Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Mopomies - 02.07.16 - klo:07:48
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049)
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049)
Ehkei järkeä mutta joku direktiivi kuiteskin.
-
Eikös ne Herliinin sonnitkin pasko sinne kaislikkoon... vai vieläkö ne sitä kaislaa korjaavat ylemmäs mantereelle, pois Itämerta saastuttamasta? Pysyy Putinin laivaston potkuritkin liukkaina.
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049)
Suojakaistoja on vaikka lampaat söis... ::)
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049)
Kannattais mopomiehenkin joskuskin ottaa asisista selvää, eikä vaan huudella olettamuksiaan.
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/lampaat-korjaavat-suojakaistojen-sadon-1.154049)
Suojakaistoja on vaikka lampaat söis... ::)
Teilläpäin porot söis.
-
Mut siis pointtihan on se, että maahan jätetyt niittoheinät saastuttaa vesistöjä, mutta rantakaislikkoon paskannettu eläinten paska ei sitä tee. Voi vattu tuota viherpiiperoporukkaa. Jota Herlinikin edustaa.
-
Tietämyksen tasonne asiassa on heikko. Laidunnuksen idea on siinä, että ravinteet kasvattavat laiduntavia eläimiä ja kun eläimet poistetaan lähtee ravinteetkin pysyvästi pois aluellta. Toistetaan vuosittain ja alueen ravinnetasapaino köyhtyy hitaasti, mutta varmasti. Kustannustehokasta ja elämet saavat syödäkseen. Eläinten lisäruokinta on pääsääntöisesti rajattu kivennäisiin. Pystytään hoitamaan isojakin alueita kerralla. Tuosta veteen paskomisesta ei ole tehty suurta tutkimusta mutta, pääsääntöisesti sitä sattuu harvoin.
-
Mut siis pointtihan on se, että maahan jätetyt niittoheinät saastuttaa vesistöjä, mutta rantakaislikkoon paskannettu eläinten paska ei sitä tee. Voi vattu tuota viherpiiperoporukkaa. Jota Herlinikin edustaa.
Vois ajatella niin, että elukka käy syömässä rannalta ne heinät. Makaamaan ja märehtimään menee kuivalle maalle kauas rannasta. Kun sitten nousee ylös, niin ekaksihan se paskantaa.
-
mutta ianakin mitä ite nähny niin aika lähelle rantaa paskovat ja siitä se sitten nopsaan kulukee sateen ja kulkemisen myötä vesiin... mutta ei se haittaa kun ei ole petonin kanssa kosketuksissa ollu...
-
mutta ianakin mitä ite nähny niin aika lähelle rantaa paskovat ja siitä se sitten nopsaan kulukee sateen ja kulkemisen myötä vesiin... mutta ei se haittaa kun ei ole petonin kanssa kosketuksissa ollu...
Niin kun se lehmä paskoo pellolle, niin heti siihen lentää sitsontiainen ja muuta elukkaa. Paskakasa on multana parissa viikossa.
-
Kalatkin pissii veteen ,minen mee uimaan laulussa sanotaan .
-
Tietämyksen tasonne asiassa on heikko. Laidunnuksen idea on siinä, että ravinteet kasvattavat laiduntavia eläimiä ja kun eläimet poistetaan lähtee ravinteetkin pysyvästi pois aluellta. Toistetaan vuosittain ja alueen ravinnetasapaino köyhtyy hitaasti, mutta varmasti. Kustannustehokasta ja elämet saavat syödäkseen. Eläinten lisäruokinta on pääsääntöisesti rajattu kivennäisiin. Pystytään hoitamaan isojakin alueita kerralla. Tuosta veteen paskomisesta ei ole tehty suurta tutkimusta mutta, pääsääntöisesti sitä sattuu harvoin.
Joo.. taitaa 75% ravinteista palata kakkana ja pissana maahan heti ja helpossa muodossa. Ja elukat kantavat sontaa suolissaan sieltä pellolta sinne rantaan..
Sinällään faktaa, että lammas ei mene veteen sontimaan. Lehmä menee ihan varmaan
-
Tietämyksen tasonne asiassa on heikko. Laidunnuksen idea on siinä, että ravinteet kasvattavat laiduntavia eläimiä ja kun eläimet poistetaan lähtee ravinteetkin pysyvästi pois aluellta. Toistetaan vuosittain ja alueen ravinnetasapaino köyhtyy hitaasti, mutta varmasti. Kustannustehokasta ja elämet saavat syödäkseen. Eläinten lisäruokinta on pääsääntöisesti rajattu kivennäisiin. Pystytään hoitamaan isojakin alueita kerralla. Tuosta veteen paskomisesta ei ole tehty suurta tutkimusta mutta, pääsääntöisesti sitä sattuu harvoin.
