Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: koivumaki - 18.10.10 - klo:10:53
-
Miten käytännössä otsikon mukaisen 8750n kaksitehosysteemiä ohjataan?
Ohjaako sitä VOA kytkentä,mittaako tehoa vai käsinapilla hytistä?
Nimim.teknistä mielenkiintoa omaava
-
alunperin voimanoton kautta. siellä on ihan mitta-anturi joka mittaa vääntöä. kun voa raritus kasvaa tietyn rajan yli niin teho nousee.
moottorissa asia on toteutettu niin että rivipumpun ahtotunnustelijan ja imusarjan välissä on letku jonka välissä on magneettiventtiili. kun venttiili on kiinni niin pumpu pitää syötön pienellä(160hv). voimanoton rasittuessa magneettiventiilille tulee virta ja ahtopaine pääsee letkua pitkin ahtosäätimelle ja sitte on riemu irti!
useesti tuolle magneettiventtiilille on vedetty suora virta katkaisijalta. saa tehoa tarpeen mukaan, esim. liikenne traktorina ei jaksa paljo itteään enempää viedä alateholla.
-
Arvasin,että retkulta tulee vastaus kuin pyssyn syysta.thanks.
Jotenkin muistelin,että väännönmittaushan siinä alunperin on.
Tuon käsikatkaisijajutun kuulin turveäijältä...
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
***ei, siitä puuttuu se voima.
8750 ja 8950 on rivipumpulla. näissä tehon nosto perustuu ihan mekaanisen pumpun toimintaan. uudemmat toimii enemmän sähköllä...kait siellä voimanotossa on sama periaate, mutta tietokone hoitaa loput.
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
***ei, siitä puuttuu se voima.
8750 ja 8950 on rivipumpulla. näissä tehon nosto perustuu ihan mekaanisen pumpun toimintaan. uudemmat toimii enemmän sähköllä...kait siellä voimanotossa on sama periaate, mutta tietokone hoitaa loput.
Retku
Kumpi kumppu 8750 on? Antti vai Pekka?
-
8750 on A pumpulla. turbona pikkunen s2. sama turbo kun 8400:ssa. pumppukin on ihan sama, sillä erolla että 8750:ssä on ahtosäädin.
8950 on ainut valtra missä on se iso P pumppu.
8750 ja 8950 tehoero on iso.
-
8750 on A pumpulla. turbona pikkunen s2. sama turbo kun 8400:ssa. pumppukin on ihan sama, sillä erolla että 8750:ssä on ahtosäädin.
8950 on ainut valtra missä on se iso P pumppu.
8750 ja 8950 tehoero on iso.
Kuulemma juu on iso ero vaikka konedata kertoo väännönkin olevan paperilla olevan sama... Mikä sen eron tekee?
Puhutaan vakioista?
Jos puhutaan antista ilman lda karaa ja karan kanssa niin kuinka iso ero on lopputehoissa jos kara on fiilattu "sopivaks"? Mietin että onko kannattavuutta laittaa karattomaan anttiin lda karaa? Tarttis Orimusta jututtaa tästäkin...
-
se lda on ihan turha, eihän se tohoa nosta vaan rajoittaa tehoa. eli alunperinhän lda tarkoitus on estää savutusta alakierroksilla, eli silloin kun turbo ei ahda.
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
Soita vaan suosiolla Tehotuontiin. ;)
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
Soita vaan suosiolla Tehotuontiin. ;)
Tai nummi-pusulaan... Ja ei taida uudet lootat (versut ja directit) kestää sellaisia tehoja kuin nää vanhat http://www.ltr-racing.com/etusivuuutiset_news_815.htm :D
-
Toimiiko T180 samalla tavalla jos siinä on commonrail kone?
Soita vaan suosiolla Tehotuontiin. ;)
Tai nummi-pusulaan... Ja ei taida uudet lootat (versut ja directit) kestää sellaisia tehoja kuin nää vanhat http://www.ltr-racing.com/etusivuuutiset_news_815.htm :D
Directin hydraulipuolesta ei tietoa, mutta Versu on mekaanisesti järeämpi kuin Hitec+DPS järeimmillään vaikka T170+190-malleissa, niin rattaat, akselit kuin pakatkin.
