Ikuinen kysymys, mutta kysytäänpä kuitenki näin yhteishaun keskellä. Eli onko miten paljon agrologin ja agronomin opiskelussa eroa? Ihteä eniten pelottaa ehkä ne päättötyöt, varsinkin yliopiston. Muutenkin käytännön läheisempi opetus kiinnostaa, niin saa, ja pitää kertoa ihan vapaasti minkälaista on agrologi opiskelijan arki. Kouluista eniten mielenkiintoa herättää mustiala, onko miten vaikee päässä sinne? Mitenkä asuminen hoituu, olen kuullut että asuntoloissa, mutta onko niissä joku maksu tai muuta sellaista.

Ja järkeviä vastauksia kiitos, ei mitään "kyllä sitä paskaa pystyy ilman agrologin papereitakin lappamaan" -tyylistä 

Tunnen kaksi, joilla on Viikin lopputyö tai viimeiset opinnot jääneet tekemättä. Ei se maailmaa kaada, jos on mieluinen työ. Mustiala oli jees, itse kävin vain 1,5-vuotisen karjanhoitajalinjan. Ukkomiehen kannattaa olla varuillaan, meininki saattaa kuumentua. 

Agronomi opettaa agrologia, siinä suurin ero. Toinen sitten palkkauksessa..
Ensin kannattaa pyrkiä sinne yliopistoon ja sitten jos ei onni ole suosiollinen mennä amk:n, sinne pääsee kyllä jos osaa nimensä kirjoittaa oikein ja auttavasti lukea.

Jos oot  maatalouden piiristä lähtösin ja ajatus on jäädä koto- yms.piireihin myöhemminkin nuhjuilemaan niin sillon valinta olis akrolooki.

Jos taas on pieninkin ajatus pyrkiä totutuista maatalousympyröistä eteenpäin, ni sillon ehdottomasti viikkiin. Siel voi sit opiskella myös muutaki kuin maataloutta.

Tähä sit viel se tuttu pankinjohtajan hakuilimootus 60-70 -luvulta; "Haetaan pankinohtajaks akronoomia, akrolookia tai muuten reipasta henkilöä."

Siintääkö ajatus mitä sitten isona ? "Parempi palkka on korvausta yliopiston takia menetetystä nuoruudesta".  Muistaakseni jotenkin näin nuori agronomi opettaja sanoi meille jonkin Kantakrouvin opiskelija "bileiden" jälkeisenä aamuna Imossa 80/90 luvun taitteessa. Tosin en usko Viikin ympäristön pippalojen nyt häviävän Kantakrouvin tarjonnalle. Ehkä pohojalaanen luonne vaan haiskahti väkevästi tuona aamuna.

Siihen aikaan oli vallalla ajatus että login papereilla pääsee ihan vaikka mihin. No 90-luvun alun lama taisi pudottaa noi haaveet. Toki monissa viroissa tuoltakin kurssilta ollaan. Tosin osa nomin tutkinnon jälkeenpäin suorittaneina. Mutta on sitten niitä liukuhinnalla elantoaan hankkiviakin tai ihan uudesti koulutettuja ihan toiselle alalle.  Itte en kadu valintaani tai logi / nomi eivät olleet edes vaihtoehtoja. Muu yliopisto- opiskelu oli, mutta vaikka tässä nyt alkaa raihnaiselta rakilta olo tuntumaan , niin uravalintaani olen tyytyväinen. Luultavasti kaikki olisi samoin vaikka olisin nomi tai perusviljelijä linjan käynyt. Ikuinen kehityksen vastarannan kiiski

No niin Ilikka kerkes tuon kaiken jäsentelemään nuon lyhyeksi täs miettiessäni ... tuotahan mä tarkoitinkin ^

Jos on koko ikänsä asunut maatilalla ja touhunut siellä käytännön töissä, niin ehdottomasti kannattaa opiskella jotain aivan muuta kuin maataloutta. Avartaa maailmaa jonkin verran. Jos aivan pystymetsästä lähtee, niin sitten jotain maajusseilua olisi varmaan hyvä opiskella.