Melko hidasta tuo alueen köyhtyminen tuolla konstilla. Nopeammin se köyhtyy jos heinä päätöstään ja viedään pois.
-
Niin, suojavyöhykkeen heinä korjataan pois ja viedään Vit tuun. Nyt se prosessoidaan helpommin liukenevaan muotoon.
Joka tapauksessa, varmasti enemmän ravinteita karkaa tuolla laiduntamisella.
-
Ranta "perinnebiotooppi" laitumista jonkinlaista näkemystä omaavana voisin jotakin tähän kommentoida mutta tyydyn toteamaan että perinteellä ja nykyisyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Sen verran rajun näköistä jälkeä näyttää syntyvän nykysysteemillä. Tykköö sitten paskoo ken tahtoo.
Toki parempi näinkin kuin umpeenkasvaneet ryteiköt.
-
Se, että onko tuollaisessa mitään järkeä itämeren pelastamisen kannalta on eri juttu.
Tässähän käytännössä punnitaan se, että onko lampaiden laiduntaminen ja siitä muodostuva maalaisromantiikka sekä ympäristön esteettisyys tärkeämpää, kuin ravinteiden valuminen vesistöön.
Näinhän asia kuitenkin menee. Suojavyöhykkeen kasvusto on kerättävä ja vietävä pois. Eli näin ollen ympäristön suojelussa voidaan katsoa läpi sormien, jos tehdään sen sijaan jotain fantsua ja suloista.
-
Ainakaan tuossa peltojen suojavyöhykkeiden sadonkorjuuvelvoitteessa ei ole mitään järkeä. Kyllä se maa köyhtyy lannoittamatta muutamassa vuodessa kun antaa kitukasvuston imeä viimeisetkin ravinteen rippeet. Maailmanpelastuskokonaisuutta ajatellen suojavyöhykkeillä pitäisi olla sadonkorjuukielto. Energian saanto/poisvienti suhteessa fossiilisen energian kulutukseen on hurjan huono suojavyöhykkeiden sadonkorjuussa.
Kiusaksihan tuo sadonkorjuuvelvoite onkin tehty. Eipähän saa junttipoloinen helppoa rahaa siitäkään. Ähäkutti.
-
Ainakaan tuossa peltojen suojavyöhykkeiden sadonkorjuuvelvoitteessa ei ole mitään järkeä. Kyllä se maa köyhtyy lannoittamatta muutamassa vuodessa kun antaa kitukasvuston imeä viimeisetkin ravinteen rippeet. Maailmanpelastuskokonaisuutta ajatellen suojavyöhykkeillä pitäisi olla sadonkorjuukielto. Energian saanto/poisvienti suhteessa fossiilisen energian kulutukseen on hurjan huono suojavyöhykkeiden sadonkorjuussa.
Kiusaksihan tuo sadonkorjuuvelvoite onkin tehty. Eipähän saa junttipoloinen helppoa rahaa siitäkään. Ähäkutti.
.
Miten tuota sadonkorjuu velvoitetta pitäisi tulkita? Teoriassa kun puimurilla pui timotein siemenet pois, niin silloin on sato korjattu.
-
Siis periaatteessa se sato pitäisi jättää korjaamatta suojavyöhykkeeltä ja antaa sen vähitellen pajuttua. Kun ojat tukkeentuu ja veden virtaus hidastuu, niin myös ravinne valummat pienenee. Tällä viherpiiperoiden systeemillä vain pahennetaan erroosiota kun ravinteet kerätään pois ja kasvusto kuolee. Mikä sitä maata enää pitää paikallaan sen jälkeen.
-
Mihin ne ravinteet katoavat, josei satoa jotenkin korjata? Viimeisten tutkimusten mukaan tuollaisen korjaamattoman heinäkasvuston fosfori huuhtoutuu talven aikana ja se on nimenomaan liukoista fosforia. Jos maata halutaan köyhdyttää ravinteista pitää typensitojakasveilla, tai jopa typpilannoituksella saada aikaan kunnon sato, joka korjataan pois.