-
Onko siis T170 jaT190 sama traktori lukuunottamatta T190n kolmitehosysteemiä?Jos oletetaan että renkaatkin samat.
-
03 vuoden t170 mekaanisella stanadynen pumpulla. 190 aina sähkö vp pumpulla. voimansiirto on sama ja vuodesta 04 eteenpäin moottorikin sama.
t170 ja t190 on 700 voimansiirrolla. 8950 650 voimansiirrolla. käytännössä tehonkestossa ei ole eroa. ainoastaan perävälitys (alennuspyörästö) on järeämpi, eli kestää paremmin hitaassa vedätyksesä.
-----
onko koivumäellä 8750 kiikarissa? olishan se heizohakin eteen oiva peli... ;-)
-
onko koivumäellä 8750 kiikarissa? olishan se heizohakin eteen oiva peli... ;-)
[/quote]
--joo,kai sitä myttyyn menneen suunnitelman voi paljastaa.OLI 8750 kiikarissa,ajatus oli vaihtaa 6800sta nosturi 8750n niskaan.Nyt pitää kehittää uutta strategiaa.
-
muista tarkistaa 89 ja 8750:stä että on ehd perällä. ulkomailla niissä ei vättämättä hd perää ollu. kallis laittaa jälkikäteen.
maatalousperäkin kestää kyllä, niitä on ihan ammattiajossa olevissakin hakkuri valtroissa. mutta jos voimaa ottaa paljon niin ehd on oltava.
-
Joo,luulisin pärjäileväni normaali VOA:lla.Katsotaan nyt mitä tässä saadaan aikaan...ilmeisesti emme tule yli 200n hp yrittämään...ainakaan alkuun.
-
Itsellä olisi 8750 8500h ajettu ja vieläpä edelleen vakiotällissä. Kertaakaan ei ole aukasta mistään välistä.
1000 ulosotto ilman ajovoimaa vaan eipä ole tarvettakaan. Joskus tuotettiin tämä ulkoa ja ainut mikä jäi harmittaa toi 40 perä.
Käytetään vain maakärryn ja lavetin eessä.
Nyt olis kiva saada lisää löylyä ylämäkiin.
Onko paras keino virittää laittamalla suora virta katkasijan taa tohon pumpun päälle imusarjassa kiinni olevaan magneettikytkimeen?
Vai onko se mikään hyvä tehon nosto pysyvästi?
Eli pitäskö pumppu oikeen säädättää erikseen?
Mikä turbo tässä on? Riittääkö turbo ja suuttimet jatkuvaan 200hv tehoon vai olisko hyvä päivittää?
Ilmeisesti tää pikkupumppukin ihan hyvin riittää tähän 200hv tehoon vakio osilla.
Sitten olis vielä 8050 josta alkaa stanan pumppu antautua edellisen omistajan virheine takia.
Kannattaako tämä vanha pumppu korjata vai onko Bosch:n pumppu niin paljon parempi, että siihen kannattaa investoida.
Vähän oli ajatuksessa, että tähänkin voisi samalla nostaa tehoja. Eli uudet kärjet ja pumpun säätö. Kuinka paljon tästä koneesta kannattaa kestävästi ottaa irti?
Ilmeisesti tässä ei ole ihan samat hilut sisällä kuin mitä muissa 6,6 moottoreissa. Öljyn jäädy taitaa ainakin puuttua. Tosin ei ole oma laitos menossa mihinkään jatkuvaan ison tehon käyttöön.
Lähinnä hetkellistä tehon tarvetta ylämäkiin ym.
Siitä nää vanhat kapistukse on kivoja että osia saa hyvin purkuna ja aika mutkattomia pelejä. Toimii ku tarvitaan ja itsekin pystyy tekemään paljon.