Mutta ei siihen paskan lappaamiseen tosiaan tarvita tutkintoa. Nykymaailmassa tarvitaan osaajia, eikä tutkintotitteliä. Jos ihminen osaa soveltaa täydellisesti neljää Maxwellin yhtälöä, on aivan sama minkä koulun todistus on käsissä. Maxwellkin asusteli lapsuuden maatilalla, joten siinä hyvä esimerkki.

Jos on koko ikänsä asunut maatilalla ja touhunut siellä käytännön töissä, niin ehdottomasti kannattaa opiskella jotain aivan muuta kuin maataloutta. Avartaa maailmaa jonkin verran. Jos aivan pystymetsästä lähtee, niin sitten jotain maajusseilua olisi varmaan hyvä opiskella.

Mutta ei siihen paskan lappaamiseen tosiaan tarvita tutkintoa. Nykymaailmassa tarvitaan osaajia, eikä tutkintotitteliä. Jos ihminen osaa soveltaa täydellisesti neljää Maxwellin yhtälöä, on aivan sama minkä koulun todistus on käsissä. Maxwellkin asusteli lapsuuden maatilalla, joten siinä hyvä esimerkki.

Insinööri tai ekonomi? Ns agraarihomma tulee maatiloilla vähenemään, tilalle tulee mm. bioenergiaa, ympäristöekonomiaa, automaatiotekniikkaa ja miljoonia muita liitännäiselinkeinoja joille yhteisnimenä voi olla luonnonvara-alan monitoimiosaaja. Insinöörikoulutuksia on moneen lähtöön, tuotantotalouden di-koulutuksesta ei ymmärtääkseni ole haittaa, vaikka joskus päätyisi vaihtamaan alaa 

Kaupallinen koulutus taas palauttaa ihmisen järjelliseen tekemiseen, ideologiset yhden aatteen hörhöilyt jää tekemättä, kun auttavasti ymmärtää, ettei "tansakaisen maajussin" pääasiallinen tulonlähde ole viljely, vaan tv-ohjelmasta saatava tulo 

Verkottuminen on opiskelun yksi merkittävimmistä eduista, pitäisi vaan tietää mihin haluaa verkottua. Tuta-di ei kelpaa neuvo-neuvojaksi, siihen pitää olla oikea koulutus ja tutkinto 

Ikuinen kysymys, mutta kysytäänpä kuitenki näin yhteishaun keskellä. Eli onko miten paljon agrologin ja agronomin opiskelussa eroa? Ihteä eniten pelottaa ehkä ne päättötyöt, varsinkin yliopiston. Muutenkin käytännön läheisempi opetus kiinnostaa, niin saa, ja pitää kertoa ihan vapaasti minkälaista on agrologi opiskelijan arki. Kouluista eniten mielenkiintoa herättää mustiala, onko miten vaikee päässä sinne? Mitenkä asuminen hoituu, olen kuullut että asuntoloissa, mutta onko niissä joku maksu tai muuta sellaista.

Ja järkeviä vastauksia kiitos, ei mitään "kyllä sitä paskaa pystyy ilman agrologin papereitakin lappamaan" -tyylistä 

Kun nyt kuitenkin asetit kysymyksen tälle vapaalle huumoripuolelle, niin vastaan, että turhaa ajan menetystä.

Ainahan voi kysyä Agronetistä, jos oppia ja ohjeita kaipaa.  Vastauksia tulee ja jopa useampia.  Niistä vaan valitsee oikeimmat.   

