Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:26

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 07.02.10 - klo:12:10

Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.

Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.

Mites ylhäältä esim helsinkiin kuskataan maitoa ? Kerro, kun tunnut tietävän vai meneekö samaan tarinatuokioon kuin Marttilan 100 hehtaarin raivio.

Oululaisrekat kuskaavat, mistälie tundralta kerätty

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 06.02.10 - klo:19:58

Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?

Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.

Petri

Lähinnä tuo ylläoleva veikkauksesi lienee lähinnä ajatuksiani...
En näe vertailussani negatiivista kritiikkiä, ainoastaan asianlaidan näyttämän nykytilanteen.  (koetko itse sen negatiiviseksi, miksiköhän )
Enkä voi sanoa olevani asiaan perehtynyt sen tarkemmin, muuten kuin ajatuksen pohjalta. Joskus on vaan liikaa ajatella näitä asioita...

Ylläoleva lainaus tilojen vertailemiseksi on mielestäni aikalailla "pässinlihaa", joka olisi alunalkaenkin pitänyt tehdä "siellä jossain" maidontuotannon tukitasoja sorvatessa!

Eittämättä vertailu/käytännön toimet kohtuuttomien tukierojen korjaamiseksi ovat vaikeita johtuen erilaisista tilusrakenteista. Siis jokut tuottaa suurimman osan karjan rehuista itse, jotkut taas ostavat huomattavan osan (väki?)rehuista ja suurin osa(?) siltä väliltä.

Mutta keskimäärin olosuhde-erojen tasaus tukipolitiikan avulla pohjoiseen päin mentäessä toimii jo nykyisellään varsin hyvin peltojen osalta pinta-alatukien avulla, joihin olosuhteet suurimmin vaikuttavat.
Saman sadon tuottamiseksi heikommilla kasvualueilla tarvitaan enemmän peltoa, jolloin myös pinta-alatuet per tuotettu satokilo kasvaa samassa suhteessa.
Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c₁-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!

Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.

Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?

Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 07.02.10 - klo:12:14

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 07.02.10 - klo:12:10

Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.

Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Suomi on Isänmaata Etelästä Pohjoiseen . Maataloutemme tervehdyttämisen vois aloittaa viljanviljeliöistä .
Koskella suurin maataloustuen saaja on Luomuviljanviljeliä , työpaikasta toiset tuet joten pärjäilee hyvin .

Kateutta on näköjään koskellakin.

Kateus näyttelee tällä palstalla suurta osaa tukikeskusteluissa joista suurimmat ruikuttajat ovat viljanviljeliöitä .
Somerolla suurin tukien saaja on muuten lypsykarjatilallinen . 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 07.02.10 - klo:11:07

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 06.02.10 - klo:19:58

Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?

Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.

Petri

Lähinnä tuo ylläoleva veikkauksesi lienee lähinnä ajatuksiani...
En näe vertailussani negatiivista kritiikkiä, ainoastaan asianlaidan näyttämän nykytilanteen.  (koetko itse sen negatiiviseksi, miksiköhän )
Enkä voi sanoa olevani asiaan perehtynyt sen tarkemmin, muuten kuin ajatuksen pohjalta. Joskus on vaan liikaa ajatella näitä asioita...

Ylläoleva lainaus tilojen vertailemiseksi on mielestäni aikalailla "pässinlihaa", joka olisi alunalkaenkin pitänyt tehdä "siellä jossain" maidontuotannon tukitasoja sorvatessa!

Eittämättä vertailu/käytännön toimet kohtuuttomien tukierojen korjaamiseksi ovat vaikeita johtuen erilaisista tilusrakenteista. Siis jokut tuottaa suurimman osan karjan rehuista itse, jotkut taas ostavat huomattavan osan (väki?)rehuista ja suurin osa(?) siltä väliltä.

Mutta keskimäärin olosuhde-erojen tasaus tukipolitiikan avulla pohjoiseen päin mentäessä toimii jo nykyisellään varsin hyvin peltojen osalta pinta-alatukien avulla, joihin olosuhteet suurimmin vaikuttavat.
Saman sadon tuottamiseksi heikommilla kasvualueilla tarvitaan enemmän peltoa, jolloin myös pinta-alatuet per tuotettu satokilo kasvaa samassa suhteessa.
Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c₁-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!

Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.

Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?

Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?