Toisessa viestiketjussa pohdiskelin näiden vaihtoa 171 tai 191 teekkariin. Siihenkin saa ottaa kantaa. Vähän sais laittaa vielä väliäkin ja vois saada joku 6500-8000h ajetun kuormaajalla.
Harmi että suomivehkeissä edelleen harvoin ilmoja ja itsellä kaikki kärryt ilmajarruilla. Toki niihin nyt tunkitkin laittaa aika pienellä vaivalla. Miinus, että olisi vain yksi kone.
Eli mikä mahtaa olla mielipide näistä yli 8000h ajetuista teekkareista.
-
Itsellä olisi 8750 8500h ajettu ja vieläpä edelleen vakiotällissä. Kertaakaan ei ole aukasta mistään välistä.
1000 ulosotto ilman ajovoimaa vaan eipä ole tarvettakaan. Joskus tuotettiin tämä ulkoa ja ainut mikä jäi harmittaa toi 40 perä.
Käytetään vain maakärryn ja lavetin eessä.
Nyt olis kiva saada lisää löylyä ylämäkiin.
Onko paras keino virittää laittamalla suora virta katkasijan taa tohon pumpun päälle imusarjassa kiinni olevaan magneettikytkimeen?
Vai onko se mikään hyvä tehon nosto pysyvästi?
Eli pitäskö pumppu oikeen säädättää erikseen?
Mikä turbo tässä on? Riittääkö turbo ja suuttimet jatkuvaan 200hv tehoon vai olisko hyvä päivittää?
Ilmeisesti tää pikkupumppukin ihan hyvin riittää tähän 200hv tehoon vakio osilla.
Sitten olis vielä 8050 josta alkaa stanan pumppu antautua edellisen omistajan virheine takia.
Kannattaako tämä vanha pumppu korjata vai onko Bosch:n pumppu niin paljon parempi, että siihen kannattaa investoida.
Vähän oli ajatuksessa, että tähänkin voisi samalla nostaa tehoja. Eli uudet kärjet ja pumpun säätö. Kuinka paljon tästä koneesta kannattaa kestävästi ottaa irti?
Ilmeisesti tässä ei ole ihan samat hilut sisällä kuin mitä muissa 6,6 moottoreissa. Öljyn jäädy taitaa ainakin puuttua. Tosin ei ole oma laitos menossa mihinkään jatkuvaan ison tehon käyttöön.
Lähinnä hetkellistä tehon tarvetta ylämäkiin ym.
Siitä nää vanhat kapistukse on kivoja että osia saa hyvin purkuna ja aika mutkattomia pelejä. Toimii ku tarvitaan ja itsekin pystyy tekemään paljon.
Toisessa viestiketjussa pohdiskelin näiden vaihtoa 171 tai 191 teekkariin. Siihenkin saa ottaa kantaa. Vähän sais laittaa vielä väliäkin ja vois saada joku 6500-8000h ajetun kuormaajalla.
Harmi että suomivehkeissä edelleen harvoin ilmoja ja itsellä kaikki kärryt ilmajarruilla. Toki niihin nyt tunkitkin laittaa aika pienellä vaivalla. Miinus, että olisi vain yksi kone.
Eli mikä mahtaa olla mielipide näistä yli 8000h ajetuista teekkareista.
Ostin viime keväänä 10000h ajetun T170:n vm. 2007. Aina ollut vakiotehoilla ja muuten ollut täysin viaton peli mutta yksi sähkölohkon ohjauspää pätki välillä syksyn kuivalannan levitysurakoilla ja voimansiirron öljynlauhdutin tihkuu ja on kevääksi sekin varmaan vaihdettava. Tätä ei ole ikinä remontoitu mistään merkittävästi ja ollut aina vakiotehoilla. Commonrail-moottorit antavat ohjelmoinnilla niin paljon lisätehoa liian helposti että voimansiirto voi olla kulahtanut jos ollut viritetty. Tämmöinen ikänsä vakiona ollut ison ruotsalaisen karjatilan etukuormaajakone on voimansiirrosta vielä yllättävän terveen tuntuinen 10000 ajettuna. Lisätehoiset jättäisin isomman harkinnan varaan.