Ruotsissa suoritettava lantmästare-koulutus on yksi vaihtoehto. Ruotsi elää jossain määrin tulevaisuudessa, jos maatiloja vertaillaan.
https://www.utbildningssidan.se/utbildning/lantmastare-sveriges-lantbruksuniversitet-slu

Joskus miettinyt luonnontieteiden rohvessoreja, että kun ne tietää kaiken niin miksi he eivät käytä tietojaan korkeaan teknologiaan tai muuhun vastaavaan hommaan. Tietävätkö he liikaa vai eivätkö he tosiaan osaa soveltaa tietoa niin hyvin kuin luulisi? Päivästä toiseen puupäille tiedontaontaa. Se jos mikä tarvitsee jotain outoa taitoa.

Vai onko se sitten sitä kertauksen tuomaa selkärankaripittämistä, jolloin rohvessorit alkavat näyttämään guruilta. Muistan yhden ukon, joka osasi laskea melkein paremmin kaksikantaisilla luvuilla, kuin kymmenkantaisilla. Osasi toki sen digitaalitekniikan kuin omat taskunsa. Jälkeenpäin ajateltuna se oli nimenomaan sitä toiston tuomaa unissakävelyä, jolloin pystyi opettamaan vaikka puolinukuksissa.

Jos aloittaja on avaruusrakettien rakennusperheyrityksessä ollut tähän asti koko ikänsä, agro-opiskelu ei ole ollenkaan hullumpi ajatus. Mutta perhemaatilojen jatkajien kannattaa oikeasti miettiä poksin ulkopuolelta ja harkita jotain muuta esim. luonnontieteisiin liittyvää koulutusta. Tekee tai teettää sitä oman tilan juttua sitten harrastuksena. No, elukoitten kanssa jonkun pitää niiden perään kattoo, joten harrastus on sitten sitä teettämistä.

Ja taitaa perus kasvitilan asukit olla jo tienaamassa toimeentulon jostain muualta, joten siellä muu kuin maatilakoulutus on ollut jo pitkään ihan normaali juttu. Ihan vaan pakon sanelemana.

Agrologi selviää ongelmista, mihin agronomi ei koskaan edes joutuisi. Keskimäärin loogit ovat kovempia täpinöimään, ja polttamaan rahaa turhuuteen. Yleensä huutokaupat.comin pakkohuutokauppoihin päätyvät tilat ovat loogien "johtamia". 

Hyvä maatila kestää agrologin,muttei kahta peräkkäin

Sattumoesin toessapäevänä meijjän kartanolla kelekkerehti yks akronoomi ja yks akrolooki, eihä meissä ku parin kirjaemen ero... no, noomilla oli (luultavasti tissit, mutta ei kikkelie) Viikissä tuo noomi oli opiskellu ja nyt oli uraputkesa huipulla, sululaesilla lapsenlikkana

Hyvä maatila kestää agrologin,muttei kahta peräkkäin

Ai helevetti, iskä on kans agrologi 

Mutta niin tosiaan, viljatilalta kotosin olen, mutta sen tähden oikeastaan agrolokiks meinasin kouluttautua kun ei mikään muu ala tunnu nappaavan. Sitä kun on koko ikänsä touhunnu maatalouden parissa ja siihen kiintynyt, niin ei sitä oikein muuta osaa ajatella... Viljan viljelyn tilanne tosin näyttää niin surkealle, että tulevaisuudessa on varmasti jotain muuta tehtävä joko kokonaan tai sen lisäksi, mutta kun maatalous on se joka kiinnostaa, niin sitä vaan mietin että voihan agrologin koulutuksella työllistyä johonkin maatalouteen liittyvään työhön?

Lisäksi olen enemmän käytännön ihmisiä, lukio nyt on menetellyt kynsin hampain mutta yliopistossa tosiaan pelottaa eniten se päättötyö. Lukiossakin armotonta tuskaa tuotti 10-20 sivuisen tutkielman tekeminen, mitähän jostain pro-gradusta sitten tulisi... Muutenkin tykkään enemmän käytännön läheisestä opiskelusta, lukiossa aina olen kaivannut kun pääsisi jotain käytännön asioita soveltamaan.

Sitte ei muuta ku akrolookiksi opiskelemaan, syöminen on kuitennii aina muotia