Älkää sitä klormekvattikloridia käyttäkö, vaikka halpaa onkin. Ihan oikeesti.

Miksi ja hyvä perustelu?

Olisko vetoletkulevitys jotain ja101?
Kannattanee käydä kurssilla istumassa ennakkoon, niin selviää moni kysymys ja helpompi peilata omaan viljelyyn luomua.
Tullut n.10v käytettyä luomun jotain juttuja tavanomaisessa ja luomukurssikin käytynä, mutta loikka kokonaan luomuun ei houkuttele ainakaan omalla kohdalla ainakaan tällä hetkellä. Viljelykasvivalikoima vaikuttaa mielestäni paljon vaakakupissa, että viljelyn kannattavuus pysyisi edes jotenkin järkevällä tasolla.
Jossitellaan, että olisi lantaa käytössä ja viljelykierto olisi nurmi,vilja,palkokasveissa, niin valinta aika helppo.
Tullut seurattua luomuilua n.20 vuotta muutaman yhteistyökumppanin toimesta, niin heidän kautta on kyl tullut paljon vaihdettua ajatuksia viljelystä ja luomun ja tavanomaisen viljelyn eroavaisuudesta.

Kyl meinasin kuitenkin harrastella maksimit kerääjää. ei toi kuitenkaan italolla täysin pommiin menny vilja.

Siis idätystesti tehty multaan ja pidetty pari-kolme viikkoa ennen kylvöä lämpimässä. Ei vakuustodistuksen lukema edellinen 92, vaan samalla tavalla itte idätettyjä.

Miten yleensä säilynyt peitatun siemenen itävyys? Jäi ylivuotisiksi wolmaria, niin näyttää et itävyys tipahtanut 84-86 paikkeille edellisen kevään 92.

Kasmet vastaus kysymykseesi on EI.
Vaatii kunnon kynnön, muokkauksen, kylvön ja lannoituksen et öljyretikka jaksaa kasvaa. Halvemmalla selviät parempaan lopputulemaan suojaviljalla ja kylvöön esmes ruokonataa,apilaa ja nurmivuonna kuivaan aikaan jankkurointi ja seuraavan kerran käyt sitten seuraavana vuonna niittämässä nurmen. Tosin kannattaa nurmivuonna ennen jankkurointia tehdä muutama lapiokuoppa et näkee tarviiko jankkurointia, jos ei tarvi jankkuroida, niin taas tulee euroja omaan laariin. Parin kauden nurmella parempi vaikutus joka suhteessa verraten öljyretikkaan.

Jos meinaa latvontaniittoa piennarmurskaimella harrastaa, niin ei paras mahdollinen. Enemmin vaakatasokones tahi lautasniittokone. Piennarmurskaimella muutama kausi ajettu ja renkaat vaatii tukirullan tilalle, jos meinaa oikeasti ajaa nurmia. Ajoissa pitää olla apilikossa liikkeellä piennarmurskaimella, että hommasta tulee jotain, siis että pystyy sen 10-12kmh ajamaan eli menee luomuhommien oppien mukaan, jolloin tulee ainakin sen kaksi tahi kolme niittoa ennen syysviljojen kylvöä. Eikös täyden hyödyn tavoittelussa apilikoista juurikin latvontaa pitäisi harrastaa kiivaimman kasvun aikaan?

Sivupyörällä kyl onnistumis prosentti ollut parempi mitä takapyöräs, kun naapurin kanssa vertailtu muutamana viime kautena, mitä tullut harrastettua syyskylvöjä.
Nisusta 8 tonnaria vähintään odotetaan, kunhan lumet sulaa pois, toivottavasti vapulle oraat näkyvissä. Totuus voi olla uusinta kylvö tahi sen 3-4tn. Hankikelit tulossa, jospa alkaisi tervaamaan suksia, niin pääsis nauttimaan kevätauringosta hangille.

Pitänee alkaa purkamaan pyörät ja telit pois, niin näkee miten iso puuhamaa on tulossa laakeroinnista. Kuulostaa varsin lupaavalta toi akselin kuluminen...

Jos ek kones kiikarissa, niin etuakseli kannattaa tsekata. Muuten kyllä aikasen pommin varmaan tekniikkaa.

Kyl kelamies aikoinaan ihan viskalla boorin antoi, kun juureshommaa touhusi. Tosin ei 70-80-luvulla vielä kauhiasti vouhotettu nestemäisillä lannoitteilla ja silloin oli muutenkin vähän erilaiset "ymp. ehdot" lannoittamiseen.

Tuossa boorista jotain asiaa ristikukkaisiin liittyen, mut esmes peruna kanssa toimii aikalailla samalla tavalla.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2009/04/19/boorin-puutosoireet-ja-boori-ravinteena

Vastaan itse tuohon järjestykseen. Ainakin kevätrapsikisassa kesäkuussa
tehty jaetun jälkimmäinen lannoitus oli kilpailijoilla voittopuolisesti NS
lannoitteella tehty. Oletettavasti syysrapsillakin näin, Nitraborit ensin ja sitten
varrenkasvun lopussa NS.

-SS-

Boori pitäsi saada mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kasvin käyttöön, näin ainakin viisaammat kertoi, kun kyselin sen käytöstä, joten sillä perusteella vastasit oikein kysymykseesi. Juurespuolen viljelijät luulisi tietävän asiasta enemmänkin...

Juu meinasin laakeroida kaikki uusiksi, kun näyttäisi varaosakirjan mukaan olevan kaikk laakerit hyllytavaraa. Ei oikein viksusysteemi näyttänyt olevan telin sekä pyörännavan laakerointi, kotimaista taattua laatua. uudemmissa vissiin jo parannettu noilta osin.

Taisi käydä Sulo Vilenit äkeen kanssa ku näkemättä halvalla, niin pientä puuhastelua näyttää riittävän ennen toukoja.
Alkupään hinattava 5000 nordic kyseessä ja pystypiikin tarvii renkaiden eteen, kun ns.normi s-piikki ottaa renkaisiin kiinni. Menee toki muualla normimallin s-piikki, kunhan vain kärjen ja kiinnityksen etäisyys pysyy samana ettei ala työsyvyys vaihtelemaan. Juubin ehdottama piikki sama kuin mv-agentin valikoimissa mut taitaa olla geometrialtaan eri kuin ikh. Ikh taitaa olla lähimmäksi sama kuin orginelli. Pitänee tilata ikh:lta muutama malliksi.

Eikös noita jälkiharan piikkejä mvtavaratalosta löydy melkein joka lähtöön.

Mistä löytyy Nordiciin käypäsiä pystypiikkejä? muualta kuin tehtaalta. malli 12x32