Lainaus käyttäjältä: rjm - 07.11.16 - klo:16:48

https://www.karttaselain.fi itsellä käytössä ja tässä ainakin on tarkkuus riittänyt että kaikki rajat ja pyykit on löytynyt.

Merkkausnauhalla nuo rajalinjat on tullut vedettyä sekin noissa näreissä aika pitkään pysyyy.

Metsäselain on itsellä nykyään. Ilmainen ja samalla karttapohjalla, vaatii MHY jäsenmaksun suorittamisen.

Metsäselain on kyllä näppärä. Pystyy myös merkkaamaan paikkoja ja tekemään niistä muistiinpanoja. JA onhan siitä iloa myös jos on metsäpalstoja.

Lainaus käyttäjältä: rjm - 07.11.16 - klo:16:48

https://www.karttaselain.fi itsellä käytössä ja tässä ainakin on tarkkuus riittänyt että kaikki rajat ja pyykit on löytynyt.

Merkkausnauhalla nuo rajalinjat on tullut vedettyä sekin noissa näreissä aika pitkään pysyyy.

Metsäselain on itsellä nykyään. Ilmainen ja samalla karttapohjalla, vaatii MHY jäsenmaksun suorittamisen.

siis jos mtk jäs maksanut riittääkö se,muutoinhan tuo maksaa hitsin paljon

ei kait tuo kallis kun sen saa jopa vähennyksiin... paitti se kone joka käy metässä räntäsateessa se maksaa jo pikkasen... metän ostaja sanoi että noin 7 tE

Tuossa joku aika sitten oli rajalinjojen aukaisu ja pyykkien uudelleen tarkennus tielaitoksen toimesta.Ei maksanut mitään kun takapyykit löytyi,mut sanoi maanmittari, että 20metriä oli  pyykki eri paikassa mitä piti olla.Mutta se olikin jo 1800 luvulla laitettu.siinä on ja pysyy ja hyväksyttiin.joku hävis joku voitti,pääasia että on oikein.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.11.16 - klo:16:32

Äkkiseltään maanmittaria ei kiinnosta koordinaatit jos kivi on paikoillaan oletetaan että kukaan ei ole sitä siirtänyt tai se on merkattu rasitteeseen sivuun koska on joku iso este oikeassa paikkaa. Kivistä maamittarikin aloittaa rajan käynnin on jos vaan mahdollista.

Koordinaatit eivät edes ole oikein ellei rajaa ole käyty näiden nykyisten paikainnuslaitteiden kanssa. Vanhojen koordinaatit saatu ilmakuvasta esim. niitä valkoisia maastoon vietyjä muovimerkkejä tiirailemalla ja niihin liittyy aina luku, joka kertoo tarkkuudesta. Aika usein tarkkuus on muutamia metrejä, pahimmillaan lähes kymmenen metriä niin kuin minulla muutaman kiven tarkkuus on. Jos kivi on jo tuolloin ollut häviksissä, niin en tiedä miten sellaiselle merkille on koordinaatit määritetty vai onko niitä edes arvattu minkään sortin arvoa.

Niillä koordinaateilla kuuluukin vähän heittää vesilintua. Esim. kiinteistöjän myynti-ilmoituksissa usein sanotaan, että kartta kertoo rajan paikan suurin piirtein, tarkka paikka saadaan selville toimituskartan avulla maastossa.

Kivi kyllä koordinaateilla todennäköisesti löytyy ellei oikein lähellä ole jonkin toisen rajan lähtöä merkkaavaa kiveä ja ollaan tyytyväisiä kun joku rajakiven sorttinen löydettiin...

Ovatko nämä nykyiset halppisgps-laitteet jo niin fiksuja, että jos käy kahdella eri pisteellä niin laite osaa kertoa suoran linjan näitten pisteiden välille? Sitten sen rajan voisi ehkä jo oikealla kohdalle löytää. Maanmittaritason laitteilla tuo kyllä onnistuu.

niin kivi on aikoinaan laitettu maanmittaustoimituksessa paikkaan, johon esim. kaupan osapuolet ovat sen tarkoittaneet eli se on oikealla paikalla, koordinaatit pitää määrittää sen mukaan. Ajan saatossa jos kivi ei enää ole luotettavasti paikallaan, niin sitten noista numeroista, insinööreistä ja teknisistä vempaimista tulee ainoa oljenkorsi.

Yli kymmenen vuotta vanhassa halpis-kepsissä jo oli reittipisteiden asetus, jolla sai viivat rajakivien väliin, sekä pinta-alan mittaus. Tilasin maanmittauslaitokselta luettelon koordinaateista, ne ei tietenkään sellaisenaan sopineet tähän kepsiin vaan piti muuttaa toiseen muotoon. Lopulta tarkkuus yllätti ja sillä rajat sai melko tarkkaan selville. Nythän uusissa on hienot karttapohjat ja kiinteistörajat valmiina.