Pehmeillä rannoilla ja muissa vaikeakulkuisissa eläimet ovat oikeastaan ainoa järkevä keino kerätä ravinteita pois. Koneilla vihreän kasvuston poiskorjaaminen vaatisi jonkinlaisen amfiajoneuvon. Keväällä kuivuneen kasvuston korjaaminen käy helpommin, mutta ravinteet ovat sitten jo huuhtoutuneet. Eläimet käyttävät kasvuunsa osan ravinteista ja siirtävät osan lannnasta kuitenkin kuivemmalle maalle. Haittana tuosta vesirajaan paskomisesta on kolibakteerien lisääntyminen vedessä. Lahoavasta kasvustosta ravinteet kuitenkin päätyisivät kaikki vesistöön laiduntamalla osa siirtyy pois. Eläinmäärä pinta-alaa kohti on ratkaiseva asia. liian suuri eläinmäärä rikkoo pinnan ja liian pieni jättä tärkeimmät paikat syömättä.
Monet uhanalaiset kasvi-ja eläinlajit kasvavat juurikin noilla perinnebiotooppilaitumilla.
-
Ainakaan tuossa peltojen suojavyöhykkeiden sadonkorjuuvelvoitteessa ei ole mitään järkeä. Kyllä se maa köyhtyy lannoittamatta muutamassa vuodessa kun antaa kitukasvuston imeä viimeisetkin ravinteen rippeet. Maailmanpelastuskokonaisuutta ajatellen suojavyöhykkeillä pitäisi olla sadonkorjuukielto. Energian saanto/poisvienti suhteessa fossiilisen energian kulutukseen on hurjan huono suojavyöhykkeiden sadonkorjuussa.
Kiusaksihan tuo sadonkorjuuvelvoite onkin tehty. Eipähän saa junttipoloinen helppoa rahaa siitäkään. Ähäkutti.
.
Miten tuota sadonkorjuu velvoitetta pitäisi tulkita? Teoriassa kun puimurilla pui timotein siemenet pois, niin silloin on sato korjattu.
Ei teoriassa. Asetuksessa lukee "Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä"
-SS-
-
Mihin ne ravinteet katoavat, josei satoa jotenkin korjata? Viimeisten tutkimusten mukaan tuollaisen korjaamattoman heinäkasvuston fosfori huuhtoutuu talven aikana ja se on nimenomaan liukoista fosforia. Jos maata halutaan köyhdyttää ravinteista pitää typensitojakasveilla, tai jopa typpilannoituksella saada aikaan kunnon sato, joka korjataan pois.
Pehmeillä rannoilla ja muissa vaikeakulkuisissa eläimet ovat oikeastaan ainoa järkevä keino kerätä ravinteita pois. Koneilla vihreän kasvuston poiskorjaaminen vaatisi jonkinlaisen amfiajoneuvon. Keväällä kuivuneen kasvuston korjaaminen käy helpommin, mutta ravinteet ovat sitten jo huuhtoutuneet. Eläimet käyttävät kasvuunsa osan ravinteista ja siirtävät osan lannnasta kuitenkin kuivemmalle maalle. Haittana tuosta vesirajaan paskomisesta on kolibakteerien lisääntyminen vedessä. Lahoavasta kasvustosta ravinteet kuitenkin päätyisivät kaikki vesistöön laiduntamalla osa siirtyy pois. Eläinmäärä pinta-alaa kohti on ratkaiseva asia. liian suuri eläinmäärä rikkoo pinnan ja liian pieni jättä tärkeimmät paikat syömättä.
Monet uhanalaiset kasvi-ja eläinlajit kasvavat juurikin noilla perinnebiotooppilaitumilla.
Siis tähän maan köyhdyttämiseen on perustunut monen sivilisaation tuho. Ensin raivataan pelloksi, sitten viljellään ja lopuksi lampaat laiduntaa. Eroosio on hoitanut lopun.
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
Järjestelykysymys, jonka mavi viisaudessaan ottanut huomioon. Peruslohko kelpaa kokonaisuudessaa koosta riippumatta suojavyöhykkeeksi, kun vain joltakin osaa rajoittuu vesistöön. Missään ei sanota, että suojavyöhykkeen hulevedet pitäisi kulkeutua vesistöön, jota sillä suojellaan. Esimerkiksi jos valtaoja kulkee pellon yläpuolella, rajoittuu pelto valtaojaan ja täyttää sv:n ehdot.