Suomessa pitäisi toteuttaa Soininvaaran tukipolitiikka: nykyisestä pohjoisen ylikompensaatiosta pitäisi siirtyä pohjoisen alikompensaatioon, ts. sinne ei maksettaisi edes etelän tukia. Tällä saataisiin pienennettyä huomattavasti maataloutemme hiilijalanjälkeä.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:36

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 05.02.10 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 02.02.10 - klo:13:21

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 02.02.10 - klo:11:30

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 02.02.10 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: Petri - 01.02.10 - klo:12:11

Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.

Petri

Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.

Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla.  Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!

Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut.   

Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin  korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.

Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.

Onko ne etelän sikatilalliset niin laiskoja, kun pitää renkejä käyttää vai mistä se johtuu ?

laatutavoite korkeammalla

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.02.10 - klo:12:37

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:36

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.

....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.02.10 - klo:12:37

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:36

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.

....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....

Ei se vielä ole tundraa . Kainuussa tai tulla melkoinen pudotus maidontuotantoon mikäli "kolleegoihin on uskomista .

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.02.10 - klo:12:37

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:36

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.

....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....

Mitä tundraa noi on ?

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 07.02.10 - klo:13:51

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 07.02.10 - klo:12:37

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 07.02.10 - klo:12:36

Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.

Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.

Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.

....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....

Mitä tundraa noi on ?

Vesilahtelaiset ei osaa karttaa lukea . Veetille tundra alkaa Kurusta 

Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c₁-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!

Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.

Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?

Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?

OK, pelkistät koko tukikeskustelun maitoon. Tätä en aiemmin olettanut, kun tuo ketjun aloituskin oli vähän yleisemmällä tasolla.

Noista olosuhde-erojen kompensaatiosta jopa MTK:n pj. Marttilankin on lausunut, että ylikompensaatiota on. Siksi tässä vaiheessa pitäisi mielestäni lyödä lukuja tiskiin, menee muuten jankkaamiseksi: asiantila lienee yleisesti tiedossa.

Varmaan tuo 141-142 -raja ei kaikin osin ole kohdillaan, sen kyllä oivaltaa 3- tai 8-tietä pohjoiseen ajaessa. Sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä. Henkilökohtaisesti esim. meillä on hyvä mikroilmasto omilla viljelyksillä, mutta tuossa 20 km päässä on jo tosi tiukkaa. Siksi rajat yleisellä tasolla eivät koskaan voi kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti, mutta parempaa systeemiä odotellessa täytyneet tyytyä niihin.

Petri

OK, pelkistät koko tukikeskustelun maitoon. Tätä en aiemmin olettanut, kun tuo ketjun aloituskin oli vähän yleisemmällä tasolla.

Noista olosuhde-erojen kompensaatiosta jopa MTK:n pj. Marttilankin on lausunut, että ylikompensaatiota on. Siksi tässä vaiheessa pitäisi mielestäni lyödä lukuja tiskiin, menee muuten jankkaamiseksi: asiantila lienee yleisesti tiedossa.

Varmaan tuo 141-142 -raja ei kaikin osin ole kohdillaan, sen kyllä oivaltaa 3- tai 8-tietä pohjoiseen ajaessa. Sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä. Henkilökohtaisesti esim. meillä on hyvä mikroilmasto omilla viljelyksillä, mutta tuossa 20 km päässä on jo tosi tiukkaa. Siksi rajat yleisellä tasolla eivät koskaan voi kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti, mutta parempaa systeemiä odotellessa täytyneet tyytyä niihin.

Petri

Juu, maidon tukia lähinnä ajattelin.
Oli kyllä tuo Marttilankin ajatus tiedossa, vaan vähänlaisesti on sen jälkeen asiasta ollut niillä tahoilla puhetta, ainakaan julkisesti.

Voisihan tuota Veetimäisesti jankata peltopuolen tuistakin, mutta mielestäni se ei ole niinkään aiheuttamassa epäsuhtaa tilojen/tukialueiden välille. (Vai onko joku edes ajatellut, että viljanviljely on siirtymässä pohjoiseen suhteettoman suuren tukiedun takia )
Enkä tähänhätään muista, että suuremmin julkisuudessa niistä peltopuolen tukieroista samassa mielessä kuin tämä maitotukivertailu olisi keskusteltukkaan (siis tuottajien kesken). Yleensä eripura on koskenut juuri tuotantotuen eroja maidolla/lihalla ab- vastaan c-alueella.
(Ehkä "veronmaksajia" mietityttää asia, mutta päätökset on toistaiseksi tehty muuten ja muualla kuin huutoäänestyksellä "auliksien" kesken.)

Vaan kuten sanoit.
Parempaa systeemiä odotellessa.

Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.

Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.

Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.

C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.

Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.

Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.

Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.

C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.

Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.

Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?