. Odotukset ainakin siinä 6 tonnissa. Lumihomeita en ole jaksanut ruiskutella.
Tänään löyty ekat kuoriaiset rypsistä täällä Pohjanmaalla. Kukkavartta kivasti jo pukkaa. Kuoriaisia 1 tai 2 ehkä kolmas tai neljäsosassa nupuista. Just saivat kunnolla sadetta niskaan. Huomenna jos pääsis ajamaan avauntit. Onkin ensimmäinen ötökkäruiskutus tänä kesänä.
Kestääköhän ruis jo korsiintuvana Puma Extraa, vaikka puolikasta annosta, pitäisi luohoa kurittaa takamatkalle. Ruis kerkesi karkaamaan lämpimien tullessa liian pitkäksi.
-SS-
On kerran ajettu vielä tähkälle tulon kynnykselläkin muistaakseni litran annos hukkakauraa vastaan ja kesti sen. Itse miettinyt uskaltaako broadwayta vielä ajaa kun käyttöajankohta on ennen korrenkasvua. ?
Tästä taas itsellä on kokemusta: Ei tietenkään taata voi, mutta silloinen syysvehnä kesti OK myöhäistä ruiskutusta, mutta luohokaan ei kauan kasvussaan pysähtynyt. Syysvehnän korsi lyheni noin 10 cm tai enemmän, ja luoho pääsi tähkimään syysvehnän päällä. Vehnämerkki oli Ceylon.
-SS-
Livado rukiille oli tarkoitus ajaa hukkista vastaan mutta tullut viivyteltyä kuivuuden takia kun on vielä niin puhdasta rikoistakin. Lieköhän vielä hukkiksetkaan itänneet siellä halkeilleessa savikossa.
Viime vuonna ajoin broadway+ccc evololle 20.5. ohjeisiin nähden aivan liian myöhään, mutta hyvin toimi. Nyt suunnittelin ajavani tulevana sunnuntaina livadolle saman annoksen. Ei kyllä olla läheskään samassa kasvuvaiheessa kuin viime vuonna. Toki täällä Pohjanmaalla ollaan Etelä-Suomea paljon perässä tänä vuonna kasvukaudessa.
Millainen annos ccc:tä ja paljonko korsi lyheni? Laitoitko myöhemmin lisää jarrua, lako?
0,7l CCCtä broadwayn kanssa, juuri tähkälle tullessa 0,6l ceronea ja stereoa. Lako käytännössä nolla, jossain puun katveessa vähän kenasi. Vaikea sanoa, paljonko korsi lyheni. Muistaakseni jossain haukipaikassa oli silmämääräisesti noin 30 senttiä pidempää, mutta ei varsinaista nollaruutua mihin verrata. Sato koko alalta vähän päälle 6t.