Helppoa: opetetaan lampaat syömään rannasta ja paskimaan toiseen päähän, esimerkiksi vedenjakajana toimivan nyppylän taakse.
-
Lampaat syövät suojakaistat ja paskovat sinne. Ravinteiden liukeneminen varmaa.
Muuten se kaistan ruoho pitää korjata pois.
Ei järjen häivää.
Järjestelykysymys, jonka mavi viisaudessaan ottanut huomioon. Peruslohko kelpaa kokonaisuudessaa koosta riippumatta suojavyöhykkeeksi, kun vain joltakin osaa rajoittuu vesistöön. Missään ei sanota, että suojavyöhykkeen hulevedet pitäisi kulkeutua vesistöön, jota sillä suojellaan. Esimerkiksi jos valtaoja kulkee pellon yläpuolella, rajoittuu pelto valtaojaan ja täyttää sv:n ehdot.
Helppoa: opetetaan lampaat syömään rannasta ja paskimaan toiseen päähän, esimerkiksi vedenjakajana toimivan nyppylän taakse.
Hyvin koulutetuille lammaskoirille rajattomat markkinat ja lammaskuiskaajankin paikka auki, kun tuo vain saadaan tukiehtoihin mukaan..
-
Vihreitä ei pitäs päästää kuin p...aska huusin apuvahdin varamieheksi.
-
Vihreitä ei pitäs päästää kuin p...aska huusin apuvahdin varamieheksi.
Sinä et nyt käsitä.. Kyllä sitä on niin kiva olla eläintensuojelija ja luonnon puolesta puhuja, kun asuu betonibunkkerissa keskellä Helsinkiä. Siellähän nämä älyvapaat ideat syntyvät..
-
Vihreitä ei pitäs päästää kuin p...aska huusin apuvahdin varamieheksi.
Sinä et nyt käsitä.. Kyllä sitä on niin kiva olla eläintensuojelija ja luonnon puolesta puhuja, kun asuu betonibunkkerissa keskellä Helsinkiä. Siellähän nämä älyvapaat ideat syntyvät..
Joo en käsitäkkään, mutta sen älyän että näille piiperoille pitäisi lasku lyödä valtion kouraan hukkaan menneestä koulutuksesta.
Ne ravinteet pitäsi sitoa siihen suojakaistaan ei poistaa siitä. Sillä konstilla saadaan vain aikaan eroosiota ja lisää ravinne valumia kun syvemmällä olevat ravinteet tulevat lähemmäs pintaa huuhtoutumaan. Samalla vesistö mataloituu ja laajenee entistä isommalle alueelle kerätäkseen lisää ravinteita.
Ainoa konsti näillä suojavyöhykkeillä on se että ravinteet sidotaan kasvillisuuteen ja valuma vedet johdetaan tämän kasvillisuus alueen läpi hitaasti. Eli annetaan ojien tukkeentua ja alueen vähitellen vesottua. Vesakko taas sitoo ravinteita ja kasvillisuutta. Tulva aikaan vesakkoon tarttuu myös kuollutta vesikasvustoa.
-
Vihreitä ei pitäs päästää kuin p...aska huusin apuvahdin varamieheksi.
Sinä et nyt käsitä.. Kyllä sitä on niin kiva olla eläintensuojelija ja luonnon puolesta puhuja, kun asuu betonibunkkerissa keskellä Helsinkiä. Siellähän nämä älyvapaat ideat syntyvät..
Joo en käsitäkkään, mutta sen älyän että näille piiperoille pitäisi lasku lyödä valtion kouraan hukkaan menneestä koulutuksesta.
Ne ravinteet pitäsi sitoa siihen suojakaistaan ei poistaa siitä. Sillä konstilla saadaan vain aikaan eroosiota ja lisää ravinne valumia kun syvemmällä olevat ravinteet tulevat lähemmäs pintaa huuhtoutumaan. Samalla vesistö mataloituu ja laajenee entistä isommalle alueelle kerätäkseen lisää ravinteita.
Ainoa konsti näillä suojavyöhykkeillä on se että ravinteet sidotaan kasvillisuuteen ja valuma vedet johdetaan tämän kasvillisuus alueen läpi hitaasti. Eli annetaan ojien tukkeentua ja alueen vähitellen vesottua. Vesakko taas sitoo ravinteita ja kasvillisuutta. Tulva aikaan vesakkoon tarttuu myös kuollutta vesikasvustoa.