Jos pyykki ei näytä selvästi siirretyltä on se luotettavin rajapiste. Myös vanhoja rajalinjoja, rajaojia ja muita maastossa näkyviä merkkejä pidetään useimmiten koordinaatteja tarkempina. Vanhimmat pyykit on aseteltu 1700-luvulla, eikä niiden kartat ja mitat ihan hirmutarkkoja ole. Joskus pyykkejä merkittiin ilmakuvausta varten valkoisilla risteillä. Niistä on saatu jo sitten aika tarkkoja koordinaatteja nykypäivällekin.

Jos maastossa on selvästi todettava pyykki, niin se on aina ensisijainen rajamerkki, joka kumoaa kaikki muut tiedot. Maanmittari toteaa pyykin aitouden ja korjaa sijaintikoordinaatit, jos ne eivät ole pitäneet paikkaansa. Joku ikivanha rajalinja on sellainen, ettei ne viisarikivetkään ole juuri sillä linjalla, jonka gepsi näyttää päätypyykkien väliin. Ne viisarit ovat kuitenkin se oikea rajan paikka, koska ne ovat alkuperäisen rajankäynnin tulos. Eli tulee tulee sellainen kimurantti tilanne, että raja on suora kartalla ja pysyy sellaisena, mutta maastossa siinä voi olla pientä vippausta.

niinpä!  kun maastossa on aina pientä koreksuvaihtelua... niinkuin mulla.. noin 3-6 metrin eroja.. siinä ei ihan linjaa saa suoraksi edes nykyvälineillä..              mutta kyllä nuo pitkät linjat vaan on yllättävän tarkkoja kun miettii milloin nekin on sinne laitettu..              ei ihan hätäistä touhua aikanaan..                  mutta silloin oli porukkaakin pikkasen enemmän.  töissä!

Jos vain veisi esim. radion vastakkaiselle pyykille mölisemään, sitten vain menee raivaten sitä ääntä kohti. Helppoa ja kätevää 

Jos pyykki ei näytä selvästi siirretyltä on se luotettavin rajapiste. Myös vanhoja rajalinjoja, rajaojia ja muita maastossa näkyviä merkkejä pidetään useimmiten koordinaatteja tarkempina. Vanhimmat pyykit on aseteltu 1700-luvulla, eikä niiden kartat ja mitat ihan hirmutarkkoja ole. Joskus pyykkejä merkittiin ilmakuvausta varten valkoisilla risteillä. Niistä on saatu jo sitten aika tarkkoja koordinaatteja nykypäivällekin.

ojista ja muista linjoista on vaihtelevia kokemuksia, ojien perkauksessa tuppaa linjat oikenemaan sinne mistä helpompaa kaivaa, samoin rajaa pitkin kulkemaan tarkoitettu sähkölinja menee ihan mistä sattuu. Jos on vanhoja pyykkejä, niin löytyy myös kauppakirjoja, lohkomistoimitusten pöytäkirjoja, läänin kuvernöörin päätöksiä.... joissa on vaan lohkottu joku määrä manttaaleja, joka sitten oikein puumerkillä on vahvistettu ja käsin piirretty kuva viereen tästä vakuudeksi, onneksi sentään kirjoitettuna selvällä 1800-luvun virkamiesruotsilla. Usein tätä absoluuttista totuutta ei tarvita, jos asiat pystytään sopimaan ja rajan paikka löytämään yhteisymmärryksessä.

Oma lukunsa on tietysti tämä pinta-alan kutistuminen.... kait se metsälle käy kuten pelloillekin,  kutistuu lukuisien digitointien seurauksena

Mulla on Garminin 60 csx, mutta nykyään käytän Sonyn z5 älyluuria karttaselaimen kanssa. Garmin ei anna enää mitään lisäarvoa, on vaan paljon hankalampi käyttää. Tarkkuudessa keskimäärin ei ole eroa kuin synkässä kuusikossa Garmin vähän tarkempi.
Ja tottakai vähennän oman luurini ja kulut kokonaan verotuksessa koska olen aina töissä. Paitsi kovalla pakkasella ei säretä koneista mitään.

eiks carmininkin saa vähentää???

Tarkein kriteerikö se on että voi verotuksessa vähentää, siis voihan sen maanmittarinkin kulut myös vähentää.

mutta kun sillä voi jopa mitata peltojen aloja... mitä mittari ei kehtaa tehä...

Kyllä eu tarkastajat mittaa pellot ihan tasan tarkkaan.ei tarvita itse mittailla,ja aina muutaman aarin vähemmän joka kerta.