Eli poistetaan viljelykäytöstä suojavyöhykkeeksi ilmoitetut lohkot? Tai edes ne lohkot joilla on oikeasti merkitystä vesiensuojelun kannalta? Arvaappa millainen huuto tuosta tulisi?
-
Vihreitä ei pitäs päästää kuin p...aska huusin apuvahdin varamieheksi.
Sinä et nyt käsitä.. Kyllä sitä on niin kiva olla eläintensuojelija ja luonnon puolesta puhuja, kun asuu betonibunkkerissa keskellä Helsinkiä. Siellähän nämä älyvapaat ideat syntyvät..
Joo en käsitäkkään, mutta sen älyän että näille piiperoille pitäisi lasku lyödä valtion kouraan hukkaan menneestä koulutuksesta.
Ne ravinteet pitäsi sitoa siihen suojakaistaan ei poistaa siitä. Sillä konstilla saadaan vain aikaan eroosiota ja lisää ravinne valumia kun syvemmällä olevat ravinteet tulevat lähemmäs pintaa huuhtoutumaan. Samalla vesistö mataloituu ja laajenee entistä isommalle alueelle kerätäkseen lisää ravinteita.
Ainoa konsti näillä suojavyöhykkeillä on se että ravinteet sidotaan kasvillisuuteen ja valuma vedet johdetaan tämän kasvillisuus alueen läpi hitaasti. Eli annetaan ojien tukkeentua ja alueen vähitellen vesottua. Vesakko taas sitoo ravinteita ja kasvillisuutta. Tulva aikaan vesakkoon tarttuu myös kuollutta vesikasvustoa.
Eli poistetaan viljelykäytöstä suojavyöhykkeeksi ilmoitetut lohkot? Tai edes ne lohkot joilla on oikeasti merkitystä valumavesien kannalta? Arvaappa millainen huuto tuosta tulisi?
No niinhän siitä tulisi. Se vaan on nytkin että käytännössä ne on jo nyt pois järkevästä viljelykäytöstä. Kasvustohan sitoo ne ravinteet juuriin josta ne on taas seuraavana vuonna käytössä uudelle kasvustolle.
-
Suojakaistan ja suojavyöhykkeen tehtävä on kerätä liukoisia ravinteita, sekä estää(hidastaa) eroosiota. Varsinkin eroosio aiheuttaa tuota fosforin karkaamista. Ei niinkään totaalinen liukeneminen. Jos sellaista onkaan.
Se, että kerääkö sellainen pöheikkö enemmän eroosiotuotteita, kuin niitetty ja korjattu kasvusto, on sitten ihan toinen juttu.
Jokatapauksessa on niin, jos eläimet siellä laiduntavat, alue muuttuu rehevämmäksi ja paremmin kasvavaksi. Ilmiössä täytyy myös olla mukana pieneliöt ja sellaiset mönkiäiset, jotka myös sitovat maahan hiiltä reippaasti.
Ravinteitahan siellä maassa ei ole yhtään sen enempää, jos sinne ei sitä lisätä.
Jos vaikka ajatellaan metsää, jossa elukat ovat joskus laiduntaneet, sen on rehevämpi kuin ympärillä oleva ryteikkö. Puut kasvavat homona vaikka paska on yleensä peräisin sieltä missä elukat ovat laiduntaneet. Ja jos puut syvine juurineen voisivat käyttää kaikki ne maaperän ravinteet hyödykseen, näin ne varmasti tekisivät.
Mutkun.
Tästä pääsemmekin taas pieneliöiden tärkeyteen maaperässä.
-
Paskat ne mihinkään veteen pasko. Etenkään loivilla merenrantaniityillä joissa vedenkorkeuden vaihtelu +- reilu metri saattaa olla satoja metrejä vesirajan kohdalla muutosta. Hyvin huuhtoo laskuvesi mennessään "talteen otetut" ravinteet sinilevän ravinnoksi.
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=0ahUKEwjazr_Do9rNAhWybZoKHSJyAT4QjRwIBw&url=http%3A%2F%2Fwww.muuttuvamaalaismaisema.fi%2Ffi%2Flinkit%2F&bvm=bv.126130881,d.bGs&psig=AFQjCNEL3iVtnZ-I1nq_334gnUg1FoElEQ&ust=1467737754698512
-
Meilläpäin lantapanssaroijut söis.
Ahah... ::)